Siikalypsyllä Kokemäenjoella

Länsi-Suomen Kalatalouskeskus on muutaman vuoden ajan kalastanut, lypsänyt ja vapauttanut merkittyjä emosiikoja Kokemäenjoella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Tulokset alkavat hiljalleen näkyä siikasaaliissa merellä.

Marraskuisen aamun pimeyden hiljalleen väistyessä Kokemäenjoen rannalla olevasta suuresta kalasumpusta kuuluu lupaavia loiskahduksia. Kalastusmestari Kimmo Puosi Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksesta ja Tapio Mäkelä Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi:stä ovat jälleen tutussa puuhassa. Joka syksyinen vaellussiikojen emokalojen lypsy on alkamassa.

Kalastaja Jarno Aaltosen Harjavallan voimalaitoksen alapuolelta verkoilla pyytämät emokalat odottavat sumpussa Puosin ja Mäkelän tarkistusta. Aamun sarastaessa miehet käyvät läpi kaikki sumpussa olevat noin 130 emokalaa. Isoja pari-kolmekiloisia emokaloja haaviessa ja käsin kiinni pitäessä tulee lämmin. Naaraista kelpuutetaan mukaan vain ne, joilla mäti alkaa olla juoksevaa. Loput saavat jäädä toiseen sumppuun odottamaan seuraavaa kertaa.

– Nyt on myöhäinen syksy, veden lämpötilan on vielä yli 6 °C. Normaalisti tähän aikaan marraskuussa lämpötila on jo laskenut 3 °C ja siian kutu on täydessä vauhdissa. Nyt ollaan ainakin viikko myöhässä, Puosi kertoo.

Kalat kannetaan ylös rantatörmällä odottavaan kalankuljetusautoon. Seuraavat 250 metriä kalat kulkevat kumipyörillä voimalaitoksen yhteydessä olevalle hautomolle.

Hautomo on yhteishanke

Kokemäenjoesta on jo vuosikymmeniä pyydetty vaellussiikojen emokaloja poikastuotannon turvaamiseksi. Aikaisemmin hedelmöitetty mäti ja poikaset kasvatettiin Kemissä ja tuotiin 1-kesäisinä takaisin istutettaviksi Kokemäenjokeen.

Hautomon toiminta on osa Kokemäenjoen kalakantojen hoitoa, jota rahoitetaan suurelta osin Kokemäenjoen voimalaitosten kalatalousmaksuvaroilla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikkö aloitti nykyisen kaltaisen viljelytoiminnan Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen edeltäjän Satakunnan Kalatalouskeskuksen kanssa vuonna 2016.

– Toiminta haluttiin saada lähemmäksi ja omin käsiin. Harjavallan voimalaitos rakensi voimalaitosrakennuksen yhteyteen pienen hautomotilan, jonne ELY-keskus on hankkinut hautomotoimintaan tarvittavan laitteiston. Tämä on osoittautunut kaikin puolin järkeväksi valinnaksi, Puosi toteaa.

Nyt lypsetään ainoastaan siikaa, mutta haaveissa olisi aloittaa jossain vaiheessa myös Kokemäenjokeen nousevien lohien ja taimenien kasvatus.

Joka vuosi on opittu lisää

Hautomon ulkopuolella olevalla voimalaitoksen tasanteella on matala iso allas, jossa tänään lypsettäviksi tarkoitetut emokalat uivat. Kokemäenjoen vaellussiiat ovat komean kokoisia. Altaassa uivat naaraskalat ovat pääasiassa kahden ja kolmen kilon välillä. Onpa joukossa ollut neljäkiloisiakin. Myös koiraat ovat isoja, mutta profiililtaan naaraita hoikempia.

Kaloja ei valikoida koon tai minkään muunkaan perusteella. Kaikkia käytetään ihan sekaisin, isoja ja pieniä. Toki verkko on pyydyksenä valikoiva ja varmasti pienempiä emokaloja jää pois lypsettävien joukosta.

Hedelmöityksessä pyritään käyttämään kerrallaan noin neljää naarasta ja viittä koirasta. Altaasta kalat viedään hautomon sisään nukutusainetta sisältävään ammeeseen. Hautomossa on hämärää. Puosin ja Mäkelän mukana hedelmöitetty mäti on erityisen herkkä kirkkaalle valolle ja he eivät halua ottaa asian suhteen mitään riskiä.

Ensimmäisessä lypsetyssä ryhmässä on kuusi naarasta ja viisi koirasta. Samaan valkoiseen pesuvatiin lypsetään mätiä useammasta naaraasta. Keskimäärin yhdestä naaraasta saadaan 0,9 litraa hedelmöittynyttä mätiä. Tavoitteena on aina saada lypsettyä kala tyhjäksi.

Seuraavaksi pesuvatiin naaraista lypsetty mäti hedelmöitetään koiraiden maidilla. Tarvittavan maidin määrä on vain pieni ruiskaus mätimäärään verrattuna. Keskimäärin yksi koiras hedelmöittää 6 – 9 naarasta. Koiraita voidaan siis käyttää useamman kerran.

Seuraavaksi mätiä ja maitia sekoitetaan varovasti linnun sulkaa apuna käyttäen. Samalla vatiin lisätään vesi, jolloin mäti hedelmöittyy. Lopuksi mäti huuhdellaan ja jätetään veteen turpoamaan.

Mäkelä kertoo viljelytulosten parantuneen joka vuosi. Hänen mukaansa mädistä hedelmöittyy jopa 99 prosenttia. Isosta kasvatussuppilosta poistetaan vain noin 100 mätijyvää.

– Viime vuonna 26 prosenttia mädistä kuoli kasvatuksen aikana. Se on paras tulos tähän mennessä. Jotain tässä on opittu vuosien varrella, Mäkelä hymyilee.

Hautomo on Mäkelän valtakuntaa. Hän vastaa mädistä ja poikasista koko pitkän talven kevääseen asti. Jos hautomosta tulee hälytys, hän rientää paikalle oli päivä tai yö.

Hautomon vesi kiertää jäähdytetyssä järjestelmässä. Matkalla se ilmastuu ja UV-valo tuhoaa vedestä mikrobeja. Järjestelmään tulee uutta Harjavallan hanavettä noin yhden litran verran minuutissa.

Kaikki kalat vapautetaan ja osa merkataan

Lypsyn jälkeen kaikki kalat vapautetaan takaisin Kokemäenjokeen. Emokaloista 200 kappaletta mitataan ja niiden sukupuoli kirjataan ylös. Kirjaamisen jälkeen kalat merkitään Luonnonvarakeskuksen kalamerkeillä. Tiedot toimitetaan Luonnonvarakeskukseen.

Suurimmat noin kolmen kilon painoiset emokalat ovat iältään 6 – 8-vuotiaita. Puosi ja Mäkelä ovat huomanneet, että edellisinä vuosina merkatut ja uudelleen kudulle saapuvat kalat eivät juuri ole kasvaneet. Pituutta on tullut lisää vain noin 0,5 – 1,0 senttimetriä. Tiettyyn kokoon saavuttuaan siiat siis panostavat enemmän lisääntymiseen eli sukusolujen tuottamiseen kuin kasvuun.

Kasvun ja kutukertojen lisäksi merkintä antaa mielenkiintoista tietoa kalojen liikkeistä. Kaukaisimmat merkkipalautukset emokaloista ovat tulleet Ahvenanmaalta ja Etelä-Virosta.

Merisaaliit ovat parantuneet

Kun merkityt kalat on vapautettu, on aika palata hedelmöitetyn mädin pariin. Hedelmöittynyt ja turvonnut mäti siirretään hautomon suppiloihin, joissa se viettää koko pitkän talven ajan.

Hautomoon mahtuu noin 250 siikanaaraan mädit. Viime vuonna lypsettiin noin 170 naarassiikaa. Keväällä jokeen laskettiin noin kuusi miljoonaa vastakuoriutunutta siianpoikasta. Ennen nykyisen toiminnan aloittamista jokeen istutettiin vuosittain vain noin 1 – 1,5 miljoonaa vastakuoriutunutta poikasta.
Kalastajilta saadun tiedon mukaan mereltä on viime vuosina tullut hyvin siikaa. Toiveissa on, että parin vuoden kuluttua myös kudulle nousee entistä enemmän komeita vaellussiikoja.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 8/2020.

Aiheesta lisää:
Katso aiheesta tehty video Kalatalouden Keskusliiton YouTube-kanavalta.