Maa- ja metsätalousministeriö myönsi kolmelle rannikon ruotsinkieliselle kalastajaliitolle avustusta tehostettuun kalastuksenvalvontaan vuodelle 2020. Painopisteenä oli vaelluskalojen ja uhanalaisten kalalajien kalastuksenvalvonta, mutta hankkeeseen sisältyi myös viestintä- ja kalastuksenvalvontasuunnitelmien laatiminen.
Nylands Fiskarförbundin alueella on hankkeen aikana viestitty suurelle yleisölle kalastuksenvalvonnasta ja uhanalaisesta taimenesta. Kalastuksenvalvontaa on pystytty hankkeen avulla lisäämään alueella 120 tuntia. Tammisaari-Pohjan, Inkoon, Kirkkonummi-Siuntionjoki ja Porvoon-Sipoon kalatalousalueet ovat yhteistyössä tehneet kalastuksenvalvontaa alueilla, jotka ovat määritelty valvonnan kannalta tärkeiksi hotspots alueiksi.
Porvoonjoen erityiskalastusalue
Porvoolainen kalastuksenvalvoja Göran Ek osallistui hankkeeseen valvomalla Porvoonjoen erityiskalastusaluetta. Göran aloitti kalastuksenvalvojana noin neljä vuotta sitten ja viihtyy toimessaan hyvin.
– Tämä on mukava sivutoimi, jos on kiinnostunut kalastuksesta, sanoo Göran, ja jatkaa, että raportointi on yksinkertaistunut sen jälkeen, kun hän on ottanut käyttöön sähköisen valvontatyökalun, jota voi käyttää tabletilla joko veneessä tai autossa.
Göran kertoo, että erityiskalastusalueen luvalla saa joko pilkkiä tai heittokalastaa yhdellä vavalla rannalta sekä liikkuvasta tai ankkuroidusta veneestä. Saalisrajoitukset ovat henkilöä ja vuorokautta kohden enintään kolme kuhaa sekä yksi taimen tai lohi. Hän huomauttaa, että luvat ovat pakollisia niin lapsille kuin eläkeläisillekin. Erityiskalastusalueella vain onkiminen on sallittua ilman lupaa.
– Alussa oli muutamia, jotka eivät tienneet rajoituksista. Muutamalle annettiin sakot, kun olimme kierroksella poliisin kanssa, mutta nyt kesällä kaikki on mennyt hyvin ja kalastajilla on ollut luvat maksettuna!
Myös Porvoon Mustijokea valvottiin
Mustijoki laskee mereen Porvoossa. Markus Porkka on ollut kalastuksenvalvojana alueella tänä kesänä sekä ajoittain vuonna 2018. Hän kertoo, että kalastusta harjoitetaan pääasiassa joen suualueilla ja ulkomerellä sekä ruovikkoalueilla.
– Suurin osa vapaa-ajankalastajista liikkuu veneellä ja kalastajat näyttävät olevan tietoisia Mustijoen alaosien kalastuskiellosta 1.8.–31.11. Enimmäkseen kalastajilla on ollut kalastusluvat kunnossa, sanoo Markus.
Taimenparatiisi Ingarskilanjoki
Uhanalaiset taimenet viihtyvät hyvin Ingarskilanjoessa, jossa kalastus on kokonaan kielletty ympäri vuoden. Joen vedenlaatu on hyvä, joesta löytyy hyviä lisääntymisalueita ja kalastuspaine ympäröivällä alueella on vähäinen. Kalastuksenvalvoja Jason Holmström valvoo hankkeen ansiosta Ingarskilanjoen sivujokia ja joen ulkopuolisia merialueita.
– Täällä ei ole minun tietääkseni ketään, joka toimisi vastoin sääntöjä. Kaikkiaan on aika rauhallista, muutama hauenkalastaja ruovikkoalueilla ja muutama verkko kesämökkien lähettyvillä. Klastuksenvalvojana ja vapaa-ajankalastajana valvon ja suojelen mielelläni taimenta, se kuuluu minun kiinnostukseni kohteisiin, kertoo Jason.
Jason mainitsee, että häneen voi olla mielellään yhteydessä, jos havaitsee jotain poikkeavaa Ingaskilanjoella.
Turunmaalle kalastuksenvalvontasuunnitelma
– Turunmaan alueelle on hankkeen puitteissa laadittu kalastuksenvalvontasuunnitelma, joka kattaa koko kalastajaliiton alueen, kertoo Åbolands Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Kaj Mattsson. Meidän alueeltamme löytyy yksi kalastuksenvalvonnan hotspot alue, Kemiönsaaren Strömman kanavan ympäröivät vedet. Näille alueille olemme hankerahalla ostaneet kalastuksenvalvontaa tälle vuodelle.
– Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa olimme myös suunnitelleet kalastuksenvalvontakurssin. Valitettavasti korona laittoi kapuloita rattaisiin koulutuksen suhteen, kertoo Kaj. Sen sijaan koulutusmateriaalit tullaan lähettämään sähköpostilla meidän kaikille kalastuksenvalvojille. Materiaali sisältää linkin Kalatalouden Keskusliiton sähköiseen valvontakurssiin.
– Edessämme on tilanne, että monen kalastuksenvalvojan tarvitsee uusia kalastuksenvalvojankoe ensi vuoden alussa, jotta he voivat jatkaa kalastuksenvalvojana, Kaj kiteyttää.
Vuonna 2021 tulee 10 vuotta täyteen siitä, kun ensimmäiset kalastuksenvalvojat suorittivat kalastuksenvalvontakokeensa uuden kalastuslain mukaisesti. Lain mukaan kalastuksenvalvonnankoe tulee uusia joka kymmenes vuosi.
Pohjanmaalla siika ja taimen saivat kutea rauhassa
– Lapväärtinjoessa, Suomen tärkeimmän luonnontilaisen taimenkannan kodissa, valvottiin syksyistä rauhoitusaikaa tehostetusti maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen ansiosta, kertoo Paavo Rantala Kristiinankaupungin-Isojoen kalatalousalueelta. Lapväärtin kalastuskunnan alueella on voimassa täysi kalastuskielto 1.9.–31.3. Joen yläpuolisilla alueilla rauhoitusaika on voimassa kalastuslain mukaisesti 1.9.–30.11.
Siika on tärkeä kalalaji Pohjanmaalla. Parikymmentä pohjanmaalaista osakaskuntaa ja kalastuskuntaa rauhoittivat siian meressä syksyn kutuajaksi. Rauhoitus koski sekä paikallisia siikakantoja, kuten Maalahden ja Luodon siikaa, jotka kutevat jokisuualueilla, että merikutuista siikaa, joka kutee meren karikkoalueilla, kertoo Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Marina Nyqvist. – Hankkeen ansiosta olemme voineet lisätä meidän kalastuksenvalvontaamme ja antaa sille enemmän näkyvyyttä. Näkyvä kalastuksenvalvonta on tärkeä osa kalavesien hoitoa.
Teksti: Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto ja Joan Granqvist, Nylands Fiskarförbund
