Talvisissa olosuhteissa kosteikot ovat aika hiljaisia ja lumen peittäessä maiseman, ei niitä välttämättä edes havaitse ympäristöstä. Avoveden aikaan useilla kosteikoilla voi bongailla lintuja sekä nisäkkäitä ja miksei kalojakin. Näin Maailman kosteikkopäivän alla on hyvä kuitenkin muistuttaa kosteikkojen olemassa olosta. Luontaisia kosteikkoja on hävinnyt ihmistoiminnan myötä ja nykyisin kosteikkoja rakennetaan edistämään muun muassa kiintoaineen laskeutumista ja sedimentoitumista sekä ylivirtaamien tasaamista.
Vierailin Hollolan Purailanviepän kosteikkokokonaisuudella, joka on rakennettu vuosina 2006-2008 vähentämään Vesijärveen päätyvää kuormitusta. Kosteikolla on siis tärkeä tehtävä vesiensuojelun kannalta.
Purailanviepän kosteikko on rakennettu Kutajoen osakaskunnan vesijättömaalle, ja osakaskunta on ollut erittäin aktiivinen kosteikon rakennuspuuhissa sekä kunnostustoimissa. Kosteikon altaita kunnostettiin Lahden seudun ympäristöpalveluille myönnetyllä avustuksella vesiensuojelukosteikon toiminnan tehostamiseksi vuonna 2015. Kunnostuksessa altaista tyhjennettiin kertynyttä kiintoainesta sekä mataloitettiin alinta allasta varsinkin loppupäästä, jotta sinne muodostuisi paremmin kosteikolle tyypillistä kasvillisuutta. Alimmasta altaasta vesi menee kivipadon yli Vesijärven Komonselälle.
Purailanviepän kosteikko koostuu kolmesta altaasta, joista ensimmäinen on syvempi laskeutusallas ja toinen matalampi kosteikko-osa. Altaiden välissä on pieni allasosa, jossa vesi virtaa alueelle rakennetun huoltotien alitse.
Purailanviepän kosteikolla on Lahden ympäristöpalveluiden jatkuvatoimiset mittausasemat, jotka mittaavat veden pinnankorkeutta, lämpötilaa, sameutta ja johtokykyä. Yläpuolinen mittausasema on sijoitettu kosteikon altaiden yläpuolelle ja alapuolinen lähelle lähtöpatoa.
Maailman kosteikkopäivä 2.2.
Maailman kosteikkopäivää vietetään 2. helmikuuta. Ramsar-kosteikkosopimus on solmittu Iranin Ramsarissa vuonna 1971. Kosteikkopäivän päivämäärä on vakiintunut maailmanlaajuisen sopimuksen allekirjoituksen vuosipäivän mukaan. Pohjoismaissa ja Baltiassa kosteikkopäivää on vietetty elokuussa sulan veden aikaan.
Sopimuksen tarkoituksena on turvata ja suojella kosteikkoja sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Sopimuksen ratifioineet maat kehittävät ja ylläpitävät kansainvälistä kosteikkojen verkostoa, joka käsittää biologisen monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeitä alueita. Suomessa on 49 Ramsar-aluetta ja ne edustavat maamme erilaisia vesilinnuston kannalta merkittäviä soita, lintujärviä, merenlahtia ja saaristoalueita. Kaikki alueet kuuluvat Natura 2000-verkostoon. Suomen Ramsar-alueista voi lukea lisää tästä linkistä https://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Ramsaralueet
World wetlands day -päivän viralliset kotisivut https://www.worldwetlandsday.org/