Kosket kuntoon talkoilla

Satakunnassa on jokitalkkarin toimesta saatu koottua vesienomistajat ja kalastuksen harrastajat innokkaaksi ja toimivaksi talkooporukaksi.

Lohikalojen kutualuekunnostukset ovat saaneet uutta vauhtia Satakunnan jokitalkkari Kimmo Puosin ohjauksessa. Kokemäenjoen sivu-uoma Harjunpäänjoki on perinteisesti ollut taimenen ja lohen lisääntymisaluetta. Joen kutualueet halutaan palauttaa aiempaan loistoonsa sorastamalla ja palauttamalla näin uusia lisääntymisalueita lohikaloille. Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen luotsaama kalastonhoitomaksuvaroista tuettu hanke on koonnut niin vedenomistajat kuin vapakalastajat kunnostustalkoisiin.

Lohikalojen lisääntymisalue Porin kupeessa

Harjunpäänjoki saa alkunsa Joutsijärvestä virraten ensin Joutsijokena sitten Kullaanjokena ja Kaasmarkunjokena ja lopuksi Harjunpäänjokena yhtyessään Kokemäenjokeen Porissa.

Reitillä on useita pienkunnostukselle soveltuvia kohteita. Joella aiemmin tehdyt koskien kunnostukset ovat selvästi parantaneet taimenen sekä lohen luontaista lisääntymistä, ja osalla kutualueista poikastiheydet ovat olleet erinomaisia. Syksyllä 2016 Tehtaankoskilla tehdyssä kutupesien laskennassa ja kudun tarkkailussa kaikki potentiaaliset soraikot olivat käytössä.

Tärkeässä roolissa joen poikastuotannon kasvussa ovat olleet Kokemäenjoesta Harjunpäänjokeen siirretyt emokalat. Lohia ja taimenia on pyydetty useana vuotena Kokemäenjoen Nakkilan koskilta vapakalastajien toimesta ja emokalojen siirroista on vastannut Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Jokitalkkari suunnittelee ja järjestää

Satakunnassa Jokitalkkari suunnittelee ja toteuttaa vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on vaelluskalojen luonnonlisääntymisen parantaminen.

Ehkä pienoinen positiivinen yllätys oli niin vedenomistajien kuin kalastuksen harrastajienkin innokkuus osallistua kunnostustalkoisiin. Rekkakuorma soraa miesvoimin koskeen siirrettynä ei tätä intoa juurikaan ole vähentänyt vaan talkooväkeä on riittänyt joka tilaisuuteen. Vapaaehtoiset talkoolaiset ansaitsevat kiitokset konkreettisesta avusta vaelluskalakantojen hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä. Talkookunnostuksissa ovat olleet mukana vesialueenomistajat sekä paikalliset luonnonsuojelu- ja kalastusyhdistykset. Erityisesti lähialueen perhokalastusseurat ovat ottaneen kunnostustoiminnan osaksi harrastustaan. Myös viranomaisten kanssa asiat sujuivat yhteisymmärryksessä, kunhan tarvittavat selvitykset oli tehty. Kunnostuksissa keskityttiin virtapaikkoihin, joissa verrattain pienellä panostuksella (ilman konetyötä) saadaan poikastuotantoon merkittävää parannusta.

Talkoista saadaan pienellä rahalla paljon irti kunhan joku järjestää ne. Jokitalkkari Kimmo Puosi on tyytyväinen niiden saamaan suosioon ja toivoo työlleen jatkoa. Kunnostusten vaatimat luvat, selvitykset, suunnitelmat, materiaalit ja tilaisuudet vievät aikaa ja resursseja. Niiden toteuttaminen pelkästään talkootyöllä ei ole realistista.

Kunnostettavaa riittää pienessäkin joessa

Kunnostuskohteet sijaitsevat Holminkoskella, Uimarannankoskella sekä Tehtaankoskilla. Kunnostuksissa tehdään yhteensä 14 kutusoraikkoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 220 m2. Taimenen pienpoikasille tärkeiden sivu-uomien kunnostuksia tehdään Tehtaankoskilla sekä Holminkoskella. Sivu-uomien vesitystä parantamalla sekä poikaskiven lisäyksillä saadaan satoja neliöitä lisää tärkeää pienpoikasaluetta. Pääuomaan tehtävät poikaskivikot sijoitetaan uusien kutusoraikoiden läheisyyteen. Poikaskivikkoa lisätään Tehtaankoski Ylisen sekä Tehtaankoski Hauenkuonon alueilla.

Alueen merkitys kasvaa tulevaisuudessa

Syksyn sähkökoekalastuksissa lohen poikastiheydet olivat 25,5 poikasta aarilla. Tulos oli tähän astisen seurantahistorian paras. Ensimmäiset tulokset kunnostuksista nähtiin syksyllä, kun lohet ja taimenet etsivät kutupaikkoja ja kaikki uudet kutusoraikot olivat käytössä. Joki on alueellisesti jo nyt merkittävä taimenen sekä lohen lisääntymisalue ja tulevaisuudessa suunniteltujen kalateiden rakentamisen ja koskikunnostusten myötä merkitys kasvaa vielä oleellisesti.

Teksti: Kimmo Puosi ja Petri Rannikko, Länsi-Suomen kalatalouskeskus ry
Kuva: Tarja Aho

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 8/2019.