Kaupallisen kalastajan on joskus vaikea saada lupia uusille vesille. Osakaskunnan ja kalastajan välinen kehityskeskustelu on toimintatapa, joka mahdollistaa molempien osapuolten tyytyväisyyden.
Istuin samassa aamiaispöydässä Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen puheenjohtaja Hannu Wirolan kanssa vuoden 2019 Valtakunnallisilla kalatalousaluepäivillä Viking Mariellalla. Hannu kysyi minulta kiinnostaisiko minua tehdä juttua nuoresta kalastajasta, joka on tehnyt osakaskunnan kanssa sopimuksen vesialueen käytöstä kaupalliseen kalastukseen? Jäin koukkuun, sillä olisihan siinä mahdollisuus kertoa kahdesta kiinnostavasta aiheesta, nuoresta yrittäjästä sekä paljon keskustelua herättäneestä kaupallisen kalastajan ja osakaskunnan välisestä sopimusasiasta.
Puolen vuoden kuluttua lokakuun alussa saavun autolla Hauhon kirkonkylän rantaan, jonne olen sopinut tapaamisen nuoren kaupallisen kalastajan Konsta Kankaalan kanssa. Tarkoitus on lähteä Konstan matkaan kuhaverkoille Hauhon selälle ja keskustella samalla nuoren kalastajan arjesta.
Kuhat ovat hyvää kokoa
Lokakuun aamu on tyyni ja raikas. Lastattuamme veneeseen saavit ja kaloille tarkoitetut kylmälaaatikot suuntaamme selälle. Ensimmäinen verkkojata löytyy järven keskeltä. Verkot ovat asiallisesti merkitty lipuilla ja yhteystiedoilla kuten asiaa kuuluu.
– Minulla on ollut tapana irrottaa kalat verkosta saman tein ja jättää verkot veteen. Näin säästyy sekä aikaa että rahaa kun järvellä ei tarvitse käydä kahdesti päivässä, Konsta kertoo.
Nuoren kalamiehen ajattelu on selvästi sekä ekologista että taloudellista.
Kuha on pääsaalis, mutta verkkoon ui silloin tällöin myös ahvenia, haukia, lahnoja sekä järvellä varsin tavallisia sulkavia. Konstalla ovat käytössä 55 mm solmuvälin verkot. Koko on hänen mielestä järkevä ja kestävä valinta.
– Tuohon verkkoon jäävät kuhat ovat jo ehtineet kuteakin kerran, Konsta muistuttaa.
Kuhan valtakunnallinen 42 mm pyyntimitta on Konstan mielestä kompromissi. Paikallinen järvikohtainen säätely olisi hänen mukaansa paljon parempi ratkaisu. Suomi on pitkä maa ja vesistöjen olosuhteet varsin erilaiset.
Hauholla kuha kasvaa todella hyvin ja nopeasti. Hauhonselällä kuhan pääasiallisena ravintona on kuore, muut ravintokalat ovat ahven ja salakka. Muikkua järvessä on vain nimeksi.
Kuusi vuotta kalastajana
Helmikuussa Konstalla tulee täyteen kuusi vuotta kaupallisena kalastajana. Hauhon selällä saaliit ovat olleet hyviä. Ainakaan hänen harjoittamansa kaupallinen kalastus ei ole ollut haitaksi kalakannoille, päinvastoin. Noin kolme vuotta sitten järven kuorekanta kasvoi. Samaan aikaan myös alueen ahven- ja kuhakannat paranivat.
Konstalla ei ole ollut ongelmia lupien saamisen suhteen, tosin Hauholla hän toimii omilla kotivesillään. Konstan mukaan Hauho on pikkukylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Hauhon selkä on laajuudeltaan noin 2 200 hehtaaria ja sillä toimii viisi osakaskuntaa. Tällä hetkellä Hauhonselän alueella ei toimi hänen lisäkseen muita 1. luokan kaupallisia kalastajia. 2. luokan kalastajia on muutama, mutta he ovat pääasiassa ravun perässä.
Konstan yritys Hauhon järvituote myy kalaa Hämeessä ja Pirkanmaalla. Yritys on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Facebookista löytyy Hauhon järvituote, jonka sivuilla Konsta ilmoittaa päivän saalista sekä milloin kalaa on saatavilla ja mihin hintaan. Menetelmä on tänä päivänä varsin tavallista kalastajan tuotemarkkinointia, jota useampi nuoremman polven kalastaja tekee. Asiakas saa kalan tuoreena suoraan kalastajalta ja kalastaja saa tuotteestaan tukkua selvästi paremman hinnan.
Kalastus vierailla vesillä
Konsta on tyytyväinen lupa-alueisiinsa, mutta tietää että kalastajan voi joskus olla vaikea saada lupia uusille apajille. Kaupallisen kalastajan kannalta olisi hyvä, jos lupien saaminen olisi nykyistä helpompaa.
Konstalla on alkamassa kolmas vuosi Roineen osakaskunnan alueella Kangasalla. Roineen osakaskunnalla on 3 500 hehtaarin laajuinen iso ja yhtenäinen vesialue. Yhtenäisellä laajalla vesialueella puitteet kaupalliseen kalastukseen ovat hyvät ja kalastus on helppo järjestää.
Roineen osakaskunnan puheenjohtajan Hannu Wirolan mielestä Konstan kaltaisen nuoren kalastajan pääsy vesille on hieno asia. Mutta toteaa samaan hengenvetoon, että osakaskuntien yhdistäminen laajaksi yhtenäiseksi vesialueeksi uhkaa nousta kustannuksiltaan mahdottomaksi. Maanmittauslaitoksen hinnoittelu on nyt epäselvä, mutta hinnaksi on väläytelty jopa 30 euroa osakasta kohden. Jos alueella on 1 000 osakasta, nousee kokonaissumma 30 000 euroon. Sellaisia rahoja ei keneltäkään löydy ja hyvään vauhtiin päässeet yhdistämiset menevät jäihin, Hannu toteaa.
Konstalla on kaikin puolin hyvä kolmen vuoden mittainen sopimus Roineen vesille. Ennen sopimuksen tekoa Hannun kanssa käyty kehityskeskustelu (kuten Hannu sitä kutsuu) oli hänen mielestään todella hyvä tutustuminen ja aloitus. Kehityskeskustelussa kalastaja oppii alueen tavat eikä riko alueen kirjoittamattomia sääntöjä vesillä saapuessaan. Samalla kalastaja voi itse kertoa mitä hän haluaa ja mitä aikoo tehdä. Konstan lisäksi myös Hannu on hyvin tyytyväinen.
– En ole kuullut Konstan toiminnasta osakaskunnan vesillä yhtään kielteistä palautetta, Hannu iloitsee.
Kehityskeskustelussa Hannu neuvoi Konstaa että aina nähdessään jonkun vesillä käy heti esittäytymässä. Näin uusi kalastaja tulee tutuksi osakkaille eikä mitään huhuja pääse syntymään. Ja jos näkee pyydykset jollakin paikalla niin siihen ei kannata viedä omiaan. Kyseessä voi olla jonkun ikiaikainen pyyntipaikka ja paikalliset eivät katso hyvällä jos muualta tullut ottaa heidän kalapaikkansa. Näin siitäkin huolimatta, että pyyntipaikkoja ei lain mukana saakaan varata. Konsta on samaa mieltä, isolta selältä kyllä löytyy tilaa.
Osakaskunnan ja kalastajan välinen kehityskeskustelu on uudenlainen toimintatapa, joka mahdollistaa molempien osapuolten tyytyväisyyden. Opitaan tuntemaan toinen toisensa ja asioista keskustelemalla vältetään ristiriidat ja karikot. Molemmat herrat suosittelevat tämän tyyppisen kaupallisen kalastajan ja osakaskunnan välisen yhteistyön leviämistä laajemmallekin.
Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 8/2019.
