Käyttö- ja hoitosuunnitelma

Käyttö- ja hoitosuunnitelmiin (KHS) liittyvä työ on nyt käynnistymässä kaikilla kalatalousalueilla. Porvoon-Sipoon kalatalousalueella toteutettu työ osoitti sidosryhmien osallistamisen ja paikkatietomenetelmien käytön olevan keskeisessä roolissa KHS:n valmistelussa.

Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut opaskirjan kalavarojen käyttöön ja hoitoon sekä mallirungon käyttö- ja hoitosuunnitelman (KHS) laatimiseen. KHS:n tekemistä testattiin käytännössä näiden ohjeistusten perusteella Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueella. Lopputuloksena syntynyt luonnos merialueen KHS:ksi julkaistiin elokuussa 2019. Työ toteutettiin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMRK) Kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä ”Kalatalouden aluesuunnittelun pilotit” -projektissa.

Sidosryhmien osallistamista alusta lähtien

Työn tukena oli alusta lähtien ohjausryhmä, jossa oli kalatalousalueen toiminnanjohtajan lisäksi ELY-keskuksen, kaupallisten kalastajien, vesialueiden omistajien, Kalatalouden Keskusliiton, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön sekä Luonnonvarakeskuksen edustajat. Ohjausryhmä kokoontui KHS:n valmistelun varrella viisi kertaa. Lisäksi keskusteltiin myös alueella toimivien kalastusoppaiden kanssa heille tärkeistä näkökulmista.

Ohjausryhmä ja sen aktiivinen toiminta osoittautui työn etenemisen kannalta ehdottoman tärkeäksi. Ryhmässä pystyttiin keskustelujen kautta löytämään ratkaisuja hankaliinkin kohtiin. Eniten keskustelua ohjausryhmässä herättivät yhtenäislupa-alueisiin, kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvien alueiden määrittelyyn ja kalastuksen säätelyyn liittyvät asiat. Lopulta muutamat ohjasryhmän jäsenet osallistuivat myös KHS-luonnoksen kirjoitustyöhön. Kaikilla ryhmän jäsenillä oli mahdollisuus antaa kommentteja lopputulokseen vielä viimeistelyvaiheessa. Vastaavanlaiseen eri intressiryhmien osallistamiseen jo KHS-työn alkuvaiheessa kannattaa tämän kokemuksen perusteella ehdottomasti panostaa kaikilla kalatalousalueilla.

Paikkatietomenetelmät oltava vahvasti mukana

Suuri osa KHS-luonnosta varten tarvittavista lähtötiedoista ja osin myös siinä esitettävistä toimista ovat luonteeltaan paikkatietoa, jolle karttamuoto on luonteva ja havainnollinen esitystapa. Laadinnassa tarvittiin myös yksinkertaisia paikkatietoanalyysejä esimerkiksi pinta-alojen laskennassa ja eri asioiden yhdistelemisessä. Osa tarvittavista paikkatiedoista, kuten kiinteistörekisterin tiedot tai vesialueen muuta kuin kalatalouskäyttöä koskevat tiedot löytyivät pääosin valmiina paikkatietoaineistoina.

Paikkatietojen kokoaminen ja käsittely edellyttävät, että KHS:n laadinnassa on mukana paikkatieto-osaamista karttojen tuottamiseen ja yksinkertaisten analyysien tekemiseen. Porvoon-Sipoon KHS -luonnoksen paikkatietotyöt tehtiin internetistä ilmaiseksi ladattavalla QGIS paikkatieto-ohjelmistolla. Tarkempia ohjeita käytetyistä paikkatietomenetelmistä ja aineistoista löytyy erillisestä Luken julkaisemasta raportista.

Vapaa-ajankalastuksesta tarvitaan lisää tietoa

KHS-luonnoksen valmistelun yhteydessä kävi selväksi, että tiedot vapaa-ajankalastuksen saaliista ja kalastajamääristä kalatalousalueella olivat olemattomat. Samoin tiedot eri ryhmien, kuten esimerkiksi kotitarvekalastajien tai alueelta toiselle liikkuvien vapakalastajien, osuuksista puuttuivat käytännössä kokonaan. Jo pelkästään saalismääriä koskevien tietojen puuttuminen aiheuttaa sen, että edellytykset kalakantojen tilan ja kalastuskestävyyden arvioinnille ovat vähäiset. Tiedonpuute on haaste, sillä useimpien rannikkolajien kohdalla vapaa-ajankalastuksen saaliiden arvioidaan olevan merialueella selvästi kaupallisen kalastuksen saaliita suurempia. Paremman tiedon saaminen vapaa-ajankalastuksesta onkin selkeä kehittämiskohde käynnistymässä olevan KHS -suunnittelukauden aikana, jotta seuraavalla kierroksella olisi paremmin tietoa käytettävissä.

Kalatalousalueen toimintaa ohjaava työväline

Seuraavaksi Porvoon-Sipoon merialuetta koskeva luonnos etenee kalatalousalueen tarkempaan käsittelyyn ja sitä täydennetään sisävesiä koskevalla osalla. Tämän jälkeen varmistetaan, että kokonaisuus on esimerkiksi vaelluskalakantojen suojelun kannalta toimiva. Toivotaan myös, että mahdollisimman moni kalatalousalueen asioista kiinnostunut osallistuu valmisteluun ja palautteen antamiseen.

Suosittelemme myös muilla kalatalousalueilla kalavesien hoidosta kiinnostuneita osallistumaan aktiivisesti KHS:ien valmisteluun. KHS tehdään omaa kalatalousaluetta varten, työkaluksi ohjaamaan sen toimintaa. Vaikutukset voivat ulottua pitkälle tulevaisuuteen, sillä suunnitelman voimassaoloaika voi olla jopa 10 vuotta.

KHS:n valmistelua tukevat Luonnonvarakeskuksen tietolähteet löytyvät Luken nettisivuilta:
Kalavarojen käyttö ja hoito -opas A
Kalavarojen käyttö ja hoito -opas B
Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mallirunko
Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelma luonnos
Paikkatiedon käyttö KHS-työssä – esimerkkinä Porvoon-Sipoon merialue
Aluesuunnittelua kalatalousalueilla : Päijänteen kalatalousalueet

TEKSTI: ANTTI LAPPALAINEN JA SANNA KUNINGAS, LUONNONVARAKESKUS

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 7/2019 yhdessä muiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua kuvaavien kirjoitusten lisäksi.