Rapustrategia on päivitetty

Uusia käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa on syytä huomioida tuoreen rapustrategian linjaukset jokiravun elvyttämisestä sekä täpläravun ja rapuruton hallinnasta.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä päivitti Kansallisen rapustrategian uudistuneen lainsäädännön, uusien tutkimustuloksien sekä täpläravun muuttuneen statuksen vuoksi. Rapustrategiassa keskeisintä on jokirapukantojen elvyttäminen, säilyttäminen ja lisääminen sekä täplärapukantojen ja rapuruton leviämisen estäminen ja hallinta. Jokirapu on luokiteltu uudessa uhanalaisuusarvioinnissa erittäin uhanalaiseksi sen saalismäärien suuren vähenemän vuoksi. Kalastusasetuksessa sen suojeluarvoksi on määritelty 50 euroa. Kansallinen rapustrategia on voimassa 2019 – 2022 ja työryhmän tehtäviin kuuluu aloittaa uuden strategian valmistelu hyvissä ajoin ennen nykyisen strategian voimassa olon päättymistä.

Kansallisessa rapustrategiassa esitetään runsaasti toimenpiteitä, joilla pyritään estämään rapuruton leviämistä ja edistämään jokirapujen suojelua sekä jokirapukantojen ennallistavaa hoitoa.

Täpläravun hallintasuunnitelma

Täplärapu listattiin vuonna 2015 EU:n vieraslajiasetuksessa unionin kannalta haitalliseksi vieraslajiksi. Tämän vuoksi täplärapua ei saa istuttaa tai viljellä Suomessa. Lajin kantoja tulee hallita ja pyyntiä, kauppaa sekä käyttöä voidaan jatkaa ja tehostaa. Kansalliseen rapustrategiaan laadittiin täpläravulle hallintasuunnitelma, joka on otettu osaksi Suomen kansallista vieraslajien hallintasuunnitelmaa.

Täplärapu on Suomessa laajalle levinnyt vieraslaji, jonka poistaminen täysin Suomen luonnosta on mahdotonta. Hallintatoimien osana täplärapuja voidaan kuljettaa, varastoida ja myydä elävänä kulutustarkoituksessa. Varastointi ja kuljetus tulee kuitenkin toteuttaa niin, ettei vaaranneta jokirapukantoja eikä täplärapujen leviäminen luontoon ole mahdollista. Tarkemmat ohjeet varastointiin ja kuljetukseen löytyy Kansallisesta rapustrategiasta. Täplärapuja ei saa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella.

Täplärapujen istuttaminen on ollut kiellettyä kaikissa vesistöissä vuoden 2016 alusta alkaen. Täplärapujen siirtäminen esiintymisvetensä sellaisiin osiin, missä niitä ei vielä ole on myös kiellettyä. Rapujen luvaton kotiutus ja siirto on sanktioitu rikoslaissa. On huomioitava, että jokirapujen kotiutusistutukset ovat myös luvanvaraisia.

Ylivoimaisesti merkittävin täplärapuun liittyvä haittavaikutus Suomessa on käytössä olevan tiedon perusteella lajin kantaman rapuruton uhka jokirapukannoille. Rapuruton ja täpläravun leviämisen ehkäisemiseksi voimavarat kannattaa keskittää täplärapujen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja tiedottamiseen täplärapuistutusten vaaroista.

Jokirapukantoja on voinut heikentää myös As-tyypin rapuruton mahdollinen piilevä esiintyminen pyyntivahvoissa jokirapukannoissa ilman, että se aiheuttaa havaittavaa joukkokuolleisuutta. Mahdollista on, että näistä populaatioista tehdyt siirtoistutukset ovat levittäneet rapuruttoa, kun riskiä ei ole tiedetty olevan. Istutuksissa tulisi käyttää vain rapuruttovapaiksi todettuja istukkaita.

Kalastuslaissa rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi rapujen pyynnissä käytettävät välineet on kuivattava, desinfioitava tai pakastettava ennen niiden siirtämistä vesistön toiseen osaan tai toiseen vesistöön. Kalastajien ja virkistyskäyttäjien tulee strategian mukaan desinfioida myös muut kalastusvälineet, veneet ja muu märkänä siirrettävä materiaali ennen niiden siirtämistä vesistöstä toiseen. Rapuruttoitiöihin tehoavat natriumhypokloriitti (2%) sekä happo- ja aktiivihappivaikutuksen yhdistävät desinfiointiaineet. Näistä esimerkiksi maatiloilla yleisesti käytetty Virkon S (3g/litra) on testattu soveltuvan ravustusvälineistön desinfiointiin. Likaiset pyydykset tulee pestä ennen desinfiointia koska lika heikentää desinfiointitehoa. Myös höyrypesurit soveltuvat desinfiointiin.

Mikäli ravustuksessa käytetään muusta vesistöstä pyydettyä kalaa syöttinä, tulee se pakastaa ohjeistuksen mukaan ennen käyttöä. Lisäksi olisi hyvä, jos muun muassa veneenlaskupaikoille ja venesatamiin sijoitettaisiin rapurutosta varoittavia tauluja, jolloin kalastajat ja virkistyskäyttäjät saisivat tiedon rapurutosta ja sen leviämisen vaaroista.

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat

Kansallisessa rapustrategiassa painotetaan kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien merkitystä määriteltäessä rapukantojen kestävän hoidon ja hyödyntämisen tavoitteita sekä käytännön keinoja. Suunnitelmissa tulee olla erilliset raputaloutta koskevat osiot, joissa tarkennetaan alueellisesti jokirapukantojen suojelua ja täplärapukantojen hallintatoimia, suunnitellaan ravustuksen säätelyn vaatimat toimenpiteet sekä määritellään kaupalliseen ravustukseen ja matkailulliseen hyödyntämiseen soveltuvat alueet, jokirapujen suojelualueet sekä tarvittavat rapukantojen seurantatoimet.

Lisäksi kalaistutuksia suunniteltaessa ja istutuslupia myöntäessä tulee huomioida, että rapuruttoa ei vahingossa siirretä kalojen tai kuljetusveden mukana. Tämä on erityisen tärkeää, mikäli kalanpoikasia tuottavan laitoksen vedenottovesistössä on täplärapukanta.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmien avulla voidaan lisäksi tehokkaammin sitouttaa edellä mainittuihin toimenpiteisiin alueellisia toimijoita. Pelkkä viranomaisohjaus ei ole ollut riittävää ehkäisemään täplärapujen luvattomia istutuksia.

TEKSTI: NIINA TUURI, KUVA: TAPIO GUSTAFSSON

Kirjoitus julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 4/2019.