Made

10 faktaa mateesta

  1. Mateen nahkaa on alettu käyttämään vaatekappaleiden ja koriste-esineiden valmistamisessa.
  2. Mätimunassa oleva öljypisara on lajille ominaista ja sen avulla mätimunat pysyvät kevyesti kelluen pehmeidenkin pohjien päällä.
  3. Tuntoelimet mateella on leuan alla olevassa viiksisäikeessä ja vatsaevien pisimmässä toisessa eväruodossa.
  4. Loiskaihin vuoksi suurin osa mateista on sokeita. Sokeus ei yleensä aiheuta ongelmia mateelle, vaan sokeat yksilöt ovat yhtä pullukoita kuin näkevät lajikumppanit.
  5. Ahmattinakin tunnettu made saattaa syödä ajoittain suuria määriä. Tästä esimerkkinä on Viron Peipsijärvestä saatu made, jonka mahassa oli 511 kuoretta.
  6. Suomen 2000-luvun ennätysmade painoi 8,04 kiloa (pyydetty Uljuan tekojärvestä 2008), joka on pienikokoinen verrattuna Alaskasta ja Siperiasta kantautuneisiin kuulopuheisiin 30 kiloisista mateista.
  7. Vanhimmat Suomesta pyydetyt mateet ovat olleet lähes 20- vuotiaita. Nämä vanhukset ovat saatu saaliiksi pääasiassa Lapissa, etelässä yli kymmen vuotias made on jo harvinaisuus.
  8. Matikka Benrikssoniksi nimetty harvinainen kelta-valkoinen made oli nähtävillä Kotkan Maretariumissa vuosina 2014-2016. Väritykseltään made on tavallisimmin ruskehtava, vihreänharmaa tai mustanruskea.
  9. Made syö sen mitä saa kiinni hitailla liikkeillään, joten ruuaksi kelpaa kalojen ja mädin lisäksi esimerkiksi ravut ja sammakot.
  10. Positiivisessa valossa ei mateita ole kalamytologian mukaan nähty, vaan made ja turska on yhdistetty Kalevalaisessa runoudessa Manalan ja kuoleman valtakunnan kaloiksi. (Mulurautunen: Ruutanalliset säkeet (2006), Marita Råman)

Lähde: Suomen kalat, 2015, Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg

Artikkeli on julkaistu Suomen kalastuslehdessä 1/2019