Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 

Ammattikalastajan työttömyysturva

kintaatNaulaanKalastusyrittäjä
Työttömyysturvan ehtoja
Ilmoittautuminen
Yritystoiminnan lopettaminen
Yritystoiminnan keskeytyminen
Työssäoloehdot
Työmarkkinatuki
Kalastusyrittäjien työttömyyskassat
Tiivistelmä
Lisätietoja

Kalastusyrittäjä

Yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan on säädetty työttömyysturvalailla (1290/2002, HE 115/2002). Lain mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti velvollinen ottamaan näiden lakien mukaisen vakuutuksen.

Ammattikalastajat ovat pääsääntöisesti velvollisia ottamaan maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisen vakuutuksen, joten heidät katsotaan yrittäjiksi työttömyysturvalakia sovellettaessa. Kalastaja on MYEL-vakuutusvelvollinen, kun hänen MYEL-työtulonsa on vähintään 3 778,59 euroa vuodessa (v.2016). Kalastajan lisäksi MYEL-vakuutus on pakollinen myös kaikille kalastajan perheyrityksessä työskenteleville sekä troolin tai nuottakunnan osakkaana kalastukseen osallistuville.

Huomattava osa ELY-keskusten ylläpitämään ammattikalastajarekisteriin kuuluvista henkilöistä ei kuulu tällä hetkellä MYEL-vakuutuksen piiriin. Heidän osaltaan ammattimainen kalastus muodostaa tavallisesti vain pienen osan kokonaisvuosiansioista ja työttömyysturva määräytyy heidän päätoimensa työttömyysturvaa koskevien säädösten mukaan.

Työttömyysturvan ehtoja

Ilmoittautuminen

Ennen työttömyysturvan saamista yrittäjän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi kotipaikkakuntansa työvoimatoimistoon. Tämä koskee myös kalastusyrittäjiä.

Yritystoiminnan lopettaminen

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjällä on välitön oikeus työttömyyspäivärahaan, jos yritystoiminta on todistettavasti lopetettu. Yritystoiminnan lopettamisen todistavat konkurssimenettelyn alkaminen, yrityksen vapaaehtoinen purkaminen tai myynti sekä yrittäjäriskiin kuulumattomat syyt, kuten terveydentilan huononeminen.

Yritystoiminnan keskeytyminen

Yritystoiminnan todisteellisesti keskeydyttyä oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa toiminnan oltua yhtäjaksoisesti keskeytyksissä neljä kuukautta. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos

1) henkilön päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista;

2) henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä; tai

3) yritystoimintaa luonnonolosuhteista johtuen on pidettävä kausiluonteisena.

Satunnaisella yrittäjällä tarkoitetaan perheyrityksessä enintään 6 kuukautta työskentelevää perheenjäsentä, joka ei itse omista vähintään 15 % yrityksestä.
Kun kyseessä on satunnainen yrittäjä, hänet voidaan katsoa työttömäksi, vaikka yritystoimintaa ei olisikaan lopetettu tai keskeytetty neljän kuukauden ajaksi. Häntä käsitellään siten samalla tavalla kuin palkansaajaan rinnastettavaa sekä luonnonolosuhteista johtuen kausiluontoista yrittäjää.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkkatyöstä työttömäksi jäänyt henkilö voi työskennellä enintään kuusi kuukautta perheen kalastusyrityksessä niin, että työskentelyn jälkeen hän saa edelleen palkansaajan päivärahaa edellyttäen tietysti, ettei 500 päivän enimmäismäärä ole täyttynyt.

Palkansaajaan rinnastettavalla yrittäjällä tarkoitetaan yrittäjää, joka itse osallistuu työsuoritukseen ja on pysyvässä toimeksiantosuhteessa pääsääntöisesti yhteen toimeksiantajaan, jonka välittömän johdon ja valvonnan alainen hän on. Lisäksi edellytetään, ettei hänellä ole viimeksi kuluneen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien ollut yhteensä enempää kuin yksi ulkopuolinen työntekijä kerrallaan palveluksessaan.

Palkansaajaan rinnastettava kalatalousyrittäjä voi olla esimerkiksi perheyrityksessä työskentelevä poika, joka maksaa MYEL-maksuja, mutta ei itse omista pyyntivälineitä ja saa palkkansa osana pyynnin tuotosta.

Useimmiten kalastajien työttömyysturvan saannin ongelmat liittynevät kausiluonteisen yrittämisen määrittelyyn. Kausiluontoisena pidetään yritystoimintaa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Lisäksi edellytetään, ettei kausiluontoisesta yritystoiminnasta saatu tulo turvaa eikä ole tarkoitettu turvaamaan ympärivuotista toimeentuloa. Yritystoiminnan kausiluonteisuuden voivat aiheuttaa luonnonolosuhteiden lisäksi myös valtiovallan toimenpiteet, kuten kalastuksen säätely.

Yritystoiminta on siis kausiluonteista, mikäli toimintaa on mahdollista harjoittaa enintään kuusi kuukautta vuodessa. Tästä seuraa kysymys siitä, miten kyseiset kuusi kuukautta määritellään. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemässä ammattikalastuksen profiilitutkimuksessa mukana olleet kalastajat käyttivät ammattiinsa keskimäärin puoli vuotta työkuukausiksi muunnettuna. Kalastuksen käytännön työllistävyyden selvittämiseksi tarvitaan kalastajan tapauskohtaisesti antama selostus käyttämistään pyyntimenetelmistä ja -tavoista. Esimerkiksi lohen kalastus työllistää alle kuusi kuukautta vuodessa. Lohenpyynnin aloitusajankohta on säädelty kansallisilla päätöksillä ja käytännön pyyntiaika voi olla vain muutamia viikkoja. Rannikon suomukalapyynnissä kutuaikaan rajoittuva pyyntikausi jää hyvinkin lyhyeksi. Kalastus voi työllistää myös eri vuodenaikoina lyhyinä jaksoina, jotka yhteenlaskettuna ovat enintään kuusi kuukautta. Tällaisen kalastusyrittäjän toiminta on myös kausiluonteista, mikäli jaksottainen kalastus ei turvaa ympärivuotista toimeentuloa.

Lopulliset päätökset säädösten soveltamisesta käytäntöön, eli milloin odotusaikaa ei tarvita, tehdään paikallisessa työvoimatoimistossa. Tulkinnoissa on oletettavasti hajontaa eri puolilla Suomea.

Työssäoloehdot

Työttömyysturvan peruspäivärahan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttämistä. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, jos henkilö on työttömyyttä edeltäneen 4 vuoden aikana työskennellyt yhteensä 1,5 vuotta (18 kk) yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Laajuudeltaan olennaista yritystoimintaa on aika, jolloin yrittäjän MYEL-eläkevakuutustulo on ollut vähintään 400 e/kuukausi. Ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka on työttömyyskassan jäsen ja joka on ollut vakuutettuna vähintään 18 edellistä kuukautta ja toiminut yrittäjänä (YEL/MYEL/TyEL -vuosityötulo vähintään 12.326 e).


Päiväraha

Työttömyysturvan ehdot täyttävällä yrittäjällä on oikeus saada viiden arkipäivän omavastuuajan jälkeen ansiopäivärahaa enintään 500 päivää, kuitenkin korkeintaan 65 ikävuoteen asti. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Yrittäjän päiväraha määritellään hänen kassaan valitsemansa työtulon ja eläkevakuutuksen tason perusteella. Mukaan määrittelyyn otetaan ne kuukaudet, joina yrittäjän eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen.

Päivärahan perusteeksi valittu työtulo ei saa olla suurempi kuin yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo ja sen on oltava vähintään 12.326 e /vuosi.
Kun 500 päivän enimmäismäärä täyttyy ja työttömyys jatkuu, voi hakea peruspäivärahan (32,68 e /pv, v. 2016) suuruista työmarkkinatukea KELAn kautta.

Työmarkkinatuki

Oikeus työmarkkinatukeen on työttömällä:

1) joka ei täytä työssäoloehtoa; tai

2) jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan täyttymisen vuoksi; ja

3) joka on taloudellisen tuen tarpeessa (tarveharkinta).

Työmarkkinatukea maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa yhteensä viisi työpäivää enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana (omavastuuaika).

Työmarkkinatukea maksetaan vasta viiden kuukauden odotusajan jälkeen työnhakijalle, joka ei ole täyttänyt työssäoloehtoa, eikä ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Odotusaika alkaa työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä, korvauksettoman määräajan päättymisestä tai työssäolovelvoitteen täyttymisestä lukien.

Odotusaika täyttyy, kun työnhakija on työttömäksi työnhakijaksi rekisteröidyttyään ollut yhteensä viisi kuukautta työssäoloehdon täyttävässä työssä, yrittäjänä tai työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa taikka työvoimapoliittisessa toimenpiteessä.

Odotusajasta vähennetään aika, jona työnhakija on työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymistä edeltävien kahden vuoden aikana ollut edellä tarkoitetulla tavalla työmarkkinoilla.

Kalastusyrittäjien työttömyyskassat

YEL-, MYEL- ja TyEL-vakuutusvelvolliset voivat liittyä Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaan (AYT) tai Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT). Kassaan liittyessään jäsenen tulee valita se työtulotaso, josta haluaa itsensä kassassa vakuuttaa. Eläkevakuutuksen perustana olevan työtulon tulee vuodesta 2015 alkaen olla 12 326 euroa vuodessa.

Yrittäjän ilmoittauduttua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon työvoimatoimikunta tutkii yrittäjän tilanteen ja antaa suoraan työttömyyskassalle lausunnon siitä, katsotaanko yrittäjä työttömäksi vai ei. Lausunto on kassaa sitova.

Tiivistelmä

Ammattimaista kalastusta harjoittavien osalta tärkein yrittäjäkriteeri on MYEL-maksujen maksaminen. MYEL-järjestelmän ulkopuolisilla henkilöillä työttömyysturva määräytyy pääsääntöisesti muun kuin ammattimaisen kalastuksen perusteella. Yrittäjäksi katsottava ammattimaista kalastusta harjoittava henkilö on oikeutettu välittömään työttömyyspäivärahaan, jos hän
a) todisteellisesti lopettaa toimintansa, tai
b) todisteellisesti keskeyttää toimintansa ja täyttää jonkin poikkeusehdon, jonka perusteella neljän kuukauden rajoitusta ei sovelleta.

Poikkeusehdoista tärkein on yritystoiminnan kausiluonteisuus. Sääolosuhteista, kalastuksen säätelystä ja kalakannan esiintymisestä johtuva kalastuskausi on usein enintään 6 kuukautta, jolloin yritystoiminta täyttää tältä osin kausiluonteisuuden vaatimukset. Yhtäjaksoisen kalastuskauden sisäpuoliset lyhyet pyynnin keskeytymiset esimerkiksi sääolosuhteista johtuen kuuluvat yrittäjäriskiin. Jos kausiluonteisen yrittämisen ehdot (tai muut poikkeusehdot) eivät täyty, syntyy oikeus työttömyyspäivärahaan yritystoiminnan oltua keskeytyksissä neljä kuukautta.

Työssäoloehdon täyttävän kalastusyrittäjän työttömyysturva muodostuu peruspäivärahasta tai ansioon suhteutetusta päivärahasta riippuen siitä, kuuluuko hän yrittäjäkassaan vai ei. Työssäoloehtoa täyttämättömällä kalastusyrittäjällä on oikeus työmarkkinatukeen.

 

Linkit


Finlex / Työttömyysturvalaki

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Kansaneläkelaitos