Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

23.11. Kalatalouden Keskusliitto - 125 vuotta kalatalousneuvontaa
23.11. Centralförbundet för Fiskerihushållning - 125 år fiskerirådgivning
09.11. Kalastusmatkailuala työllistää Suomessa yli 500 henkilötyövuotta


Kalatalouden Keskusliitto - 125 vuotta kalatalousneuvontaa

Suomen Kalastusyhdistys perustettiin 125 vuotta sitten. Yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita, joista osa on edelleen ajankohtaisia. Yhdistyksen perintö jatkuu Kalatalouden Keskusliitossa.

Kalatalouden Keskusliiton edeltäjä Suomen Kalastusyhdistys perustettiin Helsingin Seurahuoneella 27.4.1891. Yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita. "On pyrittävä siihen, että kalat enenevät eivätkä vähene." sekä "Tulee toimia siihen suuntaan, että kalastuslainsäädäntö saataisiin niin asianmukaiseksi kuin mahdollista." Asiallisen kalataloustiedon levittämistä kansan keskuuteen pidettiin erittäin tärkeänä, samoin kalataloustiedon opetustoimintaa. Tavoitteista osa on säilynyt ajankohtaisina koko yhdistyksen toiminnan ajan.

Kalatalouden Keskusliitto juhlii 125-vuotista taivaltaan seminaarin merkeissä. Ohjelmassa on muun muassa juhlakirjan julkistus Suomen kalatalousneuvonnan 125 vuotta jatkuneesta taipaleesta sekä kalatalousneuvonnan tulevat haasteet. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen uuden kalastuslain toimeenpano on lähivuosien neuvontatyön selvästi tärkein tehtävä. Rutiinia tehtävään löytyy, liitto on nimittäin ollut mukana kaikissa neljässä Suomen kalastuslain uudistuksessa.

Lisätietoja juhlavuottaan viettävästä Kalatalouden Keskusliitosta:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 3850 875

Kalatalouden Keskusliitto (http://www.ahven.net/) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmiensä kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

Sivun alkuun


Centralförbundet för Fiskerihushållning - 125 år fiskerirådgivning

Fiskeriföreningen i Finland grundades för 125 år sedan. Föreningen ställde då upp målsättningar, som delvis ännu idag är aktuella. Föreningens tradition lever vidare i Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Centralförbundet för Fiskerihushållnings föregångare, Fiskeriföreningen i Finland, grundades på Societetshuset i Helsingfors den 27.4.1891. Föreningen ställde då upp målsättningar. "Man ska sträva efter att fiskresurserna ökar, inte minskar" och man ska verka för att göra fiskerilagstiftningen så ändamålsenlig som möjligt". Att sprida saklig fiskeinformation till den stora allmänheten ansågs viktigt, likaså fiskeriundervisningen. En del av målsättningarna har varit aktuella under hela den tid föreningen varit verksam.

Centralförbundet för Fiskerihushållning firar sina 125 år med ett seminarium. På programmet står bland annat publicering av en festhistorik över fiskerirådgivningens 125 år och diskussion kring fiskerirådgivningens kommande utmaningar. Verkställandet av den nya lagen om fiske, som trädde i kraft i början av år 2016, kommer att vara rådgivningens viktigaste uppgift under de närmaste åren. Rutin för uppgiften finns, förbundet har nämligen under historiens gång varit med om Finlands alla fyra fiskerilagstiftningsreformer.

Tilläggsuppgifter om jubilaren Centralförbundet för Fiskerihushållning:
Biträdande verksamhetsledare Vesa Karttunen, tel. 050 3850 875

Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net) är en riksomfattande tvåspråkig centralorganisation som utvecklar och främjar fiskerihushållningen och som i samarbete med sina medlemsförbund och intressenter strävar till att olika grupper av fiskare samt konsumenter ska kunna njuta av ren, inhemsk fisk av hög kvalitet och naturupplevelser i samband med fisket. Centralförbundet för Fiskerihushållning är Finlands största och äldsta fiskeriorganisation.

Sivun alkuun


Kalastusmatkailuala työllistää Suomessa yli 500 henkilötyövuotta

Sana kalastusmatkailu herättää myönteisiä tuntemuksia ihmisissä. Sanaan sisältyy kaksi myönteistä elementtiä: matkailu ja kalastus. Matkailu on mukavaa ja avartavaa sekä antaa uusia elämyksiä. Kalastus on antoisa harrastus ja tarjoaa tuotteistettuja kalastuselämyksiä asiakkaille sekä hyvää ruokaa ja monipuolisen liiketoimintaperustan yrittämiselle.

Kalastusmatkailu ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittävä, monissa tapauksissa vielä käyttämätön ansaintalähde saaristossa ja maaseudulla.

Suomessa lasketaan olevan noin 1100 kalastusmatkailuyritystä. Kalastusmatkailuala työllistää noin 510 henkilötyövuotta ja sen vuosiliikevaihto on 18,6 miljoonaa euroa. Ulkomaalaisilta tuleva osuus kalastusmatkailun liikevaihdosta on noin neljännes. Kalastusmatkailuasiakkaita kävi yrityksissä keskimäärin vajaat 200 vuodessa. Yhteensä Suomen kalastusmatkailuyrityksillä oli vuosittain noin 210 000 asiakasta. Asiakkaista vajaa neljännes oli ulkomaalaisia. Kalastusmatkailuasiakkaita saapui yleisimmin Venäjältä ja Saksasta. Muita lähtömaita olivat Keski-Euroopan maat, Ruotsi ja Viro. Pääosa kalastusmatkailuyrityksistä toimi sisävesillä.

Uuden kalastuslain mukanaan tuoma yhden kortin kalastonhoitomaksu helpottaa erityisesti matkailua, sillä nyt voivat kalastusta harjoittavat matkailijat kalastaa yhdellä virvelillä ja uistimella koko maan normivesissä eli lammissa, järvissä ja merellä. Kalastonhoitomaksun voi maksaa esimerkiksi R-kioskilla. Uudenlaisia kalastonhoitomaksuja on tänä vuonna lunastettu yli 265 000 kappaletta.

Erityisesti rantamökkejä vuokraaville kalastusta harjoittaville asiakkaille – niin kotimaisille kuin venäläisille – tämä on toivottu uudistus. Suomessa on järjestäytyneen mökkivuokrausbisneksen piirissä 20 000 vuokramökkiä ja muulla tavoin vuokrattavia mökkejä on 10 000. Mökkivuokrausbisneksen vuosivolyymi on yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Ympäri vuoden vuokrattavien Lomarengas Oy:n mökkikohteiden keskimääräinen myynti on noin 12–14 viikkoa vuodessa. Kesäasuttavilla mökeillä myynti on keskimäärin 7–9 viikkoa vuodessa.

Lomarenkaan arvioiden mukaan käyttöastetta tulee 10–15 % lisää, jos tarjolla on kalastukselliset minimivaatimukset täyttävä kalamökki. Kalastuksella kausi jatkuu varmasti sekä kevät että syksypuolelle, jotka muuten ovat mökkivuokrauksessa hiljaisempia aikoja, mutta kalastuksellisesti erinomaisia vuodenaikoja.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


25.10. Suurin silakka 504 grammaa ja muikku 388 grammaa
25.10. Största strömmingen 504 gram och siklöja 388 gram


Suurin silakka 504 grammaa ja muikku 388 grammaa

Kalatalouden Keskusliitto juhlii 125-vuotista taivaltaan kalatalouden parissa. Juhlavuotensa kunniaksi liitto etsi järjestämässään kilpailussa Suomen suurinta silakkaa ja muikkua. Sarjavoitot tulivat 504 gramman silakalla ja 388 gramman muikulla.

Kalatalouden Keskusliiton edeltäjä Suomen Kalastusyhdistys perustettiin vuonna 1891 edistämään suomalaista kalastuselinkeinoa. Liitto juhlii tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan erilaisilla tapahtumilla. Yksi näistä oli Suomen suurin silakka ja muikku kilpailu. Kilpailun säännöt olivat yksinkertaiset. Kuka pyytää kilpailun aikana suurimman silakan tai muikun voittaa.

Suurimman silakan 504 grammaa pyydysti Porin rannikolta Tommi Salokangas. Kala jäi vielä ennätyskalalautakunnan virallisesta Suomen ennätyksestä, joka on 726 grammaa.

Suurin muikku 388 grammaa pyydettiin Kiteen Iso-Heinäjärvestä Erkki Arovainio. Kala jäi vielä ennätyskalalautakunnan virallisesta Suomen ennätyksestä, joka on 550 grammaa.

Kuva 1. Porin vesiltä saatu 504 gramman silakka. Kuva: Tommi Salokangas
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/563.jpg

Kuva 2. Kiteen vesiltä saatu 388 gramman muikku. Kuva: Erkki Arovainio
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/562.jpg

Lisätietoja kilpailusta sekä silakasta ja muikusta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Största strömmingen 504 gram och siklöja 388 gram

Centralförbundet för Fiskerihushållning firar 125-års jubileum i år. Som en del av feståret ordnade förbundet en tävling där man sökte Finlands största strömming och siklöja. Vinsterna kammades hem med en 504 grams strömming och en 388 grams siklöja.

Centralförbundet för Fiskerihushållnings föregångare, Finlands Fiskeriförening grundades år 1891 för att befrämja den finländska fiskerinäringen. Förbundet firar i år sina 125 år genom olika evenemang. Ett av evenemangen var tävlingen för att hitta Finlands största strömming och siklöja. Tävlingens regler var enkla. Den som under tävlingstiden lyckades fånga den största strömmingen eller siklöjan vann.

Den största strömmingen fångades av Tommi Salokangas i Björneborg. Fisken skulle ännu ha behövt växa till sig en del för att nå det officiella finska rekordet som är 726 gram.

Den största siklöjan, 388 gram, fångades av Erkki Arovainio från Iso-Heinäjärvi i Kides. Det rådande finska rekordet för siklöja, 550 gram, står dock fortfarande ohotat.

Bild 1. 504 grams strömming från Björneborg. Foto: Tommi Salokangas
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/563.jpg

Bild 2. 388 grams siklöja från Kitee. Foto: Erkki Arovainio
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/562.jpg

Tilläggsuppgifter om tävlingen samt om strömming och siklöja:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


30.09. Silakat saapuvat Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina
30.09. Strömmingarna intar Helsingfors – strömmingsmarknaden börjar på söndag
29.09. Onko ympäristöhallinnolla varaa sulkea silmänsä merimetso-ongelmalta?
29.09. Har miljöförvaltningen råd att blunda för skarvproblematiken?


Silakat saapuvat Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina

Silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa, joka myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse valmistetun, terveellisen ja maukkaan lähiruuan markkinapaikka.

Kalastajien alukset ja myyntikojut valtaavat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 2.10. klo 7.00 ja jatkuvat lauantaihin 8.10. saakka. Markkinoille on tulossa 33 kalastajaa, joista 17 on paikalla omalla veneellä. Avajaispäivän lopulla palkitaan Vuoden maustekala ja Vuoden silakkayllätys. Palkittuja tuotteita on perinteisesti jonotettu kunnes ne loppuvat.

Kalatalouden Keskusliitto on mukana Lyypekinlaiturilla teltassa Vanhan Kauppahallin vieressä. Teltalla voi tutustua akvaariossa uiviin kotimaisiin kaloihin ja kysyä niin kaloista, kalastuksesta kuin vuoden alusta voimaan tulleesta uudesta kalastuslaista. Viikon aikana laiturilla on tarjolla lisäksi särkipihvimaistiaisia, ongintaa ja kalavisailua.

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta:
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh 040 5960 808 (paikalla sunnuntaina)
tiedottaja Tapio Gustafsson puh 044 2866 701 (paikalla sunnuntaina)

Tai katso ohjelma suoraan Stadin silakkamarkkinoiden sivuilta: http://stadinsilakkamarkkinat.fi/

Sivun alkuun


Strömmingarna intar Helsingfors – strömmingsmarknaden börjar på söndag

Strömming och vassbuk är traditionell närmat som på strömmingsmarknaden säljs direkt från fiskare till konsument. På strömmingsmarknaden säljer yrkesfiskarna hälsosamma läckerheter som de själva framställt.

Yrkesfiskarnas båtar och försäljningsstånd fyller igen Helsingfors salutorg. Strömmingsmarknaden, som ordnats sedan år 1743 inleds på söndag morgon den 2.10 kl. 7.00 och avslutas därpå följande lördag, den 8.10. Till marknaden har 33 fiskare anmält sig, varav 17 med båt. Under öppningsdagen koras vinnarna i tävlingen Årets kryddfisk och Årets strömmingsöverraskning. De prisbelönta produkterna säljs vanligtvis snabbt slut.

Centralförbundet för Fiskerihushållning är med på marknaden i ett tält på Lybeckskajen invid Gamla Saluhallen. I tältet kan man bekanta sig med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om fiskar, fiske och den nya lagen om fiske som trädde i kraft vid årsskiftet. Under veckans lopp bjuds det dessutom på smakbitar av mörtbiffar, mete och fiskefrågesport.

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tfn 040 5960 808 (på plats på söndag)
informatör Tapio Gustafsson tfn 044 2866 701 (på plats på söndag)

Strömmingsmarknadens program finns på marknadens internetsidor: http://stadinsilakkamarkkinat.fi/se

Sivun alkuun


Onko ympäristöhallinnolla varaa sulkea silmänsä merimetso-ongelmalta?

Kalastusala on pitkään ollut törmäyskurssilla kasvavan merimetsokannan kanssa. Tämän vuoden pesälaskentojen mukaan merimetsokanta on tällä hetkellä 136 000 lintua. Nyt tarvitaan seurantaryhmä, joka arvioi miten kantaa voidaan säädellä. Merimetson hoitosuunnitelma vuodelta 2004 on päivitettävä. Rannikon kalastusalueet vaativat että ympäristöministeriö kantaa vastuunsa merimetsoasiassa.

Ihminen ja merimetso kilpailevat samoista kaloista, mutta merimetso aiheuttaa ongelmia kalastuselinkeinolle myös vahingoittamalla pyydyksiä ja kalankasvatusaltaita sekä niissä olevia kaloja. Toistaiseksi merimetson pesintä ja vahingot ovat rajoittuneet rannikolle. Tanskasta on saatu hälyttäviä uutisia merimetsoista, jotka hakeutuvat ylös jokia ravinnon perässä. Tämä on johtanut heikentyneisiin taimenkantoihin.

Onko ympäristöministeriö valmis sivuuttamaan suuren merimetsokannan kalastuselinkeinolle aiheuttamat ongelmat ja vaarantamaan rannikkokalastuksen tulevaisuuden? Mitä tapahtuu jos merimetsot levittäytyvät sisämaahan, jossa meillä on arvokkaita kalakantoja? Se ei olisi hallituksen tavoitteiden mukaista, koska hallitusohjelmassa sininen biotalous ja vaelluskalojen suojelu ovat ykkösprioriteetteja. Merimetsokantaa on rajoitettava, niin että kuluttajille voidaan taata kotimaista kalaa.

Merimetso ei ole EU:n lintudirektiivin metsästettävien lajien listalla ja se on rauhoitettu ympäri vuoden koko Euroopassa. Lintudirektiivi mahdollistaa kuitenkin rajoittavia toimenpiteitä, kuten suojametsästystä, munien öljyämistä ja rei’ittämistä. Näitä toimenpiteitä on jo käytetty monissa maissa – miksi ei Suomessa?

- Emme puhu merimetson hävittämisestä, vaan kannan paikallisesta rajoittamisesta tasolle, jossa merimetson kalastolle ja kalastukselle aiheuttamat ongelmat saadaan kuriin, sanoo projektipäällikkö ja suunnittelija Marina Nyqvist Österbottens Fiskarförbundetista.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö ja suunnittelija Marina Nyqvist, Österbottens Fiskarförbund, puh. 050 527 2314

Kalastusalueet ovat lakisääteisiä yhteistyöelimiä, jotka edistävät toimialueensa kalataloutta. Kalastusalueissa kalavesien omistajat sekä kaupalliset kalastajat ja vapaa-ajan kalastajat etsivät rakentavia ratkaisuja alueensa kalatalouden kehittämiseen. Ruotsinkieliset kalastusaluepäivät järjestettiin Kokkola-Pietarsaaren seudulla 27.-28.9.

Sivun alkuun


Har miljöförvaltningen råd att blunda för skarvproblematiken?

Fiskerisektorn har länge varit på kollisionskurs med den växande skarvstammen. Enligt årets räkningar uppgår skarvstammen till cirka 136 000 fåglar. Nu behövs en uppföljningsgrupp som utvärderar hur man kan reglera stammen. Likaså måste den finska skarvförvaltningsplanen från 2004 uppdateras. Kustens fiskeområden kräver att Miljöministeriet bär sitt ansvar i skarvfrågan.

Människan och skarven tävlar om samma fiskresurs. Skarven förorsakar också fiskerinäringen skada genom att hacka och äta fisk från redskap och fiskodlingskassar samt genom att göra hål i redskap. Tillsvidare har häckningen och skarvskadorna i Finland begränsats till kusten. Från Danmark har kommit alarmerande uppgifter om skarv som söker sig upp i åar och älvar för att leta efter föda, något som bland annat drabbat de danska öringstammarna hårt.

Är Miljöministeriet verkligen beredd att ignorera problemen som det stora skarvbeståndet orsakar fisket och därmed riskera att det kustnära fisket förfaller samt att skarven sprider sig till insjövatten med värdefulla fiskebestånd? Att blunda mot detta hot är inte förenligt med regeringens målsättningar för blå bioekonomi och skydd av vandringsfiskar. Skarvstammen måste decimeras för att garantera konsumenternas tillgång till inhemsk fisk.

Eftersom skarven inte finns på EU:s lista över jaktbart vilt i fågeldirektivet är den fridlyst i Europa året runt. Fågeldirektivet ger ändå möjlighet till reglerande åtgärder, så som skyddsjakt, äggoljering och äggprickning. Dessa åtgärder har redan tillämpats i flera länder. - Varför gör man inte det i Finland? - Vi pratar inte om att utrota skarven, utan det är fråga om att få populationen till en hanterbar nivå, så att problem i anslutning till fisk och fisket kan lösas eller avhjälpas lokalt, säger Marina Nyqvist projektchef och planerare vid Österbottens Fiskarförbund.

Tilläggsuppgifter:
Projektchef och planerare Marina Nyqvist, Österbottens Fiskarförbund, tel. 050 527 2314

Fiskeområdena är lagstadgade samarbetsorgan med uppgift att befrämja fiskerihushållningen inom sitt verksamhetsområde. Fiskeområdet utgörs av både vattenägare och representanter för dem som använder vattnen, det vill säga kommersiella fiskare och fritidsfiskare. De svenska fiskeområdena var den 27-28.9 samlade i Karleby-Jakobstad för sina årliga fiskeområdesdagar där aktuellt inom fiskerinäringen och -förvaltningen behandlades.

Sivun alkuun


29.08. Englantilaiset ankeriaat lentävät Suomeen huomenna
29.08. Engelska ålar flygs till Finland imorgon


Englantilaiset ankeriaat lentävät Suomeen huomenna

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 79 000 ankeriaanpoikasta. Istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomella on muiden EU-maiden tapaan kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma. Ankeriaita ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat hyviä tuloksia. Tämän vuoden ankeriaat ovat pyydetty Severnjoessa Englannissa ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja noin gramman painoisia.

Merkinnät antavat tietoa ankeriaiden elämästä ja liikkeistä

Suomeen tuotavat ankeriaanpoikaset ovat kylvetetty strontiumkloridissa, mistä jää merkki kuuloluihin. Kun istutetut kalat tulevat pyyntikokoon, voidaan niitä merkintöjen avulla alkaa seurata. Seurannassa saadaan selville istutettujen poikasten osuus kannasta ja tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta.

EU-hankkeessa on viime vuosina tutkittu ankeriaan vaellusta Sargassomerelle satelliittimerkintöjen avulla. Tutkimus osoittaa muun muassa, että istutetut ankeriaat löytävät tiensä takaisin Sargassomerelle kutemaan yhtä hyvin kuin luonnonkalat.

Ankeriaat voivat elää vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle. Suomalaiset ankeriaat ovat eurooppalaisittain todella suurikokoisia lähtiessään pitkälle vaellukselleen.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tiistaina 30.8. kello 15.55 laskeutuvalla Finnairin lennolla Kööpenhaminasta. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin vesistöihin.

Media on tervetullut seuraaman ankeriaiden matkaa lentokentältä istutuspaikalle. Helsinki-Vantaalle saapuvia median edustajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen tiedottaja Tapio Gustafssonille (tapio.gustafsson@ahven.net tai puh. 044 2866 701).

Alueelliset ankeriaanpoikasten istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:
Nylands Fiskarförbund 6 500 kpl, Christian Lindén 040 3542 317 Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto 19 500 kpl, Aki Laitila 0400 460 879 Hämeen Kalatalouskeskus 23 500 kpl, Petri Mäkinen 040 5453 063 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus 14 500 kpl, Ilkka Vesikko 045 1715 544 Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto 7 000 kpl, Teemu Tast 0500 253 261 Kymenlaakson Kalatalouskeskus 1 000 kpl, Martti Puska 040 5680 951 Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2 000 kpl, Pekka Vuorinen 050 5929 255 L-S Kalatalouskeskus 4 000 kpl, Chris Karppinen 0400 708 570 Jaalan-Palojärven osakaskunta 1 000 kpl, Pasi Partio 0400 301 321

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson puh. 044 2866 701 kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh 040 596 0808

Sivun alkuun


Engelska ålar flygs till Finland imorgon

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det sammanlagt 79 000 ålyngel i Finland. Med utsättningarna stöder man ålbeståndet i Finland och Östersjön.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har minskat kraftigt och Finland har liksom de övriga EU-länderna en ålförvaltningsplan. I och med att ålbeståndet minskat kommer det inte längre lika mycket ål till finska vatten. Ålen kommer inte heller åt att stiga upp till sina födoområden i och med att vattendragen är uppdämda. De utsättningar som nu görs stöder Finlands och Östersjöns ålbestånd.

Ålen är en mycket anpassningsbar fisk och välgjorda utsättningar ger goda resultat. Årets ålar kommer från floden Severn i England och de har hållits i karantän i Sverige. De är cirka 10 cm långa och väger cirka 1 gram.

Märkning ger info om ålens liv och leverne

Ålarna som kommer till Finland har badats i strontiumklorid, vilket lämnar spår i fiskarnas hörselstenar. När de utplanterade ålarna når fångststorlek kan man med hjälp av märkningarna följa upp ålbeståndet. Genom uppföljning kan man få svar på hur stor andel av beståndet som består av sättfisk och hur ålen lekvandrar.

Ålen lever till och med 40 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet. De finska ålarna är i europeisk jämförelse verkligt stora då de inleder sin långa vandring.

I ett EU-projekt har man under de senaste åren med hjälp av satellitmärkningar forskat i ålarnas vandring till Sargassohavet. Forskningen visar att utsatta ålar hittar tillbaka lika bra som vild ål.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält tisdagen den 30.8 klockan 15.55 med Finnairs flyg. Det tar cirka en timme att checka ut dem, och efter det fortsätter ålarna omedelbart färden med bil till utsättningsvatten runt om i Finland.

Media är välkommen att följa med ålarnas färd från flygfältet till utsättningsställena. Mediarepresentanter som önskar komma till flygfältet ombeds anmäla sig till informatör Tapio Gustafsson (tapio.gustafsson@ahven.net eller tel. 044 2866 701).

Regionala utsättningsmängder och kontaktpersoner:
Nylands Fiskarförbund 6 500 st, Christian Lindén 040 3542 317 Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto 19 500 st, Aki Laitila 0400 460 879 Hämeen Kalatalouskeskus 23 500 st, Petri Mäkinen 040 5453 063 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus 14 500 st, Ilkka Vesikko 045 1715 544 Södra Finlands Havsfiskarförbund 7 000 st, Teemu Tast 0500 253 261 Kymenlaakson Kalatalouskeskus 1 000 st, Martti Puska 040 5680 951 Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2 000 st, Pekka Vuorinen 050 5929 255 L-S Kalatalouskeskus 4 000 st, Chris Karppinen 0400 708 570 Jaalan-Palojärven osakaskunta 1 000 st, Pasi Partio 0400 301 321

Tilläggsinformation om ålimport och utsättningar från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. 040 596 0808 informatör Tapio Gustafsson tel. 044 2866 701

Sivun alkuun


08.06. Kalastuksenvalvojat ovat liikkeellä kesävesillä
08.06. Fiskeövervakarna är nu ute och övervakar sommarfisket
07.06. Vesistöistä tuottoja kalastusmatkailulla ja mökkivuokrauksella


Kalastuksenvalvojat ovat liikkeellä kesävesillä

Kalastuslaki uudistui vuoden alussa. Kalastuslupien ja pyydysten merkintöjen lisäksi kalastuksenvalvojat seuraavat kuinka hyvin kalastajat ovat omaksuneet kalojen uudet pyyntimitat ja rauhoitusajat.

Kalastajan on nyt todella helppoa hoitaa kalastuslupa-asiansa kuntoon. Kalastonhoitomaksun saa vuodeksi 39 eurolla, viikoksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla. Luvalla saa kalastaa lähes koko Suomen alueella yhdellä vavalla ja vieheellä. Kalastajia kohdattaessa kalastuksenvalvojien linja on pääasiassa neuvova, mutta ilman vaadittua kalastonhoitomaksua kalastamisesta seuraa 100 euron rikesakko.

Pyydykset tulee merkitä niin että vesillä liikkuva voi ne havaita. Vesiliikennealueella verkkomerkkinä on oltava 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuva salko, jossa on 20 x 20 cm lippu. Pintaverkoissa on oltava tuplaliput. Muilla alueilla voi käyttää 15 cm vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa. Verkkoon ja katiskaan on muistettava laittaa pyytäjän yhteystiedot.

Kalastusta valvovat tahot haluavat muistuttaa kalastuksenvalvojien työn tärkeydestä. Valvojat pitävät huolta siitä että kalastuksen sääntöjä noudatetaan niin, että kaikilla on samat mahdollisuudet onnistuneisiin hetkiin kalavesillä. Kalastuksenvalvojan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua. Lain ja kalastuksen tunteminen on hyväksi, mutta onnistuakseen tehtävä vaatii hyviä sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä.

Kalastusta valvovat tulevana kesänä yhdessä Metsähallitus, poliisi, Rajavartiolaitos ja ELY-keskus sekä tutkinnon suorittaneet ja kalastusalueelta tai vesialueen omistajalta valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat.

Lisätietoa kalastuksenvalvonnasta Riihimäen Erämessuilta 9.–12.6.2016 Kalatalouden Keskusliiton osastolta U 610 sekä soittamalla
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914, 044 286 6701 (messuilla torstaina 9.6.)
Järjestöjohtaja Risto Vesa, puh. (09) 6844 5917, 0400 507 832 (messuilla perjantaina 10.6.)
Erikoissuunnittelija Aku Ahlholm, Metsähallitus, puh. 040 481 4890
Poliisitarkastaja Ari Järvenpää, Poliisihallitus
Kapteeniluutnantti Mikko Leminen, Rajavartiolaitos

Sivun alkuun


Fiskeövervakarna är nu ute och övervakar sommarfisket

Lagen om fiske förnyades vid årsskiftet. Förutom fisketillstånd och redskapsmärkning följer fiskeövervakarna upp hur väl de som fiskar känner till fiskarnas nya fredningstider och fångstmått.

Nu är det verkligt lätt för fiskaren att se till att ha fisketillståndet i skick. Genom att betala en fiskevårdsavgift som är 39 euro för ett år, 12 euro för sju dygn eller fem euro för ett dygn, får man fiska med ett spö och drag så gott som i hela Finland. Då fiskaren stöter på en fiskeövervakare är fiskeövervakarens uppgift i första hand rådgivande, men om man fiskar utan avlagd fiskevårdsavgift är straffet en 100 euros ordningsbot.

Fiskeredskapen ska märkas så att den som rör sig på vattnen lätt kan se dem. På områden som används för sjötrafik ska nät märkas ut med 20 x 20 cm:s flagga, som fästs på en minst 1,2 meter hög stång. Ytnät ska förses med dubbel flagga. På övriga områden kan man använda flöten som når minst 15 cm över vattenytan. Man måste också komma ihåg att förse sina fiskeredskap med namn och kontaktuppgifter.

De instanser som övervakar fisket vill påminna om vilket viktigt jobb fiskeövervakarna gör. Fiskeövervakarna ser till att fiskereglerna efterföljs, så att alla har samma möjlighet till lyckade stunder på fiskevattnen. Fiskeövervakarnas jobb är i framför allt kundbetjäning. Förutom att känna till lagen, behöver fiskeövervakarna vara sociala och samarbetskunniga.

Fisket övervakas i sommar av Forststyrelsen, polisen, Gränsbevakningsväsendet, NTM-centralerna samt av fiskeövervakare som avlagt prov och befullmäktigats av fiskeområdena och fiskevattenägarna.

Tilläggsuppgifter om fiskeövervakning på Riihimäki Jakt- och fiskemässa 9–12.6.2016 vid Centralförbundet för Fiskerihushållnings avdelning U 610 eller per telefon
Informatör Tapio Gustafsson, tel. (09) 6844 5914, 044 286 6701 (på mässan torsdag 9.6.)
Förbundschef Risto Vesa, tel. (09) 6844 5917, 0400 507 832 (på mässan fredag 10.6.)
Specialplanerare Aku Ahlholm, Forststyrelsen, tel. 040 481 4890
Polisinspektör Ari Järvenpää, Polisstyrelsen
Kaptenlöjtnant Mikko Leminen, Gränsbevakningsväsendet

Sivun alkuun


Vesistöistä tuottoja kalastusmatkailulla ja mökkivuokrauksella

Sana kalastusmatkailu herättää myönteisiä tuntemuksia ihmisissä. Sanaan sisältyy kaksi myönteistä elementtiä: matkailu ja kalastus. Matkailu on mukavaa ja avartavaa sekä antaa uusia elämyksiä. Kalastus on antoisa harrastus ja tarjoaa tuotteistettuja kalastuselämyksiä asiakkaille sekä hyvää ruokaa ja monipuolisen liiketoimintaperustan yrittämiselle.

Kalastusmatkailu ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat merkittävä, monissa tapauksissa vielä käyttämätön ansaintalähde saaristossa ja maaseudulla.

Suomessa lasketaan olevan noin 1100 kalastusmatkailuyritystä. Kalastusmatkailuala työllistää noin 510 henkilötyövuotta ja sen vuosiliikevaihto on 18,6 miljoonaa euroa. Ulkomaalaisilta tuleva osuus kalastusmatkailun liikevaihdosta on noin neljännes. Kalastusmatkailuasiakkaita kävi yrityksissä keskimäärin vajaat 200 vuodessa. Yhteensä Suomen kalastusmatkailuyrityksillä oli vuosittain noin 210 000 asiakasta. Asiakkaista vajaa neljännes oli ulkomaalaisia. Kalastusmatkailuasiakkaita saapui yleisimmin Venäjältä ja Saksasta. Muita lähtömaita olivat Keski-Euroopan maat, Ruotsi ja Viro. Pääosa kalastusmatkailuyrityksistä toimi sisävesillä.

Uuden kalastuslain mukanaan tuoma yhden kortin kalastonhoitomaksu helpottaa erityisesti matkailua, sillä nyt voivat kalastusta harjoittavat matkailijat kalastaa yhdellä virvelillä ja uistimella koko maan normivesissä eli lammissa, järvissä ja merellä. Kalastonhoitomaksun voi maksaa esimerkiksi R-kioskilla. Uudenlaisia kalastonhoitomaksuja on lunastettu alkuvuonna toukokuun 2016 mennessä yli 123 000 kappaletta.

Erityisesti rantamökkejä vuokraaville kalastusta harjoittaville asiakkaille – niin kotimaisille kuin venäläisille – tämä on toivottu uudistus. Suomessa on järjestäytyneen mökkivuokrausbisneksen piirissä 20 000 vuokramökkiä ja muulla tavoin vuokrattavia mökkejä on 10 000. Mökkivuokrausbisneksen vuosivolyymi on yli 100 milj. euroa vuodessa.

Ympäri vuoden vuokrattavien Lomarengas Oy:n mökkikohteiden keskimääräinen myynti on noin 12–14 viikkoa vuodessa. Kesäasuttavilla mökeillä myynti on keskimäärin 7–9 viikkoa vuodessa.

Lomarenkaan arvioiden mukaan käyttöastetta tulee 10–15 % lisää, jos tarjolla on kalastukselliset minimivaatimukset täyttävä kalamökki. Kalastuksella kausi jatkuu varmasti sekä kevät että syksypuolelle, jotka muuten ovat mökkivuokrauksessa hiljaisempia aikoja, mutta kalastuksellisesti erinomaisia vuodenaikoja.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


24.05. Kangasniemeläinen koululuokka voitti kalabongauksen
03.05. Uudenlaisia valtakunnallisia kalastuskortteja lunastettu yli 68 000 kpl


Kangasniemeläinen koululuokka voitti kalabongauksen

Beckerin koulun 6A luokka Kangasniemeltä voitti koululuokkien kalabongauskisan 12 kalalajilla. Toiseksi sijoittui Matti Lohen koulun 6 luokka Rautalammilta ja kolmanneksi helsinkiläinen Siltamäen ala-asteen 3J luokka.

Viikon kestäneeseen koululaisten kalabongauskisaan osallistui 18 koululuokkaa. Kalatalouden Keskusliiton järjestämä kisa oli osa Valtakunnallista kalastuspäivää, joka koukutti yli 10 000 lasta kalastuksen pariin.

Ilahduttavinta toista kertaa järjestetyssä kilpailussa oli, että mukana oli luokkia ympäri Suomen. Tulokset osoittavat, että kisan voittaminen on mahdollista missä päin Suomea tahansa. Kyse on opettajan ja koululaisten aktiivisuudesta, kertoo tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta.

Kalabongauskisan tulokset löytyvät osoitteesta http://www.ahven.net/kktulosseuranta

Suomesta on tavattu kaikkiaan 102 kalalajia. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuodessa edellyttää perehtymistä. Paras väline eri lajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraa helposti ahvenen, lahnan, kiisken tai vaikkapa sorvan.

Lisää koululaisten kalabongauskisasta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Uudenlaisia valtakunnallisia kalastuskortteja lunastettu yli 68 000 kpl

Uusi yhden kortin kalastonhoitomaksu helpottaa erityisesti matkailua, sillä nyt voivat kalastusta harjoittavat matkailijat jatkossa kalastaa yhdellä virvelillä+uistimella koko maan normivesissä eli lammissa, järvissä ja merellä.

Erityisesti rantamökkejä vuokraaville kalastusta harjoittaville asiakkaille – niin kotimaisille kuin venäläisillekin - tämä on toivottu uudistus. Näin toivotaan saatavan uusia kalastuskortin lunastajia. Kalastuskortin tuotolla rahoitetaan koko kalatalouskenttää, omistajakorvaukset osakaskunnille, kalatalousalueiden toimintaa, järjestötyö ja kalastuksen valvonta mukaan luettuna.

– Uudenlaisia kalastonhoitomaksuja on lunastettu alkuvuonna 30.4.2016 mennessä 68 000 kappaletta. Myyntimäärä on laskettua alempi, johtuen mm. siitä, että eläkeläiset yli 64-vuotiaat kalastajat vapautettiin maksusta.

Uudessa 2016 kalastuslaissa on paljon hyviä asioita mukana, mutta jäi siihen vielä korjattavaakin. Jotta laki saadaan toimimaan kentällä, tarvitaan yhteistyötä niin kalatalousviranomaisten kuin neuvonnankin välillä. Kalastuslain jalkauttaminen osakaskuntiin vie aikaa useita työntäyteisiä vuosia.

– Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on mm. se, että punalihaisille istutuskaloille on tulossa v. 2017 alkaen merkintäpakko eli pakollinen eväleikkaus. Näin voidaan erottaa villit luonnonkalat istutetuista kaloista. Kalastajat voivat jatkossa erottaa villit lohet, taimenet, nieriät ja tarvittaessa vapauttaa ne pyydyksistä. Tämä antaa ammattikalastukselle uusia mahdollisuuksia mm. merilohen kalastuksessa henkilökohtaisten lohikiintiöiden kautta.

– Huonoja puolia uudessa kalastuslaissa on vesienomistajille määrätty 8 verkon enimmäismäärä, vaikka yksiköitä olisikin riittävästi suurempaankin verkkomäärään. Nyt laki määrää, että 8 verkon maksimimäärä on pyyntikunta- tai venekohtainen.

Myöskään ELY-keskuksille annettu oikeus myöntää ammattikalastuslupia – vaikkakin eräin reunaehdoin – ei ole aikaansaanut kätten taputuksia kentällä.

Tasavallan hallitus on päässyt sopimukseen maakunnallisesta aluehallinnosta 18 maakunnan mallin mukaisesti. Huhtikuun alussa 2016 annetun tiedotteen mukaan maakuntavirastolle siirrettäisiin mm. seuraavia tehtäviä ELY-keskuksilta: ”Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut”.

Uuden maakuntahallinnon organisaatio on otettava myös huomioon kalataloudessa. Maakuntajako on otettava huomioon myös suunniteltaessa uuden kalastuslain mukaisia kalatalousalueita. Tässä on alueellisilla kalatalouden yhteistyöryhmillä haastava tehtävä. Rajanvedossa on herkällä korvalla kuunneltava kentän ääntä.

Kokouksen yhteydessä toiminnanjohtaja Markku Myllylä luovutti posiolaiselle Jouko Jurmulle Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämän Kalastusaluemitalin tunnustuksena pitkäaikaisesta ansiokkaasta työstä Etelä-Posion kalastusalueessa, jonka puheenjohtajana Jouko Jurmulle on toiminut vuodesta 1997 lähtien.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh 0400 601 965

Sivun alkuun


28.04. Suomen suurin silakka ja muikku kilpailu alkaa
28.04. Tävling för att hitta Finlands största strömming och siklöja
27.04. Kalatalousneuvonta täyttää 125 vuotta
26.04. Uuden kalastuslain 49 §:ään esitetään täsmennystä verkkokalastuksesta
22.04. Uutta kalastonhoitomaksua lunastettu 57 000 kappaletta
20.04. Uutta kalastonhoitomaksua lunastettu 53 000 kappaletta
19.04. Kalastajakohtaiset kalastuskiintiöt tulossa vuoden 2017 alusta
01.04. Punalihaiset istutuskalat eväleikattava vuodesta 2017 alkaen


Suomen suurin silakka ja muikku kilpailu alkaa

Kalatalouden Keskusliitto juhlii 125-vuotista taivaltaan kalatalouden parissa. Juhlavuotensa kunniaksi liitto etsii järjestämässään kilpailussa Suomen suurinta silakkaa ja muikkua.

Kalatalouden Keskusliiton edeltäjä Suomen Kalastusyhdistys perustettiin vuonna 1891 edistämään suomalaista kalastuselinkeinoa. Liitto juhlii tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan erilaisilla tapahtumilla. Yksi näistä on Suomen suurin silakka ja muikku kilpailu.

Silakka on kaupallisen kalastuksen tärkein saalislaji Suomessa. Vastaavasti muikku on sisävesien tärkein saaliskala.

– Sekä silakka että muikku ovat erinomaista lähiruokaa ja molempia voidaan kalastaa nykyistä enemmän niiden kantoja uhkaamatta. Juhlavuotemme aikana haluamme tuoda esille nämä meri- ja sisävesiemme tärkeimmät saaliskalat ja nostaa niiden arvostusta ruokakaloina, kertoo tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta.

Kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset. Kuka pyytää kilpailun aikana suurimman silakan tai muikun voittaa. Kilpailuohjeet ja säännöt löytyvät Kalatalouden Keskusliiton sivulta osoitteesta www.ahven.net/suomensuurin

Lisätietoja kilpailusta sekä silakasta ja muikusta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Tävling för att hitta Finlands största strömming och siklöja

Centralförbundet för Fiskerihushållning firar 125-års jubileum i år. Som en del av feståret ordnar förbundet en tävling där man söker Finlands största strömming och siklöja.

Centralförbundet för Fiskerihushållnings föregångare, Finlands Fiskeriförening grundades år 1891 för att befrämja den finländska fiskerinäringen. Förbundet firar i år sina 125 år genom olika evenemang. Ett av evenemangen är tävlingen för att hitta Finlands största strömming och siklöja.

Strömmingen är den viktigaste arten för det kommersiella fisket i Finland. På motsvarande sätt är siklöjan den viktigaste fångstfisken i insjöarna.

– Både strömming och siklöja är utmärkt närmat och bägge kan fiskas utan att man hotar fiskbestånden. Under vårt jubileumsår vill vi lyfta fram våra viktigaste fångstfiskar och höja deras anseende som matfisk, berättar informatör Tapio Gustafsson på Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Tävlingens regler är enkla. Den som under tävlingstiden får den största strömmingen eller siklöjan vinner. Tävlingens anvisningar och regler finns på Centralförbundet för Fiskerihushållnings nätsida www.ahven.net/suomensuurin

Tilläggsuppgifter om tävlingen samt om strömming och siklöja:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, puh. (09) 6844

Sivun alkuun


Kalatalousneuvonta täyttää 125 vuotta

Päätös Suomen Kalastusyhdistyksen perustamisesta tehtiin 125 vuotta sitten. Yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita, joista osa on edelleen ajankohtaisia. Yhdistyksen perintö jatkuu edelleen Kalatalouden Keskusliitossa.

Päätös Kalatalouden Keskusliiton edeltäjän Suomen Kalastusyhdistyksen perustamisesta tehtiin Helsingin Seurahuoneella 27.4.1891. Perustettavalle yhdistykselle määriteltiin tuolloin tavoitteita, joista osa on säilynyt ajankohtaisina koko yhdistyksen toiminnan ajan. On muun muassa pyrittävä siihen, että kalat enenevät eivätkä vähene. Tulee toimia siihen suuntaan, että kalastuslainsäädäntö saataisiin niin asianmukaiseksi kuin mahdollista. Asiallisen kalataloustiedon levittämistä kansan keskuuteen pidettiin erittäin tärkeänä, samoin kalataloustiedon opetustoimintaa.

Suomen Kalastusyhdistyksen perintö jatkuu edelleen Kalatalouden Keskusliitossa, joksi yhdistys muutti nimensä vuonna 1978. Kalatalouden Keskusliitto juhlistaa 125. juhlavuotta työn merkeissä. Liiton historian neljännen kalastuslakiuudistuksen, vuoden 2016 alusta voimaan tulleen uuden kalastuslain toimeenpano on lähivuosien neuvontatyön selvästi tärkein aihe.

Lisätietoja juhlavuottaan viettävästä Kalatalouden Keskusliitosta:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 3850 875

Sivun alkuun


Uuden kalastuslain 49 §:ään esitetään täsmennystä verkkokalastuksesta

Eduskunnassa on vireillä kalastuslain muutoshanke, jossa nyt laissa olevaa verkkokalastuksen säätelyä halutaan muuttaa oikeudenmukaisemmaksi. Lakialoitteen tekijä on Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kari Kulmala.

Lakialoitteessaan Kari Kulmala toteaa, kalastuslain 49 § olisi muutettava sellaiseksi, että verkkojen 240 metrin enimmäismäärä olisi jatkossa kalastajakohtainen eikä venekohtainen.

Kalastuslain 49 §:ssä kerrotaan kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset. Sen mukaan muu kuin kaupallinen kalastaja saa käyttää pyynti- ja venekuntaa kohden enintään 240 metriä verkkoja. Leveysasteen 6700N pohjoispuolella tätä 240 metrin enimmäismäärää ei ole rajoitettu. Lakia olisi muutettava niin, että tämä 240 metrin enimmäismäärä on kalastajakohtainen eikä venekohtainen.

Tämä 240 metrin enimmäismäärä verkkokalastuksessa on eräs eniten kritiikkiä kentällä saaneista kohdista uudessa kalastuslaissa. Suomalaisen perinteen mukaan verkkokalassa veneellä käydään kahdestaan. Toinen kalamiehistä tarkistaa tai laskee kalaverkot ja toinen kalamiehistä soutaa tai pitää venettä paikallaan tarpeen mukaan. Tällä hetkellä voi kalamiehillä veneessä olla maksimissaan 240 metriä verkkoja. Toinen kalamiehistä ei voi ottaa oman kiintiönsä mukaisia verkkoja veneeseen vaan ne pitää jättää rannalle ja hakea toisella kerralla. Tällainen toiminta hankaloittaa verkkokalastusta tarpeettomasti eikä ole perusteltua.

Mikäli 240 metrin enimmäismäärä verkkokalastuksessa olisi kalastajakohtainen rajoitus, ei sillä olisi mitään vaikutusta kansantalouteen eikä sillä myöskään lisättäisi verkkokalastuksessa pyyntioikeuden määrää.

Yhtenä tärkeänä näkökohtana Kari Kulmala tuo esiin vielä turvallisuuden vesillä. Joka vuosi Suomessa hukkuu useampi yksin verkkokalassa ollut kalamies. Lakimuutos suosisi sitä, että veneessä olisi kaksi kalamiestä. Verkot voi laskea ja nostaa yksinkin, mutta turvallisempaa se on kahdestaan: toinen soutaa ja toinen käsittelee verkkoja.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh 0400 601 965

Sivun alkuun


Uutta kalastonhoitomaksua lunastettu 57 000 kappaletta

Uusi yhden kortin kalastonhoitomaksu helpottaa erityisesti matkailua. Kalastusta harjoittavat matkailijat voivat jatkossa kalastaa yhdellä virvelillä ja uistimella koko maan lammissa, järvissä ja merellä.

Erityisesti mökkejä vuokraaville kalastusta harjoittaville asiakkaille – niin kotimaisille kuin venäläisille – uusi yhden kortin kalastonhoitomaksu on toivottu uudistus. Näin toivotaan saatavan uusia kalastusluvan lunastajia. Kalastonhoitomaksun tuotolla rahoitetaan koko kalatalouskenttää, omistajakorvaukset osakaskunnille, kalatalousalueiden toimintaa, järjestötyö ja kalastuksen valvonta mukaan luettuna.

Uutta kalastonhoitomaksua on lunastettu 17.4.2016 mennessä 57 000 kappaletta. Myyntimäärä on arvioitua alempi, johtuen muun muassa yli 64-vuotiaiden kalastajien vapauttamisesta maksusta.

Kalastuslaissa hyvää ja parannettavaa

Uudessa 2016 kalastuslaissa on paljon hyviä asioita mukana, mutta jäi siihen vielä korjattavaa. Jotta laki saadaan toimimaan kentällä, tarvitaan yhteistyötä niin kalatalousviranomaisten kuin neuvonnan välillä. Kalastuslain jalkauttaminen osakaskuntiin vie aikaa useita työntäyteisiä vuosia.

Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on muun muassa se, että punalihaisille istutuskaloille on tulossa vuodesta 2017 alkaen merkintäpakko eli pakollinen eväleikkaus. Näin villit luonnonkalat voidaan erottaa istutetuista kaloista. Kalastajat voivat jatkossa erottaa villit lohet, taimenet, nieriät ja tarvittaessa vapauttaa ne pyydyksistä. Tämä antaa ammattikalastukselle uusia mahdollisuuksia esimerkiksi merilohen kalastuksessa henkilökohtaisten lohikiintiöiden kautta.

Huonoja puolia uudessa kalastuslaissa on vesienomistajille määrätty kahdeksan verkon enimmäismäärä vaikka yksiköitä olisi suurempaankin verkkomäärään. Eduskunnassa on parhaillaan vireillä lakialoite, jossa kahdeksan verkon enimmäismäärä muutettaisiin kalastajakohtaiseksi. Nyt laki määrää, että kahdeksan verkon maksimimäärä on pyyntikunta- tai venekohtainen.

Myöskään ELY-keskuksille annettu oikeus myöntää ammattikalastuslupia – vaikkakin eräin reunaehdoin – ei ole aikaansaanut kätten taputuksia kentällä.

Aluehallinto ja kalastus

Tasavallan hallitus on päässyt sopimukseen maakunnallisesta aluehallinnosta 18 maakunnan mallin mukaisesti. Huhtikuun alussa 2016 annetun tiedotteen mukaan maakuntavirastolle siirrettäisiin muun muassa seuraavia tehtäviä ELY-keskuksilta: maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut.

Uuden maakuntahallinnon organisaatio on otettava huomioon kalataloudessa. Maakuntajako on otettava huomioon myös suunniteltaessa uuden kalastuslain mukaisia kalatalousalueita. Tässä on alueellisilla kalatalouden yhteistyöryhmillä haastava tehtävä. Rajanvedossa on herkällä korvalla kuunneltava kentän ääntä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh 0400 601 965

Sivun alkuun


Uutta kalastonhoitomaksua lunastettu 53 000 kappaletta

Uusi yhden kortin kalastonhoitomaksu helpottaa erityisesti matkailua. Kalastusta harjoittavat matkailijat voivat jatkossa kalastaa yhdellä virvelillä ja uistimella koko maan lammissa, järvissä ja merellä.

Erityisesti mökkejä vuokraaville kalastusta harjoittaville asiakkaille – niin kotimaisille kuin venäläisille – uusi yhden kortin kalastonhoitomaksu on toivottu uudistus. Näin toivotaan saatavan uusia kalastusluvan lunastajia. Kalastonhoitomaksun tuotolla rahoitetaan koko kalatalouskenttää, omistajakorvaukset osakaskunnille, kalatalousalueiden toimintaa, järjestötyö ja kalastuksen valvonta mukaan luettuna.

Uutta kalastonhoitomaksua on lunastettu 15.4.2016 mennessä 53 000 kappaletta. Myyntimäärä on arvioitua alempi, johtuen muun muassa yli 64-vuotiaiden kalastajien vapauttamisesta maksusta.

Kalastuslaissa hyvää ja parannettavaa

Uudessa 2016 kalastuslaissa on paljon hyviä asioita mukana, mutta jäi siihen vielä korjattavaa. Jotta laki saadaan toimimaan kentällä, tarvitaan yhteistyötä niin kalatalousviranomaisten kuin neuvonnan välillä. Kalastuslain jalkauttaminen osakaskuntiin vie aikaa useita työntäyteisiä vuosia.

Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on muun muassa se, että punalihaisille istutuskaloille on tulossa vuodesta 2017 alkaen merkintäpakko eli pakollinen eväleikkaus. Näin villit luonnonkalat voidaan erottaa istutetuista kaloista. Kalastajat voivat jatkossa erottaa villit lohet, taimenet, nieriät ja tarvittaessa vapauttaa ne pyydyksistä. Tämä antaa ammattikalastukselle uusia mahdollisuuksia esimerkiksi merilohen kalastuksessa henkilökohtaisten lohikiintiöiden kautta.

Huonoja puolia uudessa kalastuslaissa on vesienomistajille määrätty kahdeksan verkon enimmäismäärä vaikka yksiköitä olisi suurempaankin verkkomäärään. Eduskunnassa on parhaillaan vireillä lakialoite, jossa kahdeksan verkon enimmäismäärä muutettaisiin kalastajakohtaiseksi. Nyt laki määrää, että kahdeksan verkon maksimimäärä on pyyntikunta- tai venekohtainen.

Myöskään ELY-keskuksille annettu oikeus myöntää ammattikalastuslupia – vaikkakin eräin reunaehdoin – ei ole aikaansaanut kätten taputuksia kentällä.

Aluehallinto ja kalastus

Tasavallan hallitus on päässyt sopimukseen maakunnallisesta aluehallinnosta 18 maakunnan mallin mukaisesti. Huhtikuun alussa 2016 annetun tiedotteen mukaan maakuntavirastolle siirrettäisiin muun muassa seuraavia tehtäviä ELY-keskuksilta: maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut.

Uuden maakuntahallinnon organisaatio on otettava huomioon kalataloudessa. Maakuntajako on otettava huomioon myös suunniteltaessa uuden kalastuslain mukaisia kalatalousalueita. Tässä on alueellisilla kalatalouden yhteistyöryhmillä haastava tehtävä. Rajanvedossa on herkällä korvalla kuunneltava kentän ääntä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh 0400 601 965

Sivun alkuun


Kalastajakohtaiset kalastuskiintiöt tulossa vuoden 2017 alusta

Kalastaja- ja yrityskohtaiset kalastuskiintiöt ovat tulossa käyttöön vuoden 2017 alusta. Lakiehdotus toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva lakiehdotus kalastajien toimijakohtaisesta kiintiöjärjestelmästä koskee silakkaa, kilohailia ja lohta. Turska ei kuulu ehdotukseen. Järjestelmän perustana on siirrettävä käyttöoikeus. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa hakemusten perusteella kalastajille osuuden Suomen kalastuskiintiöstä. Osuuksien laskentaperusteena ovat kolme parasta saalisvuotta ajanjaksolta 2011–2015. ELY-keskus jakaa Suomen kalastuskiintiön vuosittain ilman hakemusta osuuksien perusteella toimijakohtaisiksi kiintiöiksi.

Siirrettävä käyttöoikeus on voimassa 10 vuoden ajan. Käyttöoikeutta jatketaan hakemuksesta viisi vuotta kerrallaan viisi vuotta ennen oikeuden umpeutumista. Yksittäisellä toimijalla voi olla hallussaan enintään 15 % käyttöoikeuksista. Aloittaville kalastajille voidaan varata ja jakaa hakemuksesta silakan ja lohen ei-siirrettäviä käyttöoikeuksia enintään viideksi vuodeksi. Kalastajilta peritään käyttömaksu ELY-keskuksen toimijakohtaisen kiintiön jakopäätöksen yhteydessä.

Kalastajat vastaavat itse kiintiönsä seurannasta ja ylitystapauksessa he joutuvat hankkimaan 48 tunnin sisällä lisäkiintiötä tai kärsivät lain määräämät seuraukset. Lisärajoituksia voidaan antaa Valtioneuvoston asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriö ottaa käyttöön tietojärjestelmän käyttöoikeuksien ja kiintiöiden hallinnointiin.

Silakkaa koskevat erityismääräykset

Silakan pyyntiä koskevat käyttöoikeudet jaetaan erikseen trooli- ja rysäkalastukseen. Siirtoja näiden välillä ei saa tehdä.

Lohta koskevat erityismääräykset

Lohen pyyntiä koskevien käyttöoikeuksien laskemisessa on lohen terminaalialueiden kalastusta koskeva poikkeus: 65°30´N pohjoispuolella ennen 25.6. pyydetystä saaliista mukaan lasketaan 80 %. Lohikiintiötä ei kalastajalle jaeta, jos kolmen parhaan vuoden keskiarvo on alle 10 lohta. Käyttöoikeuden ensimmäisen jaon jälkeen käyttöoikeuden saa siirtää edelleen vain 1. ryhmän kaupalliselle kalastajalle. Merialueelta pyydetyn lohen ensimyynti on sallittu vain toimijakohtaisen kalastuskiintiön haltijalle. Myytävät lohet on merkittävä kalastajakohtaisella tunnisteella.

Valtioneuvoston asetusluonnos lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa

Entinen kolmiportainen ammattikalastajien ryhmittely muuttui uuden kalastuslain mukana vuoden vaihteessa kaksiportaiseksi. Luokitteluperusteena ollut kalastustulojen osuus kokonaistuloista vaihtui liikevaihdon minimimäärään. Nyt lausunnolla olevan asetusehdotuksen päätarkoituksena on huomioida uusi kaupallisen kalastajan määritelmä lohenkalastusta koskevissa säädöksissä. Itse lohenkalastusta koskevat määräykset säilytetään mahdollisimman ennallaan.

Eri ryhmillä on erilaiset kalastusoikeudet. Muutoksia aiheutuu niille kalastajille, jotka sijoittuvat eri ryhmään verrattuna vuoteen 2015. Uuteen 1. ryhmään kuuluvilla kalastajilla pyyntiajat ovat samat kuin entisillä 1. ja 2. ryhmään kuuluneilla eli esimerkiksi he saavat aloittaa kalastuksen seitsemän vuorokautta yleisrajoitusta aiemmin kahdella isorysällä. Uuteen 2. ryhmään kuuluvat kalastajat noudattavat yleisrajoituksen aikarajoja.

Valtioneuvoston hyväksymän lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti nykyisistä Pohjanlahden aikarajoituksista luovutaan toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän yhteydessä. Pyydysten määrään on suunnitteilla aikaperusteisia rajoituksia.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen puh 050 3850 875
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh 0400 601 965

Sivun alkuun


Punalihaiset istutuskalat eväleikattava vuodesta 2017 alkaen

Uudessa vuoden 2016 alusta lukien voimaan tulleessa kalastuslaissa on paljon hyviä asioita mukana, mutta jäi siihen vielä korjattavaakin. Jotta laki saadaan toimimaan kentällä, tarvitaan yhteistyötä niin kalatalousviranomaisten kuin neuvonnankin välillä. Kalastuslain jalkauttaminen osakaskuntiin vie aikaa useita työntäyteisiä vuosia.

- Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on muun muassa se, että punalihaisille istutuskaloille on tulossa vuodesta 2017 alkaen merkintäpakko eli pakollinen eväleikkaus. Näin voidaan erottaa villit luonnonkalat istutetuista kaloista. Kalastajat voivat jatkossa erottaa villit lohet, taimenet, nieriät ja tarvittaessa vapauttaa ne pyydyksistä.

- Uusi yhden kortin kalastonhoitomaksu helpottaa erityisesti matkailua, sillä nyt voivat kalastusta harjoittavat matkailijat jatkossa kalastaa yhdellä virvelillä + uistimella koko maan normivesissä eli lammissa, järvissä ja merellä. Erityisesti rantamökkejä vuokraaville kalastusta harjoittaville asiakkaille – niin kotimaisille kuin venäläisillekin – tämä on toivottu uudistus. Näin toivotaan saatavan uusia kalastuskortin lunastajia. Kalastuskortin tuotolla rahoitetaan koko kalatalouskenttää, omistajakorvaukset osakaskunnille, kalatalousalueiden toimintaa, järjestötyö ja kalastuksen valvonta mukaan luettuna. Uudenlaisia kalastonhoitomaksuja on lunastettu alkuvuonna jo 35000 kappaletta.

- Huonoja puolia uudessa kalastuslaissa on vesienomistajille määrätty 8 verkon enimmäismäärä, vaikka yksiköitä olisikin riittävästi suurempaankin verkkomäärään. Myöskään ELY-keskuksille annettu oikeus myöntää ammattikalastuslupia – vaikkakin eräin reunaehdoin – ei ole aikaansaanut kätten taputuksia kentällä.

Tasavallan hallitus on päässyt sopimukseen maakunnallisesta aluehallinnosta 18 maakunnan mallin mukaisesti. Maakuntahallinnolle tullaan siirtämään sote-asioiden lisäksi myös tehtäviä ELY-keskuksista ja maakuntaliitoilta sekä muualtakin. Siirtyykö uudelle maakuntaviranomaiselle myös kalastusasioita, se nähdään aikanaan. Kalatalouden EU-tehtävien hoitaminen pysynee kuitenkin ELY-keskuksissa.

Uuden maakuntahallinnon organisaatio on otettava myös huomioon kalataloudessa. Maakuntajako on otettava huomioon myös suunniteltaessa uuden kalastuslain mukaisia kalatalousalueita. Tässä on alueellisilla kalatalouden yhteistyöryhmillä haastava tehtävä. Rajanvedossa on herkällä korvalla kuunneltava kentän ääntä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh 0400 601 965

Sivun alkuun


30.03. Uudenlaisia valtakunnallisia kalastuskortteja lunastettu jo 35000 kappaletta
29.03. Osakaskuntien kustannus-hyötysuhde poikkeuksellisen korkea kalaveden hoitotyössä
22.03. Rantanuoliainen ja yhdeksän muuta ennätyskalalistalle
22.03. Nissöga och nio andra rekord på rekordfisklistan
10.03. Sininen biotalous: Suomalaista kalastusmatkailua viedään ulkomaille www.fishinginfinland.fi portaalilla 10 eri kielellä – myös kiinaksi


Uudenlaisia valtakunnallisia kalastuskortteja lunastettu jo 35000 kappaletta

Uusi yhden kortin kalastonhoitomaksu helpottaa erityisesti matkailua, sillä nyt voivat kalastusta harjoittavat matkailijat jatkossa kalastaa yhdellä virvelillä + uistimella koko maan normivesissä eli lammissa, järvissä ja merellä. Erityisesti rantamökkejä vuokraaville kalastusta harjoittaville asiakkaille – niin kotimaisille kuin venäläisillekin – tämä on toivottu uudistus. Näin toivotaan saatavan uusia kalastuskortin lunastajia. Kalastuskortin tuotolla rahoitetaan koko kalatalouskenttää, omistajakorvaukset osakaskunnille, kalatalousalueiden toimintaa, järjestötyö ja kalastuksen valvonta mukaan luettuna. Uudenlaisia kalastonhoitomaksuja on lunastettu alkuvuonna jo 35 000 kappaletta.

Uudessa 2016 kalastuslaissa on paljon hyviä asioita mukana, mutta jäi siihen vielä korjattavaakin. Jotta laki saadaan toimimaan kentällä, tarvitaan yhteistyötä niin kalatalousviranomaisten kuin neuvonnankin välillä. Kalastuslain jalkauttaminen osakaskuntiin vie aikaa useita työntäyteisiä vuosia.

- Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on muun muassa se, että punalihaisille istutuskaloille on tulossa vuodesta 2017 alkaen merkintäpakko eli pakollinen eväleikkaus. Näin voidaan erottaa villit luonnonkalat istutetuista kaloista. Kalastajat voivat jatkossa erottaa villit lohet, taimenet, nieriät ja tarvittaessa vapauttaa ne pyydyksistä. Tämä antaa ammattikalastukselle uusia mahdollisuuksia muun muassa merilohen kalastuksessa henkilökohtaisten lohikiintiöiden kautta.

- Huonoja puolia uudessa kalastuslaissa on vesienomistajille määrätty 8 verkon enimmäismäärä, vaikka yksiköitä olisikin riittävästi suurempaankin verkkomäärään. Myöskään ELY-keskuksille annettu oikeus myöntää ammattikalastuslupia – vaikkakin eräin reunaehdoin – ei ole aikaansaanut kätten taputuksia kentällä.

Tasavallan hallitus on päässyt sopimukseen maakunnallisesta aluehallinnosta 18 maakunnan mallin mukaisesti. Maakuntahallinnolle tullaan siirtämään sote-asioiden lisäksi myös tehtäviä ELY-keskuksista ja maakuntaliitoilta sekä muualtakin. Siirtyykö uudelle maakuntaviranomaiselle myös kalastusasioita, se nähdään aikanaan. Kalatalouden EU-tehtävien hoitaminen pysynee kuitenkin ELY-keskuksissa.

Uuden maakuntahallinnon organisaatio on otettava myös huomioon kalataloudessa. Maakuntajako on otettava huomioon myös suunniteltaessa uuden kalastuslain mukaisia kalatalousalueita. Tässä on alueellisilla kalatalouden yhteistyöryhmillä haastava tehtävä. Rajanvedossa on herkällä korvalla kuunneltava kentän ääntä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh 0400 601 965

Sivun alkuun


Osakaskuntien kustannus-hyötysuhde poikkeuksellisen korkea kalaveden hoitotyössä

Suomessa on nyt ollut voimassa nyt neljä kalastuslakia. Vuoden 1902 kalastuslaissa muun muassa säädettiin perustettavaksi kalastuskunnat hoitamaan kalavesien hoitoa ja järjestämään kalastuksia. Vuoden 1951 kalastuslaissa korostettiin kalakantojen suojelua liialliselta pyynniltä. Vuoden 1983 kalastuslain punaisena lankana oli kalavarojen tuoton tehokas talteenotto vaarantamatta kuitenkaan kalakantoja.

Vuosien 1902 ja 1951 kalastuslaissa koettiin kalastuskunnat tärkeäksi tekijäksi kalavesien käytössä ja hoidossa ja niillä oli paljon päätösvaltaa. Vuoden 1983 ja 2016 kalastuslaissa osakaskuntien päätösvaltaa kala-asioissa kavennettiin, ensin päätösvaltaa siirrettiin kalastusalueille ja sitten vuoden 2016 alusta sitä siirrettiin pois kalastusalueilta viranomaisille ELY-keskuksiin.

”Yhteiskuntamme ei ole aina valitettavasti ymmärtänyt yhteiseksi hyväksi kentällä osakaskunnissa ja neuvontajärjestöissä tehtävää, suurelta osin vapaaehtoista kalavesien hoito- ja neuvontatyötä, jossa kustannus-hyötysuhde on poikkeuksellisen korkea. Vallan ja vastuun siirtoa tapahtuu nyt suuntaan, jossa kalavesien hoidon vastuu jää kalavesien omistajille, mutta valtaa siirtyy muualle.”

Uudessa 2016 kalastuslaissa on paljon hyviä asioita mukana, mutta jäi siihen vielä korjattavaakin. Jotta laki saadaan toimimaan kentällä, tarvitaan yhteistyötä niin kalatalousviranomaisten kuin neuvonnankin välillä. Kalastuslain jalkauttaminen osakaskuntiin vie aikaa useita työntäyteisiä vuosia.

- Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on muun muassa se, että punalihaisille istutuskaloille on tulossa vuonna 2017 alkaen merkintäpakko eli pakollinen eväleikkaus. Näin voidaan erottaa villit luonnonkalat istutetuista kaloista. Kalastajat voivat jatkossa erottaa villit lohet, taimenet, nieriät ja tarvittaessa vapauttaa ne pyydyksistä.

- Uusi yhden kortin kalastonhoitomaksu helpottaa erityisesti matkailua, sillä nyt voivat kalastusta harjoittavat matkailijat jatkossa kalastaa yhdellä virvelillä + uistimella koko maan normivesissä eli lammissa, järvissä ja merellä. Erityisesti rantamökkejä vuokraaville kalastusta harjoittaville asiakkaille – niin kotimaisille kuin venäläisillekin – tämä on toivottu uudistus. Näin toivotaan saatavan uusia kalastuskortin lunastajia. Kalastuskortin tuotolla rahoitetaan koko kalatalouskenttää, omistajakorvaukset, kalatalousalueiden toimintaa, järjestötyö ja kalastuksen valvonta mukaan luettuna. Uudenlaisia kalastonhoitomaksuja on lunastettu alkuvuonna jo 35 000 kappaletta.

- Huonoja puolia uudessa kalastuslaissa on vesienomistajille määrätty 8 verkon enimmäismäärä, vaikka yksiköitä olisikin riittävästi suurempaankin verkkomäärään. Myöskään ELY-keskuksille annettu oikeus myöntää ammattikalastuslupia – vaikkakin eräin reunaehdoin – ei ole aikaansaanut kätten taputuksia kentällä.

Tasavallan hallitus on päässyt sopimukseen maakunnallisesta aluehallinnosta 18 maakunnan mallin mukaisesti. Maakuntahallinnolle tullaan siirtämään Sote-asioiden lisäksi myös tehtäviä Ely-keskuksista ja maakuntaliitoilta sekä muualtakin. Siirtyykö uudelle maakuntaviranomaiselle myös kalastusasioita, se nähdään aikanaan. Kalatalouden EU-tehtävien hoitaminen pysynee kuitenkin ELY-keskuksissa.

Uuden maakuntahallinnon organisaatio on otettava myös huomioon kalataloudessa. Maakuntajako on otettava huomioon myös suunniteltaessa uuden kalastuslain mukaisia kalatalousalueita. Tässä on alueellisilla kalatalouden yhteistyöryhmillä haastava tehtävä. Rajanvedossa on herkällä korvalla kuunneltava kentän ääntä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh 0400 601 965

Sivun alkuun


Rantanuoliainen ja yhdeksän muuta ennätyskalalistalle

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana 10 uutta ennätystä. Suurin kala on 4,13 kg säyne. Kokonaan uusi kalalaji listalla on rantanuoliainen. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 79 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat mustatäplätokko 0,242 kg, säyne 4,13 kg, turpa 3,31 kg ja vimpa 0,764 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista mustatokko 11,7 cm, rantanuoliainen 10,0 cm, sardelli 16,5 cm, valkoevätörö 13,7 cm ja viisipiikki 5,8 cm. Liejutaskuravun uudeksi ennätykseksi kirjattiin 2,59 cm.

Rantanuoliainen on harvinainen kaakkoinen kalalaji

Listalle uutena lajina saatu rantanuoliainen on Suomessa kaakkoinen harvinaisuus. Lajin maailmanlaajuisen levinneisyysalueen reuna ulottuu niukasti Suomen kaakkoisosaan. Pieni ja piileskelevä pohjakala ei jää kalastajien pyydyksiin ja on siksi huonosti tunnettu.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja kaikista isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: http://www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Nissöga och nio andra rekord på rekordfisklistan

Rekordfisknämnden har godkänt tio nya rekord för senaste år. Den största fisken var en id som vägde 4,13 kg. En helt ny art på listan är nissöga. På rekordfisknämndens lista över finska rekord från 2000-talet finns nu 79 fiskarter och sex kräftarter.

De nya rekordfiskarna är svartmunnad smörbult 0,242 kg, id 4,13 kg, färna 3,31 kg och vimma 0,764 kg samt av de små, mindre än hundra gram vägande arterna svart smörbult 11,7 cm, nissöga 10,0 cm, sardell 16,5 cm, vitfenad sandkrypare 13,7 cm och bäckspigg 5,8 cm. Nytt rekord för slamkrabba är 2,59 cm.

Nissöga är en sällsynt sydöstlig fiskart

Den för listan nya arten nissöga är i Finland en sällsynt sydöstlig raritet. Artens globala utbredning sträcker sig en bit in i sydöstliga Finland. Den här lilla bottenlevande fisken hamnar inte fiskarnas fångstredskap och är därför dåligt känd.

Förutom de finska rekordfiskarna samlar rekordfisknämnden in uppgifter om alla stora fiskar och kräftor. All information som meddelas till nämnden förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen http://www.ahven.net/rekordfiskar. Blanketter och anvisningar för anmälning av rekordfiskar finns på samma adress.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregistret:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Sininen biotalous: Suomalaista kalastusmatkailua viedään ulkomaille www.fishinginfinland.fi portaalilla 10 eri kielellä – myös kiinaksi

Sana kalastusmatkailu herättää myönteisiä tuntemuksia ihmisissä. Sanaan sisältyy kaksi myönteistä elementtiä: matkailu ja kalastus. Matkailu on mukavaa, avartavaa ja antaa uusia elämyksiä. Kalastus on antoisa harrastus ja tarjoaa tuotteistettuja kalastuselämyksiä asiakkaille ja monipuolisen liiketoimintaperustan yrittämiselle.

Suomessa lasketaan olevan noin 1 100 kalastusmatkailuyritystä (RKTL 2008). Arvion ulkopuolelle on ilmeisesti kuitenkin jäänyt yrityksiä, joissa kalastusmatkailu merkitsee vain pientä osaa toiminnasta. Tutkimuksessa selvitettiin kalastusmatkailuyritysten todellista määrää, asiakaskuntaa, liiketoiminnan laajuutta ja muotoa, ja yrittäjien näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Kalastusmatkailuala työllistää noin 510 henkilötyövuotta ja sen vuosiliikevaihto on 18,6 miljoonaa euroa.

Ulkomaalaisilta tuleva osuus kalastusmatkailun liikevaihdosta on noin neljännes. Kalastusmatkailuasiakkaita kävi yrityksissä keskimäärin vajaat 200 vuodessa. Yhteensä Suomen kalastusmatkailuyrityksillä oli vuosittain noin 210 000 asiakasta. Noin puolelle käynnin päämotiivi oli kalastaminen. Asiakkaista vajaa neljännes oli ulkomaalaisia. Kalastusmatkailuasiakkaita saapui yleisimmin Venäjältä ja Saksasta. Muita lähtömaita olivat Keski-Euroopan maat, Ruotsi ja Viro. Pääosa kalastusmatkailuyrityksistä toimi sisävesillä.

Suomalaista kalastusmatkailua viedään ulkomaisille asiakkaille internet-portaalin www.fishinginfinland.fi avulla. Tästä laajapohjaisesta sivustosta löytyy tietoja Suomen tarjoamista kalastuselämyksistä 10 eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä, kiina, puola, ranska, italia, espanja).

Suomen puhtaissa vesissä elää suurikokoisiksi kasvavia luonnonvaraisia villejä valkolihaisia kaloja, jotka kiinnostavat ulkomaalaisia kalastajia. Yli 10-kiloisiksi kasvavat hauki ja kuha ovat erittäin potentiaalisia kalastusmatkailukaloja, näistä hauki on aivan erityisasemassa. Suomalaiset perushauet ovat villiä luonnonkantaa eivätkä mitään istutettuja pullakaloja, tämä on hyvä valtti myytäessä hauenkalastustuotteita ulkomaille.

Yleensäkin jos ajatellaan todennäköisyyttä saada Suomen vesistöistä yli yhden kilon kala siimapyydystysvälineillä toistuvasti ja säännöllisesti kalaretken aikana kaikkina vuodenaikoina, on hauki vesistöjemme varmin saaliskala.

Haukea esiintyy Suomessa lähes kaikissa vesistöissä, niin merialueella kuin järvialueellakin. Haukea löytyy kaikkialta ja vieläpä hyvän kokoista, useamman kilon kokoista kalaa kaikkina vuodenaikoina. Kalastusmatkailusta puhuttaessa puhutaan aina saalisvarmuudesta. Hauen suhteen voidaan Suomessa tarjota ulkomaalaisille asiakkaille suhteellisen hyvää saalisvarmuutta.

Vuosina 2000 - 2005 uistelemalla pyydetyn 1034 haukiyksilön saalistilaston (Myllylä 2007) mukaisesti hauki ottaa vaappuun keskimäärin joka 21 minuutti. Vetokilometriä kohden haukea tulee uistelemalla keskimäärin 0,74 kappaletta. Saadakseen yhden hauen uistelemalla joutuu vetämään vaappua keskimäärin 1,35 kilometriä.

Lisätietoja kalastusmatkailusta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
kalastusmatkailuasiantuntija Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus puh. 050 5929 259

Sivun alkuun


16.02. Uusi kalastuslaki esillä kalastusaluepäivillä
16.02. Nya lagen om fiske i fokus på fiskeområdesdagar
03.02. Kalastussäädöksiä 2016 julkaistu
03.02. Fiskerilagstiftningen 2016 har publicerats


Uusi kalastuslaki esillä kalastusaluepäivillä

Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 16.–17.2. järjestämillä 28. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä pääteemana on uusi kalastuslaki. Lisäksi Suomen parhaana osakuntana palkittiin Nyystölän osakaskunta.

Valtakunnalliset kalastusaluepäivät avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Ensimmäisen päivän aikana kuullaan kalatalouden hallinnon ja viestinnän uusia tuulia sekä keskustellaan vaelluskalakantojen tilasta. Toisen päivän ohjelmaan kuuluu tuore kalastuslainsäädäntö ja sen jalkauttaminen.

Suomen paras osakunta tulee Padasjoelta

Kalatalouden Keskusliitto etsi viime vuonna Suomen parasta osakaskuntaa. Suomen parhaaksi osakaskunnaksi valittiin Nyystölän osakaskunta Padasjoesta. Nyystölän osakaskunta on esimerkillisellä ja ennakkoluulottomalla tavalla edistänyt kala- ja raputaloutta alueellaan. Toiseksi kisassa sijoittui Roineen osakaskunta Kangasalalta ja kolmanneksi Saarijärven osakaskunta Saarijärveltä.

Lisäksi kalastusaluepäivillä palkittiin iso joukko kalastusaluetoiminnassa ansioituneita henkilöitä Kalatalouden Keskusliiton myöntämällä kalastusaluemitalilla.

Suomen paras osakaskunta palkinnot ja kalastusaluemitalit luovuttivat maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä puheenjohtaja Eeva-Maria Maijala ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitosta Helsingissä 16.2.2016.

Valtakunnalliset kalastusaluepäivät ovat suurin vuosittain pidettävä kalatalousalan koulutustilaisuus. Osanottajia tämänvuotisilla kalastusaluepäivillä on 364 henkilö kaikkialta Suomesta.

Lisätietoja uudesta kalastuslaista ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Nya lagen om fiske i fokus på fiskeområdesdagar

Centralförbundet för Fiskerihushållning ordnar de 28:e Nationella fiskeområdesdagarna i Helsingfors den 16–17.2. Huvudtemat för dagarna är den nya lagen om fiske. Därtill prisbelönas Nyystölä delägarlag som Finlands bästa.

Fiskeområdesdagarna öppnades av jordbruks- och miljöminister Kimmo Tiilikainen. Under den första dagen får deltagarna höra om de nya vindar som blåser inom såväl fiskeförvaltningen och kommunikationen samt diskutera om hur vandringsfiskbestånden mår. Till andra dagens program hör den nya lagen om fiske och hur man ska implementera den.

Finlands bästa delägarlag kommer från Padasjoki

Ifjol efterlyste Centralförbundet för Fiskerihushållning Finlands bästa delägarlag. Tävlingen vanns av Nyystölä delägarlag från Padasjoki. Nyystölä delägarlag har på ett exemplariskt och fördomsfritt sätt befrämjat fiskeri- och kräfthushållningen på sitt område. På andra plats kom Roine delägarlag från Kangasala och tredje platsen gick till Saarijärvi delägarlag från Saarijärvi.

På fiskeområdesdagarna belönades också en stor grupp människor som meriterat sig inom fiskeområdesverksamheten med Centralförbundet för Fiskerihushållnings fiskeområdesmedalj.

Priserna till Finlands bästa delägarlag och fiskeområdesmedaljerna överräcktes av jordbruks- och miljöminister Kimmo Tiilikainen samt ordförande Eeva-Maria Maijala och verksamhetsledare Markku Myllylä från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

De nationella fiskeområdesdagarna är fiskerifältets största utbildningstillfälle som ordnas årligen. I år deltar 364 personer från runt om i Finland.

Tilläggsuppgifter om den nya lagen om fiske samt programmet på fiskeområdesdagarna:
verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 601 965
förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 507 832

Sivun alkuun


Kalastussäädöksiä 2016 julkaistu

Uusi kalastuslaki ja -asetus astuivat voimaan 1.1.2016. Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uudistetun painoksen Kalastussäädöksiä julkaisusta, jossa esitellään kalastusta koskevat lait ja asetukset.

Mikä on kuhan uusi pyyntimitta? Entä milloin taimen on rauhoitettu? Tiedätkö luvattoman pyynnin ja kalastusrikoksen eron? Kalatalouden Keskusliiton julkaisema Kalastussäädöksiä 2016 antaa vastaukset näihin ja moneen muuhun kalastuksen liittyvään kysymykseen.

Kalastussäädöksiä 2016 sisältää keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Mukana ovat kalastuslain ja -asetuksen lisäksi yhteisaluelaki, hallintolaki, otteita kielilaista sekä tärkeimmät pykälät vesilaista ja rikoslaista.

Kalastussäädöksiä 2016
Kalatalouden Keskusliitto 2016
86 sivua
Hinta 15 euroa
www.ahven.net/nettikauppa

Lisätietoa uudesta kalastuslaista ja Kalastussäädöksiä 2016 julkaisusta:
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5918

Sivun alkuun


Fiskerilagstiftningen 2016 har publicerats

Den nya lagen och förordningen om fiske trädde i kraft 1.1.2016. Centralförbundet för Fiskerihushållning har gett ut en reviderad upplaga av sitt Fiskerilagstiftningshäfte, i vilken finns samlat de lagar och förordningar som berör fiske.

Vad är gösens nya fångstmått? När är öringen fredad? Vet du vad som är skillnaden mellan olovlig fångst och fiskebrott? Svar på dessa och många andra frågor rörande fiske hittar du i Fiskerilagstiftningen 2016 häftet, utgiven av Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Fiskerilagstiftningen 2016 innehåller de centralaste författningarna som berör fiskerihushållningen. Med finns bland annat lagen och förordningen om fiske, lagen om samfälligheter och förvaltningslagen samt utdrag ur språklagen samt de viktigaste paragraferna från både vattenlagen och strafflagen.

Fiskerilagstiftningen 2016
Centralförbundet för Fiskerihushållning 2016
86 sidor
Pris 15 euro
http://ahven.net/natbutik

Tilläggsuppgifter om den nya lagen om fiske och Fiskerilagstiftningen 2016:
jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5918

Sivun alkuun


21.01. Madeaika on taas ovella
21.01. Laksäsongen står för dörren
13.01. Tunnistatko Suomen kalalajit?
13.01. Känner du igen Finlands fiskar?


Madeaika on taas ovella

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika lähestyy. Made alkaa pian liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat ovat valmiina. Kalastajien on syytä muistaa, että uusi kalastuslaki kieltää perinteisen madeharan käytön.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Mateen pyyntiaika alkaa tammi-helmikuun vaihteessa ja kausi on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä, kertoo järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta.

Jäät ovat tänä vuonna vahvat eteläistä Suomea myöten ja pakkasta pelkäämättömälle talvikalastajalle on tarjolla hyvät olosuhteet. Risto Vesa muistuttaa kuitenkin jäällä liikkujia varomaan virtapaikkoja ja paikallisesti ohutta jäätä.

Madeharaa ei voi enää käyttää mateen pyyntiin, koska kalojen tartuttaminen koukkuun ulkoapäin on uuden kalastuslain mukaan kielletty.

Mikäli talvinen kalaretki ei houkuttele, mateen voi pyydystää kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Myös madekeiton valmistaminen on helppoa. Lisää vinkkejä madeherkkuihin löydät osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää mateesta ja sen pyynnistä:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Laksäsongen står för dörren

Högsäsongen för lake, midvinterns delikatess, är snart här. Laken börjar inom kort röra sig mot sina lekplatser och fiskarna står redo. Den nya lagen om fiske förbjuder dock användning av så kallad lakkrona.

Laken leker mitt i vintern, i februari. Säsongen för lakfiske inleds i månadsskiftet januari-februari och den bästa säsongen infaller i mitten av februari, berättar fiskeribiolog Malin Lönnroth från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Isarna är i år starka i hela landet så den som inte är rädd för kylan har utmärkta förhållanden för vinterfiske. Malin Lönnroth påminner ändå om att isarna lokalt kan vara svaga, vid exempelvis strömställen.

Den nya lagen om fiske som trädde i kraft vid årsskiftet förbjuder användning av lakkrona. Krokfiske där avsikten är att få kroken att fasta i fiskens yttre sida är nämligen förbjudet.

Om man inte känner sig lockad att själv ge sig ut på isarna kan man införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Det är inte heller svårt att röra ihop en laksoppa. Fler tips på lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om lake och lakfiske:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Tunnistatko Suomen kalalajit?

Jos olet joskus miettinyt onko koukussasi särki vaiko säyne tai verkon alareunassa simppu tai tokko, niin tämä opas on juuri sinulle. Kalatalouden Keskusliiton julkaisemassa Suomen kalojen tunnistusoppaassa esitellään kaikki Suomen vakituiset kalalajit ja eräät satunnaislajit tunnistusta helpottavien värillisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera.

Suomen kalasto on lajimäärältään niukka. Syynä ovat kalojen luontaisen leviämisen hitaus sekä rannikkovesiemme vähäsuolaisuus ja kylmyys. Suomesta on tavattu noin 100 kalalajia, joista noin 70 elää meillä vakituisesti. Suomen kalojen tunnistusoppaassa esitellään kaikki Suomen vakituiset kalalajit sekä eräät satunnaislajit. Jokaisen lajin kohdalla kerrotaan sen suomenkielinen, ruotsinkielinen, englanninkielinen ja tieteellinen nimi. Tunnistamiseen painottuvassa oppaassa kuvataan tuntomerkkien lisäksi lajin tavanomainen koko, levinneisyys sekä samannäköiset lajit.

Suomen kalojen tunnistusoppaassa on panostettu erityisesti samankaltaisten ja lähisukuisten kalalajien erottamiseen. Tärkeimmät tuntomerkit on esitelty korostetun selkeästi kunkin lajin kohdalla. Vaikeimmista lajiryhmistä särkikaloista, simpuista ja tokoista on tuntomerkit esittelevät taulukot, jotka helpottavat oikeiden erityispiirteiden löytämistä.

Oppaan kirjoittajat professori Hannu Lehtonen ja lisensiaatti Kari Nyberg ovat Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksen kokeneita kalatalouden opettajia.

Suomen kalojen tunnistusopas
Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg
Kalatalouden Keskusliitto 2016
60 sivua
Hinta 12 euroa

Suomen kalojen tunnistusopas kansi ladattavissa median käyttöön
http://www.ahven.net/v2_kuvat/437.jpg
Suomen kalojen tunnistusopas malliaukeama ladattavissa median käyttöön
http://www.ahven.net/v2_kuvat/438.jpg

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. 09 6844 5922
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914

Sivun alkuun


Känner du igen Finlands fiskar?

Om du någon gång funderat om det är en mört eller en id du har på kroken eller om det är en simpa eller en stubb som fastnat i nätet är detta handboken för dig. I handboken Suomen kalojen tunnistusopas utgiven av Centralförbundet för Fiskerihushållning, presenteras alla de fiskar som regelbundet påträffas i Finland samt de vanligaste tillfälliga besökarna med färgteckningar och kännetecken.

Det finns rätt få fiskarter i Finland eftersom fisken sprider sig långsamt på naturlig väg och våra kustvatten är kalla och har låg salthalt. Man har påträffat cirka 100 fiskarter i Finland, varav 70 arter är etablerade här.

I Suomen kalojen tunnistusopas -handboken presenteras alla de regelbundet påträffade arterna samt vissa av de tillfälliga besökarna. Handboken är på finska, men alla arter presenteras även med sitt svenska, engelska och vetenskapliga namn. Handboken har sin tyngdpunkt på artbestämning och förutom fiskarnas kännetecknen anges deras storlek, utbredning samt vilka andra arter de kan förväxlas med.

I handboken har man lagt stor vikt vid att hjälpa läsaren särskilja mellan närbesläktade arter som liknar varandra. De viktigaste kännetecknen har plockats fram för varje art. För de fiskgrupper där det finns mycket arter som liknar varandra, så som mörtfiskar, simpor och smörbultar samt stubbar finns det tabeller som ytterligare sammanställer olikheterna mellan arterna och underlättar artbestämningen.

Handboken är skriven av professor Hannu Lehtonen och licentiat Kari Nyberg som båda är erfarna fisklärare vid Helsingfors universitets miljövetenskapliga institution.

Suomen kalojen tunnistusopas
Hannu Lehtonen och Kari Nyberg
Centralförbundet för Fiskerihushållning 2016
60 sidor
Pris 12 euro

Media kan ladda ner pärmen för Suomen kalojen tunnistusopas
http://www.ahven.net/v2_kuvat/437.jpg
Media kan ladda ner modellsida från Suomen kalojen tunnistusopas
http://www.ahven.net/v2_kuvat/438.jpg

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. 09 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, tel. 09 6844 5914

Sivun alkuun