Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

18.12. Suomen paras kalastuksenvalvoja tulee Pohjois-Karjalasta
18.12. Finlands bästa fiskeövervakare kommer från Norra Karelen


Suomen paras kalastuksenvalvoja tulee Pohjois-Karjalasta

Suomen parhaaksi kalastuksenvalvojaksi on valittu tohmajärveläinen Raimo Harjunen. Kunniamaininnan Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä kilpailussa sai Helsingin poliisi.

Kilpailuun ehdotetuista kalastuksenvalvojista kaksi erottui joukosta ja kilpailu näiden kahden välillä oli tiukka. Raimo Harjunen ja toiseksi sijoittunut Bengt Johansson Paraisilta ovat molemmat entisiä virkamiehiä. Harjunen on toiminut liikkuvan poliisin päällikkönä ja Johansson merivartijana.

Molemmat valvojat ovat toimineet monipuolisesti kalastuksenvalvojien ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi asiakkaat arvostavat heidän ammattimaista otetta tehtävään.

Kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Helsingin poliisille. Helsingin poliisi on esimerkillisellä tavalla tarjonnut nopeaa ja asiantuntevaa apua kalastuksenvalvonnan tehostamiseksi. Yhteistyöhalukkuus ja auttamisen halu ovat ominaisuuksia, joista seudun kalastusalueet ja kaupungit kiittävät poliiseja.

Kalastuksenvalvojat tekevät arvokasta työtä kalavesien hyväksi. Valvomalla, että kalastus tapahtuu lain ja asetuksen mukaisia sääntöjä noudattaen, kalastuksenvalvoja huolehtii kalakantojen kestävän käytön toteutumisesta.

Suomen paras kalastuksenvalvoja -kilpailun palkintojenjako on torstaina 17.12.2015 klo 14.00 Kalatalouden Keskusliiton tiloissa osoitteessa Malmin kauppatie 26, Helsinki. Median edustajat ovat tervetulleita keskustelemaan palkittujen kalastuksenvalvojien ja poliisin kanssa.

Kilpailu on osa maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroilla rahoittamaa ja Kalatalouden Keskusliiton vetämää Suomen paras osakaskunta ja kalastuksenvalvonta -hanketta.

Lisätietoja kilpailusta ja kalastuksenvalvonnasta:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780

Sivun alkuun


Finlands bästa fiskeövervakare kommer från Norra Karelen

Raimo Harjunen från Tohmajärvi har valts till Finlands bästa fiskeövervakare. På andra plats kom Bengt Johansson från Pargas. I tävlingen som ordnades av Centralförbundet för Fiskerihushållning gavs dessutom ett hedersomnämnande till Helsingforspolisen.

Bland de till tävlingen anmälda fiskeövervakarna var det två som stod ut ur mängden och tävlingen mellan dem var jämn. Både Raimo Harjunen och Bengt Johansson är före detta tjänstemän. Harjunen har fungerat som förman för rörliga polisen och Johansson som sjöbevakare.

Både Harjunen och Johansson har verkat mångsidigt för att utveckla samarbetet mellan fiskeövervakare och myndigheterna. Därtill uppskattar kunderna det professionella grepp om arbetet de har.

Helsingforspolisen fick ett hedersomnämnande i tävlingen. Polisen i Helsingfors har på ett exemplariskt sätt erbjudit snabb och sakkunnig hjälp för att effektivera fiskeövervakningen. Samarbetsvilja och intresse att hjälpa är egenskaper som regionens fiskeområden och städer uppskattar hos polisen.

Fiskeövervakaren gör ett värdefullt arbete för fiskevattnens bästa. Genom att övervaka att fiskare följer lagar och förordningar bidrar fiskeövervakaren till ett hållbart fiske.

Prisutdelningen sker på torsdag 17.12.2015 klockan 14.00 vid Centralförbundet för Fiskerihushållning, Malms handelsväg 26, Helsingfors. Media är välkommen för att diskutera fiskeövervakning med de prisbelönta fiskeövervakarna och polisen.

Tävlingen är en del av Centralförbundet för Fiskerihushållnings projekt, som har fått finansiering ur Jord- och skogsbruksministeriets fiskevårdsavgiftsmedel.

Tilläggsuppgifter om tävlingen och om fiskeövervakning:
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn 0400 234 780

Sivun alkuun


26.11. Eeva-Maria Maijala ny ordförande för Centralförbundet för Fiskerihushållning
25.11. Onko perustuslain 124 § liian kallis yhteiskunnalle?
25.11. Eeva-Maria Maijala Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajaksi
12.11. Kalastuslupa yksinkertaistuu
12.11. Kemi- ja Tornionjoki katsovat tulevaisuuteen


Eeva-Maria Maijala ny ordförande för Centralförbundet för Fiskerihushållning

Eeva-Maria Maijala som är andra periodens riksdagsledamot från Centern har valts till Centralförbundet för Fiskerihushållnings nya ordförande. Hon efterträder Pertti Mäki-Hakola Saml) som har skött ordförandeskapet i 12 år. Mäki-Hakola fortsätter som första vice ordförande. Andra vice ordförande är riksdagsledamot Kari Kulmala (Sannf) från Norra Karelen och tredje vice ordförande är riksdagsledamot Mats Nylund (SFP) från Österbotten.

Maijala konstaterar att det treåriga ordförandeposten är utmanande och intressant nu då lagstiftningen håller på att ändras. Som första uppgift är att få ut information om den nya lagen på fältet i samarbete med andra instanser. Lagen träder i kraft i januari 2016. Maijala har varit med i arbetet kring den nya förordningen om fiske som ska offentliggöras inom kort.

Riksdagsledamot Eeva-Maria Maijala är agrolog och vicehäradshövding från Savukoski. I riksdagen sitter hon bland annat i miljöutskottet. Maijala är delägare i Orajärvi delägarlag i Sodankylä och Tenniö delägarlag i Savukoski. I Maijalas familj sysslar man med husbehovsfiske och man kan även se Eeva-Maria på stranden till Tenniöjoki och svirvla.

Bilder på Eeva-Maria Maijala för media http://www.eeva-mariamaijala.fi/26

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
Verksamhetsledare Markku Myllylä tel. 0400 601 965

Sivun alkuun


Onko perustuslain 124 § liian kallis yhteiskunnalle?

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen mielestä perustuslain 124 § tulisi lieventää, jotta julkisia tehtäviä voitaisiin siirtää paikallisille toimijoille. Kalataloudessa se mahdollistaisi päätäntävallan siirtämistä tuleville kalatalousalueille nykyisten ELY-keskusten sijaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen raportin mukaan perustuslain avulla estetään lakiuudistuksia ja kasvatetaan julkista sektoria. Kalatalouden Keskusliiton mielestä pitäisi miettiä onko perustuslain 124 § liian kallis yhteiskunnalle?

Kalatalouden päätöksenteko on tällä hetkellä keskitetty kolmeen toisistaan kaukana sijaitsevaan ELY-keskukseen. Uuden kalastuslain myötä ELY-keskuksille suunnitellaan entistä enemmän tehtäviä. Vesistöjen omaleimaisuus edellyttää vahvaa aluetuntemusta kalatalouden päätöksenteossa. Paikallisen päätöksenteon mahdollistaminen keventäisi ELY-keskusten työtaakkaa ja nopeuttaisi asioiden käsittelyä.

Perustuslain 124 §
Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Tapio Kangas, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, puh. 044 7750 847
Hallituksen jäsen Ari Tapanainen, Pirkanmaan Kalatalouskeskus, puh. 040 5041 766
Toiminnanjohtaja Johanna Möttönen, Satakunnan kalatalouskeskus, puh. 0400 164 044

Sivun alkuun


Eeva-Maria Maijala Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajaksi

Keskustan eduskuntaryhmän toisen kauden kansanedustaja Eeva-Maria Maijala on valittu Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajaksi. Puheenjohtajana Maijala seuraa tehtävää 12 vuotta hoitanutta metsänhoitaja Pertti Mäki-Hakolaa (kok), joka jatkaa ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Toinen varapuheenjohtaja on kansanedustaja Kari Kulmala (ps) Pohjois-Karjalasta ja kolmas varapuheenjohtaja kansanedustaja Mats Nylund (rkp) Österbottenista.

Maijala toteaa, että kolmivuotinen puheenjohtajapesti on juuri nyt haastava ja mielenkiintoinen, koska lainsäädäntö on muuttumassa. Ensimmäisenä työnä nyt onkin uuden kalastuslain viestin saattaminen kentälle eri tahojen kanssa. Laki tulee voimaan ensi tammikuun alussa, Maijala toteaa. Hän on ollut mukana myös uuden kalastusasetuksen laatimisessa. Sen on määrä tulla julki lähipäivinä.

Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala on agrologi ja varatuomari Savukoskelta. Eduskunnassa Maijala on jäsenenä muun muassa ympäristövaliokunnassa. Maijala on osakas myös Lapin kalatalouskeskukseen kuuluvissa Sodankylän Orajärven ja Savukosken Tenniön osakaskunnissa. Maijalan omassa perheessä harrastetaan kotitarvekalastusta ja hänet itsensä voi nähdä myös Tenniöjoen rannassa virvelin kanssa.

Kuvia Eeva-Maria Maijalasta median käyttöön http://www.eeva-mariamaijala.fi/26

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Kalastuslupa yksinkertaistuu

Kalastuslupa yksinkertaistuu – kalastonhoitomaksulla aukeavat koko maan kalavedet vuonna 2016

Koko vuoden lupa 39 euroa
Seitsemän vuorokauden lupa 12 euroa
Yhden vuorokauden lupa 5 euroa

Onkiminen ja pilkkiminen ilmaista
Silakan litkaus ilmaista
Mateen ryöstöpilkki (rokastus) kielletty

Uuden kalastonhoitomaksun voi maksaa 1.12.2015 alkaen osoitteessa www.eraluvat.fi tai puhelinpalvelussa 020 69 2424, joka vastaa arkisin klo 8-16.

Kalastonhoitomaksua ei voi maksaa suoraan pankkitilille, sillä uusi kalastuslaki edellyttää 18–64-vuotiaiden kalastajien rekisteröitymistä.

Kalastonhoitomaksu ei oikeuta vapakalastukseen kaikilla vesillä. Maksun maksaneet kalastajat eivät voi kalastaa rauhoitetuilla vesialueilla, kohdekohtaisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai uuden kalastuslain määrittämillä vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta: Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965 Tiedottaja Tapio Gustafsson puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kemi- ja Tornionjoki katsovat tulevaisuuteen

Lapin kalatalouskeskus lehdistötiedote 12.11.2015

LAPIN 12. KALATALOUSPÄIVÄT KITTILÄSSÄ 11.-12.11.2015

Kemi- ja Tornionjoki katsovat tulevaisuuteen

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että voimayhtiöille asetetut Kemijoen vesistön kala-kantojen hoitovelvoitteet niin meri- kuin sisävesialueella ovat selvästi alimitoitettuja. Nykyisen hoitovelvoitteen rahallinen arvo on noin miljoona euroa vuodessa. Tutkimusten mukaan kalakantojen hoitovelvoitteen vuosittaisen rahallisen arvon tulisi olla tasolla 5-7 miljoonaa euroa. Kemi-joen vesistön kalatalousyhteisöt edellyttävät, että Lapin ELY-keskus ryhtyy toimiin Kemijoen vesistön kalakantojen hoitovelvoitteen ajantasaistamiseksi yleisen kalatalousedun vuoksi.

Valtion säästötoimet ovat johtamassa siihen, että Tornionjoen lohitutkimuksen resursseja ollaan vähentämässä. Lohikannan tilan seuranta on tuottanut arvokasta tietoa, mutta se ei vielä riitä. Uusia ongelmia tulee koko ajan lisää, viimeisimpänä lohikuolemat, eikä lohen poikastuotannostakaan tiedetä vielä kaikkea. Hyvään alkuun päässyt kalastusmatkailu voi kehittyä vain lohen mukana. Nyt on nähtävä vähintään vuosikymmenen päähän ja siihen parhaan ikkunan tarjoaa juuri osaava tutkimus. Lohenkalastuksen säätelyn pitää jatkossakin perustua oikeaan ja ajantasaiseen tietoon.

Lisätietoja: Risto Similä 0400 396 782 ja Heino Juuso puh. 0400 204 456

Sivun alkuun


02.10. Silakat saapuvat Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina
02.10. Strömmingarna intar Helsingfors – strömmingsmarknaden börjar på söndagen


Silakat saapuvat Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina

Silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa, joka myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse valmistetun, terveellisen ja maukkaan lähiruuan markkinapaikka.

Kalastajien alukset ja myyntikojut valtaavat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 4.10. klo 7.00 ja jatkuvat lauantaihin 10.10. saakka. Markkinoille on ilmoittautunut lähes 40 kalastajaa.
Avajaispäivän lopulla palkitaan Vuoden maustekala ja Vuoden silakkayllätys. Palkittuja tuotteita on perinteisesti jonotettu kunnes ne loppuvat.

Kalatalouden Keskusliitto on mukana Lyypekinlaiturin saaristolaiskylässä. Liiton mökillä voi tutustua akvaariossa uiviin kotimaisiin kaloihin ja kysyä niin kaloista, kalastuksesta kuin ensi vuoden alusta voimaan tulevasta uudesta kalastuslaista.

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta:
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh 040 5960 808 (paikalla sunnuntaina) iktyonomi Niina Tuuri, puh 050 528 4465 (paikalla sunnuntaina)

Sivun alkuun


Strömmingarna intar Helsingfors – strömmingsmarknaden börjar på söndagen

Strömming och vassbuk är traditionell närmat som på strömmingsmarknaden säljs direkt åt konsumenten. Strömmingsmarknaden är marknadsplats för hälsosam och smaklig närmat.

Fiskarnas båtar och försäljningsstånd fyller igen Helsingfors salutorg, då strömmingsmarknaden inleds på söndag morgon den 4.10 kl. 7.00 och avslutas därpå följande lördag, den 10.10. Närmare 40 fiskare har anmält sig till marknaden. Under öppningsdagen koras vinnarna i tävlingen årets kryddfisk och årets strömmingsöverraskning. De prisbelönta produkterna säljs vanligtvis snabbt slut.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats i skärgårdsbyn på Lybeckskajen. Vid Centralförbundets stuga kan man bekanta sig med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om såväl fiskar, fiske och den nya lagen om fiske som träder i kraft vid årsskiftet.

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel 040 5960 808 (på plats på söndag) iktyonom Niina Tuuri, tel 050 528 4465 (på plats på söndag)

Sivun alkuun


30.09. Fiskeområdena vill ha bättre skarvförvaltning
29.09. Kylmän kesän vaihteleva rapusaalis
29.09. Kall sommar gav varierande kräftfångster
01.09. Luvattoman kalastuksen rikesakko nousee 100 euroon
01.09. Ordningsboten för olovligt fiske stiger till 100 euro


Fiskeområdena vill ha bättre skarvförvaltning

Fiskerisektorn har länge varit på kollisionskurs med den växande skarvstammen. I september meddelade EU-kommissionen att man inte har planer på att göra skarven till ett jaktbart vilt. Kommissionen anser att man i medlemsländerna bäst löser skarvkonflikten genom att begränsa skarvstammen med stöd av undantagstillstånden i fågeldirektivet. Kustens fiskeområden kräver nu, att förvaltningsplanen för skarv omedelbart uppdateras.

Skarvkonflikten handlar först och främst om att människan och skarven tävlar om samma fiskresurs, men skarvens födosökning kan också vara problematisk i situationer då ett fiskbestånd redan från tidigare är trängt av andra orsaker. För fiskerinäringen förorsakar skarven skada även genom att hacka och äta fisk från redskap och fiskodlingskassar samt genom att göra hål i redskap. I sommar räknade Finlands miljöcentral med ungefär 24 000 häckande skarvpar. Det är cirka 3 800 par fler än sommaren 2014, en ökning med hela 19 procent på ett år. Då man räknar med årets ungar och icke-häckande fåglar blir det sammanlagt fråga om 128 000 fåglar, meddelar man från Finlands miljöcentral.

Eftersom skarven inte finns på EU:s lista över jaktbart vilt är den fridlyst i Finland året runt. Undantagstillstånden i artikel 9 i fågeldirektivet möjliggör skyddsjakt, men i Finland har NTM-centralerna endast beviljat enstaka tillstånd till jakt, på grund av att det varit svårt att bevisa skada. I förvaltningsdomstolarna förordas en strikt tolkningslinje, vilket gör det ytterst svårt att få undantagstillstånd.

Konkret förvaltningsplan efterlyses

Kustens fiskeområden vill att den skarvarbetsgrupp som jordbruks- och miljöminister Kimmo Tiilikainen lovat tillsätta ska utarbeta en ny förvaltningsplan för skarv. Den nuvarande skötselplanen för skarv är från år 2005. Då fanns det kring 3 000 häckande par. Redan då konstaterade planen att skarvbeståndet uppnått gynnsam skyddsstatus. Planen listar åtgärdsförslag, de flesta i form av tilläggsutredningar. Nu har tio år gått och en mängd utredningar har gjorts. Det är dags att lista konkreta åtgärder och genomföra dem.

Vi pratar inte om att utrota skarven, utan här är det frågan om att få populationen till en hanterbar nivå så att problem i anslutning till fisk och fisket kan lösas eller avhjälpas lokalt, säger Malin Lönnroth, fiskeribiolog vid Centralförbundet för Fiskerihushållning. I bland annat Sverige, Danmark och på Åland har man redan infört reglerad skyddsjakt som inte stöter på patrull från EU-kommissionens håll.

Tilläggsuppgifter:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 040-5960 808

Fiskeområdena är lagstadgade samarbetsorgan med uppgift att befrämja fiskerihushållningen inom sitt verksamhetsområde. Fiskeområdet utgörs av både vattenägare och representanter för dem som använder vattnen, dvs. yrkesfiskare och fritidsfiskare. De svenska fiskeområdena är den 29-30.9 samlade i Kotka för sina årliga fiskeområdesdagar där aktuellt inom fiskerinäringen och -förvaltningen behandlas.

Sivun alkuun


Kylmän kesän vaihteleva rapusaalis

Jokirapu ja täplärapu näyttivät reagoivan kylmään kesään eri tavalla. Jokirapusaalis oli jopa vain kolmasosan normaalista ja noin kuukauden myöhässä. Täplärapusaalis vaikuttaa lähes normaalilta ja saalista saatiin heti ravustuskauden alusta.

Jokiravun poikasten myöhäinen kuoriutuminen myöhästytti naaraiden kuorenvaihtoa ja mertaanmenoa. Ravustuskausi alkoi hitaasti ja jokirapuja hakeutui mertoihin niukasti. Jokirapujen liikkuminen vilkastui vasta elokuun puolessa välissä, joten ravustuskauden alun menekkihuippu meni kokonaan ohi. Nähtäväksi jää, ehtivätkö jokiravun poikaset kasvaa tarpeeksi selvitäkseen talvesta. Isojen jokirapujen osalta viime kesän kasvukausi on voinut suurelta osin jäädä väliin, mikä vaikuttaa ensi kesän saaliisiin.

Täplärapu näytti selvinneen kohtuullisesti kylmästä kesästä. Täpläravut menivät mertoihin heti ravustuskauden alussa, tosin osalla ravuista kuori oli vielä erittäin pehmeä. Myös täpläravuilla mädin kehittyminen ja kuorenvaihto olivat myöhässä, mikä vähensi ravustuskauden alun saaliita. Saalismäärät vaihtelivat ravustuskauden aikana, sillä eri kokoluokkien kuorenvaihdot rytmittävät ravustuskauden aikaista saalista. Täplärapusaaliin osalta kulunut kesä oli kohtuullinen ja vesiin jäi ravustettavaa kesälle 2016.

Tämän kesän rapusaaliin perusteella voisi päätellä, että täplärapu pärjää kohtuullisesti myös kylminä kesinä. Jokirapu puolestaan vaatii lämpimämpää alkukesää, jotta mädin hautoutuminen ja kuorenvaihdot onnistuvat ennen ravustuskauden alkua. Ilmastonmuutoksen vaikutus näihin kahteen lajiin voi siten olla toisistaan poikkeava.

Kysy lisää ravuista ja ravustuksesta:
rapubiologi Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja LIFE+ RapuKamu -hanke, puh 040 5428982
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh 050 3850875

Sivun alkuun


Kall sommar gav varierande kräftfångster

Det verkar som om flodkräftan och signalkräftan har reagerat olika på den kalla sommaren. Flodkräftsfångsten var bara en tredjedel av det normala och cirka en månad försenad. Signalkräftsfångsterna verkar däremot ha varit normala och fångster ficks redan vid inledningen av säsongen.

Flodkräftornas yngel kläcktes sent vilket försenade honornas skalbyte och senarelade fångsterna. Kräftsäsongen kom igång trögt och det kom knappt med flodkräftor. Flodkräftorna började röra på sig mer aktivt först vid halva augusti, då efterfrågan redan minskat. Det återstår att se om flodkräftsynglen hinner växa sig tillräckligt stora för att klara av vintern. För vuxna flodkräftor kan sommarens tillväxt ha blivit obetydlig, något som påverkar nästa sommars fångster.

Signalkräftan verkar däremot ha klarat av den svala sommaren rätt bra. Signalkräftorna vandrade in i mjärdarna redan i början av säsongen, även om en del kräftor ännu hade väldigt mjuka skal. Även hos signalkräftan var romutvecklingen och skalbytet försenat, vilket syntes i något mindre fångster i början av säsongen. Fångsterna varierade under säsongen, för olika storleksklassers kräftor byter skal i olika takt. För signalkräftans del var den gångna sommaren rätt bra och det blev kvar kräftor även för säsongen 2016.

Baserat på den här sommarens fångster kan man dra slutsatsen att signalkräftan klarar sig rätt bra även kyligare somrar. Flodkräftan däremot behöver en varmare försommar så att rommen hinner kläckas och skal bytas innan kräftsäsongen inleds. Klimatförändringen kan därför komma att ha olika inverkan på dessa två arter.

Fråga mer om kräftor och kräftfiske:
kräftbiolog Japo Jussila, Östra Finlands universitet och LIFE+ RapuKamu projektet, tel. 040 5428982
näringslivschef Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 050 3850875

Sivun alkuun


Luvattoman kalastuksen rikesakko nousee 100 euroon

Kalastusmaksut jäävät usein maksamatta satunnaisesti kalastavilta. Syyskuun alusta luvatta kalastanut voi saada 100 euron rikesakon. Edullisempaa on hoitaa kalastusluvat kuntoon ennen kalaan lähtemistä.

Valtioneuvosto antoi 25. elokuuta uuden asetuksen rikesakkorikkomuksista. Ilman kalastuksenhoitomaksua kalastaneelle tai ravustaneelle voidaan määrätä 100 euron rikesakko. Vastaavasti ilman viehekalastusmaksua kalastaneelle voidaan määrätä 100 euron rikesakko. Asetus tuli voimaan 1. syyskuuta 2015.

Kalastusluvat on helppo hankkia
Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita lupia. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina luvan, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Viehekalastusta harrastavan 18–64-vuotiaan tulee maksaa kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu tai paikallinen kalastuslupa. Verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Valtion kalastusluvat (kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu) voi hankkia Metsähallituksen verkkokaupasta (www.eraluvat.fi) tai vaikkapa R-kioskilta. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa.

Kalastuksenhoitomaksu on 24 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu on 31 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäivästä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Tarkemmat tiedot kalastusluvista: www.ahven.net/luvat ja www.eraluvat.fi

Kysy kalastusluvista:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Ordningsboten för olovligt fiske stiger till 100 euro

Många som fiskar sporadiskt lämnar ofta fisketillstånden obetalda. Från 1 september kan den som gör sig skyldig till olovligt fiske föreläggas en ordningsbot på 100 euro. Billigast blir det om man har fisketillstånden i skick.

Statsrådet gav den 25 augusti en ny förordning om ordningsbotsförseelser. Den som bedriver fångst av fisk eller kräfta utan att ha betalt fiskevårdsavgiften kan föreläggas en ordningsbot på 100. Likaså kan den som bedriver handredskapsfiske utan att ha betalt spöfiskeavgiften föreläggas en ordningsbot på 100 euro.

Billigt att skaffa fisketillstånd

För mete och pilkfiske behövs inget tillstånd, men för 18–64-åringar kräver allt övrigt fiske tillstånd, påminner man från Centralförbundet för Fiskerihushållning. En 18–64-åring som spöfiskar bör förutom fiskevårdsavgift också betala den fiskelänsbaserade spöfiskeavgiften eller skaffa ett lokalt fisketillstånd. För fiske med nät och för kräftfiske bör man förutom fiskevårdsavgift också ha tillstånd av vattenområdets ägare.

Statens fisketillstånd (fiskevårdsavgift och fiskelänsbaserat spöfisketillstånd) kan köpas från Forststyrelsens nätbutik (www.eraluvat.fi) eller från exempelvis R-kiosken. Kvitto över erlagd avgift eller en kopia på det ska alltid vara med då man fiskar.

Fiskevårdsavgiften är 24 € per kalenderår, eller 7 € för sju dygns fiske. Den länsbaserade spöfiskeavgiften är 31 € per kalenderår, eller 7 € för sju dygns fiske, räknat från betalningsdagen eller annan tid som framgår på kvittot.

Mera information om fisketillstånden: www.ahven.net/fisketillstand och www.eraluvat.fi

Fråga om fisketillstånd:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5922

Sivun alkuun


21.08. Kohtasitko kalastuksenvalvojan?
21.08. Mötte du en fiskeövervakare?
17.08. Englantilaisia ankeriaita lennätetään Suomeen huomenna
17.08. Engelska ålar flygs till Finland imorgon


Kohtasitko kalastuksenvalvojan?

Oletko kesän aikana kohdannut kalastuksenvalvojan? Saitko mielestäsi häneltä asiantuntevaa apua ja ystävällisen kohtelun? Ilmianna hyvä kalastuksenvalvoja meille! Etsimme Suomen parasta kalastuksenvalvojaa.

Kalastuksenvalvoja tekee arvokasta työtä kalavesien hyväksi, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Valvomalla kalastuslupia ja pyydysten määräystenmukaisuutta kalastuksenvalvoja huolehtii kalakannoista ja tulevien kalastajien saaliista.

Kalastuksenvalvojana saa toimia henkilö, joka on hyväksytysti suorittanut ELY-keskuksen kalastuksenvalvojan kokeen. Lisäksi tarvitaan valtuutus joko vesialueen omistajalta tai kalastusalueelta.

Suomen paras kalastuksenvalvoja tekee kalastuksenvalvontaa avoimesti ja yhteistyössä niin toimeksiantajansa kuin viranomaistenkin kanssa. Asiakkaat, eli kalastajat, arvostavat hänen tapaansa toimia. Vaikeatkin tapaukset käsitellään rauhallisesti ja ristiriitojen kärjistymistä välttäen.

Jos kesän aikana kohtasit kalastuksenvalvojan, joka on mielestäsi palkinnon arvoinen, lähetä meille tietoa sähköpostilla osoitteeseen kalastus@ahven.net. Kerro, miksi kalastuksenvalvoja on mielestäsi paras. Sähköpostiin otsikko Paras kalastuksenvalvoja. Kilpailussa huomioidaan 28.10. mennessä tehdyt ilmiannot.

Kilpailu on osa Kalatalouden Keskusliiton kalastuksenvalvonnan kehittämishanketta, joka on saanut tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoja kilpailusta ja kalastuksenvalvonnasta:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780

Sivun alkuun


Mötte du en fiskeövervakare?

Har du under sommaren stött på en fiskeövervakare? Fick du sakkunnig och vänlig betjäning? Anmäl fiskeövervakaren till oss! Vi söker nämligen efter Finlands bästa fiskeövervakare.

Fiskeövervakaren gör ett värdefullt arbete för fiskevattnens bästa, påminner Centralförbundet för Fiskerihushållning. Genom att övervaka att fiskarna har fiskeloven i skick och att fiskeredskapen är lagenliga bidrar fiskeövervakaren till att bevara fiskbestånden och tryggar framtida goda fångster.

För att fungera som fiskeövervakare måste man ha fått godkänt resultat i fiskeövervakarprovet som anordnas av NTM-centralerna. Dessutom behövs fullmakt av vattenområdets ägare eller fiskeområdet.

Finlands bästa fiskeövervakare sköter sitt uppdrag öppet och i gott samarbete med både uppdragsgivare och myndigheter. Kunderna, det vill säga fiskarna, uppskattar övervakarens sätt att hantera olika situationer. En bra fiskeövervakare kan agera lugnt också i svåra situationer och undviker att konflikter spetsas till.

Om du under sommaren har mött en fiskeövervakare som är värd att belönas med ett pris, låt oss veta om det genom att skicka ett e-postmeddelande till adressen kalastus@ahven.net. Motivera, varför du tycker att fiskeövervakaren är Finlands bästa. Skriv ”Finlands bästa fiskeövervakare” i meddelandets rubrikfält. I tävlingen beaktas anmälningar inlämnade senast 28.10.

Tävlingen är en del av Centralförbundet för Fiskerihushållnings fiskeövervakningsprojekt som har fått finansiering ur Jord- och skogsbruksministeriets fiskevårdsavgiftsmedel.

Tilläggsuppgifter om tävlingen och om fiskeövervakning:
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn 0400 234 780

Sivun alkuun


Englantilaisia ankeriaita lennätetään Suomeen huomenna

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 102 000 ankeriaanpoikasta. Istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomella on muiden EU-maiden tapaan kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma. Ankeriaita ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat hyviä tuloksia. Tämän vuoden ankeriaat ovat pyydetty Severnjoessa Englannissa ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja noin gramman painoisia.

Merkinnät antavat tietoa ankeriaiden elämästä ja liikkeistä

Suomeen tuotavat ankeriaanpoikaset ovat kylvetetty strontiumkloridissa, mistä jää merkki kuuloluihin. Kun istutetut kalat tulevat pyyntikokoon, voidaan niitä merkintöjen avulla alkaa seurata. Seurannassa saadaan selville istutettujen poikasten osuus kannasta ja tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta.

EU-projektissa on viime vuosina tutkittu ankeriaan vaellusta Sargassomerelle satelliittimerkintöjen avulla. Tutkimus osoittaa muun muassa, että istutetut ankeriaat löytävät tiensä takaisin Sargassomerelle kutemaan yhtä hyvin kuin luonnonkalat.

Ankeriaat voivat elää vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle. Suomalaiset ankeriaat ovat eurooppalaisittain todella suurikokoisia lähtiessään pitkälle vaellukselleen.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tiistaina 18.8. kello 15.55 laskeutuvalla Finnairin lennolla Kööpenhaminasta. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin vesistöihin.

Media on tervetullut seuraaman ankeriaiden matkaa lentokentältä istutuspaikalle. Helsinki-Vantaalle saapuvia median edustajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen tiedottaja Tapio Gustafssonille (tapio.gustafsson@ahven.net tai puh. 044 2866 701).

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson puh. 044 2866 701
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh 040 596 0808

Sivun alkuun


Engelska ålar flygs till Finland imorgon

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det sammanlagt 102 000 ålyngel i Finland. Med utsättningarna stöder man ålbeståndet i Finland och Östersjön.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har minskat kraftigt och Finland har liksom de övriga EU-länderna en ålförvaltningsplan. I och med att ålbeståndet minskat kommer det inte längre lika mycket ål till finska vatten. Ålen kommer inte heller åt att stiga upp till sina födoområden i och med att vattendragen är uppdämda. De utsättningar som nu görs stöder Finlands och Östersjöns ålbestånd.

Ålen är en mycket anpassningsbar fisk och välgjorda utsättningar ger goda resultat. Årets ålar kommer från floden Severn i England och de har hållits i karantän i Sverige. De är cirka 10 cm långa och väger cirka 1 gram.

Märkning ger info om ålens liv och leverne

Ålarna som kommer till Finland har badats i strontiumklorid, vilket lämnar spår i fiskarnas hörselstenar. När de utplanterade ålarna når fångststorlek kan man med hjälp av märkningarna följa upp ålbeståndet. Genom uppföljning kan man få svar på hur stor andel av beståndet som består av sättfisk och hur ålen lekvandrar.

Ålen lever till och med 40 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet. De finska ålarna är i europeisk jämförelse verkligt stora då de inleder sin långa vandring.

I ett EU-projekt har man under de senaste åren med hjälp av satellitmärkningar forskat i ålarnas vandring till Sargassohavet. Forskningen visar att utsatta ålar hittar tillbaka lika bra som vild ål.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält tisdagen den 18.8 klockan 15.55 med Finnairs flyg. Det tar cirka en timme att checka ut dem, och efter det fortsätter ålarna omedelbart färden med bil till utsättningsvatten runt om i Finland.

Media är välkommen att följa med ålarnas färd från flygfältet till utsättningsställena. Mediarepresentanter som önskar komma till flygfältet ombeds anmäla sig till informatör Tapio Gustafsson (tapio.gustafsson@ahven.net eller tel. 044 2866 701).

Tilläggsinformation om ålimport och utsättningar från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. 040 596 0808
informatör Tapio Gustafsson tel. 044 2866 701

Sivun alkuun


24.06. Ilmianna hyvä kalastuksenvalvoja
24.06. Ange bästa fiskeövervakaren
17.06. Kalanpyydykset merkitään lipuilla
17.06. Fiskebragder ska märkas med flaggor
08.06. Kalastusluvat kuntoon kesälomalle
08.06. Fisketillstånden i skick till sommarlovet
03.06. Ammattikalastajien työturvallisuuteen hyviä parannusehdotuksia
03.06. Fiskarnas säkerhetstävling avgjord


Ilmianna hyvä kalastuksenvalvoja

Muun Suomen lomaillessa kalastuksenvalvoja ahkeroi. Nyt onkin mainio aika etsiä Suomen parasta kalastuksenvalvojaa.

Suomen paras kalastuksenvalvoja kilpailulla Kalatalouden Keskusliitto haluaa muistuttaa kalastuksenvalvojien työn tärkeydestä. Valvojat pitävät huolta siitä että kalastuksen sääntöjä noudatetaan niin, että kaikilla on samat mahdollisuudet onnistuneisiin hetkiin kalavesillä. Valvottaviin asioihin kuuluvat kalastusluvat, pyydysmerkinnät ja kalojen alamitat. Toki muihinkin rikkeisiin puututaan.

Kalastuksenvalvojan työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua, jossa asiakkaita ovat kalastajat. Lain ja kalastuksen tunteminen on hyväksi, mutta onnistuakseen tehtävä vaatii hyviä sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä. Asiakkaiden lisäksi kalastuksenvalvojan on huolehdittava toimivista suhteista myös vesialueen omistajien ja viranomaisten suuntaan.

Kuka tahansa voi osallistua Suomen paras kalastuksenvalvoja kilpailuun ilmiantamalla omasta mielestään parhaan kalastuksenvalvojan. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/429.pdf

Kalastusta valvovat Metsähallituksen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja ELY-keskuksen lisäksi ELY-keskuksen tutkinnon suorittaneet ja vesialueen omistajalta valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat.

Kysy kalastuksenvalvonnasta:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5918
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Ange bästa fiskeövervakaren

Medan Finland semestrar arbetar fiskeövervakaren. Nu är det lägligt att efterlysa Finlands bästa fiskeövervakare.

Med tävlingen Finlands bästa fiskeövervakare vill Centralförbundet för Fiskerihushållning påminna om hur viktigt fiskeövervakarens arbete är. Övervakarna ser till att reglerna om fiske följs, så att alla har lika möjligheter till lyckade fisketurer. Till de regler som övervakas hör bland annat fisketillstånd, märkning av redskap och tillåtna fångstmått.

Fiskeövervakarens arbete är i högsta grad kundbetjäning, där fiskaren är kund. God kunskap om lagen och om fiske är till fördel, men lyckad övervakning förutsätter också sociala färdigheter och samarbetsförmåga. Fiskeövervakaren behöver fungerande kontakter, förutom till sina kunder, också till fiskevattensägarna och myndigheterna.

Vem som helst kan under sommaren ange en fiskeövervakare som sköter sitt uppdrag väl. Tävlingens regler finns på adressen http://www.ahven.net/v2_tiedostot/430.pdf

Fisket övervakas förutom av Fortstyrelsen, polisen, gränsbevakningen och NTM-centralerna av fiskeövervakare som avlagt prov vid NTM-centralen och befullmäktigats av vattenägaren.

Fråga om fiskeövervakning:
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5918
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalanpyydykset merkitään lipuilla

Kalanpyydykset pitää kalastusasetuksen mukaan merkitä lipuilla, jotta vesillä liikkujat voivat pyydyksiä havaita. Huonosti näkyvä pyydys voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteen moottori- tai purjeveneelle.

Kalanpyydyksiä merkitään edelleen kalastusasetuksen vastaisesti. Kalatalouden Keskusliiton mukaan valvonnan linja tiukentuu tänä kesänä. Kalastuksenvalvoja voi ottaa talteen väärin merkityn pyydyksen ja siitä voi saada sakot, kertoo Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson. Valvonnan linjaa on perusteltua tiukentaa erityisesti silloin, kun huono merkintä voi aiheuttaa vaaratilanteen.

Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä 20 senttimetriä leveällä ja korkealla lipulla. Mikäli kyseessä on pintapyydys (lähempänä kuin 1,5 metriä vedenpinnasta), tulee salko varustaa kahdella lipulla. Molemmissa tapauksissa lippusalossa pitää olla 2 senttimetrin heijastin.

Jos pyydyksistä ei ole haittaa vesiliikenteelle, merkinnän voi tehdä 15 senttimetriä korkeilla kohoilla tai 40 senttimetriä korkeilla lipuilla pyydyksen molemmista päistä.

Pyydyksiin tulee kalastuslain mukaan merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä. Yhteystiedottomat pyydykset tulkitaan kalastuksenvalvonnassa yleensä luvattomiksi pyydyksiksi, jotka voidaan ottaa talteen.

Mallikuvia kalanpyydysten merkitsemisestä
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/375.pdf

Kalastusta valvovat Metsähallituksen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja ELY-keskuksen lisäksi ELY-keskuksen tutkinnon suorittaneet ja vesialueen omistajalta valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat.

Kysy kalanpyydysten merkinnöistä:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5918

Sivun alkuun


Fiskebragder ska märkas med flaggor

Enligt förordningen om fiske ska fiskeredskap märkas med flaggor, så att de som rör sig på vattnen kan lägga märke till dem. Dåligt utmärkta redskap kan i värsta fall förorsaka farosituationer för motor- eller segelbåtar.

Fiskeredskap märks fortfarande i strid med förordningen om fiske. Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning kommer fiskeövervakningen att skärpas i sommar. Fiskeövervakaren kan omhänderta felmärkta redskap och fiskaren kan bötfällas, berättar jurist Jenny Fredrikson vid Centralförbundet för Fiskerihushållning. Det är motiverat att skärpa övervakningen, i synnerhet i fall där den bristfälliga märkningen kan förorsaka farliga situationer.

I områden som används för sjötrafik ska fiskeredskapen märkas ut med en 20 cm hög och bred flagga, som fästs på en stång som når minst 1,2 meter över vattenytan. Om redskapet är ett ytredskap (når närmare än 1,5 m från vattenytan), ska stången förses med två flaggor. I bägge fallen ska stången förses med en 2 centimeter bred reflex.

Om redskapen är på ett område där de inte stör sjötrafik, kan de märkas med 15 cm höga flöten eller flaggor på en 40 cm höjd över vattenytan i redskapets båda ändar.

Enligt lagen om fiske ska redskap också förses med namn och kontaktuppgifter till den som lagt ut dem. Därtill ska redskapsmärken som anger fiskerätt användas. Kontaktuppgifter och märken som anger fiskerätt ska kunna kontrolleras utan att lyfta redskapet ur vattnet. Redskap som saknar kontaktuppgifter tolkas vanligtvis som olovliga och de kan omhändertas.

Broschyr med bilder om redskapsmärkning:
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/376.pdf

Fisket övervakas förutom av Fortstyrelsen, polisen, gränsbevakningen och NTM-centralerna av fiskeövervakare som avlagt prov vid NTM-centralen och befullmäktigats av vattenägaren.

Fråga om märkning av redskap:
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5918

Sivun alkuun


Kalastusluvat kuntoon kesälomalle

Kalastusmaksut jäävät usein maksamatta satunnaisesti kalastavilta. Luvat on kuitenkin yllättävän helppo hoitaa kuntoon. Maksut kannattaa maksaa, sillä varoilla rahoitetaan muun muassa kalakantojen hoitoa.

Muutaman vuoden takaisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan vain alle puolet vapaa-ajankalastajista maksaa kalastuksenhoitomaksun. Tavallisimmin maksu jää maksamatta satunnaisesti kalastavalta.

Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita lupia. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina luvan, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Viehekalastusta harrastavan 18–64-vuotiaan tulee maksaa kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu tai paikallinen kalastuslupa. Verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Valtion kalastusluvat (kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu) voi hankkia Metsähallituksen verkkokaupasta (www.eraluvat.fi) tai vaikkapa R-kioskilta. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa.

Kalastuksenhoitomaksu on 24 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu on 31 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäivästä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Valtion kalastuksenhoitomaksun ja kalastusläänikohtaisten viehekalastusmaksujen kerääminen siirtyi maa- ja metsätalousministeriöltä Metsähallitukselle 1.1.2015. Varojen käytöstä vastaa edelleen lain mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö.

Tarkemmat tiedot kalastusluvista: www.ahven.net/luvat ja www.eraluvat.fi

Kysy kalastusluvista:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Metsähallituksen erälupien palvelunumero puh. 020 69 2424

Sivun alkuun


Fisketillstånden i skick till sommarlovet

Många som fiskar sporadiskt lämnar ofta fisketillstånden obetalda. Det är ändå förvånansvärt lätt att se till att tillstånden är i skick. Det lönar sig att betala avgifterna, eftersom man med de influtna pengarna bland annat finansierar fiskevården.

Enligt en undersökning som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet gjorde för några år sedan är det endast hälften av fritidsfiskarna som betalar sin fiskevårdsavgift. Vanligtvis är det de som fiskar sporadiskt som låter bli att betala.

För mete och pilkfiske behövs inget tillstånd, men för 18–64-åringar kräver allt övrigt fiske tillstånd, påminner Centralförbundet för Fiskerihushållning. En 18–64-åring som spöfiskar bör förutom fiskevårdsavgift också betala den fiskelänsbaserade spöfiskeavgiften eller skaffa ett lokalt fisketillstånd. För fiske med nät och för kräftfiske bör man förutom fiskevårdsavgift också ha tillstånd av vattenområdets ägare.

Statens fisketillstånd (fiskevårdsavgift och fiskelänsbaserat spöfisketillstånd) kan köpas från Forststyrelsens nätbutik (www.eraluvat.fi) eller från exempelvis R-kiosken. Kvitto över erlagd avgift eller en kopia på det ska alltid vara med då man fiskar.

Fiskevårdsavgiften är 24 € per kalenderår, eller 7 € för sju dygns fiske. Den länsbaserade spöfiskeavgiften är 31 € per kalenderår, eller 7 € för sju dygns fiske, räknat från betalningsdagen eller annan tid som framgår på kvittot.

Från den 1.1.2015 är det Forststyrelsen som ansvarar för insamlingen av de statliga fiskeavgifterna medan Jord- och skogsbruksministeriet fortsättningsvis enligt lag ansvarar för användningen av infutna medel.

Mera information om fisketillstånden: www.ahven.net/fisketillstand och www.eraluvat.fi

Fråga om fisketillstånd:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5922
Forststyrelsens servicenummer tel. 020 69 2424

Sivun alkuun


Ammattikalastajien työturvallisuuteen hyviä parannusehdotuksia

Kalastajan ammatti on useissa kansainvälisissä vertailuissa listattu maailman vaarallisimpien ammattien joukkoon. Kalatalouden Keskusliiton turvallisuuskilpailussa löydettiin useita hyviä kalastajien työturvallisuutta lisääviä ideoita.

Ammattikalastajat ovat omien työolosuhteidensa asiantuntijoita. Kalatalouden Keskusliiton toteuttamassa turvallisuuskilpailussa kalastajia pyydettiin ilmoittamaan heidän työturvallisuuttaan parantaneet kalastukseen liittyvät työtavat, toimenpiteet tai apuvälineet. Asiantuntijaraati arvioi vastaukset ja parhaat ideat palkittiin.

1. palkinto: Roland Flöijer, Övermalax
- Kalapumpun kiinnitys troolikalastuksessa

2. palkinto: Heikki Salokangas, Pori
- Kalastajan vaatetuksen väri

3. palkinto: Jari Nieminen, Kustavi
- Turvaköysi venekalastuksessa

4. palkinto: Roland Semskar, Larsmo
- Jäistä ylös pääsy turvaköyden avulla

Kunniamaininta: Mikko Salonen, Porvoo
- Rannikkokalastajalle laadittu turvallisuuslomake

Kuvat turvallisuuskilpailun kahdesta parhaasta ehdotuksesta löydät täältä: http://www.ahven.net/ammattikalastus

Voittanut ehdotus kalapumpun kiinnityksestä on yksinkertainen ja halpa niksi, joka voi säästää ihmishenkiä. Jos troolin perän tyhjennyksessä käytettävässä kalapumpussa ei ole varmistuskiinnitystä, voi perän nostoköyden katkeaminen aiheuttaa lähellä olevien kalastajien rusentumiseen pumpun ja troolarin laidan väliin. Tanskassa sattui vuonna 2005 tästä syystä kalastajan kuolemaan johtanut tapaturma.

Kilpailun toisen palkinnon voittaneessa vastauksessa nostettiin esille kalastajan vaatetuksen värin merkitys. Vesillä näkyminen on turvallisuustekijä. Mies yli laidan tilanteessa on paljon helpompi löytää henkilö, joka näkyy kauas, kuin maastovärinen henkilö, jota ei välttämättä havaitse läheltäkään. Satama-alueilla työskenteleviltä edellytetään CE-merkittyjen varoitusvaatteiden pitämistä. Lainsäädäntö ei vaadi kalastajia käyttämään selvästi näkyviä työasuja.

Turvallisuuskilpailu toteutettiin osittain Euroopan kalatalousrahaston rahoittamana hankkeena. EU investoi kestävään kalatalouteen.

Lisätietoja turvallisuuskilpailusta:
Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Sivun alkuun


Fiskarnas säkerhetstävling avgjord

I många internationella jämförelser listas fiskarens yrke ofta som ett av världens farligaste. I Centralförbundet för Fiskerihushållnings säkerhetstävling hittades många nya idéer som förbättrar fiskarnas arbetssäkerhet.

Yrkesfiskarna är experter på sina egna arbetsförhållanden. I en säkerhetstävling som genomfördes av Centralförbundet för Fiskerihushållning ombads fiskare anmäla arbetssätt, åtgärder och hjälpmedel som har förbättrat deras arbetssäkerhet. En expertpanel utvärderade svaren och de bästa idéerna belönades.

1. pris: Roland Flöijer, Övermalax
- Fastsättning av fiskpump vid trålfiske

2. pris: Heikki Salokangas, Björneborg
- Färgen på fiskarnas kläder

3. pris: Jari Nieminen, Gustavs
- Säkerhetslina i fiske från båt

4. pris: Roland Semskar, Larsmo
- Om att ta sig upp ur en vak med hjälp av säkerhetslina

Hedersomnämnande: Mikko Salonen, Borgå - Säkerhetsblankett utformad för kustfiskare

Bilder av säkerhetstävlingens två bästa förslag hittas här: http://www.ahven.net/ammattikalastus

Det vinnande bidraget om fastsättning av fiskpumpen är ett enkelt och billigt sätt som kan spara människoliv. Om fiskpumpen som tömmer trålen inte har en säkerhetsfastsättning, kan fiskaren klämmas mellan pumpen och trålarens reling om linan som lyfter trålen går av. I Danmark skedde en dödsolycka på detta sätt år 2005.

Tävlingens andra pris gick till ett förslag där man lyfte fram betydelsen av färgen på fiskarens kläder. Att synas på vattnet är en säkerhetsfaktor. I en man överbord situation är det lättare att hitta en person som syns bra, än en person i fältfärgad utrustning. Personer som jobbar på hamnområden skall ha varningsfärgad CE-märkt klädsel, men lagstiftningen förutsätter inte det samma för fiskare.

Säkerhetstävlingen genomfördes som ett projekt delfinansierat av Europeiska fiskerifonden. EU investerar i hållbart fiske.

Tilläggsuppgifter om säkerhetstävlingen:
Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 050 3850 875

Sivun alkuun


20.05. Uudenlaista kalastusta
19.05. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään huomenna
19.05. Den nationella fiskedagen firas i morgon
19.05. Fiskande skolelever invaderar Gammelstadsforsen
19.05. Kalastavat koululaiset valtaavat Vanhankaupunginkosken
18.05. Kalabongausviikko alkaa!
18.05. Nu bongar vi fisk!
13.05. Kalasta norppaturvallisesti Saimaalla
12.05. Den nationella fiskedagen i Helsingfors
12.05. Valtakunnallinen kalastuspäivä lähestyy
12.05. Den nationella fiskedagen närmar sig


Uudenlaista kalastusta

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään tänään 20. toukokuuta. Lapsille suunnattuja tapahtumia järjestetään noin 40 paikkakunnalla ympäri Suomen ja osanottajia koko maassa on arviolta yli 10 000. Järjestelyistä päävastuun kantavat tänä vuonna Kalatalouden Keskusliitto ja sen maakunnalliset jäsenjärjestöt kalatalouskeskukset ja kalastajaliitot. Uutena osiona tapahtumassa on samalla viikolla 18.–24.5. järjestettävä koululuokkien välinen kalabongauskisa.

Kuluvalla uudella vuosituhannella Suomeen on rantautunut uusi kalastuslaji: kalabongaus eli fongaus. Tässä lajissa yritetään pyydystää mahdollisimman monta kalalajia vapakalastusvälineillä tai millä hyvänsä laillisella pyydyksellä laillisena kalastusaikana.

Kalabongauksessa lasketaan itse pyydettyjen kalalajien lukumäärä vuodessa. Kalojen koolla ei ole bongauksessa väliä, alamittaiset lasketaan tietysti takaisin ja samoin ne kalat, joita ei käytetä ravinnoksi. Kriteerinä on, että pyydystetty kala on käynyt kalastajan kädessä.

Kalabongauksessa voi kerätä elämänpinnoja, vuosipinnoja, päiväpinnoja. Vuodessa pystyy helposti pyytämään Suomen vesistä yli 10 kalalajia, 20 lajia vaatii jo enemmän ja 30 lajiin saa tosissaan pinnistellä.

Suomen vesistä on pyydetty kalenterivuoden aikana ainakin 50 erilaista kalalajia, mutta se vaatii jo todellista keskittymistä asiaan. Supersuoritus olisi 60 kalalajia vuodessa, mahdollista sekin on. Elämänpinnoja Suomen kalalajeista on saatu kerättyä ainakin 59 kappaletta.

Jos haluat kokeilla todella uudenlaista kalastusta, niin tervetuloa kalabongauksen pariin. Tässä harrastuksessa tulet oppimaan paljon uusia asioita kalastamisesta, kalastustavoista, kalastusvälineistä ja samalla opit aivan uusia asioita vesistöistä ja vesiluonnosta.

Tärkeintä on kalastus ja hauskinta on lajikalastus. Kalastaa voi muitakin kalalajeja kuin perinteisiä ahvenia, haukia, kuhia, siikoja, muikkuja. Kokeile pyydystää vaikkapa tokkoja, simppuja ja nuoliaisia.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh . 0400 610 965

Kalabongarin perustyökalut Kalatalouden Keskusliitosta:

Suomen kalojen tunnistusopas Jos olet joskus miettinyt onko koukussasi särki vaiko säyne tai muikkuverkon alareunassa simppu tai tokko, niin tämä opas on juuri sinulle. Oppaassa esitellään vakituisesti Suomessa esiintyvät kalalajit sekä eräät satunnaislajit tunnistamista helpottavien musta-valkoisten piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Kirjoittajat: Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg. 48 s. 2006.

Bongaa 50+ fisua - hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta Kalojen bongaaminen eli fongaaminen on uusi 2000-luvulla Suomeen rantautunut harrastus. Fongauksessa on tarkoitus bongata mahdollisimman monta kalalajia Suomen vesistä esimerkiksi vuoden tai vuorokauden aikana. Lisäksi harrastajat keräävät eliksiä eli elämänpinnoja. Kirja on ensimmäinen lajikalastukseen keskittyvä kalakirja. Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä. Loppuosasta löytyy hajanaisia havaintoja ja kertomuksia 50+ suomalaisen kalojen bongaamisesta. Kirjoittaja: Markku Myllylä. 100 s. 2012.

Sivun alkuun


Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään huomenna

Huomenna lapset ympäri Suomen suuntaavat vesille Valtakunnallisen kalastuspäivän merkeissä. Kymmenettä kertaa järjestettävään ulkoilmatapahtumaan on osallistumassa yli 10 000 lasta.

Valtakunnallista kalastuspäivää 2015 vietetään keskiviikkona 20. toukokuuta. Järjestyksessään 10. Valtakunnallisen kalastuspäivän teemana on ”Kalasta ruokaa”. Ideana on tuoda esille kotimaisen kalan erinomaisuutta ruuan raaka-aineena. Itse pyydetty kala on paitsi elämys myös terveellistä ja maittavaa lähiruokaa.

Tapahtumia järjestetään ympäri Suomea. Päätapahtuma on Lahdessa. Lisätietoja tapahtumista http://www.ahven.net/kalastuspaiva

Koululaisten kalakisassa mahtavat palkinnot

Valtakunnallisen kalastuspäivän kanssa samaan aikaan 18.–24.5. järjestetään koululuokille suunnattu Kalabongauskisa, jossa on mahtavat palkinnot. Sen tavoitteena on tehdä kotimaiset kalalajit tutuiksi. Lisätietoja tapahtumasta http://www.ahven.net/koulukisa

Lisätietoja Valtakunnallisesta kalastuspäivästä ja koululaisten kalakisasta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh 09 6844 5914

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

Valtakunnallisen kalastuspäivän tavoitteena on edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada lapset ja nuoret kalaan. Päivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset sekä maahantuojat. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Sivun alkuun


Den nationella fiskedagen firas i morgon

I morgon tar sig barn runt om i Finland ut i naturen för att fira den Nationella fiskedagen. Det här utomhusevenemanget ordnas nu för tionde gången och över 10 000 barn beräknas delta.

Den nationella fiskedagen 2015 går av stapeln onsdagen den 20 maj. Temat för i år är "Fisk som mat". Egen fångad fisk är förutom en upplevelse även hälsosam och god närmat.

Det ordnas tillställningar runt om i Finland och huvudevenemanget hålls i Lahtis. Tilläggsuppgifter om evenemanget på http://www.ahven.net/fiskedagen

Skoltävling med fina priser

I samband med den Nationella fiskedagen ordnas den 18–24.5 en fiskbongningstävling för skolor, där fina priser utlovas. Avsikten med tävlingen är att göra våra inhemska fiskarter mer bekanta. Tilläggsuppgifter om evenemanget på http://www.ahven.net/koulukisa (på finska)

Tilläggsuppgifter om den nationella fiskedagen och fiskbongningstävlingarna:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 09 6844 5914
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. 09 6844 5922

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

Målet med den nationella fiskedagen är att främja ett mångsidigt fiske och ett mångsidigt nyttjande av fisk som mat samt locka barn och ungdomar till fiske. Fiskedagen ordnas som ett samarbete mellan riksdagens fiskeklubb, jord- och skogsbruksministeriet, Centralförbundet för Fiskerihushållning och dess medlemsförbund samt Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Som samarbetsparter är fiskeribranschens media, fiskeredskapstillverkare och -importörer. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Sivun alkuun


Fiskande skolelever invaderar Gammelstadsforsen

Skolelever intresserade av fisk och fiske invaderar stränderna kring Gammelstadsforsen i Helsingfors i morgon. Till evenemanget väntas 450 elever med lärare från skolor i Helsingfors.

Den nationella fiskedagen firas vid Gammelstadsforsen i Helsingfors klockan 9–15. Under dagen får barnen bekanta sig med yrkesfiske, jiggfiske, fiskhantering och naturligtvis meta och lära känna fiskar.

Maj är en utmärkt tidpunkt för fiske kring Gammelstadsforsen. Många mörtfiskar simmar då till området och lockar med sig rovfiskar. Det utlovas spänning och goda fångster.

Media är välkommen att följa med barnens fiskedag genast från morgonen.

För nationella fiskedagens arrangemang svarar Centralförbundet för Fiskerihushållning i samarbete med Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation och Helsingfors stad. Som samarbetsparter är fiskeribranschens media, fiskeredskapstillverkare och -importörer. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Tilläggsuppgifter om nationella fiskedagen och evenemanget i Helsingfors:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalastavat koululaiset valtaavat Vanhankaupunginkosken

Kaloista ja kalastuksesta kiinnostuneet koululaiset valtaavat Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannon huomenna. Kalaan on ilmoittautunut 450 koululaista opettajineen.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään Helsingissä Vanhankaupunginkosken suvannolla kello 9–15. Lapset tutustuvat päivän aikana ammattikalastukseen, jigikalastukseen, vesiturvallisuuteen, kalan oikeaoppiseen käsittelyyn sekä tietysti ongintaan ja kaloihin.

Toukokuu on erinomaista kalastusaikaa suvannolla. Useat särkikalalajit saapuvat tuolloin alueelle ja niitä seuraavat petokalat. Luvassa on hyviä saaliita ja jännittäviä tilanteita.

Media on tervetullut seuraamaan lasten kalastuspuuhia heti aamusta.

Valtakunnallisen kalastuspäivän Helsingin järjestelyistä vastaa Kalatalouden Keskusliitto yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Helsingin kaupungin kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoa Valtakunnallisesta kalastuspäivästä ja Helsingin tapahtumasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Sivun alkuun


Kalabongausviikko alkaa!

Kalabongausviikko käynnistyy tänään. Leikkimieliseen kalojen bongauskisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen. Viikon aikana bongaamansa kalat voi ilmoittaa kisaan netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Suomesta on tavattu kaikkiaan 100 kalalajia. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuodessa edellyttää perehtymistä. Paras väline eri lajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraa helposti ahvenen, lahnan, kiisken tai vaikkapa sorvan.

Kalabongausviikon järjestää Kalatalouden Keskusliitto ja se on osa ensi keskiviikkona 20.5. vietettävää Valtakunnallista kalastuspäivää.

Lisää Kalabongausviikosta ja vinkkejä lajikalastukseen:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Bongaa 30 fisua -esite
http://wwww.ahven.net/v2_tiedostot/112.pdf

Sivun alkuun


Nu bongar vi fisk!

Fiskbongningsveckan börjar i dag. Den lekfulla tävlingen är öppen för alla runt om i Finland. De fiskar man bongar under veckan kan anmälas på nätet på adressen http://www.ahven.net/bongaafisu

I Finland har man påträffat 100 fiskarter, varav 70 förekommer regelbundet. Att fånga 20 arter kräver redan att man bekantat sig en del med fiskarnas levnadssätt och olika fångstmetoder. Det bästa redskapet för att bonga fisk är ett vanligt metspö försett med mask. Med det lurar man lätt både abborre, braxen, gärs och varför inte också en sarv.

Fiskbongningsveckan arrangeras av Centralförbundet för Fiskerihushållning och är en del av den nationella fiskedagen som hålls den 20.5. www.ahven.net/fiskedagen

Tilläggsuppgifter om fiskbongningsveckan:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Bonga 30 fiskar broschyren
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/111.pdf

Sivun alkuun


Kalasta norppaturvallisesti Saimaalla

Saimaalla verkkokalastus on kiellettyä kesäkuun loppuun asti. Kiellolla turvataan saimaannorpan kuuttien pesästä lähtö. Kalatalouden Keskusliiton norppaturvallista kalastusta esittelevää esitettä jaetaan touko-kesäkuun aikana norppa-alueen ABC-liikenneasemilla.

Saimaannorppien turvaksi on rajoitettu kalastusta viranomaisten ja osakaskuntien välisillä sopimuksilla sekä kahdella asetuksella. Vaikka verkkokalastus on kielletty 15.4.–30.6., se ei tarkoita, että kalastus olisi kokonaan lopetettava. Kalatalouden Keskusliitto on tehnyt Saimaan kalastajille esitteen, jossa esitellään norppaturvallista kalastusta. Esitteestä ilmenee, miten kalastusta voidaan harjoittaa kevään verkkokalastuskiellon aikana ja mitkä kalastustavat ovat sallittuja muina vuodenaikoina.

Saimaannorpan elinalueilla voi rauhallisin mielin kalastaa vapavälineillä eli onkia, heitellä virvelillä tai uistella. Saimaannorpalle turvallisista pyydyksistä etenkin katiska on käyttökelpoinen kotitarvekalastuksessa. Katiskalla kalastaessa on kuitenkin varmistettava, että sen nielu on korkeintaan 15 cm leveä, eikä norppa pysty sitä venyttämään. Ohjeet katiskan norppavarmistukseen löytyvät esitteestä.

Norppaturvallisen kalastuksen esitettä jaetaan seuraavilla ABC-asemilla: Juva, Kuortti, Pitkäjärvi, Savonlinna, Särkisalmi, Tuukkala, Varkaus ja Viipurinportti. Esitettä voi myös ladata osoitteesta www.ahven.net. Esitteen tekoon on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoja saimaannorppaturvallisesta kalastuksesta:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780.

Sivun alkuun


Den nationella fiskedagen i Helsingfors

Nästa veckas onsdag 20.5 tar sig barn runt om i Finland ut i naturen för att fira den nationella fiskedagen. Till evenemanget vid Helsingfors Gammelstadsforsen väntas 450 elever med lärare.

Den nationella fiskedagen firas vid Gammelstadsforsen i Helsingfors klockan 9–15. Under dagen får barnen bekanta sig med yrkesfiske, jiggfiske, fiskhantering och naturligtvis meta och lära känna fiskar.

Media är välkommen att följa med barnens fiskedag genast från morgonen.

För nationella fiskedagens arrangemang svarar Centralförbundet för Fiskerihushållning i samarbete med Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation och Helsingfors stad. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Tilläggsuppgifter om nationella fiskedagen och evenemanget i Helsingfors:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. (09) 6844 5914

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

Målet med den nationella fiskedagen är att främja ett mångsidigt fiske och ett mångsidigt nyttjande av fisk som mat samt locka barn och ungdomar till fiske. Fiskedagen ordnas som ett samarbete mellan riksdagens fiskeklubb, jord- och skogsbruksministeriet, Centralförbundet för Fiskerihushållning och dess medlemsförbund samt Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Som samarbetsparter är fiskeribranschens media, fiskeredskapstillverkare och -importörer. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Sivun alkuun


Valtakunnallinen kalastuspäivä lähestyy

Ensi viikon keskiviikkona 20.5. lapset ympäri Suomen suuntaavat vesille Valtakunnallisen kalastuspäivän merkeissä. Kymmenettä kertaa järjestettävään ulkoilmatapahtumaan on osallistumassa yli 10 000 lasta.

Valtakunnallista kalastuspäivää 2015 vietetään keskiviikkona 20. toukokuuta. Järjestyksessään 10. Valtakunnallisen kalastuspäivän teemana on ”Kalasta ruokaa”. Ideana on tuoda esille kotimaisen kalan erinomaisuutta ruuan raaka-aineena. Itse pyydetty kala on paitsi elämys myös terveellistä ja maittavaa lähiruokaa.

Tapahtumia järjestetään ympäri Suomea. Päätapahtuma on Lahdessa. Lisätietoja tapahtumista http://www.ahven.net/kalastuspaiva

Koululaisten kalakisassa mahtavat palkinnot

Valtakunnallisen kalastuspäivän kanssa samaan aikaan 18.–24.5. järjestetään koululuokille suunnattu Kalabongauskisa, jossa on mahtavat palkinnot sekä kaikille kalastajille avoin leikkimielinen kalantunnistuskisa Kalabongausviikko. Molempien tavoitteena tehdä kotimaiset kalalajit tutuiksi.

Lisätietoja Valtakunnallisesta kalastuspäivästä ja koululaisten kalakisasta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh 09 6844 5914

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

Valtakunnallisen kalastuspäivän tavoitteena on edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada lapset ja nuoret kalaan. Päivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset sekä maahantuojat. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Sivun alkuun


Den nationella fiskedagen närmar sig

Nästa veckas onsdag 20.5 tar sig barn runt om i Finland ut i naturen för att fira den Nationella fiskedagen. Det här utomhusevenemanget ordnas nu för tionde gången och över 10 000 barn beräknas delta.

Den nationella fiskedagen 2015 går av stapeln onsdagen den 20 maj. Temat för i år är "Fisk som mat". Egen fångad fisk är förutom en upplevelse även hälsosam och god närmat.

Det ordnas tillställningar runt om i Finland och huvudevenemanget hålls i Lahtis. Tilläggsuppgifter om evenemanget på http://www.ahven.net/fiskedagen

Skoltävling med fina priser

I samband med den Nationella fiskedagen ordnas den 18–24.5 en fiskbongningstävling för skolor, där fina priser utlovas. Parallellt med denna pågår också en Fiskbongningstävling öppen för alla. Avsikten med båda tävlingarna är att göra våra inhemska fiskarter mer bekanta.

Tilläggsuppgifter om den nationella fiskedagen och fiskbongningstävlingarna:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 09 6844 5914
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. 09 6844 5922

<>< <>< <>< <>< <>< <>< <><

Målet med den nationella fiskedagen är att främja ett mångsidigt fiske och ett mångsidigt nyttjande av fisk som mat samt locka barn och ungdomar till fiske. Fiskedagen ordnas som ett samarbete mellan riksdagens fiskeklubb, jord- och skogsbruksministeriet, Centralförbundet för Fiskerihushållning och dess medlemsförbund samt Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Som samarbetsparter är fiskeribranschens media, fiskeredskapstillverkare och -importörer. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Sivun alkuun


29.04. Kalasta norppaturvallisesti Saimaalla
28.04. Missä olet Suomen paras osakaskunta?
28.04. Var finns du Finlands bästa delägarlag?
23.04. Uudessa kalastuslaissa kalastaja on tiedon tuottaja
23.04. I den nya lagen om fiske deltar fiskaren med kunskap
22.04. Kari Ranta-aho vuoden kalastusvirkamies
22.04. Kari Ranta-aho årets fiskeritjänsteman
16.04. Punalihaisille istutuskaloille eväleikkauspakko uudessa kalastuslaissa
14.04. Kuhan alamitaksi esitetään 40 cm merialueella
10.04. Kuhan alamitaksi esitetään 45 cm sisävesillä
09.04. Punalihaisille istutuskaloille eväleikkauspakko uudessa kalastuslaissa
07.04. Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään jo 10. kerran
07.04. Nationella fiskedagen ordnas för 10:e gången


Kalasta norppaturvallisesti Saimaalla

Vappuna alkaa kalastuksen kesäkausi. Moni lähtee pidennetylle viikonlopulle mökilleen. Saimaalla kalastavan kannattaa muistaa, että saimaannorpan kuuttien pesästä lähdön turvaava verkkokalastuskielto astui voimaan 15.4. ja jatkuu kesäkuun loppuun asti.

Saimaannorppien turvaksi on rajoitettu kalastusta viranomaisten ja osakaskuntien välisillä sopimuksilla, sekä kahdella asetuksella. Vaikka verkkokalastus on kielletty 15.4.–30.6., se ei tarkoita, että kalastus olisi kokonaan lopetettava. Kalatalouden keskusliitto on tehnyt Saimaan kalastajille esitteen, jossa esitellään norppaturvallista kalastusta. Esitteestä ilmenee, miten kalastusta voidaan harjoittaa kevään verkkokalastuskiellon aikana ja mitkä kalastustavat ovat sallittuja muina vuodenaikoina.

Saimaannorpan elinalueilla voi rauhallisin mielin kalastaa vapavälineillä eli onkia, heittää virvelillä tai uistella. Saimaannorpalle turvallisista pyydyksistä etenkin katiska on käyttökelpoinen kotitarvekalastuksessa. Muun muassa ahven ja hauki ovat ahkeria uimaan hyvään paikkaan sijoitettuun katiskaan. Saalisvarmuutta voi parantaa laittamalla katiskaan kuusenoksia tai syötin.

Katiskalla kalastaessa täytyy kuitenkin muistaa, että nielu saa olla korkeintaan 15 cm leveä. Esitteestä käy ilmi miten nippusiteillä tai harjasteräskaarella voidaan vahvistaa katiskan nielu niin, ettei norppa pysty sitä venyttämään.

Esite on ladattavissa ja tulostettavissa osoitteesta http://www.ahven.net/kalastus. Esitteen tekoon on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoja saimaannorppaturvallisesta kalastuksesta:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 5918 tai 0400 234 780.

Sivun alkuun


Missä olet Suomen paras osakaskunta?

Puheenvuoro Lapin kalatalouskeskuksen kevätkokouksessa Rovaniemellä 28.4.2015

Suomessa on yli 20 000 yhteistä vesialuetta. Jokaisen yhteisen vesialueen hoidosta vastaa osakaskunta. Kalatalouden Keskusliitto etsii nyt Suomen parasta osakaskuntaa.

Uuden kalastuslain lähtökohta on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus. Kalaveden omistajan näkökulmasta tämä tarkoittaa muun muassa, että hoidetaan kalavesiä ja tehdään kalastuslupien hankkiminen helpoksi. Kalatalouden Keskusliitto etsii ensimmäistä kertaa Suomen parasta osakaskuntaa. Onko sinun osakaskuntasi maamme paras? Tarkastelemme osakaskunnan erinomaisuutta monesta näkökulmasta. Kalaveden hoidon suunnitelmallisuus, jossa kalojen luontainen lisääntyminen turvataan, sekä kalastuksenvalvonnan aktiivisuus ovat tärkeitä kriteerejä. Omistusrakenteen pirstaloitumisen vastatoimet, kuten yhdistämiset tai omistusrajoja ylittävä yhteistoiminta, antavat myös lisäpisteitä.

Onko sinun osakaskuntasi avoin uusille vaikutteille, mutta samalla pitkäjänteinen kalaveden hoitotyössään? Oletteko netissä, tai onko teillä facebooksivut? Miten myytte kalastuslupia? Kerro meille, miksi olette Suomen parhaita!

Ilmoita osakaskuntasi mukaan kilpailuun osoitteeseen kalastus@ahven.net, tai kirjepostilla Kalatalouden Keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Sähköpostin otsikoksi tai kirjekuoreen merkintä ”Suomen paras osakaskunta”.

Lisätietoja osakaskuntatoiminnasta Suomessa:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09-6844 5918 Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09-6844 5917

Sivun alkuun


Var finns du Finlands bästa delägarlag?

Anförande vid Lapplands Fiskerihushållningscentrals vårmöte i Rovaniemi 28.4.2015

I Finland finns över 20 000 samfällda vattenområden. Varje samfällt vattenområde förvaltas av ett delägarlag. Centralförbundet för Fiskerihushållning efterlyser nu Finlands bästa delägarlag.

Utgångspunkten i den nya lagen om fiske är ett ekologiskt, ekonomiskt och socialt hållbart fiske. Ur fiskevattenägarens synvinkel betyder det här bland annat att man sköter fiskevattnen och gör det lätt att införskaffa fisketillstånd.

Centralförbundet för Fiskerihushållning söker för första gången Finlands bästa delägarlag. Är ditt delägarlag Finlands bästa? Vi värderar tävlingsbidragen ur många synvinklar. Viktiga aspekter är bland annat målinriktad fiskevattenvård där fiskarnas naturliga fortplantning är i fokus, samt en aktiv fiskeövervakning. Åtgärder som motverkar splittrade fiskevatten, så som sammanslagningar och samarbete över ägargränserna ger tilläggspoäng.

Är ditt delägarlag öppet för nya idéer samtidigt som ni arbetar långsiktigt med fiskevård? Hittar man er på nätet eller i facebook? Hur säljer ni era fisketillstånd? Berätta för oss varför just ni är bäst i Finland!

Anmäl ditt delägarlag med i tävlingen på adressen kalastus@ahven.net eller per post till Centralförbundet för Fiskerihushållning, Malms handelsväg 26, 00700 Helsingfors. Märk e-postmeddelandet eller brevet med ”Finlands bästa delägarlag”.

Tilläggsuppgifter om delägarlagsverksamheten i Finland:
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 09-6844 5918 Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 09-6844 5917

Sivun alkuun


Uudessa kalastuslaissa kalastaja on tiedon tuottaja

Helsingissä kokoontuva Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous haluaa lisätä kalatalouskentän yhteistyötä uuden kalastuslain käytäntöön panossa.

Uuden 1.1.2016 voimaan tulevan kalastuslain merkittävimpiä muutoksia ovat yhden valtakunnallisen kalastusluvan järjestelmä ja kestävän kalastuksen periaatteen korostaminen suunnittelussa. Kalaveden käytön ja hoidon suunnittelu perustuu tieteellisen tiedon lisäksi kaikilta kalastajilta saatavaan paikalliseen tietoon. Tarvittavan saalispalautteen keräämiseen tarvitaan helppoja ja kevyitä ratkaisuja.

Käyttö- ja hoitosuunnitelma toimii jatkossa entistä vahvemmin paikallisen kalastuksen suunnittelun perustana. Suunnitelmassa määritellään muun muassa ammattikalastukseen soveltuvat alueet.

Kalastuslain toimeenpanossa on paljon tekemistä, joka onnistuu vain yhteistyöllä. Kalatalouden Keskusliitto on valmis ottamaan kalataloushallinnon heittämän haasteen vastaan. Tietoa uudesta kalastuslaista ja -asetuksesta jaetaan yhteistyössä jäsenjärjestöjen sekä muiden kalatalouden toimijoiden kanssa.

Lisätietoja uudesta kalastuslaista:
Toiminnanjohtaja Johanna Möttönen, Satakunnan kalatalouskeskus, puh. 0400 164 044.
Toiminnanjohtaja Outi Kaski-Laakso, Oulun kalatalouskeskus, puh. 045 657 8709.
Toiminnanjohtaja Ilkka Vesikko, Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, puh. 044 171 5544.
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


I den nya lagen om fiske deltar fiskaren med kunskap

Centralförbundet för Fiskerihushållning som samlats till representantmöte i Helsingfors vill öka fiskerifältets samarbete då den nya lagen om fiske ska börja implementeras.

Den nya lagen om fiske träder i kraft den 1.1.2016. De största förändringarna är övergången till ett fiskekort för hela landet och ett hållbart fiske betonas i planeringen. Planeringen av fiskevattnens nyttjande och vård baserar sig förutom vetenskaplig kunskap även på den kunskap som de lokala fiskarna besitter. Fångstuppgifter behövs som grund och för att samla in dessa behövs lätta och enkla lösningar.

Nyttjande- och vårdplanen kommer i fortsättningen att i allt högre grad fungera som grund för planeringen av det lokala fisket. I planen definieras till exempel områden som lämpar sig för yrkesfiske.

Att implementera lagen om fiske är ett stort jobb, som bara kan ros i land genom samarbete. Centralförbundet för Fiskerhushållning är redo att ta emot utmaningen som fiskeriförvaltningen ställt. Information om den nya lagen om fiske samt förordningen om fiske kommer att delas ut på fältet i samarbete med medlemsförbunden och andra aktörer på fiskerifältet.

Tilläggsuppgifter om den nya lagen om fiske:
Verksamhetsledare Johanna Möttönen, Satakunda fiskerihushållningscentral, tel. 0400 164 044.
Verksamhetsledare Outi Kaski-Laakso, Uleåborgs fiskerihushållningscentral, tel. 045 657 8709.
Verksamhetsledare Ilkka Vesikko, Päijänne-Tavastlands fiskerihushållningscentral, tel. 044 171 5544.
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 507 832

Sivun alkuun


Kari Ranta-aho vuoden kalastusvirkamies

Kalatalouden Keskusliitto on nimennyt vuoden 2015 kalataloudessa ansioituneeksi henkilöksi kalatalouspäällikkö Kari Ranta-ahon Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Samalla hänet nimitettiin vuoden 2015 kalastusvirkamieheksi.

Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho tunnetaan kalatalousalalla monipuolisena ja laajakatseisena virkamiehenä. Virkatoimissaan hän on toiminut hyvässä yhteistyössä kentän kanssa, äkkinäisiä toimenpiteitä vieroksuen. Ranta-aho on toiminut vuodesta 1984 lähtien alueellisen kalataloushallinnon suunnittelu- ja johtamistehtävissä. Vuoden alussa hänet nimitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rannikkoalueen kalatalouspäälliköksi. Hänen toimipaikkansa on Turku.

Länsi-Suomen ja rannikkoalueen kalatalousyhteisöt ja ammattikalastajat arvostavat kalatalouspäällikkö Ranta-ahon harkitsevuutta, tasapuolisuutta ja suurta ammattitaitoa virkatehtäviensä hoitamisessa. Myös valtakunnan tasolla hänen kykynsä on pantu merkille ja hän ollut jäsenenä useissa maa- ja metsätalousministeriön asettamissa komiteoissa ja työryhmissä.

Parkitusta matikannahkasta tehdyn taulun ja kunniakirjan luovuttivat Ranta-aholle Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja Stefan Långström ja elinkeinojohtaja Vesa Karttunen järjestön kevätedustajakokouksessa Helsingissä 22.4.2015.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen puh. 050 3850 875

Sivun alkuun


Kari Ranta-aho årets fiskeritjänsteman

Centralförbundet för Fiskerihushållning har utnämnt fiskerichef Kari Ranta-aho från Egentliga Finlands NTM-central till år 2015 meriterad person inom fiskerinäringen. Samtidigt utnämndes han till årets fiskeritjänsteman.

Fiskerichef Kari Ranta-aho är inom fiskeribraschen känd som en mångsidig och vidsynt tjänsteman. Han har haft ett gott samarbete med fältet och dragit sig för att göra alltför hastigt fattade beslut. Ranta-aho har sedan 1984 jobbat inom den regionala fiskeriförvaltningen med planerings- och ledarskapsuppgifter. Vid årsskiftet utnämndes han till fiskerichef för kustens NTM-central, med stationering i Åbo.

Västra Finlands och kustens fiskerisammanslutningar och yrkesfiskare uppskattar Ranta-ahos eftertänksamhet, mångsidighet och stora yrkeskunskap. Även på nationell nivå har hans talanger noterats och Ranta-aho har varit medlem i många kommittéer och arbetsgrupper som Jord- och skogsbruksministeriet utnämnt.

Kari Ranta-aho förärades med en lakskinnstavla och ett diplom på Centralförbundet för Fiskerihushållnings vårrepresentantmöte i Helsingfors den 22.4.2015. Gåvan överräcktes av Centralförbundets viceordförande Stefan Långström och näringslivschef Vesa Karttunen.

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
näringslivschef Vesa Karttunen tel. 050 3850 875

Sivun alkuun


Punalihaisille istutuskaloille eväleikkauspakko uudessa kalastuslaissa

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Reisjärvellä.

Uusi kalastuslaki pitää sisällään paljon hyviä ja tarpeellisiakin uudistuksia. Osa niistä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, johtuen uusitusta Suomen perustuslaista ja EU-lainsäädännöstä. Uusi kalastuslaki vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia kuin 30 vuotta voimassa ollut vanha laki. Uusi kalastuslaki astuu voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Lain jalkauttamisessa on kalatalousneuvonnalla ja viranomaisilla vuosien urakka ja yhteistyötä tarvitaan.

Lakisääteinen rasvaevän leikkauspakko istutettaville punalihaisille lohikaloille on erittäin hyvä asia. Tämän esityksen pohjana on valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymä lohi- ja meritaimenstrategia. Strategiaa oli sorvaamassa kalatalouden eri osapuolia edustava joukko.

Rasvaevän leikkauspakon kautta pystytään erottamaan villit ja istutetut kalat. Se helpottaa varsinkin merilohen pyynnin järjestelyä. Eväleikkaus mahdollistaa ammattikalastajien henkilökohtaiset merilohikiintiöt, ja kalastaja saisi pyytää oman kiintiönsä kaloja silloin, kun niistä saisi parhaimman hinnan, esimerkiksi juhannuksen aikaan.

Rasvaeväleikkaus antaa pohjaa myös meritaimenen, järvitaimenen, järvilohen ja nieriän kalastusten järjestelyihin siellä, missä tarvetta esiintyy. Näin kalastajat tunnistavat villit punalihaiset ja tietävät vapauttaa ne tarvittaessa takaisin veteen.

Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on normikalastajan eli Virveli-Villen kalastuslupien selkiyttäminen eli laki myös yksinkertaistaa Suomen kalastuslupajärjestelmää. Yhden perusluvan periaate on ollut toivottu erityisesti matkailupiireissä, nyt pystytään kalastavalle turistille myymään yhden virvelin peruskalastuslupa normivesille helposti ja näin laajennetaan maksupohjaa ja uuden kortin kertymää.

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi 39 euron kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa ns. normivesissä. Olisi kyllä ollut asiallista, että myös eläkeläiset olisivat olleet maksuvelvollisia kalastusta harrastaessaan.

Nyt hyväksyttyyn uuteen kalastuslakiin jäi poliittisessa prosessissa syntyneitä valuvikoja, jotka on syytä korjata kalastuslainsäädännön seuraavassa eli kolmannessa aallossa. Nyt jäi myös säätämättä monta tärkeää asiaa, jotka odottavat ratkaisua pikaisesti. Erityisesti kalastuksen valvonnalle ja valvojille uusi laki ja asetus ovat suuri haaste. Kalastuksen valvojille tarvitaan uusia ja parempia työkaluja ja niistä on säädettävä lain seuraavassa aallossa.

Uutta kalastuslakia täydennetään kalastusasetuksella, joka on annettava tämän vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt laajalle lausuntokierrokselle luonnoksen kalastusasetuksesta. Lausuntoaikaa on toukokuun puoliväliin saakka. Ministeriö ehdottaa sisävesikuhalle 45 cm ja merikuhalle 40 cm alamittaa.

Kalastuslaissa on vielä paljon korjattavaa. Eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan on kalastuksesta saatava maininta, että kalastuslain ja siihen liittyvien sivulakien uudistamista jatketaan.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Kuhan alamitaksi esitetään 40 cm merialueella

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro LS-kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Turussa

Uusi kalastuslaki pitää sisällään paljon hyviä ja tarpeellisiakin uudistuksia. Osa niistä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, johtuen uusitusta Suomen perustuslaista ja EU-lainsäädännöstä. Uusi kalastuslaki vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia kuin 30 vuotta voimassa ollut vanha laki. Uusi kalastuslaki astuu voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Uuden kalastuslain ja -asetuksen jalkauttamisessa on kalatalousneuvonnalla ja viranomaisilla vuosien urakka ja yhteistyötä tarvitaan.

Lakisääteinen rasvaevän leikkauspakko istutettaville punalihaisille lohikaloille on erittäin hyvä asia. Rasvaevän leikkauspakon kautta pystytään erottamaan villit ja istutetut kalat. Rasvaeväleikkaus antaa pohjaa järvitaimenen, järvilohen ja nieriän kalastusten järjestelyihin siellä, missä tarvetta esiintyy. Näin kalastajat tunnistavat villit punalihaiset ja tietävät vapauttaa ne tarvittaessa takaisin veteen.

Uutta kalastuslakia täydennetään kalastusasetuksella, joka on annettava tämän vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt laajalle lausuntokierrokselle luonnoksen kalastusasetuksesta. Asetusluonnoksessa esitetään mm. merialueelta pyydetylle kuhalle 40 cm ja sisävesistä pyydetylle kuhalle 45 cm alamittaa. Villin ehjäeväisen taimenen alamitaksi esitetään 60 cm ja eväleikatun taimenen alamitaksi 50 cm. Lausuntoaikaa asetusluonnoksesta on toukokuun puoliväliin saakka.

Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on normikalastajan eli Virveli-Villen kalastuslupien selkiyttäminen eli laki myös yksinkertaistaa Suomen kalastuslupajärjestelmää. Yhden perusluvan periaate on ollut toivottu erityisesti matkailupiireissä, nyt pystytään kalastavalle turistille myymään yhden virvelin peruskalastuslupa normivesille helposti ja näin laajennetaan maksupohjaa ja uuden kortin kertymää.

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi 39 euron kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa ns. normivesissä. Olisi kyllä ollut asiallista, että myös eläkeläiset olisivat olleet maksuvelvollisia kalastusta harrastaessaan.

Nyt hyväksyttyyn uuteen kalastuslakiin jäi poliittisessa prosessissa syntyneitä valuvikoja, jotka on syytä korjata kalastuslainsäädännön seuraavassa eli kolmannessa aallossa. Nyt jäi myös säätämättä monta tärkeää asiaa, jotka odottavat ratkaisua pikaisesti. Erityisesti kalastuksen valvonnalle ja valvojille uusi laki ja asetus ovat suuri haaste. Kalastuksen valvojille tarvitaan uusia ja parempia työkaluja ja niistä on säädettävä lain seuraavassa aallossa.

Kalastuslaissa on vielä paljon korjattavaa. Eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan on kalastuksesta saatava maininta, että kalastuslain ja siihen liittyvien sivulakien uudistamista jatketaan.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Kuhan alamitaksi esitetään 45 cm sisävesillä

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puheenvuoro Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Laukaalla.

Uusi kalastuslaki pitää sisällään paljon hyviä ja tarpeellisiakin uudistuksia. Osa niistä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, johtuen uusitusta Suomen perustuslaista ja EU-lainsäädännöstä. Uusi kalastuslaki vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia kuin 30 vuotta voimassa ollut vanha laki. Uusi kalastuslaki astuu voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Uuden kalastuslain ja -asetuksen jalkauttamisessa on kalatalousneuvonnalla ja viranomaisilla vuosien urakka ja yhteistyötä tarvitaan.

Lakisääteinen rasvaevän leikkauspakko istutettaville punalihaisille lohikaloille on erittäin hyvä asia. Rasvaevän leikkauspakon kautta pystytään erottamaan villit ja istutetut kalat. Rasvaeväleikkaus antaa pohjaa järvitaimenen, järvilohen ja nieriän kalastusten järjestelyihin siellä, missä tarvetta esiintyy. Näin kalastajat tunnistavat villit punalihaiset ja tietävät vapauttaa ne tarvittaessa takaisin veteen.

Uutta kalastuslakia täydennetään kalastusasetuksella, joka on annettava tämän vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt laajalle lausuntokierrokselle luonnoksen kalastusasetuksesta. Asetusluonnoksessa esitetään mm. sisävesistä pyydetylle kuhalle 45 cm alamittaa. Villin ehjäeväisen taimenen alamitaksi esitetään 60 cm ja eväleikatun taimenen alamitaksi 50 cm. Lausuntoaikaa asetusluonnoksesta on toukokuun puoliväliin saakka.

Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on normikalastajan eli Virveli-Villen kalastuslupien selkiyttäminen eli laki myös yksinkertaistaa Suomen kalastuslupajärjestelmää. Yhden perusluvan periaate on ollut toivottu erityisesti matkailupiireissä, nyt pystytään kalastavalle turistille myymään yhden virvelin peruskalastuslupa normivesille helposti ja näin laajennetaan maksupohjaa ja uuden kortin kertymää.

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi 39 euron kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa ns. normivesissä. Olisi kyllä ollut asiallista, että myös eläkeläiset olisivat olleet maksuvelvollisia kalastusta harrastaessaan.

Nyt hyväksyttyyn uuteen kalastuslakiin jäi poliittisessa prosessissa syntyneitä valuvikoja, jotka on syytä korjata kalastuslainsäädännön seuraavassa eli kolmannessa aallossa. Nyt jäi myös säätämättä monta tärkeää asiaa, jotka odottavat ratkaisua pikaisesti. Erityisesti kalastuksen valvonnalle ja valvojille uusi laki ja asetus ovat suuri haaste. Kalastuksen valvojille tarvitaan uusia ja parempia työkaluja ja niistä on säädettävä lain seuraavassa aallossa.

Kalastuslaissa on vielä paljon korjattavaa. Eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan on kalastuksesta saatava maininta, että kalastuslain ja siihen liittyvien sivulakien uudistamista jatketaan.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Punalihaisille istutuskaloille eväleikkauspakko uudessa kalastuslaissa

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton vuosikokouksessa Kalajoell 9.4.2015.

Uusi kalastuslaki pitää sisällään paljon hyviä ja tarpeellisiakin uudistuksia. Osa niistä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, johtuen uusitusta Suomen perustuslaista ja EU-lainsäädännöstä. Uusi kalastuslaki vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia kuin 30 vuotta voimassa ollut vanha laki. Uusi kalastuslaki astuu voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Lain jalkauttamisessa on kalatalousneuvonnalla ja viranomaisilla vuosien urakka ja yhteistyötä tarvitaan.

Lakisääteinen rasvaevän leikkauspakko istutettaville punalihaisille lohikaloille on erittäin hyvä asia. Tämän esityksen pohjana on valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymä lohi- ja meritaimenstrategia. Strategiaa oli sorvaamassa kalatalouden eri osapuolia edustava joukko.

Rasvaevän leikkauspakon kautta pystytään erottamaan villit ja istutetut kalat. Se helpottaa varsinkin merilohen pyynnin järjestelyä. Eväleikkaus mahdollistaa ammattikalastajien henkilökohtaiset merilohikiintiöt, ja kalastaja saisi pyytää oman kiintiönsä kaloja silloin, kun niistä saisi parhaimman hinnan, esimerkiksi juhannuksen aikaan.

Rasvaeväleikkaus antaa pohjaa myös meritaimenen, järvitaimenen, järvilohen ja nieriän kalastusten järjestelyihin siellä, missä tarvetta esiintyy. Näin kalastajat tunnistavat villit punalihaiset ja tietävät vapauttaa ne tarvittaessa takaisin veteen.

Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on normikalastajan eli Virveli-Villen kalastuslupien selkiyttäminen eli laki myös yksinkertaistaa Suomen kalastuslupajärjestelmää. Yhden perusluvan periaate on ollut toivottu erityisesti matkailupiireissä, nyt pystytään kalastavalle turistille myymään yhden virvelin peruskalastuslupa normivesille helposti ja näin laajennetaan maksupohjaa ja uuden kortin kertymää.

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi 39 euron kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa ns. normivesissä. Olisi kyllä ollut asiallista, että myös eläkeläiset olisivat olleet maksuvelvollisia kalastusta harrastaessaan.

Nyt hyväksyttyyn uuteen kalastuslakiin jäi poliittisessa prosessissa syntyneitä valuvikoja, jotka on syytä korjata kalastuslainsäädännön seuraavassa eli kolmannessa aallossa. Nyt jäi myös säätämättä monta tärkeää asiaa, jotka odottavat ratkaisua pikaisesti. Erityisesti kalastuksen valvonnalle ja valvojille uusi laki ja asetus ovat suuri haaste. Kalastuksen valvojille tarvitaan uusia ja parempia työkaluja ja niistä on säädettävä lain seuraavassa aallossa.

Uutta kalastuslakia täydennetään kalastusasetuksella, joka on annettava tämän vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt laajalle lausuntokierrokselle luonnoksen kalastusasetuksesta. Lausuntoaikaa on toukokuun puoliväliin saakka.

Kalastuslaissa on vielä paljon korjattavaa. Eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan on kalastuksesta saatava maininta, että kalastuslain ja siihen liittyvien sivulakien uudistamista jatketaan.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Valtakunnallinen kalastuspäivä järjestetään jo 10. kerran

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään keskiviikkona 20. toukokuuta. Lapsille suunnattuja tapahtumia järjestetään noin 40 paikkakunnalla ympäri Suomen, ensimmäistä kertaa myös Ahvenanmaalla. Valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Lahdessa.

Valtakunnallisen kalastuspäivän tavoitteena on edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä saada lapset ja nuoret kalaan. Päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Tämän vuoden järjestelyt ovat täydessä vauhdissa. Teemana on ”Kalasta ruokaa”. Kalastus on mainio harrastus ja lisäksi omasta saaliista on helppo valmistaa tuoretta ja terveellistä lähiruokaa, kertoo tapahtuman koordinaattori tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitosta.

Kalastuspäivän tapahtumien sisältö ja osallistujamäärä vaihtelee paikkakunnittain. Kalastamisen lisäksi pääsee tutustumaan eri kalalajeihin, kalan käsittelyyn, erilaisiin pyyntimenetelmiin, kalaruokiin, ammattikalastukseen ja kalatutkimukseen.

Koululuokat haastetaan kisaan

Uutena tapahtumana on samalla viikolla 18.–24.5. järjestettävä koululuokkien välinen kalabongauskisa. Jännä nähdä miten koululaiset lähtevät tähän mukaan, palkinnot ainakin ovat hyviä, vinkkaa Gustafsson.

Tapahtumapaikkakunnat ja yhteystiedot: www.ahven.net/kalastuspaiva

Lisätietoa Valtakunnallisesta kalastuspäivästä ja sen tapahtumista:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestelyistä vastaa Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen yhteistyössä eduskunnan kalakerhon, maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Sivun alkuun


Nationella fiskedagen ordnas för 10:e gången

Den nationella fiskedagen ordnas den 20 maj. På närmare 40 orter runt om i Finland ordnas evenemang riktade till barn, för första gången även på Åland. Huvudevenemanget går av stapeln i Lahtis.

Målet med den nationella fiskedagen är att mångsidigt lyfta fram fiske och fisk som mat samt locka barn och unga ut och fiska. Den första nationella fiskedagen firades år 2006 och arrangemangen kring årets fiskedag är redan i full gång. Temat för i år är "fisk som mat". Fiske är en utmärkt hobby och dessutom är det lätt att laga god och hälsosam närmat av sin fisk, berättar Tapio Gustafsson, koordinator för evenemanget och informatör vid Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Innehållet och deltagarantalet i fiskedagens evenemang varierar från ort till ort. Förutom fiske får barnen bekanta sig med olika fiskarter, fiskhantering, olika fångstmetoder, fiskrätter, yrkesfiske och fiskforskning.

Skolor utmanas till tävling

Nytt för i år är att det under hela veckan 18–24.5 ordnas en fiskbongningstävling för skolor. Det ska bli intressant att se vilket intresse tävlingen väcker, åtminstone har vi fina priser att dela ut, tipsar Gustafsson.

Orter med evenemang och kontaktuppgifter hittas på adressen: www.ahven.net/fiskedagen

Tilläggsuppgifter om nationella fiskedagen och dess evenemang:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. 040 596 0808

För nationella fiskedagens arrangemang svarar Centralförbundet för Fiskerihushållning i samarbete med riksdagens fiskeklubb, Jord- och skogsbruksministeriet och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Samarbetsparter är fiskeribranschens media och fiskeredskapsföretag. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Sivun alkuun


30.03. Uusi kalastuslaki voimaan 1.1.2016
17.03. Uusi kalastuslaki säädettiin perjantaina 13. päivänä 2015
04.03. Iso turska ja kaksi uutta lajia ennätyskalojen listalle
04.03. Stor torsk och två nya arter på rekordfisklistan


Uusi kalastuslaki voimaan 1.1.2016

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Seinäjoella 30.3.2015.

Uusi kalastuslaki voimaan 1.1.2016

Nyt hyväksyttyyn uuteen kalastuslakiin jäi poliittisessa prosessissa syntyneitä valuvikoja, jotka on syytä korjata kalastuslainsäädännön seuraavassa eli kolmannessa aallossa. Nyt jäi myös säätämättä monta tärkeää asiaa, jotka odottavat ratkaisua pikaisesti.

Uusi kalastuslaki pitää kuitenkin sisällään paljon hyviä ja tarpeellisiakin uudistuksia. Osa niistä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, johtuen uusitusta Suomen perustuslaista ja EU-lainsäädännöstä. Uusi kalastuslaki vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia kuin 30 vuotta voimassa ollut vanha laki. Uusi kalastuslaki astuu voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Lain jalkauttamisessa on kalatalousneuvonnalla ja viranomaisilla vuosien urakka ja yhteistyötä tarvitaan.

Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on normikalastajan eli Virveli-Villen kalastuslupien selkiyttäminen eli laki myös yksinkertaistaa Suomen kalastuslupajärjestelmää. Yhden perusluvan periaate on ollut toivottu erityisesti matkailupiireissä, nyt pystytään kalastavalle turistille myymään yhden virvelin peruskalastuslupa normivesille helposti ja näin laajennetaan maksupohjaa ja uuden kortin kertymää.

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa ns. normivesissä. Olisi kyllä ollut asiallista, että myös eläkeläiset olisivat olleet maksuvelvollisia kalastusta harrastaessaan.

Uutta kalastuslakia täydennetään kalastusasetuksella, joka on annettava tämän vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla olevassa kalastusasetuksessa on mm. tarkoitus velvoittaa, että kaikilta yksivuotiaina tai vanhempina istutetuilta lohilta, järvilohilta ja meritaimenilta leikataan rasvaevät. Näin kalastajat tunnistavat villit punalihaiset ja tietävät vapauttaa ne tarvittaessa takaisin veteen.

Kalastuslaissa on vielä paljon korjattavaa. Eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan on kalastuksesta saatava maininta, että kalastuslain ja siihen liittyvien sivulakien uudistamista jatketaan.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Uusi kalastuslaki säädettiin perjantaina 13. päivänä 2015

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Satakunnan Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Porissa 17.3.2015 klo 18

Vanhastaan on tiedossa, että tuotannollisessa toiminnassa tahtoo syntyä sutta ja sekundaa maanantaina aamupäivällä ja perjantaina iltapäivällä. Uusi kalastuslaki hyväksyttiin eduskunnassa perjantaina iltapäivällä 13. päivänä maaliskuuta 2015.

Uusi kalastuslaki pitää kuitenkin sisällään paljon hyviä ja tarpeellisiakin uudistuksia. Osa niistä olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, johtuen uusitusta Suomen perustuslaista ja EU-lainsäädännöstä. Uusi kalastuslaki vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia kuin 30 vuotta voimassa ollut vanha laki. Uusi kalastuslaki astuu voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Lain jalkauttamisessa on kalatalousneuvonnalla ja viranomaisilla vuosien urakka ja yhteistyötä tarvitaan.

Nyt hyväksyttyyn uuteen kalastuslakiin jäi poliittisessa prosessissa syntyneitä valuvikoja, jotka on syytä korjata kalastuslainsäädännön seuraavassa eli kolmannessa aallossa. Nyt jäi myös säätämättä monta tärkeää asiaa, jotka odottavat ratkaisua pikaisesti.

Hyviä puolia uudessa kalastuslaissa on normikalastajan eli Virveli-Villen kalastuslupien selkiyttäminen eli laki myös yksinkertaistaa kalastuslupajärjestelmää. Yhden perusluvan periaate on ollut toivottu erityisesti matkailupiireissä, nyt pystytään kalastavalle turistille myymään yhden virvelin peruskalastuslupa normivesille helposti ja näin laajennetaan maksupohjaa ja uuden kortin kertymää.

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa ns. normivesissä. Olisi kyllä ollut asiallista, että myös eläkeläiset olisivat olleet maksuvelvollisia kalastusta harrastaessaan.

Uutta kalastuslakia täydennetään kalastusasetuksella, joka on annettava tämän vuoden aikana. Valmisteilla olevassa kalastusasetuksessa on mm. tarkoitus velvoittaa, että kaikilta yksivuotiaina tai vanhempina istutetuilta lohilta, järvilohilta ja meritaimenilta leikataan rasvaevät. Näin kalastajat tunnistavat villit punalihaiset ja tietävät vapauttaa ne tarvittaessa takaisin veteen.

Kalastuslaissa on vielä paljon korjattavaa. Eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaan on kalastuksesta saatava maininta, että kalastuslain ja siihen liittyvien sivulakien uudistamista jatketaan.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Iso turska ja kaksi uutta lajia ennätyskalojen listalle

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana yhdeksän uutta ennätystä. Suurin kala oli 21,04 kg turska. Uusia lajeja listalla ovat sinisampi ja valkoevätörö. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on 78 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat järvitaimen 10,42 kg, mustatäplätokko 0,212 kg, sinisampi 0,72 kg, suutari 3,804 kg ja turska 21,04 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 8,5 cm, isotuulenkala 33,1 cm, valkoevätörö 9,1 cm ja viisipiikki 5,7 cm.

Ahvenanmaalta 21,04 kilon turska

Uudistetun 2000-luvun ennätyskalalistan suurimpia puutteita on ollut kunnollisen turskan puuttuminen listalta. Nyt asia on korjattu, kun ammattikalastaja Tom Mattson sai Ahvenanmereltä viime vuoden heinäkuussa 21,04 kilon turskan.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja kaikista isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Stor torsk och två nya arter på rekordfisklistan

Rekordfisknämnden har godkänt nio nya rekord för senaste år. Den största fisken var en torsk som vägde 21,04 kg. Ny arter på listan är atlantstör och vitfenad sandkrypare. På rekordfisknämndens lista över finska rekord från 2000-talet finns nu 78 fiskarter och sex kräftarter.

De nya rekordfiskarna är insjööring 10,42 kg, svartmunnad smörbult 0,212 kg, atlantstör 0,72 kg, sutare 3,804 kg och torsk 21,04 kg samt av de små, mindre än hundra gram vägande arterna groplöja 8,5 cm, tobiskung 33,1 cm, vitfenad sandkrypare 9,1 cm och bäckspigg 5,7 cm.

Åländsk rekordtorsk på 21,04 kg

En brist på rekordfisklistan för 2000-talet har varit avsaknaden av en torsk av ordentlig storlek. Detta har nu korrigerats, då yrkesfiskare Tom Mattsson fick en 21,04 kilos torsk på Åland i juli ifjol.

Förutom de finska rekordfiskarna samlar rekordfisknämnden in uppgifter om alla stora fiskar och kräftor. All information som meddelas till nämnden förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.ahven.net/rekordfiskar. Blanketter och anvisningar för anmälning av rekordfiskar finns på samma adress.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregistret:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


24.02. Häme johtaa kalastuksenvalvojien määrässä
24.02. Tavastland har flest fiskeövervakare
11.02. Uusi kalastusasetus puhuttaa kalastusaluepäivillä
11.02. Ny förordning om fiske dryftas på fiskeområdesdagar


Häme johtaa kalastuksenvalvojien määrässä

Tilastojen mukaan Suomessa on lähes 3 000 kalastuksenvalvojan kokeen hyväksytysti suorittanutta kalastuksenvalvojaa. Ylivoimaisesti eniten valvojia löytyy Hämeestä. Toimiva kalastuksenvalvonta on tärkeä osa kalavesien hoitoa, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto.

Kalastuksenvalvonnalla varmistetaan, että kalastajat noudattavat kalastusta koskevia sääntöjä ja määräyksiä ja ovat lunastaneet kalastamiseen tarvittavat luvat. Järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta on ollut mukana kalastuksenvalvojien koulutuksessa keväästä 2011, jolloin kalastuksenvalvojan tutkinto tuli pakolliseksi. Hänen mielestä lähes 3 000 valvojaa on hieno määrä vajaassa neljässä vuodessa. Lisää valvojia tarvitaan ja alueelliset erot valvojien määrissä ovat edelleen suuria.

Kalastusalueet ovat vastuussa kalastuksenvalvonnan järjestämisestä alueellaan ja toimivat usein kalastuksenvalvojien tehtävänantajina. Myös vesialueiden omistajat voivat asettaa valvojia.

Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen kouluttaa kevään aikana lisää kalastuksenvalvojia ympäri Suomen.

Valvojia

Uusimaa 299
Varsinais-Suomi 208
Häme 622
Kaakkois-Suomi 220
Etelä-Savo 292
Pohjois-Karjala 148
Pohjois-Savo 191
Keski-Suomi 291
Pohjanmaa 126
Kainuu 262
Lappi 224

Yhteensä 2 883

Kuva: Koulutettujen ja hyväksyttyjen kalastuksenvalvojien määrä ELY-keskusalueittain helmikuun 2015 lopulla. Lähde: ELY-kalatalouspalvelut/Järvi-Suomi.

Lisätietoja:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917.

Sivun alkuun


Tavastland har flest fiskeövervakare

Enligt statistiken finns det nästan 3 000 fiskeövervakare i Finland som godkänt har avlagt prov. Överlägset flest fiskeövervakare finns det i Tavastland. Fungerande fiskeövervakning är en viktig del av fiskevården, påminner man vid Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Genom övervakningen se man till, att lagar och bestämmelser som gäller fisket efterföljs, och att de som fiskar har behövliga tillstånd i ordning. Förbundschef Risto Vesa vid Centralförbundet för Fiskerihushållning har varit med och utbildat fiskeövervakare sedan våren 2011, då övervakningsprovet blev obligatoriskt. Enligt honom är det fint att man under knappt fyra år hunnit utbilda närmare 3000 fiskeövervakare. Det behövs ändå fler övervakare, och de regionala skillnaderna är fortfarande stora.

Fiskeområdena ansvarar för fiskets lokalförvaltning, och är också skyldiga att ordna fiskeövervakning på sitt område. Också vattenområdets ägare kan tillsätta fiskeövervakare.

Centralförbundet för Fiskerihushållning jämte medlemsförbund utbildar i vår mer fiskeövervakare runt om i Finland.

Nyland 299
Egentliga Finland 208
Tavastland 622
Sydöstra Finland 220
Södra Savolax 292
Norra Karelen 148
Norra Savolax 191
Mellersta Finland 291
Österbotten 126
Kajanaland 262
Lappland 224
Tillsamman 2 883

Bild: Utbildade och godkända fiskeövervakare enligt NTM-central i slutet av februari 2015. Källa: NTM-fiskeritjänster/Insjö-Finland.

Tilläggsuppgifter:
förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 507 832.

Sivun alkuun


Uusi kalastusasetus puhuttaa kalastusaluepäivillä

Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 11.–12.2. järjestämillä 27. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä pääteemana ovat loppusuoralla oleva kalastuslakiuudistus sekä laajaa keskustelua herättänyt uusi kalastusasetus.

Kalastusaluepäivät avasi maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. Ensimmäisen päivän aikana kuullaan kalatalouden hallinnon ja tutkimuksen uusista tuulista sekä kalastusalueiden yhdistymisistä. Toisen päivän ohjelmaan kuuluvat uusi kalastuslaki ja -asetus sekä kalastuksenvalvonnan ajankohtaiset asiat. Osanottajia kalastusaluepäivillä on 345 kaikkialta Suomesta. Kalastusaluepäivät ovat suurin vuosittain pidettävä kalatalousalan koulutustilaisuus.

Kalastusaluemitalit Uudellemaalle, Pohjois-Karjalaan ja Lappiin

Kalastusaluepäivillä palkittiin kolme kalastusaluetoiminnassa ansioitunutta henkilöä Kalatalouden Keskusliiton myöntämällä kalastusaluemitalilla.

Loviisalainen kalastusalueiden isännöitsijä Gabriella Lindholm on ollut pitämässä esillä rannikon kalastusasioita valtakunnan tason keskusteluissa. Lisäksi hän on ollut mukana yhdistämässä Uudenmaan kalastusalueita suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Toisen kalastusaluemitalin sai kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan kalatalouskeskuksesta. Hän on usean vuoden ajan ollut kehittämässä kalastuksenvalvontaa sekä kalastuksenvalvonnan poliisiyhteistyötä osakaskuntien, kalastusalueiden ja neuvontajärjestöjen kanssa. Syntyneitä käytäntöjä on voitu hyödyntää koko maan kalastuksen valvonnassa.

Sodankylän kalastusalueen puheenjohtaja Jorma Kaaretkoski sai kolmannen kalastusaluemitalin. Hän edustaa laajaa näkemystä miten sovittaa yhteen eri kalastusmuotoja, kuten ammatti-, kotitarve-, kuin virkistyskalastusta samoille vesille. Pitkän uransa aikana hän on ollut mukana useissa kalatalouden tehtävissä sekä neuvottelijana että asiantuntijana.

Kalastusaluemitalit luovuttivat maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitosta Helsingissä 11.2.2015.

Kalastusalueita on maassamme 223. Kalastusalueissa kalavesien omistajat ja käyttäjät eli elinkeinokalastajat ja vapaa-ajan kalastajat etsivät rakentavia ratkaisuja alueensa kalatalouden kehittämiseen.

Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Ny förordning om fiske dryftas på fiskeområdesdagar

Centralförbundet för Fiskerihushållning ordnar de 27:e Nationella fiskeområdesdagarna i Helsingfors den 11–12.2. Huvudtemat för dagarna är lagen om fiske, vars reform är inne på slutrakan, samt den därtill hörande förordningen om fiske som skapat debatt på senaste tid.

Fiskeområdesdagarna öppnades av jord- och skogsbruksminister Petteri Orpo. Under den första dagen får deltagarna höra om de nya vindar som blåser inom såväl fiskeförvaltningen som -forskningen, samt om sammanslagningen av fiskeområden. Under andra dagen behandlas den nya lagen och förordningen om fiske, samt aktuella ärenden inom fiskeövervakningen. Sammanlagt deltar 345 fiskeområdesaktiva från hela Finland. Fiskeområdesdagarna är det största årligen återkommande utbildningstillfället inom fiskeribranschen.

Fiskeområdesmedaljer till Nyland, Norra Karelen och Lappland

På fiskeområdesdagarna belönades tre personer som meriterat sig inom fiskeområdesverksamheten med Centralförbundet för Fiskerihushållnings fiskeområdesmedalj.

Disponent Gabriella Lindholm från Lovisa har fört fram kustens fiskeärenden på nationell nivå och har därtill varit med och sammanslagit nyländska fiskeområden till större helheter.

Den andra fiskeområdesmedaljen gick till fiskerikonsulent Sami Kurenniemi från Norra Karelens Fiskerihushållningscentral. Han har under flera år varit med och utvecklat fiskeövervakningen samt polissamarbetet mellan delägarlag, fiskeområden och rådgivningsorganisationerna. Praxis som fötts via detta samarbetet har varit till nytta för fiskeövervakningen i hela landet.

Jorma Kaaretkoski, ordförande för Sodankylä fiskeområde, tilldelades den tredje fiskeområdesmedaljen. Han representerar en vid syn på hur man kan sammanjämka olika former av fiske, så som yrkesfiske- husbehovs- och fritidsfiske på samma vatten. Under sin långa karriär har han haft många uppgifter inom fiskerihushållningen, som både förhandlare och sakkunnig.

Fiskeområdesmedaljerna överräcktes i Helsingfors den 11.2.2015 av jord- och skogsbruksminister Petteri Orpo och verksamhetsledare Markku Myllylä från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Det finns 223 fiskeområden i Finland. Inom fiskeområdena söker ägarna till fiskevattnen och de som använder vattnen, det vill säga yrkesfiskarna och fritidsfiskarna, konstruktiva lösningar för hur fiskerihushållningen i området ska utvecklas.

Tilläggsuppgifter om reformen av lagen om fiske samt programmet på fiskeområdesdagarna:
verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 601 965
förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 507 832

Sivun alkuun


15.01. Madeaika on taas ovella
15.01. Laksäsongen står för dörren
14.01. Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon
14.01. Vinterfiskare - märk redskapen rätt och kom ihåg fiskeloven


Madeaika on taas ovella

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika lähestyy. Made alkaa pian liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat ovat valmiina. Jäätilanne hidastaa kalastajia.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.

Kalatalouden Keskusliiton mukaan mateet eivät ole vielä kunnolla lähteneet liikkeelle. Paras sesonki alkaa parin viikon kuluttua tammi-helmikuun vaihteessa. Pohjoisempana madekausi on parhaimmillaan helmikuun lopulla.

Jäällä liikkujan on syytä olla varovainen. Merialueella jäätä on muodostunut vasta lahtiin. Myös Etelä-Suomen suurilla järvillä jäät ovat vielä heikot.

Mateen voi tulevina viikkoina pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää mateesta ja sen pyynnistä:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Laksäsongen står för dörren

Högsäsongen för midvinterns delikatess, laken, är snart här. Laken börjar inom kort röra sig mot sina lekplatser och fiskarna är redo. Vinterns svaga isläge sätter ändå käppar i hjulen.

Laken leker mitt i vintern, i februari. En annan dylik fisk är hornsimpan. Förutom att bägge fiskarna leker på vintern har de båda en utsökt rom.

Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har laken inte ännu börjat röra på sig i större utsträckning. Den bästa säsongen börjar om ett par veckor, i månadsskiftet januari-februari. Längre norrut är säsongen som bäst först i slutet av februari.

De som rör sig på isarna just nu ska vara ytterst försiktiga. På havsområdena har isen först lagt sig i vikarna. Även på sjöarna i södra Finland är isarna ännu svaga.

Tryggast är det att införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Däremot är det inte svårt att röra ihop en laksoppa. Tips för hur du ska tillreda lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om laksäsongen:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon

Pakkasten saavuttua Etelä-Suomeen vedet alkavat jäätyä ja talvikalastuksen ystävät pääsevät mielipuuhaansa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.

Näin merkitset pyydyksesi:

1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Muista että oikea merkintä on turvallisuusasia.

Valtion kalastuksenhoitomaksun hinta ennallaan

Talvikalastajalla tulee olla kalastusluvat kunnossa. Pilkintä kuuluu maksuttoman yleiskalastusoikeuden piiriin, mutta pyydyskalastaja tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun ja vedenomistajan luvan. Kalastuksenhoitomaksu on 24 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta.

Maksun voi suorittaa suoraan maa- ja metsätalousministeriön tilille FI47 5000 0121 5028 42, ostaa Metsähallituksen Eräluvat.fi palvelusta, R-kioskista tai sen voi hankkia mobiilisti. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa. Alle 18-vuotiaan ja 65 vuotta täyttäneen ei tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua.

Kuva: Pyydyksen merkitsemiseen talvella käytettävä merkkisalko (Kuva: Anu Välitalo/Kalatalouden Keskusliitto) http://www.ahven.net/v2_kuvat/392.jpg

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Merkitse pyydyksesi oikein -esite: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/375.pdf
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Vinterfiskare - märk redskapen rätt och kom ihåg fiskeloven

När kölden sent omsider anlänt till södra Finland börjar vattnen frysa och vinterfiskets vänner kommer äntligen ut på isarna. Centralförbundet för Fiskerihushållning vill påminna om hur redskapen ska märkas och vilka fisketillstånd som behövs.

Så här märker du ut dina redskap:

1) När man fiskar från isen ska redskap och vakar med diameter över 40 cm, märkas ut med en 1,2 meter hög stång som inte är vit. Stången ska också förses med en 2 cm hög reflex, som är synlig från alla håll. Om man till exempel lägger ut en katsa, mjärde eller vertikalryssja sköts fisket genom en vak. Om den vaken är över 40 cm i diameter ska den märkas ut på ovannämnda sätt med en minst 1,2 meter hög reflexförsedd stång.

2) Om redskapet, eller flera redskaps sammankopplade längd är över 10 meter ska en stång användas i båda ändarna. Så här ska man till exempel göra om man fiskar med nät. Då man fiskar med vinternät är det vanligt att man lägger ut nät åt flera håll från vaken där man vittjar. Eftersom nätlängderna alltid är över 10 meter långa ska ovan nämnda stångar sättas ut både vid vaken och i ändan av alla de i olika riktningar utsatta näten.

Märkningen fullbordas med kontaktuppgifter. Fiskarens namn och kontaktuppgifter samt det märke som anger fiskerätten ska fästas vid stången. Kom ihåg att märkningen av dina redskap är en säkerhetsfråga.

Statens fiskevårdsavgift höjdes vid årsskiftet

Vinterfiskaren ska också ha sina fisketillstånd i skick. Pilkfiske är en allmän fiskerätt som är gratis, men för nätfiske måste man betala statens fiskevårdsavgift samt införskaffa vattenägarens tillstånd. Fiskevårdsavgiften för år 2015 är 24 € per kalenderår, eller 7 € för en sju dygn lång fiskeperiod.

Fiskevårdsavgiften kan inbetalas direkt på jord- och skogsbruksministeriets konto FI47 5000 0121 5028 42, eller köpas från Forststyrelsens nätbutik Eräluvat.fi, från R-kiosken, eller som ett mobillov. Kvitto över betalning ska alltid medhållas vid fiske. Under 18-åringar och 65 år fyllda behöver inte betala fiskevårdsavgift.

Bild: Hur man märker ut fiskeredskap med stång på vintern (Anu Välitalo/Kalatalouden Keskusliitto). http://www.ahven.net/v2_kuvat/393.jpg

Tilläggsuppgifter om hur fiskeredskap ska märkas ut korrekt:
Märk dina redskap rätt -broschyr: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/376.pdf
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5918
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun