Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

27.11. Unohtuiko kalastuslaista elintarvikkeiden huoltovarmuus?
27.11. Har man glömt försörjningsberedskapen av livsmedel i den nya lagen om fiske?
14.11. Uudessa kalastuslakiesityksessä valuvikoja
07.11. Vesi ja kalastus mukana Metsämessuilla
07.11. Vatten och fiske på skogsmässan
04.11. Kalastuksenvalvojat koolla Savonlinnassa


Unohtuiko kalastuslaista elintarvikkeiden huoltovarmuus?

Hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi ohjaa kalastajia elämyspainotteiseen kalastukseen. Kotitarvekalastus ja perinteiset kalastusmenetelmät ovat tällä menolla jäämässä unholaan.

Hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi on vähentämässä verkkokalastusta. Samalla kotimaisen kalan käyttö uhkaa entisestään vähentyä. Uuden kalastuslain 240 metrin verkkorajoitus tulisi unohtaa ja antaa paikallisen käyttö- ja hoitosuunnitelman määrittää kullekin alueelle sopivat kalastusrajoitukset. Kyse on myös kriisiajan elintarvikkeiden huoltovarmuudesta.

Turhat rajoitukset uhkaavat vähentää kalastustaitojen ja kalan käytön monipuolista osaamista. Nykyisellään suurelta osin alihyödynnetyt kalavarat jäävät entistä vähemmälle käytölle. Samaan aikaan kalaa tuodaan Suomeen kasvavassa määrin ulkomailta.

Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen että kriisiaikana emme enää osaa käyttää kalavarojamme hyödyksi. Kalastustaidon lisäksi samalla katoavat myös kriisiaikana tarvittavat pyyntivälineet.

Lisää kalastuslain uudistuksesta ja huoltovarmuudesta:
Chris Karppinen, L-S Kalatalouskeskus, puh. 0400 708 570
Ari Tapanainen, Pirkanmaan Kalatalouskeskus, puh. 040 504 1766
Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Har man glömt försörjningsberedskapen av livsmedel i den nya lagen om fiske?

Regeringens förslag till en ny lag om fiske styr fiskarna mot ett allt mer upplevelsebaserat fiske. Husbehovsfiske och traditionella fiskemetoder håller på att falla i glömska.

Regeringens förslag till en ny lag om fiske håller på att minska på nätfisket. Samtidigt hotar nyttjandet av inhemsk fisk att minska ytterligare. Den föreslagna begränsningen på 240 meters nätlängder borde slopas. I stället kan man i de lokala nyttjande- och vårdplanerna definiera de fiskebegränsningar som lämpar sig bäst för ett givet område. I längden handlar det också om att upprätthålla en försörjningsberedskap för kristider.

Onödiga begränsningar hotar minska fiskekunskapen och ett mångsidigt utnyttjande av fisk. Fiskresurser som redan nu är underutnyttjade hotar nyttjas ännu mindre. Samtidigt importerar Finland allt mer fisk.

I värsta fall kan detta leda till att vi i kristider inte längre kan utnyttja våra fiskresurser. Med fiskekunskapen försvinner också de fiskeredskap som behövs i kristider.

Mer om förslaget till ny lag om fiske samt försörjningsberedskap:
Chris Karppinen, Sydvästra Finlands Fiskerihushållningscentral, tel. 0400 708 570
Ari Tapanainen, Birkalands Fiskerihushållningscentral, tel. 040 504 1766
Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 507 832

Sivun alkuun


Uudessa kalastuslakiesityksessä valuvikoja

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Lapin kalatalouspäivillä Rovaniemellä 14.11.2014 Lapland Hotel Sky Ounasvaara.

Hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Esitys on lähetetty maa- ja metsätalousvaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Esityksessä on paljon asiallisia ja tarpeellisia uudistuksia, mutta löytyy siitä kummallisuuksiakin kuten yli 64-vuotiaiden vapauttaminen kalastuksenhoitomaksusta. Tämän vuoksi 18–64-vuotiaiden kalastajien kalastuksenhoitomaksua jouduttaisiin korottamaan.

Kalastuslakiesityksen pahimpia valuvikoja ovat esitetty 8 verkon verkkorajoitus saamelaisaluetta lukuun ottamatta koko Suomeen sekä kalatalouden päätösvallan kasaaminen valtion ELY-keskuksille. Tämä on varsin merkillistä, koskapa valtio on rankalla kädellä muutoin vähentämissä tehtäviään ja supistamassa ELY-keskusten henkilöstöresursseja. Tällä hetkellä ELY-keskuksissa on n. 3000 virkamiestä ja YT-neuvotteluissa vähennystarve on 700 henkilötyövuotta. Kala-ELY keskuksia on 1.1.2015 alkaen jäljellä koko maassa ainoastaan 3 kappaletta: Rannikko, Järvi-Suomi ja Pohjois-Suomi (entiset Oulun ja Lapin läänin alueet).

Vuoden 2015 alusta valtio yhdistää tutkimuslaitoksiaan ja uuteen luonnonvarakeskukseen yhdistyvät riistan- ja kalantutkimus, metsäntutkimus, maataloudellinen tutkimus ja valtion tilastotoiminnot.

Yhteiskunnassa on meneillään raju rakennemuutos, joka koskee myös ns. kolmatta sektoria. Myös kalastusalan järjestöt voisivat miettiä uusiksi yhteistyökuvioita, kuten vuonna 2006 valtion teettämässä konsulttiselvityksessä esitettiin.

Tutkimuksen yhteydessä tuli ilmi mielenkiintoinen esitys, sillä raportissa oli esillä kentältä tullut ajatus, että kalatalouden neuvontajärjestöt Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö voitaisiin yhdistää yhdeksi järjestöksi vaikkapa työnimellä ”Kalastajien Keskusjärjestö”. Asiaa tulee harkita myönteisessä sävyssä nyt kun kalastuslainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Ainakin pitemmällä aikajänteellä tämä olisi tarkoituksenmukaista, sillä ns. yleisiä syitä ei enää ole olemassa kalajärjestöjen yhdentymistä estämässä.

Kahden keskusjärjestön paljolti samantyyppinen toiminta herättää kysymyksen, että mihin kahta kalatalouden keskusjärjestöä oikeastaan tarvitaan? Lapissa tämä on huomattu jo aikoja sitten, kalatalouskeskus ja vapaa-ajan kalastapiiri tekevät monenlaista yhteistyötä keskenään jo nyt mm. nuorisotyön saralla.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Vesi ja kalastus mukana Metsämessuilla

Yli miljoona suomalaista omistaa vettä, mutta vain harva meistä osallistuu tämän omaisuutensa hoitoon.

Suomi on tuhansien järvien maa ja meillä on myös pitkä rannikkoalue. Kuten maa-alueilla, myös vesialueilla on omistaja. Suurin osa vesistämme on yhteisesti omistettuja vesialueita, joiden käyttö ja hallinta tapahtuu osakaskuntien kautta. Osakkaita on kiinteistörekisterin mukaan 1,36 miljoonaa. Osakaskuntia on noin 20 000 ja ne kattavat noin 3,9 miljoonaa vesihehtaaria.

Osakaskuntien päätöksenteko tapahtuu osakkaiden kokouksessa. Osuus yhteiseen vesialueeseen antaa oikeuden osallistua osakaskunnan kokoukseen. Osallistumalla kokouksiin voi vaikuttaa alueen kalastukseen ja kalaveden hoitoon.

Kalatalouden Keskusliitto toteuttaa Metsämessuilla 7.–9.11. tiedustelun, jolla kootaan uusia ideoita osakaskuntatoimintaan sekä innostetaan osakkaita osallistumaan oman vesialueensa päätöksentekoon.

Vesialueen omistajuuden asiantuntijat tavoittaa Metsämessuilla Kalatalouden Keskusliiton osastolta 6 e 88 ja samalla voi osallistua osakaskuntatiedusteluun.

Lisätietoja vesienomistajuudesta:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, (09) 6844 5917, 0400 507 832

Sivun alkuun


Vatten och fiske på skogsmässan

Över en miljon finländare äger vatten, ändå är det få som deltar i skötseln av egendomen.

Finland är de tusen sjöarnas land och vi har också en lång kuststräcka. Liksom landområden har också vattenområden ägare. Största delen av våra vatten är i gemensam ägo och nyttjandet och förvaltningen av dessa sker genom delägarlag. Enligt fastighetsregistret finns det 1,36 miljoner delägare och det finns cirka 20 000 delägarlag omfattande cirka 3,9 miljoner hektar vatten.

Delägarnas beslutsfattande sker vid delägarstämman. En andel i samfällt vatten ger rätt att delta i stämman. Genom att delta i stämman kan man påverka fisket och fiskevården inom sitt eget vattenområde.

På Skogs- och landsbygdsmässan i Helsingforsmässcentrum den 7-9.11 gör Centralförbundet för Fiskerihushållning en enkät med vilken man vill samla in nya idéer till delägarlagsverksamheten och inspirera delägare att delta i beslutsfattande kring sitt eget vattenområde.

Kom och träffa oss på Centralförbundet för Fiskerihushållning avdelning 6 e 88 och delta samtidigt i delägarlagsenkäten.

Tilläggsinformation om vattenägande:
Jurist Jenny Fredrikson, (09) 6844 5918, 0400 234 780

Sivun alkuun


Kalastuksenvalvojat koolla Savonlinnassa

Kalastuksenvalvojat ovat toimineet kolmatta kesää uuden lainsäädännön mukaisesti. Vaikka kalastuksenvalvojia koulutetaan koko ajan, lisätyövoiman tarve on edelleen suuri.

Saimaalla uhanalaiset lajit saimaannorppa ja järvilohi tuovat lisähaastetta laajan järvialueen kalastuksenvalvontaan. Vaikka alueella jo toimii norppa-asioihin keskittynyt erävalvoja, voivat tavalliset kalastuksenvalvojat edistää norppaturvallista kalastusta.

Kalatalouden Keskusliitto ja Etelä-Savon kalatalouskeskus järjestävät kalastuksenvalvojien jatkokoulutustilaisuuden Savonlinnassa tänään tiistaina 4.11. Tilaisuus tähtää kalastuksenvalvonnan uusien työkalujen esittelyn ja valvojien yhteistyön kautta kalastuksenvalvonnan tehostamiseen. Tapaamisessa tuodaan esille myös saimaannorpan ja järvilohen valvonnan erityiskysymyksiä.

Tilaisuuden järjestämiseen on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisää kalastuksenvalvonnasta:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Juristi Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780

Sivun alkuun


03.10. Silakat saapuvat Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina
03.10. Strömmingarna intar stan – strömmingsmarknaden börjar på söndagen


Silakat saapuvat Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina

Silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa, joka myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse valmistetun, terveellisen ja maukkaan lähiruuan markkinapaikka.

Kalastajien alukset ja myyntikojut valtaavat Helsingin Kauppatorin, kun 272. Stadin silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 5.10. klo 7.00. ja jatkuvat lauantaihin 11.10. saakka. Avajaispäivän lopulla palkitaan Vuoden maustekala ja Vuoden silakkayllätys. Palkittuja tuotteita on perinteisesti jonotettu kunnes ne loppuvat.

Kalatalouden Keskusliitto on mukana markkinoilla infopisteellä, jossa voi tutustua akvaariossa uiviin kotimaisiin kaloihin ja kysyä niin kaloista, kalastuksesta kuin silakkamarkkinoistakin.

Markkinoille on ilmoittautunut 19 kalastajavenettä ja mökeistä kalaa myy 19 kalastajaa. Edellisvuoden tapaan Stadin ammattiopiston ja Ravintolakoulu Perhon opiskelijat tarjoavat silakkaa eri muodoissa ravintolateltta Stömarissa.

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta: kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh 040 5960 808 (paikalla sunnuntaina)
assistentti Niina Koivunen puh (09) 6844 5926, 050 528 4465 (paikalla sunnuntaina)

ja silakkamarkkinoista Helsingin Sataman sivuilta:
http://www.portofhelsinki.fi/helsingin_satama/silakkamarkkinat2014

Sivun alkuun


Strömmingarna intar stan – strömmingsmarknaden börjar på söndagen

Strömming och vassbuk är traditionell närmat som på strömmingsmarknaden säljs direkt åt konsumenten. Strömmingsmarknaden är marknadsplats för hälsosam och smaklig närmat.

Fiskarnas båtar och försäljningsstånd fyller igen salutorget, då den i ordningen 272:a strömmingsmarknaden inleds på söndag morgon den 5.10 kl. 7.00 och avslutas därpå följande lördag, den 11.10. Under öppningsdagen koras vinnarna i tävlingen årets kryddfisk och årets strömmingsöverraskning. De prisbelönta produkterna säljs vanligtvis snabbt slut.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats med ett eget informationsstånd. Här kan man bekanta sig med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om såväl fiskar, fiske och strömmingsmarknaden.

Hittills har 19 båtlag anmält sig till Helsingfors strömmingsmarknad och 19 fiskare säljer fisk från fiskebodar på Salutorget. Liksom ifjol tillreder elever från yrkesinstitutet Stadi och restaurangskolan Perho strömming i olika former i restaurangtältet Strömari.

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel 040 5960 808 (på plats på söndag)
assistent Niina Koivunen tel (09) 6844 5926, 050 528 4465 (på plats på söndag)

Mer om strömmingsmarknaden på Helsingfors hamns hemsida:
http://www.portofhelsinki.fi/strommingsmarknad2014

Sivun alkuun


10.09. Lohikalojen syysrauhoitus alkaa huomenna
10.09. Laxfiskarnas höstfredning börjar imorgon
09.09. Nahkiaissaaliissa suurta alueellista vaihtelua
09.09. Stora regionala skillnader i fångsterna av flodnejonögon
01.09. Kalastajat ostaisivat lupansa mieluiten netin kautta


Lohikalojen syysrauhoitus alkaa huomenna

Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa 11.9. alkavasta lohikalojen syysrauhoituksesta. Uutena kalana rauhoitettujen listalle on tullut siika.

Merilohi, järvilohi, meritaimen, järvitaimen ja purotaimen ovat rauhoitettuja joessa ja purossa sekä siika mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11. Pyynti vavalla ja uistelemalla sekä lipolla on kuitenkin näissä vesissä sallittu syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän jälkeen. Nieriä on Vuoksen vesistössä rauhoitettu ympäri vuoden.

Lohi, taimen ja siika nousevat syksyllä jokiin ja puroihin lisääntymään. Rauhoitusaikana kaikki pyydyksiin tarttuneet lohet, taimenet ja siiat tulee vapauttaa välittömästi takaisin jokeen. Kalastuksen lisäksi tulisi turhaa kutualueilla kävelyä välttää, jotta pohjasoran joukkoon lasketut mätimunat eivät rikkoontuisi.

Kalojen rauhoitusajat ja alamitat: www.ahven.net/alamitat

Lisätietoja lohikalojen syysrauhoituksesta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Laxfiskarnas höstfredning börjar imorgon

Centralförbundet för Fiskerihushållning påminner att höstfredningen av laxfiskar börjar den 11.9. Siken är en ny art på listan över fredade fiskar.

Havslax, insjölax, havsöring, insjööring och bäcköring är fredade i älvar, åar och bäck samt sik i älvar, åar och bäck som utmynnar i havet under tiden 1.9–30.11. Fångst av dessa fiskar är ändå tillåtet med spö och drag samt håv i dessa vatten under de första tio dagarna i september och efter den 15 november. Rödingen i Vuoksen vattensystem är fredad året om.

Lax, öring och sik vandrar på hösten upp i vattendragen för att leka. De laxar, öringar och sikar som fastnar i fiskeredskapen under fredningstiden ska omedelbart släppas tillbaka i vattendraget. Förutom fiske ska man också undvika att i onödan röra sig på lekområdena, så att rommen som fiskarna lägger bland bottengruset inte förstörs.

Fiskarnas fredningstider och minimimått: http://www.ahven.net/minimimatt

Tilläggsuppgifter om laxfiskarnas höstfredning:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Nahkiaissaaliissa suurta alueellista vaihtelua

Nahkiaissaaliissa on tänä syksynä suurta alueellista vaihtelua. Paikoitellen jokien virtaamat ovat korkealla ja nahkaisia nousee jokeen hyvin. Mutta varsinkin etelässä kauden alkua vielä odotellaan.

Nahkiaissaaliissa on suurta alueellista vaihtelua kerrotaan Kalatalouden Keskusliitosta. Etelä-Suomessa nahkiaisen pyyntikauden alkua vasta odotellaan kauniina ja lämpiminä jatkuneiden säiden takia. Pohjoisempana on paikoitellen saatu hyviä saaliita. Jokien virtaamat vaikuttavat saaliisiin. Nahkiaiset nimittäin lähtevät nousemaan merestä vasta sateiden nostettua riittävästi joessa virtaavan veden määrää.

Perämeren alueen joissa nahkiaisten ylisiirrot ovat onnistuneet hyvin ja siirtoihin tarvittava määrä nahkiaisia on jo monin paikoin koossa. Selkämeren seudulla hiillostetuista nahkiaisista on jo päästy nauttiman, mutta kalat on tuotu pohjoisempaa. Kymijoen suistossa kauden alkua vielä odotellaan ja joen alhaiseksi säädelty vedenpinta jarruttaa kauden alkua entisestään.

Nahkiainen kuuluu ympyräsuisiin. Nahkiaisella on imukuppisuu, jonka avulla se kiinnittyy kaloihin ja imee niistä ravintoa. Meillä nahkiaisen lisäksi sisävesialueella tavataan myös pikkunahkiaista. Nahkiainen on rauhoitettu 1.4.–15.8.

Lisätietoja nahkiaisesta ja sen kalastuksesta alueellisesti:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, 0500 253 261
Toiminnanjohtaja Tero Ylikylä, Satakunnan Kalatalouskeskus, 0400 590 251
Toiminnanjohtaja Tapio Kangas, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, 044 7750 847

Sivun alkuun


Stora regionala skillnader i fångsterna av flodnejonögon

Det är stora regionala skillnader i flodnejonögsfångsterna den här hösten. På sina ställen har åarna och älvarnas flöden varit stora och det har stigit upp bra med nejonögon i vattendragen. Men i synnerhet i söder väntar man ännu på att säsongen ska komma igång.

Det är stora regionala skillnader i flodnejonögsfångster berättar man från Centralförbundet för Fiskerihushållning. Det vackra och varma höstvädret har gjort att man i södra Finland ännu väntar på att säsongen ska komma igång. Längre norrut har man ställvis fått goda fångster. Vattenflödet i åarna och älvarna inverkar på fångsterna. Flodnejonögonen inleder nämligen sin vandring från havet upp i vattendragen först då flödena blir tillräckligt stora som följd av regn.

I Bottenviken har överflytten av flodnejonögon lyckats bra, och man har på många håll fått ihop den mängd nejonögon man behöver. I trakterna av Bottenhavet har man redan fått avnjuta halstrade flodnejonögon, men det har varit fråga om fisk som hämtats norrut ifrån. Vid Kymmene älvs mynning väntar man ännu på att säsongen ska börja. Där har den lågtreglerade vattennivån ytterligare fördröjt säsongsinledningen.

Flodnejonögonen hör till klassen rundmunnarna. Nejonögon har en sugkoppsmun med vilken de suger sig fast på fiskar och suger näring från dem. I Finland påträffas förutom flodnejonögon även i våra insjövatten bäcknejonögon. Flodnejonögonen är fredade 1.4–15.8.

Tilläggsuppgifter om nejonögon och fiske av dem regionalt:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Verksamhetsledare Teemu Tast, Södra Finlands Havsfiskarförbund, 0500 253 261
Verksamhetsledare Tero Ylikylä, Satakunnan Kalatalouskeskus, 0400 590 251
Verksamhetsledare Tapio Kangas, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, 044 7750 847

Sivun alkuun


Kalastajat ostaisivat lupansa mieluiten netin kautta

Kalatalouden Keskusliitto toteuttaa parhaillaan tiedustelua, jolla kootaan kalastajien toiveita kalastuslupien myyntitavoista. Samalla kootaan uusia ideoita ja toimivia käytäntöjä osakaskuntatoimintaan sekä innostetaan osakkaita osallistumaan oman vesialueensa päätöksentekoon.

Käynnissä olevan kyselyn tämän hetkisen vastaustilanteen mukaan lähes kolmasosa hankkii paikallisen kalastuslupansa suoraan luvanmyyjän kotoa. Muita ostopaikkoja ovat netti, paikallinen kalastusvälinekauppa tai huoltoasema. Jatkossa lähes puolet kalastajista haluaisi hankkia lupansa netistä, perinteisten ostotapojen osuuden jäädessä reilusti nykyisestä.

Suurin osa vesistämme on yhteisesti omistettuja vesialueita, joiden käyttö ja hallinta tapahtuu osakaskuntien kautta. Osakkaita on kiinteistörekisterin mukaan 1,36 miljoonaa. Kun mukaan lasketaan omistajien perheenjäsenet, omistus koskettaa lähes kolme miljoonaa suomalaista. Osakaskuntia on noin 20 000 ja ne kattavat noin 3,9 miljoonaa vesihehtaaria.

Netin suosio ei yllätä, toteaa järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta. Oston helppouden mukana saattaa tulla uusia ongelmia. Osa vastanneista on huolissaan että nettikaupan yleistyessä tieto esimerkiksi sallituista pyydyksistä saattaa jäädä omaksumatta. Kasvokkain tehdyt luvanostotilanteet ovat toimineet myös tiedonjaon tapahtumina.

Osakaskuntalaisille ja kalastajille suunnattu kysely jatkuu syyskuun loppuun. Ideoita, näkemyksiä ja kokemuksia kaivataan vielä lisää. Oman näkemyksen kyselyyn voi laittaa Kalatalouden Keskusliiton kotisivulta osoitteesta www.ahven.net.

Lisätietoja vesienomistajuudesta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa, (09) 6844 5917

Sivun alkuun


21.07. Englantilaisia ankeriaita lennätetään Suomeen huomenna
21.07. Engelska ålar flygs till Finland imorgon
15.07. Vastuullisesti rapukauteen
15.07. Ansvarsfullt mot kräftsäsongen
02.07. Kalastaja - muista kalojen uudet alamitat
02.07. Fiskare – kom ihåg de nya minimimåtten


Englantilaisia ankeriaita lennätetään Suomeen huomenna

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 147 000 ankeriaanpoikasta. Istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomella on muiden EU-maiden tapaan kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma. Ankeriaita ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat hyviä tuloksia. Tämän vuoden ankeriaat ovat pyydetty Severnjoessa Englannissa ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja noin gramman painoisia.

Merkinnät antavat tietoa ankeriaiden elämästä ja liikkeistä

Suomeen tuotavat ankeriaanpoikaset ovat kylvetetty strontiumkloridissa, mistä jää merkki kuuloluihin. Kun istutetut kalat tulevat pyyntikokoon, voidaan niitä merkintöjen avulla alkaa seurata. Seurannassa saadaan selville istutettujen poikasten osuus kannasta ja tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta.

EU-projektissa on viime vuosina tutkittu ankeriaan vaellusta Sargassomerelle satelliittimerkintöjen avulla. Tutkimus osoittaa muun muassa, että istutetut ankeriaat löytävät tiensä takaisin Sargassomerelle kutemaan yhtä hyvin kuin luonnonkalat.

Ankeriaat voivat elää vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tiistaina 22.7. kello 15.55 laskeutuvalla Finnairin lennolla. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin vesistöihin.

Media on tervetullut seuraaman ankeriaiden matkaa lentokentältä istutuspaikalle. Helsinki-Vantaalle saapuvia median edustajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen kalastusbiologille Malin Lönnrothille (malin.lonnroth@ahven.net tai puh. 040 596 0808).

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen puh. 050 385 0875
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. 040 596 0808

Alueelliset ankeriaanpoikasten istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:
Etelä-Suomen Merikalastajain liitto, 14 000 kpl, Teemu Tast 0500 253 261
Nylands Fiskarförbund, 13 500 kpl, Christian Lindén 040 3542 317
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 25 000 kpl, Erkki Virtanen 0400 460 879
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, 18 000 kpl, Ilkka Vesikko 044 171 5544
Hämeen kalatalouskeskus, 9 500 kpl, Petri Mäkinen 040 545 3063
Etelä-Savon Kalatalouskeskus, 2 000 kpl, Harry Härkönen 0400 185 139 ja Rauno Jaatinen 0400 277 688
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 39 000 kpl, Kauko Poikola 040 717 1291
L-S Kalatalouskeskus, 1 000 kpl, Chris Karppinen 0400 708 570
Pohjois-Savon kalatalouskeskus, 22 000, Tuula Keinonen 0400-174 581

Sivun alkuun


Engelska ålar flygs till Finland imorgon

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det sammanlagt 147 000 ålyngel i Finland. Med utsättningarna stöder man ålbeståndet i Finland och Östersjön.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har minskat kraftigt och Finland har liksom de övriga EU-länderna en ålförvaltningsplan. I och med att ålbeståndet minskat kommer det inte längre lika mycket ål till finska vatten. Ålen kommer inte heller åt att stiga upp till sina födoområden i och med att vattendragen är uppdämda. De utsättningar som nu görs stöder Finlands och Östersjöns ålbestånd.

Ålen är en mycket anpassningsbar fisk och välgjorda utsättningar ger goda resultat. Årets ålar kommer från floden Severn i England och de har hållits i karantän i Sverige. De är cirka 10 cm långa och väger cirka 1 gram.

Märkning ger info om ålens liv och leverne

Ålarna som kommer till Finland har badats i strontiumklorid, vilket lämnar spår i fiskarnas hörselstenar. När de utplanterade ålarna når fångststorlek kan man med hjälp av märkningarna följa upp ålbeståndet. Genom uppföljning kan man få svar på hur stor andel av beståndet som består av sättfisk och hur ålen lekvandrar.

Ålen lever till och med 40 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet.

I ett EU-projekt har man under de senaste åren med hjälp av satellitmärkningar forskat i ålarnas vandring till Sargassohavet. Forskningen visar att utsatta ålar hittar tillbaka lika bra som vild ål.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält tisdagen den 22.7 klockan 15.55 med Finnairs flyg. Det tar cirka en timme att checka ut dem, och efter det fortsätter ålarna omedelbart färden med bil till utsättningsvatten runt om i Finland.

Media är välkommen att följa med ålarnas färd från flygfältet till utsättningsställena. Mediarepresentanter som önskar komma till flygfältet ombeds anmäla sig till fiskeribiolog Malin Lönnroth (malin.lonnroth@ahven.net eller tel. 040 596 0808).

Tilläggsinformation om ålimport och utsättningar från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. 040 596 0808
näringslivschef Vesa Karttunen tel. 050 385 0875

Regionala utsättningsmängder och kontaktpersoner:
Södra Finlands Havsfiskarförbund, 14 000 st, Teemu Tast 0500 253 261
Nylands Fiskarförbund, 13 500 st, Christian Lindén 040 3542 317
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 25 000 st, Erkki Virtanen 0400 460 879
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, 18 000 st, Ilkka Vesikko 044 171 5544
Hämeen kalatalouskeskus, 9 500 st, Petri Mäkinen 040 545 3063
Etelä-Savon Kalatalouskeskus, 2 000 st, Harry Härkönen 0400 185 139 ja Rauno Jaatinen 0400 277 688
Sydöstra Finlands NTM-central, 39 000 st, Kauko Poikola 040 717 1291
L-S Kalatalouskeskus, 1 000 st, Chris Karppinen 0400 708 570
Pohjois-Savon kalatalouskeskus, 22 000, Tuula Keinonen 0400 174 581

Sivun alkuun


Vastuullisesti rapukauteen

Ravustuskausi alkaa maanantaina 21.7. kello 12. Pyyntikauden alku saattaa tänä vuonna olla viileän ja sateisen alkukesän vuoksi hiljainen. Rapusaaliiden ennustetaan kuitenkin pysyvän samalla tasolla kuin viime vuosina eli odotettavissa on 8-10 miljoonan ravun saalis, josta jokirapuja on 2-3 miljoonaa.

Rapujen kuorenvaihdon lykkääntyminen viileän ja sateisen ilman vuoksi myöhäistää ravustuskauden alkua tänä vuonna. Rapusaaliit kuitenkin pysyvät edellisvuosien tasolla, mutta runsaimmat saaliit odotetaan nousevan elo-syyskuussa ilmasta riippuen. Jokirapusaaliista odotetaan hieman parempaa kuin viime vuonna, koska syksyllä 2013 talvehtimaan jääneestä kannasta suurin osa oli nuoria rapuja. Täplärapuvesillä puolestaan riittää ravustettavaa pitkälle syyskuuhun, tosin suurien rapujen osuus saaliista voi jäädä pienemmäksi kuin viime vuonna.

Rapuruton ehkäisy erittäin tärkeää

Rapurutto aiheuttaa kuolleisuutta jokirapukannoissa sekä sairastuttaa täplärapuja. Rapuruton leviämisen ehkäisy on erittäin tärkeää ja siksi ravustajilta pyydetään tarkkaavaisuutta ravustusvälineiden kanssa. Merrat ja muut ravustusvälineet tulisi puhdistaa hyvin ennen niiden siirtämistä vesistöstä toiseen. Ravustusvälineet voi puhdistaa seuraavilla desinfiointimenetelmillä: keitä noin 10 minuutin ajan, kuivaa 5-6 tuntia 60-80 asteisessa saunassa, pakasta -20 asteessa muutaman vuorokauden ajan tai käytä desinfiointiin tarkoitettuja aineita (mm. väkiviina tai formaliiniliuos).

Myös ravustuksessa käytettävät syöttikalat tulisi pyytää samasta vesistöstä, josta aiotaan ravustaa. Jos syötit ovat muusta vesistöstä, ne tulisi pakastaa vähintään 4 päivän ajan -20 asteessa. Rapuja ei saa siirtää vesistöstä toiseen eikä lyhytaikaisestikaan säilyttää muussa kuin pyyntivesistössään. Siirtäminen tai säilyttäminen muussa vesistössä vaatii aina erillisen luvan ELY-keskuksen kalatalousyksiköltä.

Lisätietoja ravuista ja ravustuksesta Kalatalouden Keskusliitosta:
Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh 0294 453 140, http://www.uef.fi/rapukamu, RapuKamu –hanke
Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 590, www.ahven.net

Sivun alkuun


Ansvarsfullt mot kräftsäsongen

Kräftfiskesäsongen inleds måndagen den 21.7 klockan 12. Inledningen av fångstsäsongen kan vara lugn, på grund av den svala och regniga försommaren. Man väntar sig ändå att totalfångsterna hålls på samma nivå som tidigare år. Det betyder cirka 8-10 miljoner kräftor, varav 2-3 miljoner flodkräftor.

Kräftornas skalbyte har skjutits på i och med det svala och regniga vädret, vilket kan leda till blygsamma fångster i början av kräftfiskesäsongen. Man väntar sig ändå att totalfångsterna hålls på samma nivå som tidigare år, men att de rikligaste fångsterna på grund av vädret fås i augusti-september. Flodkräftfångsterna väntas bli aningen bättre än ifjol, eftersom största delen av den övervintrande stammen var unga individer. I signalkräftsvattnen finns mycket kräftor, men de stora kräftornas andel i fångsterna kan bli färre än ifjol.

Viktigt att förebygga kräftpest

Kräftpest förorsakar dödlighet i flodkräftstammarna och försvagar signalkräftorna. Det är viktigt att förhindra att kräftpesten sprids därför uppmanas alla kräftfiskare vara noggranna med sina fångstredskap.

Mjärdar och andra kräftfiskeredskap ska rengöras väl innan de flyttas från ett vatten till ett annat. Kräftredskapen kan rengöras med följande desinficeringsmetoder: Koka redskapen i cirka 10 minuter, låt torka 5-6 timmar i en 60-80 gradig bastu, frys i -20 grader några dygn eller använd medel avsedda för desinficering, till exempel starksprit eller en formalinlösning.

Även de betesfiskar som används ska vara fiskade från samma vatten där man tänker lägga ut sina mjärdar. Om betet kommer från andra vatten, ska man frysa ner dem i minst fyra dagar i -20 grader. Man får inte heller flytta kräftor från ett vattendrag till ett annat eller förvara dem ens kortvarigt i andra vatten än de vatten varifrån de är fiskade. Flytt av kräftor eller förvaring av dem i andra vatten än varifrån de är fiskade kräver alltid lov från NTM-centralens fiskeriavdelning.

Tilläggsuppgifter om kräftor och kräftfiske från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh 0294 453 140, http://www.uef.fi/rapukamu, RapuKamu –hanke
Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 590, www.ahven.net/svenska

Sivun alkuun


Kalastaja - muista kalojen uudet alamitat

Kesäkalastajan on hyvä muistaa, että lohikalojen alamitat nousivat vuoden alussa. Lakiin kirjoitettujen mittojen lisäksi kalojen alamittoja on voitu nostaa paikallisilla päätöksillä, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto.

Neljän lohikalan alamitat nousivat ja nieriä rauhoitettiin Vuoksen vesistöalueella kokonaan vuoden 2014 alusta. Alamitta- ja rauhoitussäännösten tarkoituksena on turvata luonnonvaraisten kalakantojen säilyminen.

Alamittaisen kalan vapauttaminen

Lain mukaan säädettyä alamittaa pienempi kala on välittömästi laskettava takaisin veteen. Elävää kalaa on käsiteltävä varoen. Kala on mahdollisuuksien mukaan irrotettava koukusta tai vapautettava pyydyksestä vedessä. Myös kuolleet alamittaiset kalat on laskettava takaisin veteen. Kaikkia alamittaisia, myös kuolleita kaloja koskeva vapauttamispakko selkeyttää kalastuksenvalvontaa. Alamittainen kala kalastajan hallussa tarkoittaa aina kalastuslain rikkomista.

Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat alimmat mitat leuan kärjestä (suu suljettuna) pyrstöevän kärkeen mitattuna:
Merilohi 60 cm, paitsi leveysasteen 63º30'N pohjoispuolisissa vesissä kuitenkin 50 cm
Meritaimen 60 cm
Järvilohi 60 cm
Järvitaimen 60 cm, paitsi leveysasteen 67º00'N pohjoispuolisissa vesissä kuitenkin 50 cm
Nieriä Inarijärvessä 40 cm (Vuoksen vesistössä kokonaan rauhoitettu) Kuha 37 cm
Harjus 35 cm, paitsi leveysasteen 67º00'N pohjoispuolisissa vesissä kuitenkin 30 cm

Lisäksi on hyvä muistaa, että alamitat voivat vaihdella alueellisten päätösten johdosta. Kuhan osalta alamitat voivat olla korkeampia ja erikoiskalastusalueille taimenella voi olla alhaisempi alamitta. Asian varmistamiseksi kannattaa olla yhteydessä paikalliseen kalatalouskeskukseen.

Tarkemmin kalojen alamitoista: http://www.ahven.net/alamitat

Lisää kesäkalastuksesta ja kalojen alamitoista:
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Fiskare – kom ihåg de nya minimimåtten

Den som fiskar under sommaren ska minnas att laxfiskarnas minimimått höjdes vid årsskiftet. Förutom de i lagen inskrivna minimimåtten kan man också genom lokala beslut ha höjt minimimåtten, påminner Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Fyra laxfiskars minimimått höjdes vid årsskiftet och Saimenrödingen totalfredades. Målet med bestämmelserna om minimimått och fredning är att se till att inte naturliga stammar av vild fisk dör ut.

Undermålig fisk ska släppas tillbaka

Enligt lagen ska fisk som inte fyller minimimåttet omedelbart släppas tillbaka i vattnet. En levande fisk ska hanteras varsamt. Fisken ska i mån av möjlighet tas loss från kroken eller fiskeredskapet i vattnet. Även undermålig död fisk måste släppas tillbaka. Att släppa tillbaka all undermålig fisk, död eller levande, gör fiskeövervakningen lättare. Att behålla undermålig fisk är ett brott mot lagen om fiske.

Fiskar som har fångats i naturliga vatten ska fylla följande minimått, mätta från käkspetsen (munnen stängd) till den yttersta spetsen av stjärtfenan:
Havslax 60 cm, norr om breddgraden 63º30'N dock 50 cm
Havsöring 60 cm
Insjölax 60 cm
Insjööring 60 cm, norr om breddgraden 67º00'N dock 50 cm
Röding i Enare träsk 40 cm (Röding i Vuoksen vattensystem totalfredad) Gös 37 cm
Harr 35 cm, norr om breddgraden 67º00'N dock 30 cm

Därtill är det bra att komma ihåg att minimåtten kan variera enligt lokala beslut. För gösens del kan minimåttet vara högre och för öring på specialfiskeplatser lägre. De lokala reglerna kan man fråga om hos sin lokala fiskerihushållningscentral eller fiskarförbund.

Mer information om minimimått: http://www.ahven.net/minimimatt

Mer om sommarfiske och fiskarnas minimimått:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


25.06. Kalanpyydysten valvonta tiukentuu tänä kesänä
25.06. Märkning av fiskeredskap övervakas strängare i sommar
19.06. Kalastusluvat kännykkään ja kesälomalle
19.06. På sommarlov med fisketillstånden i mobilen
04.06. Var är du vattenägare? – Kom och bestäm om din egendom
04.06. Missä olet vesialueenomistaja? – Tule päättämään omaisuudestasi


Kalanpyydysten valvonta tiukentuu tänä kesänä

Pyydysten uudet merkintävaatimukset ovat nyt voimassa kolmatta kesää. Kalatalouden Keskusliiton mukaan suurin osa pyydyksistä merkitään vieläkin kalastusasetuksen vastaisesti. Tänä kesänä valvonnan opastava linja on muuttumassa. Väärin merkitty pyydys voidaan ottaa talteen ja niistä voi saada sakot.

Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä 20 senttimetriä leveällä ja korkealla lipulla. Mikäli kyseessä on pintapyydys (lähempänä kuin 1,5 metriä vedenpinnasta), tulee salko varustaa kahdella lipulla. Molemmissa tapauksissa lippusalossa pitää olla 2 senttimetrin heijastin. Jos pyydyksistä ei ole haittaa vesiliikenteelle, merkinnän voi tehdä 15 senttimetriä korkeilla kohoilla tai 40 senttimetriä korkeilla lipuilla pyydyksen molemmista päistä.

Kalastuksenvalvonta on tähän asti noudattanut opastavaa linjaa merkintöjen suhteen, kertoo Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesa. Pyydysten talteenottoja ei merkintäpuutteiden vuoksi juuri ole tehty. Nyt voidaan jo olettaa, että merkinnän vaateet ovat tiedossa valtaosalla kalastajista. Valvonnan linjaa on perusteltua tiukentaa erityisesti silloin, kun huono merkintä voi aiheuttaa vaaratilanteen. Laki lähtee siitä, että merkinnän avulla pyydykset ovat selvästi muiden vesillä liikkuvien havaittavissa.

Pyydyksiin tulee kalastuslain mukaan merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä. Yhteystiedottomat pyydykset tulkitaan kalastuksenvalvonnassa yleensä luvattomiksi pyydyksiksi, jotka voidaan ottaa talteen.

Mallikuvia kalanpyydysten merkitsemisestä http://www.ahven.net/v2_tiedostot/255.pdf

Kysy kalanpyydysten merkinnöistä:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Märkning av fiskeredskap övervakas strängare i sommar

Det är nu tredje sommaren de nya märkningskraven för fiskeredskap är i kraft. Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning är största delen av fiskeredskapen fortsättningsvis märkta på fel sätt. Den här sommaren kommer övervakningen att skärpas. Felmärkta redskap kan omhändertas och fiskaren bötfällas.

I områden som används för sjötrafik ska fiskeredskapen märkas ut med en 20 cm hög och bred flagga, som fästs på en stång som når minst 1,2 meter över vattenytan. Om redskapet är ett ytredskap (når närmare än 1,5 m från vattenytan), ska stången förses med två flaggor. I bägge fallen ska stången förses med en 2 centimeter bred reflex. Om redskapen är på ett område där de inte stör sjötrafik, kan de märkas med 15 cm höga flöten eller flaggor på en 40 cm höjd över vattenytan i redskapets båda ändar.

Fiskeövervakningen har hittills följt en rådgivande linje vad gäller märkningen av redskap, berättar Centralförbundet för Fiskerihushållnings förbundschef Risto Vesa. Övervakarna har knappt omhändertagit några redskap på grund av bristfällig märkning. Men nu kan man anta att märkningskraven borde vara bekanta för de flesta fiskare. Därför är det nu motiverat att skärpa övervakningen, i synnerhet i fall där den bristfälliga märkningen kan förorsaka farliga situationer. Lagen utgår från att redskapen genom tydlig märkning ska synas klart för dem som rör sig på vattnen.

Enligt lagen om fiske ska redskap också förses med namn och kontaktuppgifter till den som lagt ut dem. Därtill ska redskapsmärken som anger fiskerätt användas. Kontaktuppgifter och märken som anger fiskerätt ska kunna kontrolleras utan att lyfta redskapet ur vattnet. Redskap som saknar kontaktuppgifter tolkas vanligtvis som olovliga och de kan omhändertas.

Broschyr med bilder om redskapsmärkning: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/256.pdf

Fråga om märkning av redskap:
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Kalastusluvat kännykkään ja kesälomalle

Kalastusmaksut jäävät usein maksamatta satunnaisesti kalastavilta. Luvat on kuitenkin yllättävän helppo hoitaa kuntoon. Maksut kannattaa maksaa, sillä varoilla rahoitetaan muun muassa kalakantojen hoitoa.

Muutaman vuoden takaisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan vain alle puolet vapaa-ajankalastajista maksaa kalastuksenhoitomaksun. Tavallisimmin maksu jää maksamatta satunnaisesti kalastavalta.

Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita lupia. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina luvan, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Viehekalastusta harrastavan 18–64-vuotiaan tulee maksaa kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko läänikohtainen viehekalastusmaksu tai paikallinen kalastuslupa. Verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Valtion kalastuslupien osto on oikeasti helppoa. Luvat saa hankittua mobiilisti vaikka mökkilaiturilla juuri ennen kalaan lähtöä. Matkapuhelimella maksettavien lupien helppouteen uskotaan myös Metsähallituksessa, joka myy lupia valtion vesialueille mobiilisti.

Perinteiseen tapaan asioivat voivat ostaa valtion kalastusluvat maa- ja metsätalousministeriön verkkokaupasta (www.mmm.fi), R-kioskista tai maksaa summan suoraan ministeriön tilille. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa.

Kalastuksenhoitomaksu on 24 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 31 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäivästä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Tarkemmat tiedot kalastusluvista: http://www.ahven.net/luvat ja www.eraluvat.fi

Kysy kalastusluvista:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Metsähallituksen erälupien palvelunumero puh. 020 69 2424

Sivun alkuun


På sommarlov med fisketillstånden i mobilen

En stor del av fisketillstånden förblir obetalda. Det är vanligtvis de sporadiskt fiskande som inte betalar sina fisketillstånd. Att det idag är så enkelt att betala avgifterna borde råda bot på problemet.

Enligt en undersökning som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet gjorde för några år sedan är det endast hälften av fritidsfiskarna som betalar sin fiskevårdsavgift. Det är vanligtvis den sporadiskt fiskande fiskaren som inte betalar avgiften.

För mete och pilkfiske behövs inget tillstånd, men för 18–64-åringar kräver allt övrigt fiske tillstånd, påminner Centralförbundet för Fiskerihushållning. En 18–64-åring som spöfiskar bör förutom fiskevårdsavgift också betala den länsbaserade spöfiskeavgiften eller ett lokalt fisketillstånd. För fiske med nät och för kräftfiske bör man förutom fiskevårdsavgift också ha tillstånd av vattenområdets ägare.

Att köpa statens fisketillstånd är verkligen enkelt. Tillstånden kan lösas in med mobiltelefon på stugbryggan strax innan fisketuren börjar. Mobiltillståndens andel av fisketillstånden är ännu ganska blygsam i jämförelse med de traditionella tillstånden, men på Centralförbundet för Fiskerihushållning tror man att mobiltillståndens andel kommer att öka i framtiden.

De som helst litar på traditionella metoder kan lösa ut statens fisketillstånd på Jord- och skogsbruksministeriets nätbutik (www.mmm.fi), i R-kiosker, eller betala avgifterna direkt till ministeriets konto. Ett kvitto på betald avgift, eller en kopia på denna bör man alltid ha med sig då man fiskar.

Fiskevårdsavgiften är 24 € per kalenderår, eller 7 € för sju dygns fiske. Den länsbaserade spöfiskeavgiften är 31 € per kalenderår, eller 7 € för sju dygns fiske, räknat från betalningsdagen eller annan tid som framgår på kvittot.

Mera information om fisketillstånden: http://www.ahven.net/fisketillstand

Fråga om fisketillstånden:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Var är du vattenägare? – Kom och bestäm om din egendom

Även om vattenägandet berör nästan tre miljoner finländare, lider egendomsförvaltningen av folkbrist.

Finland är de tusen sjöarnas land och vi har också en lång kuststräcka. Liksom landområden har också vattenområden ägare. Största delen av våra vatten är i gemensam ägo och nyttjandet och förvaltningen av dessa sker genom delägarlag. Enligt fastighetsregistret finns det 1,36 miljoner delägare, och räknar man med deras familjemedlemmar berör vattenägandet nästan tre miljoner finländare. Det finns cirka 20 000 delägarlag omfattande cirka 3,9 miljoner hektar vatten.

Delägarnas beslutsfattande sker vid delägarstämman. En andel i samfällt vatten ger rätt att delta i stämman. Genom att delta i stämman kan man påverka fisket och fiskevården inom sitt eget vattenområde.

På Riihimäki internationella jakt- och fiskemässa den 5-8 juni gör Centralförbundet för Fiskerihushållning en enkät med vilken man vill samla in nya idéer till delägarlagsverksamheten och inspirera delägare att delta i beslutsfattande kring sitt eget vattenområde. Därtill håller förbundets experter föredrag om ansvarfullt vattenägande på mässan på både lördag den 7.6 och söndag den 8.6.

Kom och träffa oss på Centralförbundet för Fiskerihushållning avdelning U 610 och delta samtidigt i delägarlagsenkäten.

Tilläggsinformation om vattenägande:
Informatör Tapio Gustafsson, (09) 6844 5914, 044 2866 701 (på mässan 5.6.)
Jurist Jenny Fredrikson, (09) 6844 5918, 0400 234 780 (på mässan 7. och 8.6.)

Sivun alkuun


Missä olet vesialueenomistaja? – Tule päättämään omaisuudestasi

Vaikka vesialueiden omistus koskettaa lähes kolmea miljoonaa ihmistä, omaisuuden hallinta kärsii väen vähyydestä.

Suomi on tuhansien järvien maa ja meillä on myös pitkä rannikkoalue. Kuten maa-alueilla, myös vesialueilla on omistaja. Suurin osa vesistämme on yhteisesti omistettuja vesialueita, joiden käyttö ja hallinta tapahtuu osakaskuntien kautta. Osakkaita on kiinteistörekisterin mukaan 1,36 miljoonaa. Kun mukaan lasketaan omistajien perheenjäsenet, omistus koskettaa lähes kolme miljoonaa suomalaista. Osakaskuntia on noin 20 000 ja ne kattavat noin 3,9 miljoonaa vesihehtaaria.

Osakaskuntien päätöksenteko tapahtuu osakkaiden kokouksessa. Osuus yhteiseen vesialueeseen antaa oikeuden osallistua osakaskunnan kokoukseen. Osallistumalla kokouksiin voi vaikuttaa alueen kalastukseen ja kalaveden hoitoon.

Kalatalouden Keskusliitto toteuttaa Riihimäen Kansainvälisillä Erämessuilla 5.–8.6. tiedustelun, jolla kootaan uusia ideoita osakaskuntatoimintaan sekä innostetaan osakkaita osallistumaan oman vesialueensa päätöksentekoon. Lisäksi liiton asiantuntijat ovat messujen kalastusluennoilla kertomassa vastuullisesta vesienomistajuudesta ja vesialueen hyvästä hoidosta lauantaina 7.6. ja sunnuntaina 8.6.

Vesialueen omistajuuden asiantuntijat tavoittaa messuilla Kalatalouden Keskusliiton osastolta U 610 ja samalla voi osallistua osakaskuntatiedusteluun.

Lisätietoja vesienomistajuudesta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, (09) 6844 5914, 044 2866 701 (messuilla 5.6.)
Järjestöjohtaja Risto Vesa, (09) 6844 5917, 0400 507 832 (messuilla 7. ja 8.6.)

Sivun alkuun


20.05. Kalastavat koululaiset valtaavat Vanhankaupunginkosken
19.05. Kalabongausviikko alkaa!
19.05. Nu bongar vi fisk!
19.05. Valtakunnallinen kalastuspäivä vie lapset kalaan
19.05. Barn får bekanta sig med fiske på nationella fiskedagen
16.05. Onko sorva tuttu? – Nyt bongataan kaloja!
16.05. Känner du igen en sarv? – nu bongar vi fisk!


Kalastavat koululaiset valtaavat Vanhankaupunginkosken

Kaloista ja kalastuksesta kiinnostuneet koululaiset valtaavat Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannon keskiviikkona 21. toukokuuta. Tapahtumaan on ilmoittautunut 400 helsinkiläistä koululaista opettajineen.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään Helsingissä Vanhankaupunginkosken suvannolla kello 9–15. Lapset tutustuvat päivän aikana ammattikalastajan työvälineisiin, jigikalastukseen, vesiturvallisuuteen, kalan oikeaoppiseen käsittelyyn sekä tietysti ongintaan ja kaloihin.

Toukokuu on erinomaista kalastusaikaa suvannolla. Useat eri särkikalalajit saapuvat tuolloin alueelle ja niitä seuraavat petokalat. Luvassa on hyviä saaliita ja jännittäviä tilanteita.

Media on tervetullut seuraamaan lasten kalastuspuuhia heti aamusta.

Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestelyistä vastaa Kalatalouden Keskusliitto yhteistyössä eduskunnan kalakerhon, maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoa Valtakunnallisesta kalastuspäivästä ja Helsingin tapahtumasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Sivun alkuun


Kalabongausviikko alkaa!

Kalabongausviikko käynnistyy tänään. Leikkimieliseen kalojen bongauskisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen. Viikon aikana bongaamansa kalat voi ilmoittaa kisaan netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Suomesta on tavattu kaikkiaan 100 kalalajia. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuodessa edellyttää perehtymistä. Paras väline eri lajien pyyntiin on mato-onki.

Kalabongausviikon järjestää Kalatalouden Keskusliitto ja se on osa ensi keskiviikkona 21.5. vietettävää Valtakunnallista kalastuspäivää.

Lisää Kalabongausviikosta ja vinkkejä lajikalastukseen:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Bongaa 30 fisua -esite http://wwww.ahven.net/v2_tiedostot/112.pdf

Sivun alkuun


Nu bongar vi fisk!

Fiskbongningsveckan börjar i dag. Den lekfulla tävlingen är öppen för alla runt om i Finland. De fiskar man bongar under veckan kan anmälas på nätet på adressen www.ahven.net/bongaafisu.

I Finland har man påträffat 100 fiskarter, varav 70 förekommer regelbundet. Att fånga 20 arter kräver redan att man bekantat sig en del med fiskarnas levnadssätt och olika fångstmetoder. Det bästa redskapet för att bonga fisk är ett vanligt metspö försett med mask.

Fiskbongningsveckan arrangeras av Centralförbundet för Fiskerihushållning och är en del av den nationella fiskedagen som hålls den 21.5.

Tilläggsuppgifter om fiskbongningsveckan:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Bonga 30 fiskar broschyren http://www.ahven.net/v2_tiedostot/111.pdf

Sivun alkuun


Valtakunnallinen kalastuspäivä vie lapset kalaan

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 21. toukokuuta. Kalastuspäivän teemana on ”Kesällä kalaan”. Kalastus on mainio koko perheen kesäharrastus, johon voivat osallistua lapset, vanhemmat ja isovanhemmat.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään keskiviikkona 21. toukokuuta. Kaloista ja kalastuksesta kiinnostuneille suunnattuja tapahtumia järjestetään yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomen. Valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Helsingissä.

Kalastuspäivän tapahtumien sisältö ja osallistujamäärä vaihtelee paikkakunnittain. Kalastamisen lisäksi pääsee tutustumaan eri kalalajeihin, kalan käsittelyyn, erilaisiin pyyntimenetelmiin, kalaruokiin, ammattikalastukseen ja kalatutkimukseen. Pienemmillä paikkakunnilla saatetaan viettää koko päivä vesillä kaloista ja kalastuksesta nauttien.

Tapahtumapaikkakunnat ja yhteystiedot löytyvät netistä: www.ahven.net/kalastuspaiva

Valtakunnallisen kalastuspäivän järjestelyistä vastaa Kalatalouden Keskusliitto yhteistyössä eduskunnan kalakerhon, maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoa Valtakunnallisesta kalastuspäivästä ja sen tapahtumista:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Barn får bekanta sig med fiske på nationella fiskedagen

Den nationella fiskedagen ordnas den 21 maj. I år är temat "Ut och fiska i sommar". Fiske är en utmärkt sommarhobby som lämpar sig för hela familjen, från barn och föräldrar till far- och morföräldrar.

Den nationella fiskedagen går av stapeln onsdagen den 21 maj. På över 30 orter ordnas program för fisk- och fiskeintresserade och huvudevenemanget hålls i Helsingfors.

Innehållet och deltagarantalet i fiskedagens evenemang varierar från ort till ort. Förutom fiske får man bekanta sig med olika fiskarter, fiskhantering, olika fångstmetoder, fiskrätter, yrkesfiske och fiskforskning. På mindre orter finns det möjlighet att spendera hela dagen ute på vattnen och njuta av fisk och fiske.

Orter med evenemang och kontaktuppgifter finns i nätet på adressen: www.ahven.net/kalastuspaiva

För nationella fiskedagens arrangemang svarar Centralförbundet för Fiskerihushållning i samarbete med riksdagens fiskeklubb, Jord- och skogsbruksministeriet och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Som samarbetsparter är fiskeribranschens media, fiskeredskapstillverkare och – importörer. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Tilläggsuppgifter om nationella fiskedagen och dess evenemang:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Onko sorva tuttu? – Nyt bongataan kaloja!

Ensi viikolla voi testata kalojen tuntemustasi bongaamalla eri kalalajeja. Leikkimieliseen kalojen bongauskisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen.

Kalabongausviikko käynnistyy maanantaina 19.5. Viikon aikana bongaamansa kalat voi ilmoittaa kisaan netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu 25. toukokuuta kello 24:ään saakka. Omaa saalista voi samalla verrata muiden kalastajien saaliisiin. Osallistujien kesken arvotaan kolme kalastusvälinepakettia.

Suomesta on tavattu kaikkiaan 100 kalalajia. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuodessa edellyttää perehtymistä. Paras väline eri lajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraa helposti ahvenen, lahnan, kiisken tai vaikkapa sorvan.

Kalabongausviikon järjestää Kalatalouden Keskusliitto ja se on osa ensi keskiviikkona 21.5. vietettävää Valtakunnallista kalastuspäivää.

Lisää Kalabongausviikosta ja vinkkejä lajikalastukseen:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Bongaa 30 fisua -esite http://wwww.ahven.net/v2_tiedostot/112.pdf

Sivun alkuun


Känner du igen en sarv? – nu bongar vi fisk!

Nästa vecka kan man testa sin artkännedom genom att bonga fisk. Den lekfulla tävlingen är öppen för alla runt om i Finland.

Fiskbongningsveckan inleds måndagen den 19.5. De fiskar man bongar under veckan kan anmälas på nätet på adressen www.ahven.net/bongaafisu fram till den 25 maj klockan 24. Samtidigt kan man jämföra sina egna fångster med övriga fiskares. Bland alla som deltar i tävlingen lottar vi ut tre set med fiskeredskap.

I Finland har man påträffat 100 fiskarter, varav 70 förekommer regelbundet. Att fånga 20 arter kräver redan att man bekantat sig en del med fiskarnas levnadssätt och olika fångstmetoder. Det bästa redskapet för att bonga fisk är ett vanligt metspö försett med mask. Med det lurar man lätt både abborre, braxen, gärs och varför inte också en sarv.

Fiskbongningsveckan arrangeras av Centralförbundet för Fiskerihushållning och är en del av den nationella fiskedagen som hålls den 21.5.

Tilläggsuppgifter om fiskbongningsveckan:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Bonga 30 fiskar broschyren http://www.ahven.net/v2_tiedostot/111.pdf

Sivun alkuun


29.04. Suomen lohistrategian valmistelu loppusuoralla
25.04. Kalastuslain uudistuksessa ristiriitaisuuksia
24.04. Posiolainen ammattikalastaja Jouko Jurmu palkittiin matikannanhkataululla
23.04. Uusi kalastuslakiehdotus loppuviilauksessa – uutta kalastusasetusta valmistellaan myös
01.04. Suomen lohistrategiaan tulossa uusia elementtejä


Suomen lohistrategian valmistelu loppusuoralla

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Lapin kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Pellossa

Valtioneuvoston päätettäväksi on lähiaikoina tulossa Suomen uusi lohistrategia, joka pohjautuu laajapohjaiseen työryhmätyöskentelyyn. On erinomaista, että merilohikysymyksen pitkäjänteiseen ratkaisuun on tulossa lisää työkaluja.

Lohikysymyksen pitkäjänteisessä ratkaisemisessa tarvitaan ns. riidattomia mittareita ja mietintö tuo lisää uusia tällaisia. Velvoiteistukkaiden eväleikkauksella voidaan erottaa villit ja istutetut lohet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin.

Henkilökohtaiset ei-siirrettävät lohikiintiöt ammattikalastajille ovat toinen merkittävä uutuus lohikysymyksen ratkaisuun. Jälkimmäinen edellyttää kuitenkin samassa yhteydessä lohenkalastuksen aikarajoituksista osittaista luopumista henkilökohtaista lohikiintiötä omaavien kalastajien osalta.

Jo aiemmin käytössä olleita riidattomia mittareita ovat: ammattikalastajien päivittäiset saaliskertymät merellä, Tornion- ja Simojokiin nousevat kalat lohilaskurien perusteella, jokien poikastuotantomäärät sähkökalastustietojenperusteella, keväisin lohijoista alas mereen laskeutuvien lohismolttien määrät smolttiruuvitietojen perusteella.

Tornionjoessa on tällä yksi lohilaskuri toiminnassa noin 100 km päässä jokisuusta Kattilakoskella. On myös esitetty, että lähemmäksi jokisuuta, esim. Tornion rautatiesillan yhteyteen, olisi laitettava toinen lohilaskuri. Näin päästäisiin vieläkin parempaan tarkkuuteen nousulohien määrän laskennassa.

Lohistrategiaehdotukseen on kirjattu toimenpide lohen valikoimattoman sekakantakalastuksen vähentämiseksi eli lohen ajosiimakalastuksen ja vetouistelun rajoittaminen Etelä-Itämerellä on äärimmäisen tärkeätä. Tällä hetkellä meriuistelu eli trollaus eteläisellä Itämerellä Bornholmin vesillä on lähes ainoa kontrolloimaton luonnonlohien pyyntimuoto Itämerellä. Suomalaisilta ja ruotsalaisilta ammattikalastajilta on kielletty lohen ajosiimapyynti Etelä-Itämerellä.

Bornholmissa pidetään vuosittain suuret lohenuistelukilpailut lunnonlohen syönnösalueella. Vuonna 2013 näissä lohenuistelukilpailuissa trollattiin eli meriuuisteltiin kolmen päivän aikana 1400 lohta, joista suurin osa luonnonlohia.

Pari vuotta sitten valtioneuvosto hyväksyi maa- ja metsätalousministeriön valmistelun pohjalta kalatiestrategian. Tämän strategian perusteella ovat tuomioistuimet antaneet jo muutamia vaelluskalakantojen kannalta myönteisiä velvoitepäätöksiä.

Lohen velvoiteistutusten tason nostaminen uusien RKTL:n tutkimustulosten mukaan jopa seitsemänkertaiseksi Kemijoella ja Iijoella nykyisestä antaa uusia mahdollisuuksia lohikantojen hoitoon ja kalaportaiden rakentamiseen padotuissa joissa.

Jokavuotinen lohisoppa alkaa porista oikein kunnolla toukokuun alussa, kun ICES eli kansainvälinen merentutkimusneuvosto antaa suosituksensa vuoden 2015 lohenkalatuskiintiöiksi Itämerellä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Kalastuslain uudistuksessa ristiriitaisuuksia

Lakiuudistuksella ollaan siirtämässä merkittävästi päätösvaltaa nykyisiltä kala- ja vesiasioista päättäneiltä paikallisilta toimijoilta valtionhallinnolle. Samanaikaisesti julkisen sektorin resursseja vähennetään. Kalatalouden Keskusliiton edustajien kevätkokous Rovaniemellä 24.4. on huolestunut kehityssuunnasta ja edellyttää paikallisten toimijoiden päätäntävallan säilyttämistä kalatalouden asioissa.

ELY-keskukset voisivat esityksen mukaan myöntää lupia kaupalliseen kalastukseen yksityiselle vesialueelle ja puuttua kalastuksen järjestämiseen monilla tavoilla. Järvien yleisvesialueilla paikallinen kalastusalueiden päätöksenteko siirrettäisiin metsähallitukselle, joka johtaa paikallisten lupatulojen ohjautumiseen pois aluetalouden kehittämisestä. Keskusliiton edustajat ovat huolestuneita paikallisen päätöksentekovallan keskittämisestä viranomaiselle sekä ELY-keskusten mahdollisuudesta hoitaa kasvavaa työtaakkaansa. Ratkaisuna nähdään, että paikalliset kalatalousalueet hoitavat suurimman osan kalatalouden tehtävistä myös jatkossa.

Lisäksi Keskusliitto haluaa nostaa esille kotitarpeeksi kalastuksen merkityksen. Kotitarvekalastus on edelleen tärkeä kalakantojemme hyödyntämismuoto ja siksi sen asema tulee tunnustaa selkeästi kalastuslaissa.

Lisätietoja antavat:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, p. 0400 601965
Järjestöjohtaja Risto Vesa, p. 0400 507832
Elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, p. 050 3850875

Sivun alkuun


Posiolainen ammattikalastaja Jouko Jurmu palkittiin matikannanhkataululla

Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan vuosittain myöntämä tunnustuspalkinto kalataloudessa ansioituneelle eli parkitusta matikannahasta tehty taulu ja kunniakirja luovutettiin posiolaiselle ammattikalastajalle Jouko Jurmulle järjestön kevätkokouksessa Rovaniemellä 24.4.2014. Palkinnon luovuttivat puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä.

Jouko Jurmu on sekä ammattikalastusyrittäjänä että luottamustoimissaan pyrkinyt aina tuomaan esille uusia ja luovia työtapoja ja tekniikoita kalastuselinkeinon osaajana. Tinkimättömän ammattimaisesti hän on etsinyt ratkaisuja, joissa kaikki osapuolet ovat tunteneet saavansa uusia näkökulmia ongelmien ratkaisuun.

Terve yrittäjähenkisyys ja hyvät vuorovaikutustaidot yhdistettynä lappilaiseen rauhallisuuteen ovat taanneet Jouko Jurmulle laajan kontaktipinnan sekä kalastuselinkeinon parissa, harrastuksissa että luottamustoimissa.

Jouko Jurmu on edelläkävijä, joka jakaa osaamistaan muille ja laittaa itsensä likoon, kun tarve sitä vaati. Jouko Jurmun osaamista on hyödynnetty nuotta- ja rysäkalastuksen tekniikan ja uusien pyydysten käyttöönottamisessa. Osaamista on tarvittu myös kalanjalostuksen koneiden suunnittelussa ja testauksissa. Jouko Jurmu on useaan otteeseen ollut esittelemässä suomalaista talvinuottauksen know how taitamista Euroopan Unionin kalajohtajille Kitkajärven jäällä.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto puh 0400-601 965
toiminnanjohtaja Eero Liekonen Lapin kalatalouskeskus puh 0400 398 857

Sivun alkuun


Uusi kalastuslakiehdotus loppuviilauksessa – uutta kalastusasetusta valmistellaan myös

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Kuopiossa

Uusi kalastuslaki on loppusuoralla ja parhaillaan sitä loppuviilataan hallituksen esityksen muotoon. Eri puolueiden kannanottoja lakiesitykseen sovitellaan valtiosihteeritasolla. Eduskunnalle päätettäväksi lakiehdotus on tarkoitus antaa mahdollisesti jo toukokuussa. Kalastuslain muutos on keskusteluttanut kalastavia kansalaisia vilkkaasti ja virallisia lausuntojakin asiasta annettiin talvella peräti 210 kappaletta.

Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Myös nykyinen kalastusasetus, jossa määritellään mm. kalojen alamittoja ja rauhoitusaikoja, joudutaan kirjoittamaan uudelleen, koska asetus on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka.. Asetuksen muutosvalmistelut on aloitettu maa- ja metsätalousministeriössä.

Kalakantojen hoidossa tavoitteena on siirtyä istutuskeskeisestä hoidosta kalastuksensäätelyyn perustuvaan hoitoon siten, että pääasiallisesti vain kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan sisältyvät istutukset ovat sallittuja. Tämä on aivan järkeenkäypä perustelu.

Sen sijaan on epäilyttävää vesienomistajien kannalta, että valtion ELY-keskukset ryhtyisivät myymään ammattikalastuslupia esim. troolilupia osakaskuntien vesialueille. Tämä asia vaatii varmasti perustuslakivaliokunnan käsittelyn eduskunnassa. Muutenkin lakiehdotuksessa oleva kalastusasioiden päättämisen ely-keskustaminen tuntuu varsin vieraalta läheisyysperiaatteen kannalta.

Lakiehdotus uudeksi kalastuslaiksi on herättänyt vilkasta keskustelua. Edellä mainitun ammattikalastusluvan lisäksi on keskusteltu mm. eläkeläisten kalastuskortin maksuvelvollisuudesta, kalastuskortin hinnoittelusta, kotitarvekalastajan oikeudesta myydä satunnaisia kalaeriä vaikkapa naapureilleen. On myös esitetty näkemyksiä, että uudesta laista tulee kaikkien kalastuskieltojen äiti eli normaalistakin kalastamisesta tehdään todella vaikeata.

Varsinkin kehä III:n ulkopuolisessa Suomessa kotitarvekalastus on tärkeä kotimaisen kalan tuottaja ruokapöytään. Kotitarvekalastuksella on suuri merkitys väestölle. Verkoilla ja katiskoilla pyydetään huomattava osa ruokapöydässä käytettävästä kalasta. Uudessa kalastuslaissa tämä on otettava huomioon eli kalastukset on määriteltävä kolmeen ryhmään: elinkeinokalastus mukaan luettuna kalastusmatkailu, kotitarvekalastus ja vapaa-ajan kalastus.

Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja nyt esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä.. Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Suomen lohistrategiaan tulossa uusia elementtejä

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Etelä-Suomen merikalastajien liiton vuosikokouksessa Kotkassa.

Uusi lohistrategia on pian menossa päättäjille. Uusia elementtejä lohikysymyksen ratkaisemiseksi ovat lohi-istukkaiden eväleikkaukset ja ammattikalastajien henkilökohtaiset kiintiöt.

Valtioneuvoston päätettäväksi on lähiaikoina tulossa Suomen uusi lohistrategia, joka pohjautuu laajapohjaiseen työryhmätyöskentelyyn. On erinomaista, että merilohikysymyksen pitkäjänteiseen ratkaisuun on tulossa lisää työkaluja.

Lohikysymyksen pitkäjänteisessä ratkaisemisessa tarvitaan ns. riidattomia mittareita ja mietintö tuo lisää uusia tällaisia. Velvoiteistukkaiden eväleikkauksella voidaan erottaa villit ja istutetut lohet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin.

Henkilökohtaiset ei-siirrettävät lohikiintiöt ammattikalastajille ovat toinen merkittävä uutuus lohikysymyksen ratkaisuun. Jälkimmäinen edellyttää kuitenkin samassa yhteydessä lohenkalastuksen aikarajoituksista osittaista luopumista henkilökohtaista lohikiintiötä omaavien kalastajien osalta.

Jo aiemmin käytössä olleita riidattomia mittareita ovat: ammattikalastajien päivittäiset saaliskertymät merellä, Tornion- ja Simojokiin nousevat kalat lohilaskurien perusteella, jokien poikastuotantomäärät sähkökalastustietojenperusteella, keväisin lohijoista alas mereen laskeutuvien lohismolttien määrät smolttiruuvitietojen perusteella.

Lohistrategiaehdotukseen on kirjattu toimenpide lohen valikoimattoman sekakantakalastuksen vähentämiseksi eli lohen ajosiimakalastuksen ja vetouistelun rajoittamiseksi Etelä-Itämerellä on äärimmäisen tärkeätä. Tällä hetkellä meriuistelu eli trollaus eteläisellä Itämerellä Bornholmin vesillä on lähes ainoa kontrolloimaton luonnonlohien pyyntimuoto Itämerellä. Suomalaisilta ja ruotsalaisilta ammattikalastajilta on kielletty lohen ajosiimapyynti Etelä-Itämerellä.

Lohen velvoiteistutusten tason nostaminen uusien RKTL:n tutkimustulosten mukaan jopa seitsemänkertaiseksi nykyisestä antaa uusia mahdollisuuksia lohikantojen hoitoon ja kalaportaiden rakentamiseen padotuissa joissa.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


31.03. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 21. toukokuuta
31.03. Den nationella fiskedagen ordnas den 21 maj
26.03. Ismo Kolari palkittiin kalastusmatkailun kehittäjänä
26.03. Ismo Kolari belönades som utvecklare av fisketurism
25.03. Uusi kalastuslakiehdotus puntaroinnissa
19.03. Venäläisiä opastetaan kalastamaan oikein
19.03. Uppdaterad broschyr för ryska fisketurister
04.03. Kuha uudelle kiloluvulle ennätyskalalistalla
04.03. Nytt rekord på gös


Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 21. toukokuuta

Valtakunnallinen kalastuspäivä vie koululaisia ja kalastuksesta kiinnostuneita veden äärelle jälleen toukokuun lopulla. Kalastuspäivän järjestelyt ovat täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä tapahtumapaikkoja on 37 ympäri Suomen.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 21. toukokuuta. Koululaiset ja kalastuksesta kiinnostuneet voivat tulla mukaan tutustumaan hauskaan harrastukseen ja Suomen kaloihin. Vuonna 2014 teemana on ”Kesällä kalaan”. Paikkakunnasta riippuen pääsee ongelle, saa tietoa eri kalalajeista ja kalan terveellisyydestä sekä voi tutustua kalan käsittelyyn, eri kalastusmenetelmiin ja ammattikalastukseen.

Lisätietoja eri paikkakuntien tapahtumista netistä www.ahven.net/kalastuspaiva

Valtakunnallinen kalastuspäivä on vuosittain kerännyt yli 10 000 osanottajaa noin 40 paikkakunnalla. Päivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Mukana toimintaa tukemassa myös alan yrityksiä. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Valtakunnallisen kalastuspäivän logo löytyy osoitteesta www.ahven.net/kalastuspaiva

Lisätietoja Valtakunnallisesta kalastuspäivästä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Den nationella fiskedagen ordnas den 21 maj

I slutet av maj lockar den nationella fiskedagen igen skolelever och övriga intresserade av fiske ut i naturen. Arrangemangen kring fiskedagen är i full gång och för tillfället finns 37 evenemang inplanerade runt om i Finland.

Den nationella fiskedagen arrangeras den 21 maj. Skolelever och övriga intresserade kan komma och bekanta sig med en rolig hobby och Finlands fiskar. I år är temat "Ut och fiska i sommar". Beroende på orten får besökarna meta, ta del av information om olika fiskarter, fisk som mat och bekanta sig med fiskhantering, olika fiskemetoder och yrkesfiske.

Tilläggsuppgifter om evenemangen på olika orter www.ahven.net/fiskedagen

Den nationella fiskedagen har årligen samlat över 10 000 deltagare på cirka 40 orter. Fiskedagen ordnas som ett samarbete mellan riksdagens fiskeklubb, Jord- och skogsbruksministeriet, Centralförbundet för Fiskerihushållning och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Som samarbetsparter är fiskeribranschens media, fiskeredskapstillverkare och – importörer. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Logo för den nationella fiskedagen finns på www.ahven.net/fiskedagen

Tilläggsuppgifter om den nationella fiskedagen:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Ismo Kolari palkittiin kalastusmatkailun kehittäjänä

Pirkanmaalainen iktyonomi Ismo Kolari palkittiin kalastusmatkailun eteen tekemästään työstä Kalaviikko 2014 tapahtumassa Helsingissä.

Kalatalousneuvoja, iktyonomi Ismo Kolari palkittiin Suomen kalastusmatkailun kehittämisessä tekemästään suuriarvoisesta työstä Kalaviikko 2014 tapahtuman yhteydessä Helsingissä 26.3.2014. Palkinnon luovutti maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen kalaviikon avaustilaisuudessa. Palkinnon on myöntänyt Kalatalouden Keskusliiton johtokunta.

Koulutukseltaan Ismo Kolari on iktyonomi ja hän on suorittanut kalastusoppaan ammattitutkinnon. Hän on toiminut kalatalousneuvojana ja kalastusmatkailun kehittäjänä 1990-luvulta lähtien. Hän on vetänyt mm. Pirkanmaalla Kuhamaa -hankkeita ja valtakunnallista Fishinginfinland -hanketta.

Fishinginfinland hankkeessa on luotu Suomen kalastusmatkailua esittelevä ja markkinoiva monipuolinen nettiportaali, josta löytyy tietoja Suomen tarjoamista kalastusmatkailupalveluista 10 eri kielellä. Portaalin tärkeimmät käyttäjät ovat venäläiset kalastusmatkailijat. Sivusto löytyy osoitteesta www.fishinginfinland.fi

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen puh. 050 3850 875
kalastusneuvoja Ismo Kolari puh. 050 5929 259

Sivun alkuun


Ismo Kolari belönades som utvecklare av fisketurism

Ismo Kolari, iktyonom från Birkaland, har premierats för det arbete han gjort inom fisketurismen på Fiskveckan 2014 -evenemanget i Helsingfors.

Fiskerirådgivare, iktyonom Ismo Kolari har premierats för det värdefulla arbete han gjort för att utveckla den finska fisketurismen. Priset överräcktes i samband med öppnandet av Fiskveckan 2014 – evenemanget i Helsingfors den 26.3.2014 av jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen. Priset har beviljats av Centralförbundet för Fiskerihushållnings styrelse.

Ismo Kolari är iktyonom till utbildningen och har också en yrkesexamen som fiskeguide. Han har verkat som fiskerirådgivare och utvecklare av fisketurismen sedan början av 1990-talet. Ismo Kolari har bland annat i Birkaland basat för projekt kring gös och för det nationella Fishinginfinland -projektet.

I Fishinginfinland projektet har man skapat en mångsidig nätportal som presenterar och marknadsför den finska fisketurismen på tio olika språk. Portalens största användargrupp utgörs av ryska fisketurister. Sidan hittas på adressen www.fishinginfinland.fi.

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
verksamhetsledare Markku Myllylä tel. 0400 601 965
näringslivschef Vesa Karttunen tel. 050 3850 875
fiskerirådgivare Ismo Kolari tel. 050 5929 259

Sivun alkuun


Uusi kalastuslakiehdotus puntaroinnissa

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Etelä-pohjanmaan Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Seinäjoella

Uutta kalastuslakia on sorvattu nyt yli neljä vuotta maa- ja metsätalous ministeriössä ja on nyt nähtävillä, että esitys tuodaan eduskuntaan kohta puoliin ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Asiasta järjestettiin talvella laaja lausuntokierrosta ja lausuntoja annettiin peräti yli 200 kappaletta.

Kalakantojen hoidossa tavoitteena on siirtyä istutuskeskeisestä hoidosta kalastuksensäätelyyn perustuvaan hoitoon siten, että pääasiallisesti vain kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan sisältyvät istutukset ovat sallittuja. Tämä on aivan järkeenkäypä perustelu.

Sen sijaan on epäilyttävää vesienomistajien kannalta, että valtion ELY-keskukset ryhtyisivät myymään ammattikalastuslupia esim. troolilupia osakaskuntien vesialueille. Tämä asia vaatii varmasti perustuslakivaliokunnan käsittelyn eduskunnassa. Muutenkin lakiehdotuksessa oleva kalastusasioiden päättämisen ely-keskustaminen tuntuu varsin vieraalta läheisyysperiaatteen kannalta.

Lakiehdotus uudeksi kalastuslaiksi on herättänyt vilkasta keskustelua. Edellä mainitun ammattikalastusluvan lisäksi on keskusteltu mm. eläkeläisten kalastuskortin maksuvelvollisuudesta, kalastuskortin hinnoittelusta, kotitarvekalastajan oikeudesta myydä satunnaisia kalaeriä vaikkapa naapureilleen. On myös esitetty näkemyksiä, että uudesta laista tulee kaikkien kalastuskieltojen äiti eli normaalistakin kalastamisesta tehdään todella vaikeata.

Varsinkin kehä III:n ulkopuolisessa Suomessa kotitarvekalastus on tärkeä kotimaisen kalan tuottaja ruokapöytään. Kotitarvekalastuksella on suuri merkitys väestölle. Verkoilla ja katiskoilla pyydetään huomattava osa ruokapöydässä käytettävästä kalasta. Uudessa kalastuslaissa tämä on otettava huomioon eli kalastukset on määriteltävä kolmeen ryhmään: elinkeinokalastus mukaan luettuna kalastusmatkailu, kotitarvekalastus ja vapaa-ajan kalastus.

Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja nyt esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä.. Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Venäläisiä opastetaan kalastamaan oikein

Venäläisten matkailijoiden ja kalastajien määrä Suomessa kasvaa koko ajan. Suomen kalastusluvat ja lainsäädäntö ovat monelle naapurimaan kalastajalle vieraita. Kalaan Suomeen -esite valottaa asiaa.

Kalatalouden Keskusliitto on päivittänyt venäläisille kalastajille ja kalastusmatkailijoille suunnatun Kalaan Suomeen esitteen. Esitteessä kuvaillaan kalastamiseen tarvittavat luvat, kalojen alamitat ja rauhoitusajat sekä venäjäksi että suomeksi. Esite on saanut runsaasti kiitosta matkailun parissa työskenteleville viime vuosina.

Esite löytyy sähköisenä Kalatalouden Keskusliiton nettisivuilta: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/57.pdf

Venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa on kasvanut vuosittain. Tilastokeskuksen mukaan venäläisten yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät 14,5 prosenttia marraskuussa 2013, ja he olivat ylivoimaisesti suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä lähes 128 000 yöpymisvuorokaudellaan. Seuraavana olivat ruotsalaiset 31 000 yöpymisellä. Venäläiset arvostavat Suomen puhdasta luontoa ja järvimaisemaa sekä erinomaisia kalastusmahdollisuuksia.

Esitteen tekoon on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoja kalastuksesta ja venäläisten kalastusmatkailusta:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Uppdaterad broschyr för ryska fisketurister

Antalet ryska turister och fiskare ökar hela tiden i Finland. För många fiskare från vårt östra grannland är det finska fisketillståndssystemet och lagstiftningen kring fiske ändå obekant. Det ska Kalaan Suomeen -broschyren råda bot på.

Centralförbundet för Fiskerihushållning har publicerat en uppdaterad version av broschyren Kalaan Suomeen, som riktar sig till ryska fiskare och fisketurister. I broschyren presenteras fisketillstånd, fiskarnas minimimått och fredningstider på både ryska och finska. Broschyren har senaste år fått stort tack av dem som jobbar inom turism.

Broschyren finns i elektroniskt format på Centralförbundet för Fiskerihushållnings nätsidor: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/57.pdf

Antalet ryska turister i Finland ökar årligen. Enligt Statistikcentralen ökade antalet ryska övernattningar i finska inkvarteringsställen med 14,5 % i november 2013, och de ryska turisterna är den överlägset största utländska resenärsgruppen med närmare 128 000 övernattningsdygn, följt av svenskarna med 31 000 övernattningsdygn. De ryska turisterna uppskattar Finlands rena natur och sjölandskap, samt de utmärkta möjligheterna till fiske.

Jord- och skogsbruksministeriet har beviljat stöd för den här broschyren ur fiskevårdsmedlen.

Mer information om ryska turister och fiskare Finland:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kuha uudelle kiloluvulle ennätyskalalistalla

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana yhdeksän uutta ennätystä. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on 76 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat kuha 14,09 kg, mustatäplätokko 0,168 kg ja sulkava 1,124 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista nahkiainen (sisävedet) 23,5 cm, piikkisimppu 14,7 cm, pikkunahkiainen 16,9 cm, pikkutuulenkala 14 cm, viisipiikki 5,3 cm ja liejutaskurapu 2,54 cm.

Nahkiainen jaettiin kahteen ryhmään

Nahkiainen jaettiin ennätyskalalautakunnan helmikuun kokouksessa merestä ja sisävesistä pyydettyihin. Meressä ja merestä jokiin nousevat nahkiaiset ovat selvästi isokokoisempia kuin sisävesissä elävät sukulaisensa. Kahtiajaon tarkoituksena on saada uusia havaintoja sisävesien isoista nahkiaisista. Vastaavalla tavalla jaettuja kaloja ennätyskalalistalla ovat lohi, taimen ja härkäsimppu.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja kaikista isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Nytt rekord på gös

Rekordfisknämnden har under det senaste året godkänt nio nya rekord. På listan över finska rekord från 2000-talet finns nu 76 fiskarter och sex kräftarter.

De nya rekorden är gös 14,09 kg, svartmunnad smörbult 0,168 kg och faren 1,124 kg, samt av de små, mindre än hundra gram vägande arterna flodnejonöga (sötvatten) 23,5 cm, oxsimpa 14,7 cm, bäcknejonöga 16,9 cm, blåtobis 14 cm, bäckspigg 5,3 cm och slamkrabba 2,54 cm.

Flodnejonöga delades in i två klasser

På rekordfisknämndens möte i februari beslöt man att dela in observationerna av flodnejonögon i två klasser: nejonögon från havet och nejonögon från sötvatten. Nejonögonen som lever i havet och stiger upp i floderna är klart större än sina släktingar i insjöarna. Genom indelningen hoppas man få nya observationer av stora nejonögon i insjösystemen. Andra arter som på rekordfisklistan delats in på motsvarande sätt är lax, öring och hornsimpa.

Förutom de finska rekordfiskarna samlar rekordfisknämnden in uppgifter om alla stora fiskar och kräftor. All information som meddelas till nämnden förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.ahven.net/rekordfiskar. Blanketter och anvisningar för anmälning av rekordfiskar finns på samma adress.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregistret:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


12.02. Kalatalouden uudet tuulet kalastusaluepäivillä
12.02. Ministeri Koskinen avasi Kalastusaluepäivät Helsingissä


Kalatalouden uudet tuulet kalastusaluepäivillä

Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 12.–13.2. järjestämillä 26. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä vesien omistajat ja heidän edustajansa kokoontuvat kuulemaan kalastuslakiuudistuksen etenemisestä sekä keskustelemaan kalatalouden ajankohtaisista aiheista. Osanottajia kalastusaluepäivillä on 325 kaikkialta Suomesta.

Valtakunnallisten kalastusaluepäivien pääteemana ovat loppusuoralla oleva kalastuslakiuudistus sekä maa- ja metsätalousministeriön uudet kalatalouden toimialan strategiat ja tulevat EU-tukimuodot elinkeinolle. Kalastusaluepäivät avasi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Ensimmäisen päivän teemojen lisäksi kahden päivän aikana kuullaan esitelmiä kalastusmatkailusta sekä uusien koulutettujen kalastuksenvalvojien kokemuksia kentällä ympäri Suomen.

Kalastusaluemitalit osakaskuntien yhdistäjälle ja poliisille

Kalastusaluepäivillä palkittiin kaksi kalastusaluetoiminnassa ansioitunutta henkilöä Kalatalouden Keskusliiton myöntämällä kalastusaluemitalilla. Kalastusaluemitalin sai Maanmittauslaitoksesta eläkkeelle jäänyt yli-insinööri Pekka Vilska, joka on esimerkillisesti auttanut osakaskuntia yhdistymään suuremmiksi vesistökokonaisuuksiksi yhteistyössä paikallisten kalatalouskeskusten kanssa.

Toisen kalastusaluemitalin sai ylikonstaapeli Eero Jäntti Pohjois-Savon poliisilaitokselta. Hän on kehittänyt kalastuksen valvonnan poliisiyhteistyötä osakaskuntien, kalastusalueiden ja neuvontajärjestöjen kanssa. Syntyneitä sovellutuksia on voitu hyödyntää koko maan kalastuksen valvonnassa.

Kalastusaluemitalit luovuttivat maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitosta Helsingissä 12.2.2014.

Kalastusalueita on maassamme 223. Kalastusalueissa kalavesien omistajat ja käyttäjät eli elinkeinokalastajat ja vapaa-ajan kalastajat etsivät rakentavia ratkaisuja alueensa kalatalouden kehittämiseen.

Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Ministeri Koskinen avasi Kalastusaluepäivät Helsingissä

Kalatalouden Keskusliiton järjestämillä 26. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä Helsingissä 12.–13.2.vesien omistajat ja heidän edustajansa kokoontuvat kuulemaan ja keskustelemaan kalatalouden ajankohtaisista aiheista.

Kalastusaluepäivät avasi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Avauspuheessaan ministeri Koskinen painotti kalavarojen kestävän hyödyntämisen tärkeyttä. Tätä silmällä pitäen ministeriö on laatinut kalataloushallinnoille uuden strategian, vienyt eteenpäin kalastuslain uudistusta sekä laatinut lohi- ja meritaimenstrategian sekä kalatiestrategian.

Kalastusaluepäivien osallistujille ministeri Koskinen painotti kalatalouden toimijoiden yhteistyön tärkeyttä. Ilman aktiivista osakaskunta - ja kalatalousaluetoimintaa uusi lakikaan ei toimi toivotulla tavalla.

Lisätietoja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


16.01. Madeaika on taas ovella
16.01. Laksäsongen står för dörren
14.01. Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon
14.01. Vinterfiskare - märk redskapen rätt och kom ihåg fiskeloven


Madeaika on taas ovella

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika lähestyy. Made alkaa pian liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat ovat valmiina. Heikko jäätilanne hidastaa kalastajia.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.

Kalatalouden Keskusliiton kalastajilta keräämien tietojen mukaan mateet eivät vielä lähteneet liikkeelle. Etelärannikon kalastajat ovat kuitenkin lähtökuopissa. Paras sesonki alkaa parin viikon kuluttua tammi-helmikuun vaihteessa. Pohjoisempana sesonki on parhaimmillaan helmikuun lopulla. Mateelle on jo kysyntää, mutta avonaisesta vedestä kalastajat eivät saa madetta pyydettyä. Viime päivien kovat pakkaset tuovat helpotusta asiaan.

Jäällä liikkujan on nyt syytä olla erittäin varovainen. Merialueella jäätä on muodostunut vasta suojaisiin lahtiin ja se on vielä hyvin haurasta. Myös järvillä jäät ovat Etelä-Suomessa vielä heikot.

Mateen voi tulevina viikkoina pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää madesesongin tilasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Laksäsongen står för dörren

Midvinterns delikatess, laken, är en uppskattad fisk. Laken börjar snart röra sig mot sina lekplatser och fiskarna är redo. Vinterns svaga isläge sätter ändå käppar i hjulen.

Laken leker mitt i vintern, i februari. En annan dylik fisk är hornsimpan. Förutom att bägge fiskarna leker på vintern har de båda en utsökt rom.

Enligt de fiskare Centralförbundet för Fiskerihushållning har varit i kontakt med har laken inte ännu börjat röra på sig. Den bästa säsongen börjar om ett par veckor i månadsskiftet januari-februari. Längre norrut är säsongen som bäst först i slutet av februari. Det finns redan en efterfråga på lake, men på grund av det dåliga isläget har fiskarna inte kunnat inleda fisket. De senaste dagarnas hårda kölder borde dock råda bot på detta.

De som rör sig på isarna just nu ska vara ytterst försiktiga. På havsområdena har isen först lagt sig i de innersta vikarna och den är ännu mycket skör. Även på sjöarna i södra Finland är isarna svaga.

Tryggast är det att införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Däremot är det inte svårt att röra ihop en laksoppa. Tips för hur du ska tillreda dina egna lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om laksäsongen:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon

Pakkasten saavuttua Etelä-Suomeen avonaisina pysyneet vedet alkavat jäätyä ja talvikalastuksen ystävät pääsevät vihdoin mielipuuhaansa. Kalatalouden Keskusliitto haluaa muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.

Pyydysten merkintää koskevat säännökset muuttuivat kaksi vuotta sitten. Kalatalouden Keskusliiton mukaan jäälakeuksilla on kahtena viime talvena tehty vaihtelevia tulkintoja. Tulkintojen aika tulisi nyt olla takana ja oikeat merkinnät hallussa. Lähtökohta pyydysten merkinnälle on että:

1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Muista että oikea merkintä on turvallisuusasia.

Valtion kalastuksenhoitomaksu nousi vuoden alusta

Talvikalastajalla tulee olla myös kalastusluvat kunnossa. Pilkintä on kuuluu maksuttoman yleiskalastusoikeuden piiriin, mutta pyydyskalastaja tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun sekä vedenomistajan luvan. Kalastuksenhoitomaksu on nyt 24 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta.

Maksun voi suorittaa suoraan maa- ja metsätalousministeriön tilille FI47 5000 0121 5028 42, ostaa maa- ja metsätalousministeriön verkkokaupasta (www.mmm.fi), postista (Itella), R-kioskista tai sen voi hankkia mobiilisti missä ja milloin vaan. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa. Kalastuksenhoitomaksua ei tarvitse maksaa alle 18-vuotiaan eikä 65 vuotta täyttäneen.

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Merkitse pyydyksesi oikein -esite: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/186.pdf
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Vinterfiskare - märk redskapen rätt och kom ihåg fiskeloven

När kölden sent omsider anlänt till södra Finland börjar vattnen frysa och vinterfiskets vänner kommer äntligen ut på isarna. Centralförbundet för Fiskerihushållning vill påminna om hur redskapen ska märkas och vilka fisketillstånd som behövs.

Bestämmelserna om hur fiskeredskap ska märkas förnyades för två år sedan. Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har man under de senaste två åren gjort varierande tolkningar ute på isvidderna. Nu borde tiden för tolkning vara över och märkningen ske rätt. Utgångspunkten för märkningen av redskap är:

1) När man fiskar från isen ska redskap och vakar med diameter över 40 cm, märkas ut med en 1,2 meter hög stång som inte är vit. Stången ska också förses med en 2 cm hög reflex, som är synlig från alla håll. Om man till exempel lägger ut en katsa, mjärde eller vertikalryssja sköts fisket genom en vak. Om den vaken är över 40 cm i diameter ska den märkas ut på ovannämnda sätt med en minst 1,2 meter hög reflexförsedd stång.

2) Om redskapet, eller flera redskaps sammankopplade längd är över 10 meter ska en stång användas i båda ändarna. Så här ska man till exempel göra om man fiskar med nät. Då man fiskar med vinternät är det vanligt att man lägger ut nät åt flera håll från vaken där man vittjar. Eftersom nätlängderna alltid är över 10 meter långa ska ovan nämnda stångar sättas ut både vid vaken och i ändan av alla de i olika riktningar utsatta näten.

Märkningen fullbordas med fiskarens kontaktuppgifter. Fiskarens namn och kontaktuppgifter samt det märke som anger fiskerätten ska fästas vid stången. Kom ihåg att märkningen av dina redskap är en säkerhetsfråga.

Statens fiskevårdsavgift höjdes vid årsskiftet

Vinterfiskaren ska också ha sina fisketillstånd i skick. Pilkfiske är en allmän fiskerätt som är gratis, men för nätfiske måste man betala statens fiskevårdsavgift samt införskaffa vattenägarens tillstånd. Fiskevårdsavgiften för år 2014 är 24 € per kalenderår, eller 7 € för en sju dygn lång fiskeperiod.

Fiskevårdsavgiften kan inbetalas direkt på jord- och skogsbruksministeriets konto FI47 5000 0121 5028 42, eller köpas från jord- och skogsbruksministeriets nätbutik (www.mmm.fi), posten (Itella), R-kiosker, eller som ett mobillov. Kvitto över betalning ska alltid medhållas vid fiske. Under 18-åringar och 65 år fyllda behöver inte betala fiskevårdsavgift.

Tilläggsuppgifter om hur fiskeredskap ska märkas ut korrekt:
Märk fina redskap rätt -broschyr: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/256.pdf
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5918

Sivun alkuun