Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

28.11. Kalatalouden tulevaisuus Luonnonvarakeskuksessa huolestuttaa kalatalousväkeä
28.11. Fiskerihushållningens framtid i den nya Naturresurscentralen oroar branschfolket
15.11. Kalastuksen rikesakko korotettava 150 euroon


Kalatalouden tulevaisuus Luonnonvarakeskuksessa huolestuttaa kalatalousväkeä

Maatalouden taloudellinen tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) ovat vuoden 2015 alussa yhdistymässä Luonnonvarakeskukseksi. Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous on huolissaan kalatalouden asemasta uudessa organisaatiossa.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tuottaa tärkeää tietoa kaloista ja kalataloudesta sekä huolehtii valtion kalanviljelystä. On vaarana, että näiden tehtävien painoarvo vähenee uudessa organisaatiossa.

Tulevaisuudessakin tarvitaan tietoa kalojen ja kalastuksen asemasta muuttuvissa vesistöissä ja jonkun tarvitsee huolehtia uhanalaisista kalakannoista ja niiden perimästä.

Kalataloudelle tulee turvata vahva asema Luonnonvarakeskuksessa. Kalatalouden Keskusliitto valtakunnallisena kalatalouden neuvontajärjestönä on mielellään aktiivisesti mukana luomassa uutta Luonnonvarakeskusta.

Lisätietoja: Kaj Mattsson, Åbolands Fiskarförbund, puh. 0400 573 474
Ari Tapanainen, Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry, puh. 040 504 1766
Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500 253 261
Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Fiskerihushållningens framtid i den nya Naturresurscentralen oroar branschfolket

Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi (MTT), Skogsforskningsinstitutet (Metla), Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet (VFFI) och Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentral (TIKE) ska från början av 2015 slås samman till en Naturresurscentral. Centralförbundet för Fiskerihushållnings representantmöte är oroade över fiskerinäringens ställning i den nya organisationen.

Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet tar fram viktig information om fisk och fiskerinäringen samt sköter om statens fiskodling. Det finns en risk att dessa uppgifters får en minskad tyngd i den nya organisationen.

Vi kommer även i framtiden att behöva information om fisk och fiskets ställning i en miljö i förändring, och någon måste sköta om våra hotade fiskbestånd och deras genetiska mångfald.

Fiskerihushållningen måste säkras en stark ställning i den nya Naturresurscentralen. Centralförbundet för Fiskerihushållning är som en landsomfattande rådgivningsorganisation gärna aktivt med och skapar en ny Naturresurscentral.

Tilläggsuppgifter:
Kaj Mattsson, Åbolands Fiskarförbund, tel. 0400 573 474
Ari Tapanainen, Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry, tel. 040 504 1766
Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, tel. 0500 253 261
Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalastuksen rikesakko korotettava 150 euroon

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Lapin kalastusaluepäivillä Sodankylän Luostolla 15.11.2013 klo 8.30.

Kalastuksenhoitomaksuja lunastetaan vuosittain vajaa 300 000 kappaletta. Tutkimusten mukaan maksuvelvollisia yli 18-vuotiaita kalastajia liikkuu vesillä kuitenkin lähes 800 000 kappaletta. Heitä valvoo viranomaisten lisäksi noin 2600 koulutettua ja tutkinnon suorittanutta kalastuksen valvojaa.

Rikoslain mukaan rikesakko voidaan säätää seuraamukseksi kalastuslaissa säädetyn kalastuksenhoito- tai viehekalastusmaksun suorittamisen laiminlyönnistä taikka kyseisen maksun suorittamista osoittavan tositteen määräajassa esittämisen laiminlyönnistä. Nämä maksut maksavat nyt vuodessa 51 euroa, mutta ensi vuonna jo 55 euroa.

Kalastuksen rikesakko 50 euroa ei vastaa suuruudeltaan edes näiden kahden edellä mainitun maksun yhteissummaa eli se ei oikein kannusta maksamaan lakisääteisiä kalastusmaksuja, pelotevaikutuksesta puhumattakaan.

Kalastuskortin maksamatta jättämisen pitää aiheuttaa sellaiset sanktiot, että ne ohjaavat luvattomat kalastajat maksamaan kalastusmaksunsa. Kalastuksen rikesakkokäytäntöä on syytä muuttaa pikaisella aikataululla siten, että otetaan käyttöön kalastuksenvalvontamaksu tai rikesakko, jonka suuruus on 150 euroa. Tämän päälle on maksettava lisäksi maksamatta jääneet kalastusmaksut.

Kalastusrikkomusten rangaistusten linja on tiukkenemassa. Ennakkotapauksista voidaan mainita Nuorttijoen salakalastustapaus Lapissa, jossa salakalastajat tuomittiin luvattomasta taimenen pyynnistä yhteensä 13 000 euron maksuihin. Loviisassa puolestaan merialueella salaverkoilla kalastanut tuomittiin 7 000 euron maksuihin.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


08.10. Venäläiset löysivät Suomen kalastusmatkailuportaalin
03.10. Saaristo saapuu Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina
03.10. Skärgården på besök i stan – strömmingsmarknaden börjar på söndag


Venäläiset löysivät Suomen kalastusmatkailuportaalin

Uusi valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali www.fishinginfinland.fi avattiin kesäkuussa. Palvelun ensimmäisinä toimintakuukausina venäläiset ovat olleet palvelun selvästi suurin ulkomainen käyttäjäryhmä. Kävijöitä palvelussa on ollut lokakuun alkuun mennessä 30 000.

Tässä vaiheessa neljällä kielellä – suomi, englanti, venäjä ja saksa − toimiva kalastusmatkailuportaali esittelee Suomea monipuolisesti hyvänä kalastuskohteena. Palvelun kielivalikoima laajenee puolen vuoden sisällä kymmeneen.

Matkailun edistämiskeskuksen tekemän luontomatkailututkimuksen mukaan venäläiset matkailijat haluavat Suomessa käydessään kalastaa mieluiten valkolihaisia kaloja. Selvästi tavoitelluin kalalaji on hauki. Venäläiset kalastavat mielellään myös lahnaa, kuhaa ja ahventa.

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut portaalihanketta kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisää kalastusmatkailusta Suomessa:
Projektipäällikkö Ismo Kolari, FIN-FISH Valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali -hanke, puh. 050 5929 259
Elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 5912

Kalastusmatkailuportaali www.fishinginfinland.fi

Sivun alkuun


Saaristo saapuu Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina

Silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa, joka myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse valmistetun, terveellisen ja maukkaan lähiruuan markkinapaikka.

Helsingin Kauppatorin täyttävät taas kalastajien alukset ja myyntikojut. Helsingin 271. silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 6.10. klo 7.00 ja jatkuvat lauantaihin 12.10. saakka.

Helsingin silakkamarkkinoille on ilmoittautunut 22 kalastajavenettä. Kalamökit ovat vuoden kokeilun jälkeen taas takaisin tutulla paikallaan Kauppatorilla ja niihin on tulossa 20 kalastajaa. Myytävää kalaa on siis tarjolla runsaasti ja monessa liemessä.

Avajaispäivään kuuluu viihdettä koko perheelle. Ohjelmassa on silakkaruokia, silakanfileointikilpailua ja kauneimman kalastajaveneen valinta. Päivän lopuksi klo 16.00 arvovaltainen raati palkitsee Vuoden maustekalan ja Vuoden silakkayllätyksen. Palkittuja tuotteita on perinteisesti jonotettu kunnes ne loppuvat.

Kalatalouden Keskusliitto on paikalla omalla infopisteellään, jossa voi tutustua akvaariossa uiviin kotimaisiin kaloihin ja kysyä niin kaloista, kalastuksesta kuin silakkamarkkinoistakin.

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, puh (09) 6844 5912, 050 3850 875
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh (09) 6844 5922, 040 5960 808

ja silakkamarkkinoista Helsingin Sataman sivuilta: http://www.helsinginsatama.fi/

Sivun alkuun


Skärgården på besök i stan – strömmingsmarknaden börjar på söndag

Strömming och vassbuk är traditionell närmat som på strömmingsmarknaden säljs direkt åt konsumenten. Strömmingsmarknaden är en marknadsplats för fiskarnas hälsosamma och smakliga fångst.

Salutorget i Helsingfors fylls igen av fiskarnas båtar och försäljningsstånd. Den i ordningen 271:e strömmingsmarknaden inleds på söndag morgon den 6.10 kl. 7.00 och avslutas därpå följande lördag, den 12.10.

Hittills har 22 båtlag anmält sig till Helsingfors strömmingsmarknad. Tjugo fiskare kommer också att sälja fisk från bodar på Salutorget. Det finns med andra ord mycket fisk, i många smaker, till salu.

Enligt tradition erbjuder öppningsdagen på underhållning för hela familjen. Det tävlas i strömmingsfilering, det finns matuppvisningar och marknadens vackraste fiskebåt väljs. Öppningsprogrammet avslutas klockan 16.00 då vinnarna i tävlingen årets kryddfisk och årets strömmingsöverraskning utses. Vanligtvis säljer de belönade produkterna slut redan under de första dagarna.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats med ett eget informationsstånd. Här kan man bekanta sej med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om såväl fiskar, fiske och strömmingsmarknaden.

Ytterligare information från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth tel (09) 6844 5922, 040 5960 808

Information om strömmingsmarknaden på Helsingfors hamns hemsidor: www.helsinginsatama.fi/framsida

Sivun alkuun


08.08. Uusia rapulauluja elokuun rapujuhliin


Uusia rapulauluja elokuun rapujuhliin

Rapukauden saaliit ovat paranemassa ja elokuu pimenevine iltoineen onkin rapukestien aikaa. Rapujuhliin kuuluvat laulut ja Rapuriimityskilpailun uudet sanoitukset tarjoavat viihdettä koko perheelle.

Rapukausi on käynnistynyt vaihtelevasti. Suomen keskeisellä täplärapualueella Pirkanmaalla ja Hämeessä kauden alku on jäänyt odotetusta, mutta saaliit ovat hiljalleen kasvussa. Saimaan alueella rapuja on tullut ennusteiden mukaan, kuten myös Itä-Suomessa. Paikoitellen rapurutto vaivaa rapukantoja.

Pirkanmaan kalatalouskeskuksen ja Kalatalouden Keskusliiton viime kevään Rapuriimityskilpailun satoa on julkaistu lisää osoitteessa www.kuhamaa.fi/rapuriimityskilpailu. Sivuilta löytyy viiden palkitun laulun lisäksi 25 muuta rapuaiheista sanoitusta, jotka on tehty kansanlauluihin ja muihin tuttuihin sävelmiin. Uusia lauluja voi kokeilla syksyn rapujuhlissa. Suurin osa kappaleista on koko perheen rapuriimityksiä.

Elokuu pimenevine iltoineen on rapukestien aikaa, joten nyt on hyvä hetki herkutella kotimaisilla äyriäisillä. Rapujuhliin kuuluvat oleellisena osana tunnelmallinen ja näyttävä rapukattaus punaisine servetteineen ja kynttilöineen sekä tietysti pöydän kruunaava komea keko punaisia saksiniekkoja. Loppukesän ilta on parhaimmillaan tillin tuoksun leijuessa ilmassa, paahtoleivän rapistessa ja ravun pyrstölihan paljastuessa kuoren alta. Rapukestien tunnelma nousee entisestään kun rapupöydän ääressä lauletaan yhdessä koko perheen kanssa hauskoja rapulauluja.

Lisätietoja rapulauluista ja ravustuksesta:
kalatalousneuvoja Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus, puh. 050 5929 259
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


30.07. Ankeriaanpoikaset saapuvat Suomeen tänään
30.07. Ålynglen anländer till Finland idag
24.07. Ankeriaanpoikaset lentävät Suomeen tiistaina 30.7.
16.07. Mielenkiintoinen rapukausi luvassa


Ankeriaanpoikaset saapuvat Suomeen tänään

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydetyt ankeriaat Suomeen iltapäivällä. Tänä vuonna Suomeen istutetaan 197 000 ankeriaanpoikasta. Poikaset lähtevät lentokentältä välittömästi eteenpäin istutettaviksi ympäri Suomea.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi laati muiden EU-maiden joukossa oman kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman vuonna 2008.

Ensimmäiset ankeriasistutukset Suomen vesiin tehtiin 120 vuotta sitten vuonna 1893. Tuolloin käytetyt ankeriaat olivat sveitsiläistä alkuperää. Tänään istutettavat ankeriaat on pyydetty Severnjoesta Englannista ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja gramman painoisia. Suomen ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Kööpenhaminasta Helsinki-Vantaalle tiistaina 30.7. kello 15.55 laskeutuvalla Finnairin lennolla. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin vesistöihin.

Media on tervetullut seuraaman ankeriaiden matkaa lentokentältä istutuspaikalle. Helsinki-Vantaalle saapuvia median edustajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen tiedottaja Tapio Gustafssonille (tapio.gustafsson@ahven.net tai puh. (09) 6844 5914).

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, puh 050 3850 875
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Alueelliset ankeriaanpoikasten istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:
Etelä-Suomen Merikalastajain liitto, 15 000 kpl, Risto Soljento 050 5780 830
Nylands Fiskarförbund, 17 000 kpl, Christian Lindén 040 3542 317
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 21 000 kpl, Erkki Virtanen 0400 460 879
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus , 10 500 kpl, Jari Hagman 044 5092 461
Hämeen kalatalouskeskus, 9 000 kpl, Tomi Ranta 040 747 7446
Etelä-Savon Kalatalouskeskus, 2 000 kpl, Harry Härkönen 0400 185 139
Kymenlaakson Kalatalouskeskus, 1 000 kpl, Martti Puska 040 5680 951
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 67 500 kpl, Kauko Poikola 0295 029 079
Pohjanmaan ELY-keskus, 18 000 kpl, Kyösti Nousiainen 050 3128 611
Varsinais-Suomen ELY-keskus, 18 000 kpl, toimeenpano Chris Karppinen 0400 708570
Uudenmaan ELY-keskus, 18 000 kpl, toimeenpano Christian Lindén 040 3542 317 ja Erkki Virtanen 0400 460 879

Sivun alkuun


Ålynglen anländer till Finland idag

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ålyngel fångade i England. I år utplanteras sammanlagt 197 000 ålyngel i Finska vatten. Ynglen anländer till flygfältet på eftermiddagen och fraktas omedelbart efter ankomsten till olika delar av Finland för att utplanteras.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har minskat kraftigt och år 2008 utarbetades i Finland och övriga EU-länder en ålförvaltningsplan som stöd för beståndet.

I Finland gjordes de första utplanteringarna redan för 120 år sedan, år 1893. Då var ålarna fångade i Schweiz. De ålar som utplanteras idag är fångade i floden Severn i England och har hållits i karantän i Sverige. Ynglen är cirka 10 cm långa och väger ungefär ett gram. I Finland är ålbeståndet numera helt beroende av utplanteringar.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält från Köpenhamn med Finnairs flyg den 30.7 cirka 15:55. Efter den cirka en timme långa frakten fortsätter transporten med bil runt om till utplanteringsvattnen i södra Finland.

Medierna är välkomna att följa med ålarnas tur från flygfältet till sina utplanteringsvatten. Representanter för medierna ombedes anmäla sig i förhand till informatör Tapio Gustafsson per e-post (tapio.gustafsson@ahven.net eller tfn (09) 6844 5914).

Tilläggsuppgifter om ålimporten från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
Näringschef Vesa Karttunen, tfn 050 3850 875
Informatör Tapio Gustafsson, tfn (09) 6844 5914
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, tfn (09) 6844 5922

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kontaktpersoner och regionala utplanteringsantal:
Etelä-Suomen Merikalastajain liitto, 15 000 st., Risto Soljento 050 5780 830
Nylands Fiskarförbund, 17 000 st., Christian Lindén 040 3542 317
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 21 000 st., Erkki Virtanen 0400 460 879
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, 10 500 st., Jari Hagman 044 5092 461
Hämeen kalatalouskeskus, 9 000 st., Tomi Ranta 040 747 7446
Etelä-Savon Kalatalouskeskus, 2 000 st., Harry Härkönen 0400 185 139
Kymenlaakson Kalatalouskeskus, 1 000 st., Martti Puska 040 5680 951
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 67 500 st., Kauko Poikola 0295 029 079
Österbottens ELY-central, 18 000 st., Kyösti Nousiainen 050 3128 611
Egentliga Finlands ELY-central, 18 000 st., verkställare: Chris Karppinen 0400 708570
Nylandsn ELY-central, 18 000 st., verkställare: Christian Lindén 040 3542 317 och Erkki Virtanen 0400 460 879

Sivun alkuun


Ankeriaanpoikaset lentävät Suomeen tiistaina 30.7.

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 197 000 ankeriaanpoikasta. Ankeriaanpoikaset ovat merkitty, jotta niiden elämää pystytään paremmin seuraamaan.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi laati muiden EU-maiden joukossa oman kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman vuonna 2008. Suomessa ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa.

Istutuksiin käytetyt ankeriaat on pyydetty Severnjoesta Englannista ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja gramman painoisia.

Keski-Euroopassa ankerias on sisävesikalastuksen arvokkain saalislaji. Suomessa ankeriassaaliin taloudellinen merkitys on vähäinen ja ankeriaita saadaan useimmiten satunnaisena sivusaaliina katiska- tai rysäpyynnissä.

Merkinnät antavat tietoa ankeriaiden elämästä ja liikkeistä

Suomeen tuotavat ankeriaat on kylvetetty kaksi kertaa strontiumkloridissa, mistä jää merkki ankeriaan kuuloluuhun eli otoliittiin. Istutetut ankeriaat tulevat pyyntikokoon noin viidessä vuodessa, jolloin niitä voidaan merkintöjen avulla alkaa seurata. Seurannassa saadaan selville istutettujen poikasten osuus koko kannasta. Lisäksi saadaan tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta. Ankeriaat elävät vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle. Vuonna 2009 pyydetty suomenennätysankerias painoi 4,666 kiloa.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tiistaina 30.7. noin kello 15:55. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin istutusvesiin.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
järjestöjohtaja Risto Vesa, puh. 0400 507 832
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, paikalla 29.7. puh 050 3850 875
tiedottaja Tapio Gustafsson, paikalla 29.7. puh (09) 6844 5914

Istutusten alueelliset yhteyshenkilöt:

Etelä-Suomen Merikalastajain liitto, Risto Soljento 050 5780 830
Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto, Erkki Virtanen 0400 460 879
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, Jari Hagman 044 5092 461
Hämeen kalatalouskeskus, Tomi Ranta 040 747 7446
Etelä-Savon Kalatalouskeskus, Rauno Jaatinen 0400 277 688
Nylands Fiskarförbund, Christian Lindén 040 3542 317
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kauko Poikola 0295 029 079

Sivun alkuun


Mielenkiintoinen rapukausi luvassa

Ensi sunnuntaina 21.7. kello 12 alkavalla ravustuskaudella saaliista odotetaan aiempien vuosien malliin 8 – 10 miljoonaa rapua, joista jokiravun osuus on 2 – 3 miljoonaa. Koeravustusten perusteella ravut ovat jo liikkeellä. Mielenkiintoista on, se kuinka aikaisin alkanut kasvukausi vaikuttaa erikokoisten rapujen liikkumiseen kauden aikana ja mihin saalishuiput ajoittuvat. Rapuruton torjunta sekä uudet pyydysten merkintävaatimukset asettavat omat haasteensa ravustajille.

Lämmin ja pitkä kesä tuottaa mielenkiintoisen rapukauden. Koeravustusten perusteella ravut ovat jo liikkeellä ja naaraatkin alkavat mennä mertoihin. Isot koiraat puolestaan voivat jopa hiljalleen valmistautua toiseen kuorenvaihtoon, ja jo ravustuskauden alussa ravut voivat olla hyvin liikkeellä. Tämän rapukauden saalis noussee ainakin kohtuulliseksi ja rapuja riittänee rapujuhliin. Saaliista odotetaan aiempien vuosien malliin 8 – 10 miljoonaa rapua, joista jokiravun osuus on 2 – 3 miljoonaa.

Jokirapukantoja on suojeltava rapurutolta. Tältä kesältä on tietoon tullut yksi jokirapuihin iskenyt rapurutto Oulujärveltä, sekä yksi täplärapukantaa kohdannut raputuho, jossa rapurutolla epäillään olevan osuutensa. Rapurutto on siten kohtalokas jokiravulle, mutta voi merkittävästi haitata myös täplärapukantoja ja hidastaa niiden kasvua. Ravun- ja kalanpyydykset on rapuruton leviämisen estämiseksi desinfioitava huolella.

Merkitse rapumerrat oikein

Pyydysten merkintämääräykset muuttuivat viime vuonna. Kaikkiin pyydyksiin, myös rapumertoihin tulee merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä tarvittaessa kalastusoikeuden osoittava merkki. Yksittäisen rapumerran pintamerkiksi riittää 5 cm pinnan yläpuolelle ulottuva koho. Jatana, eli selkäsiiman avulla pyyntiin lasketut merrat on merkittävä vesiliikenteen käyttämillä alueilla 1,2 m vedenpinnasta kohoavilla lippusaloilla ja muualla 15 cm vedenpinnan yläpuolelle ulottuvilla kohoilla tai 40 cm vedenpinnan yläpuolelle kohoavilla lippusaloilla.

Kaikkien 18-64 -vuotiaiden ravustajien tulee maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu (22 €/vuosi tai 7 €/7 vuorokautta). Kaikkien ravustajien tulee lisäksi hankkia vesialueen omistajan, esim. osakaskunnan myymä lupa. Tämän luvan hinta vaihtelee.

Lisätietoja ravuista ja ravustuksesta:
rapubiologi Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus, puh 040 5428 982, www.raputieto.net
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 59112, 050 3850875, www.ahven.net

Sivun alkuun


26.06. Kalan oikea käsittely on tärkeää kesäoloissa
19.06. Kalastajilla on parannettavaa pyydysten merkinnöissä
19.06. Dags att förbättra märkningen av fiskeredskapen
18.06. Valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali on avattu
13.06. Kalastusluvat kännykkään ja kesälomalle
13.06. På sommarlov med fisketillstånden i mobilen
04.06. Uusi Kalastussäädöksiä 2013 julkaistu


Kalan oikea käsittely on tärkeää kesäoloissa

Kotimainen itse pyydetty kala on tuoreinta ja ekologisinta mitä pöytäänsä voi saada. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa, että kesän lämmössä kala pilaantuu helposti. Tuoreen kalan oikea käsittely on kesän lämmössä erityisen tärkeää.

Kesällä kalastaessa tulee muistaa huomioida auringon vaikutus saaliiseen. Hellesää pilaa kalan hyvin nopeasti, ellei saalista käsitellä oikein, muistuttaa elinkeinojohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Tainnuta, verestä, perkaa ja jäähdytä

Kun kala on saatu, tulee se tainnuttaa mahdollisimman nopeasti, Karttunen jatkaa. Napakan puukalikalla kopautuksen jälkeen kala tulee verestää. Paras tapa on katkaista kalan kidusvaltimo. Lämpimässä kesäsäässä kalan perkaus ja viileään saaminen edistää huomattavasti kalan säilyvyyttä ja sen myöhempää kelpoisuutta ruokapöytään.

Lisää kalan perkauksesta ja käsittelystä: http://www.ahven.net/kalankasittely

Videoleikkeitä eri kalalajien käsittelystä: http://www.ahven.net/kalastusvideot

Lisää kesäkalastuksesta ja kalan käsittelystä:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5912
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Kalastajilla on parannettavaa pyydysten merkinnöissä

Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa kalastajia siitä, että verkkojen ja katiskoiden merkinnät ovat tiukentuneet. Viime kesänä kalastuksenvalvojat havaitsivat runsaasti puutteita pyydysten merkinnöissä. Asiaa on ollut aikaa opetella, nyt linjaa tiukennetaan.

Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä 20 senttimetriä leveällä ja korkealla lipulla. Jos kyseessä on pintapyydys (lähempänä kuin 1,5 metriä vedenpinnasta), tulee salko varustaa kahdella lipulla. Molemmissa tapauksissa lippusalossa pitää olla 2 senttimetrin heijastin.

Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesa uskoo pyydysten merkinnän tason kohentuvan kuluvana kesänä tuntuvasti. Lähes kaikki kalastajat haluavat toimia niin kuin laki sanoo. Uuden oppiminen vain ottaa aikansa. Merkintä on turvallisuustekijä, siksi se tulee tehdä kunnolla, näkee Vesa.

Pyydyksiin tulee kalastuslain mukaan merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä.

Mallikuvia kalanpyydysten merkitsemisestä http://www.ahven.net/v2_tiedostot/255.pdf

Kysy kalanpyydysten merkinnöistä:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Dags att förbättra märkningen av fiskeredskapen

Centralförbundet för Fiskerihushållning påminner fiskarna om att märkningen av nät och katsa har ändrats. Förra sommaren lade fiskeövervakarna märke till stora brister i märkningen av redskapen. Under året som gått har man haft god tid att lära sig de nya reglerna och nu blir linjen strängare.

I områden som används för sjötrafik ska fiskeredskapen märkas ut med 20 cm höga och breda flaggor, som fästs på en stång som når minst 1,2 meter över vattenytan. Om redskapet är ett ytredskap (når närmare än 1,5 m från vattenytan), ska stången förses med två flaggor. I båda fallen ska stången förses med en 2 centimeter bred reflex.

Mikael Ahlström, fiskeribiolog vid Centralförbundet för Fiskerihushållning, tror att märkningen av redskapen nu kommer att förbättras betydligt jämfört med i fjol. Närapå alla fiskare försöker fiska enligt lagen, men det tar alltid sin tid att lära sig nya saker. Märkningen av redskap är en säkerhetsfråga och bör därför göras ordentligt, påpekar Ahlström.

Fiskeredskapen ska enligt lagen om fiske förses med fiskarens namn och kontaktuppgifter, så att dessa kan läsas utan att redskapen måste lyftas ur vattnet.

Broschyr med bilder om redskapsmärkning: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/256.pdf

Fråga om märkning av redskap:
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5922
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali on avattu

Uusi valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali www.fishinginfinland.fi on avattu. Portaali tule toimimaan keskeisenä tiedonlähteenä kansainvälisille kalastuksesta kiinnostuneille matkailijoille. Alkuvaiheessa kolmella kielellä – suomi, englanti ja venäjä − toimiva sivusto esittelee Suomen hyvänä kalastuskohteena.

Suomen kalastusmatkailusta on kehittynyt 2000-luvulla nopeasti kansainvälistynyt maaseudun elinkeino. Ulkomaiset matkailijat ovat alalla toimiville yrittäjille keskeinen kohderyhmä. Kalastusoppaat ja kalastajille majoitusta tarjoavat mökkimajoittajat ovat alan päätoimijoita. Tilastokeskuksen vuonna 2008 tekemän rajahaastattelun mukaan yli 280 000 ulkomaista matkailijaa harrasti kalastusta Suomen matkansa aikana.

FishinginFinland.fi − ikkuna Suomen kalavesille

Kilpailijamaihin verrattuna Suomen kalastusmatkailun kansainvälinen näkyvyys on ollut toistaiseksi melko vaatimatonta lukuun ottamatta Pietarin ja Moskovan alueita. Venäjä on keskeisin markkina-alue. Asiakkaita saapuu myös Baltian alueelta ja Puolasta sekä monista Itä- ja Keski-Euroopan maista.

Uuden kalastusmatkailuportaalin avulla maamme kokonaistarjonta nousee esille muillekin keskeisille markkinoille sanoin, kuvin ja videoin. Kalastuskohteet, kalalajit ja matkailijoiden tarvitsemat palvelut esitellään alueittain. Portaali kertoo niin ikään lupa- ja turvallisuusasiat, Suomen vesillä käytettävät kalastusmuodot ja kalastuskulttuurimme piirteet.

Yrittäjä kehittää kalastuspalveluja asiakaslähtöisesti

Itä-Suomessa pohjoisen Saimaan alueella toimiva Old School Trolling on yksi FishinginFinland.fi -portaalissa palvelujaan esittelevä kalastusmatkailuyritys. Yrityksen vetäjä Jari Käyhkö tarjoaa asiakkailleen opastettuja kalaretkiä Paasveden ja Savonselän alueella. Heinäkuussa yritykselle valmistuu oma vuokramökkikohde, jonka avulla on mahdollista räätälöidä hyvä ja kilpailukykyinen kokonaisuus matkailijoiden erilaisiin tarpeisiin. Käyhkö kertoo, että 90 % hänen asiakkaistaan tulee Venäjältä.”Kohteen läheinen sijainti ja mahdollisuus monipuoliseen kalastukseen ovat tärkeitä.”

Kalastusmatkailuportaali laajenee seuraavaksi saksankielisellä versiolla ja se tullaan rakentamaan 10 kielellä vuoteen 2014 mennessä. Portaalin päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista. Muita rahoittajia ovat Matkailun edistämiskeskus ja Kalatalouden Keskusliitto, joka vastaa sivuston rakentamisesta ja ylläpidosta.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Ismo Kolari, FIN-FISH Valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali -hanke, puh. 050 5929 259
Elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 5912
Kalastusmatkailuyrittäjä Jari Käyhkö, Old School Trolling, puh. 0400 523 819

Sivun alkuun


Kalastusluvat kännykkään ja kesälomalle

Kalastusmaksuista iso osa jätetään maksamatta. Tavallisimmin maksut jäävät maksamatta satunnaisesti kalastavilta. Maksamisen helppous voi korjata tilannetta.

Muutaman vuoden takaisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan vain alle puolet vapaa-ajankalastajista maksaa kalastuksenhoitomaksun. Tavallisimmin maksu jää maksamatta satunnaisesti kalastavalta.

Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita lupia. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina luvan, muistuttaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson. Viehekalastusta harrastavan 18–64-vuotiaan tulee maksaa kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko läänikohtainen viehekelastusmaksu tai paikallinen kalastuslupa. Verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Valtion kalastuslupien osto on oikeasti helppoa. Luvat saa hankittua vaikka mökkilaiturilla juuri ennen kalaan lähtöä, koska luvan hankkiminen onnistuu matkapuhelimella. Mobiililupien käyttö on vielä vähäistä verrattuna perinteisiin, mutta uuden maksutavan yleistymiseen uskotaan Kalatalouden Keskusliitossa.

Perinteiseen tapaan asioivat voivat ostaa valtion kalastusluvat maa- ja metsätalousministeriön verkkokaupasta (www.mmm.fi), postista (Itella), R-kioskista tai maksaa summan suoraan ministeriön tilille. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa.

Kalastuksenhoitomaksu on 22 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 29 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäivästä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Tarkemmat tiedot kalastusluvista: http://www.ahven.net/luvat

Kysy kalastusluvista:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


På sommarlov med fisketillstånden i mobilen

En stor del av fisketillstånden förblir obetalda. Det är vanligtvis de sporadiskt fiskande som inte betalar sina fisketillstånd. Att det idag är så enkelt att betala avgifterna borde råda bot på problemet.

Enligt en undersökning som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet gjorde för några år sedan är det endast hälften av fritidsfiskarna som betalar sin fiskevårdsavgift. Det är vanligtvis den sporadiskt fiskande fiskaren som inte betalar avgiften.

För mete och pilkfiske behövs inget tillstånd, men för 18–64-åringar kräver allt övrigt fiske tillstånd, påminner Tapio Gustafsson, informatör vid Centralförbundet för Fiskerihushållning. En 18–64-åring som spöfiskar bör förutom fiskevårdsavgift också betala den länsbaserade spöfiskeavgiften eller ett lokalt fisketillstånd. För fiske med nät och för kräftfiske bör man förutom fiskevårdsavgift också ha tillstånd av vattenområdets ägare.

Att köpa statens fisketillstånd är verkligen enkelt. Tillstånden kan lösas in med mobiltelefon på stugbryggan strax innan fisketuren börjar. Mobiltillståndens andel av fisketillstånden är ännu ganska blygsam i jämförelse med de traditionella tillstånden, men på Centralförbundet för Fiskerihushållning tror man att mobiltillståndens andel kommer att öka i framtiden.

De som helst litar på traditionella metoder kan lösa ut statens fisketillstånd på Jord- och skogsbruksministeriets nätbutik (www.mmm.fi), på posten (Itella), i R-kiosker, eller betala avgifterna direkt till ministeriets konto. Ett kvitto på betald avgift, eller en kopia på denna bör man alltid ha med sig då man fiskar.

Fiskevårdsavgiften är 22 € per kalenderår, eller 7 € för sju dygns fiske. Den länsbaserade spöfiskeavgiften är 29 € per kalenderår, eller 7 € för sju dygns fiske, räknat från betalningsdagen eller annan tid som framgår på kvittot.

Mera information om fisketillstånden: http://www.ahven.net/fisketillstand

Fråga om fisketillstånden:
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5922
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Uusi Kalastussäädöksiä 2013 julkaistu

Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uuden painoksen Kalastussäädöksiä julkaisusta. Keskeisin muutos julkaisun sisällössä on kalastusmatkailuun liittyvät lakimuutokset.

Kalatalouden Keskusliiton julkaisema Kalastussäädöksiä 2013 julkaisu pitää kalastajan ja osakaskuntatoimijan ajan tasalla pykäläviidakossa. Kalastussäädöksiä on kesän kynnyksellä päivitetty käytettäväksi päätöksenteon apuvälineenä tai kalastuslakia koskevien väittelyjen ja pohdiskelujen viimeisen sanan sanojana.

Kalastussäädöksiä 2013 sisältää keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Mukana ovat kalastuslain ja -asetuksen lisäksi yhteisaluelaki, hallintolaki, otteita kielilaista ja tärkeimmät pykälät vesilaista.

Julkaisussa on 87 sivua ja sitä voi tilata Kalatalouden Keskusliitosta 15 € kappalehintaan.

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puh. (09) 6844 590
kalastus@ahven.net
www.ahven.net

Sivun alkuun


20.05. Kalabongausviikolla ennätysmäärä kalalajeja
20.05. Rekordmånga arter under fiskbongningsveckan
16.05. Kalabongausviikko huipentuu viikonloppuna
16.05. Fiskbongningsveckan kulminerar under veckoslutet
10.05. Kalabongausviikko alkaa maanantaina
10.05. Fiskbongningsveckan börjar!


Kalabongausviikolla ennätysmäärä kalalajeja

Kalabongauskisaan ilmoitettiin jälleen kalansaaliita kaikkialta Suomesta. Kaikkiaan eri kalalajeja bongattiin 33. Ahven oli kalastajien tavallisin saalis.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämä kalabongausviikko käytiin 13.–19. toukokuuta. Kisaan saapui 75 fongausilmoitusta. Bongattujen kalalajien määrässä tehtiin uusi ennätys kun eri lajeja ilmoitettiin kaikkiaan 33. Suurin yksittäisen kalastajan ilmoittama lajimäärä oli 15 kalalajia.

Ahven, särki ja hauki yleisimmät

Kalabongauksen yleisin kalalaji oli ylivoimaisesti ahven, jonka 81,3 % kalastajista oli onnistunut narraamaan. Seuraavaksi yleisimmät lajit olivat viime vuoden tapaan särki ja hauki. Kisan erikoisuuksia olivat härkäsimppu ja piikkimonni. Eniten ilmoituksia kisaan tuli Kuusamosta. Kalabongauksen lopulliset tulokset ovat nähtävillä osoitteessa: www.ahven.net/bongaafisu

Saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvottiin kolme kotimaisia vieheitä sisältävää kalastustarvikesettiä. Lahjoittajina olivat Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Rapala.

Lisätietoja kalabongausviikosta ja kalojen bongauksesta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5925, 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Rekordmånga arter under fiskbongningsveckan

Fångster från runt om i landet anmäldes igen under fiskbongningsveckan. Allt som allt rapporterades 33 olika fiskarter. Abborre var den vanligaste fångade arten.

Fiskbongningsveckan ordnades av Centralförbundet för Fiskerihushållning under den 13-19 maj. Då tidsfristen löpte ut hade 75 fångstrapporter inrapporterats till tävlingen. Ett nytt rekord gjordes då 33 olika fångade arter anmäldes till tävlingen. Den största enskilda rapporterade artmängden bestod av 15 olika fiskarter.

Abborre, mört och gädda vanligast

Den överlägset allmännaste bongade fiskarten var abborre, som 81,3 % av fiskarna lyckades fånga. Precis som i fjol så var mört och gädda de näst vanligaste arterna. Till de mer sällsynta arterna hörde hornsimpa och dvärgmal. Flest rapporter kom in från Kuusamo. De slutgiltiga resultaten från fiskbongningsveckan finns till påseende på nätet på adressen: www.ahven.net/bongaafisu.

Bland deltagarna utlottades tre inhemska fiskeredskapsset donerade av Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin och Rapala.

Tilläggsuppgifter om fiskbongningsveckan och fiskbongning:

fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalabongausviikko huipentuu viikonloppuna

Maanantaina käynnistynyt kalabongausviikko huipentuu tulevana viikonloppuna. Alkuviikon aikana kisaan on ilmoitettu 19 eri kalalajia. Yleisin kalalaji on ahven.

Yli 77 % kalabongaukseen eli fongaukseen osallistuneista kalastajista on onnistunut saamaan saaliikseen ahvenen. Seuraavaksi tavallisimmat saaliskalat ovat tällä hetkellä särki ja lahna. Yksilömäärissä mitattuna ahven on vasta neljännellä sijalla. Runsaimman kalan kärkipaikkaa hallitsee kuore. Fongattujen lajien joukossa on tuttuja kaloja. Loppuviikosta listalle nousee varmasti vähemmän tunnettuja lajeja.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämä kalabongausviikko jatkuu sunnuntaihin saakka. Kisan edistymistä ja saalislajien kertymistä voi seurata osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24. Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.

Lisää Kalabongausviikosta ja vinkkejä lajikalastukseen:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Fiskbongningsveckan kulminerar under veckoslutet

Fiskbongningsveckan som inleddes på måndag kulminerar kommande veckoslut. Under början av veckan har 19 fiskarter anmälts till tävlingen. Den vanligaste fisken är abborre.

Över 77 % av fiskarna som anmält sina fångster har fått abborre som fångst. De nästvanligaste arterna är för tillfället braxen och mört. Mätt i antal individer så kommer abborren först på en fjärde plats, medan den talrikast fångade arten är nors. De fångade fiskarna som hittills anmälts har hört till våra allmännaste fiskarter, men vid slutet av veckan dyker säkert mer sällsynta fiskar upp på listan.

Fiskbongningen som arrangeras av Centralförbundet för Fiskerihushållning fortsätter fram till söndag. Du kan följa med hur tävlingen fortskrider och vilka fiskarter som hittills bongats på nätet på www.ahven.net/bongaafisu. De fiskar du bongar under den här tiden kan du anmäla ända till söndag kväll klockan 24. Bland alla som anmält sina fångster lottar vi ut tre fina inhemska fiskeredskapsset, donerade av Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin och Rapala.

Tilläggsuppgifter om fiskbongsningsveckan:
fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalabongausviikko alkaa maanantaina

Kalabongausviikko käynnistyy maanantaina 13.5. ja huipentuu sunnuntaina 19.5. Bongaukseen voi osallistua osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu

Netin kautta tapahtuvaan leikkimieliseen kalojen bongauskisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen. Viikon aikana fongaamansa kalat voi ilmoittaa kisaan netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu sunnuntai-iltaan klo 24 asti. Omaa saalistaan voi verrata viikonloppuna järjestettävän Kalamaratonin joukkueiden saaliisiin.

Mato-onki on paras pyyntiväline

Suomesta on tavattu kaikkiaan 100 kalalajia. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuositasolla edellyttää perehtymistä lajien esiintymiseen ja elintapoihin sekä tietysti kalastusmenetelmiin.

Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraa helposti ahvenen, särjen, lahnan, kiisken tai pasurin. Virvelin ja muutaman uistimen avulla lajilistaa voi kasvattaa hauella tai kuhalla.

Kaikkien kisaan osallistujien kesken arvotaan kolme hienoa kalastustarvikesettiä, joissa on kymmeniä korkealaatuisia kotimaisia vieheitä.

Kalabongausviikon järjestää Kalatalouden Keskusliitto yhteistyössä kalatalousalan lehdistön ja kotimaisten kalastusvälineyritysten kanssa.

Lisää Kalabongausviikosta ja vinkkejä lajikalastukseen:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto p. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914

Bongaa 30 fisua -esite
http://wwww.ahven.net/v2_tiedostot/112.pdf

Sivun alkuun


Fiskbongningsveckan börjar!

Den nationella fiskbongningsveckan inleds på måndagen den 13.5 och kulminerar på söndagen den 19.5. Anmälningar om fiskfångst kan göras på adressen www.ahven.net/bongaafisu.

Den lekfulla tävlingen är öppen för alla runt om i Finland och deltagandet sker genom att anmäla fångsten på adressen www.ahven.net/bongaafisu. De fiskar som bongas under veckans gång kan anmälas fram till söndag kväll klockan 24. Under veckoslutet ordnas också ett Fiskmaraton, en fiskbongningstävling för lag, som man kan jämföra sin egen fångst med.

Metspö med mask bästa redskapet

I Finland har man påträffat 100 fiskarter, varav 70 förekommer regelbundet. Att fånga 20 arter i Finland kräver redan att man bekantat sig en del med fiskarnas levnadssätt samt naturligtvis med fångstmetoderna.

Det bästa redskapet för att bonga fisk är ett vanligt metspö försett med mask. Med det lurar du lätt både abborre, mört, braxen, björknor och varför inte en vimba. Med svirvel och några drag kan du utöka fångsterna med gädda eller gös.

Bland alla deltagare lottas ut tre fiskeredskapsset med högklassiga inhemska drag. Fiskbongningsveckan ordnas av Centralförbundet för Fiskerihushållning i samarbete med branschens press och inhemska fiskeredskapstillverkare.

Tilläggsuppgifter om fiskbongsningsveckan:
fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Bonga 30 fiskar broschyren
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/111.pdf

Sivun alkuun


29.04. Kotitarvekalastus säilytettävä uudessa kalastuslaissa
24.04. Hylje- ja merimetsokantoja säädeltävä voimallisemmin
23.04. Oulujärven kalastusalue on vuoden 2013 kalastusalue
19.04. Rapuisia riimejä ja hauskoja tarinoita - Rapulaulukilpailun tulokset julki Tampereen kalamarkkinoilla
18.04. Uuden kalastuslain sisältö syksyllä lausuntokierrokselle
12.04. Kestävä kalatalous ei kestä nykyisenkaltaista turvetuotantoa


Kotitarvekalastus säilytettävä uudessa kalastuslaissa

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Lapin kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Rovaniemellä 29.4.2013

Kalastuslain uudistamista on viritelty 4 vuotta. Kalastuksen valvontaa koskeva osio on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön 2013. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan uuden kalastuslain muita osioita valmistuneen työryhmämuistion pohjalta.

Kalatalouden Keskusliitossa on tutustuttu alustavaan kalastuslain pykäläpakettiin ja kokonaisuutena ottaen asiaa voitaneen lähteä rakentamaan paketin pohjalta, kun siitä poistetaan pahimmat valuviat eli byrokraattinen ja viranomaistyövoimaa ELY-keskuksissa kuormittava hallintohimmeli.

Maakunnissa toimivat kalatalousalueet voivat joustavasti, ketterästi ja halvalla hoitaa ison osan nyt ELY-keskuksille suunnitelluista tehtävistä. Kalatalousalueen status on yleishyödyllinen julkisoikeudellinen yhdistys.

Varsinkin Lapissa ja itäisessä suomessa kotitarvekalastus on tärkeä kotimaisen kalan tuottaja ruokapöytään. Myös muualla kotitarvekalastuksella on suuri merkitys väestölle. Verkoilla ja katiskoilla pyydetään huomattava osa ruokapöydässä käytettävästä kalasta. Uudessa kalastuslaissa tämä on otettava huomioon eli kalastukset on määriteltävä kolmeen ryhmään: elinkeinokalastus mukaan luettuna kalastusmatkailu, kotitarvekalastus ja vapaa-ajan kalastus.

Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä.. Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään

. Positiivisia asioita kalastuslain pykäläpaketissa:

+ kalastuslupajärjestelmän yksinkertaistaminen. Yksi kortti. Oikeuttaa virvelöimään yhdellä vieheellä koko maan normivesistöissä.
+ edistää kalastusmatkailua
+ käyttäjä maksaa periaate
+ kaikki yli 18-vuotiaat jotka kalastavat ostavat kortin. Käyttäjä maksaa periaate.
+ väliporras eli kalatalousalue on säilytetty ja siihen on tehty kehittämisehdotuksia
+ kalatalousalueiden lukumäärä jatkossa noin 100
+ kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman status voimistuu, valtakunnalliset strategiat heijastuvat kentälle asti

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

Sivun alkuun


Hylje- ja merimetsokantoja säädeltävä voimallisemmin

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous vaatii merihylje- ja merimetsokantojen voimakkaampaa säätelyä kalastukselle, kalanviljelylle ja kalakannoille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi.

Harmaahylje ja Itämeren norppa muodostavat suurimman uhan rannikkokalastukselle ja vesiviljelylle. Hylkeiden aiheuttamat taloudelliset vahingot kalatalouselinkeinoille ovat vuositasolla yli kaksi miljoonaa euroa. Toinen vahinkoja aiheuttava haittaeläin on vieraslaji merimetso (P. carbo sinensis), jonka kanta on kasvanut noin 100 000 yksilöön 2000-luvulla.

Maa- ja metsätalousministeriön asetusesityksessä Itämeren norpan metsästys halutaan muuttaa pyyntilupamenettelyyn perustuvaksi ja harmaahylkeen metsästys kiintiömetsästykseksi. Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous pitää esitystä oikean suuntaisena. Esitetyt muutokset eivät yksin riitä. Niiden lisäksi edustajakokous esittää hylkeiden rauhoitusajan lyhentämistä keväällä kahdella viikolla kuitenkin niin, että kuutin seurassa oleva naaras on tällöin rauhoitettu. Pyydyksillä tapahtuva suojametsästys tulee sallia vuoden ympäri.

Hylkeiden ja merimetsojen suuri määrä on yhteiskunnan tietoinen valinta, josta haitat ovat kärsineet ammattikalastajat, kalanviljelijät sekä kotimaisen kalan kuluttajat. Hyljevahinkojen vähentämiseksi tarvitaan metsästystä, hyljekarkottimien ja hylkeenkestävien pyydysten kehittämisen ja hankinnan rahoitusta sekä hylkeiden sietopalkkiojärjestelmän jatkamista. Merimetson osalta vahinkoja tulee voida vähentää tehokkaalla metsästyksellä, lisääntymismahdollisuuksiin puuttumalla, pelottelulla, pyydyksiä ja kalanviljelyaltaita suojaamalla sekä taloudellisella kompensoinnilla.

Lisätietoja:
Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, puh. 0500 860 566.
Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875.

Sivun alkuun


Oulujärven kalastusalue on vuoden 2013 kalastusalue

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut Oulujärven kalastusalueen vuoden 2013 kalastusalueeksi.

Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan palkitsema Oulujärven kalastusalue on toiminut esimerkillisesti useissa kalastusasioissa. Vapaa-ajankalastajille tarkoitettujen kalastuslupien lisäksi Oulujärvelle on saatavilla ammattimaiseen kalastustoimintaa tarkoitettuja kalastuslupia. Järvelle on myynnissä ammattikalastajien kalastuslupia aina troolikalastusta myöten. Kalastusmatkailuyrittäjiä varten koko järvelle on myynnissä yrittäjien kalastusmatkailulupa.

Oulujärven kalastusalueen toiminta ei ole pelkästään lupamyyntiä. Kalastusalueen isännöitsijä Aki Laitilan mukaan kalastajilta kerätään saalistiedot joka vuosi. Saatuja tietoja käytetään apuna tulevien vuosien hoitotoimien suunnittelussa ja kalaistutusten mitoituksessa. Oulujärven tärkeimmät kaupalliset kalalajit ovat muikku, kuha ja hauki.

Kunniakirjan ja parkitusta matikan nahkasta tehdyn taulun Oulujärven kalastusalueelle luovuttivat Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksessa Oulussa 23.4.2013 puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä. Palkinnon vastaanottivat Oulujärven kalastusalueen puheenjohtaja Kalevi Heikura, varapuheenjohtaja Juhani Karppinen ja isännöitsijä Aki Laitila.

Lisätietoja Oulujärven kalastusalueen toiminnasta:
Oulujärven kalastusalueen isännöitsijä Aki Laitila puh. 044 0946 557.

Sivun alkuun


Rapuisia riimejä ja hauskoja tarinoita - Rapulaulukilpailun tulokset julki Tampereen kalamarkkinoilla

Lehdistötiedote 19.4.2013 Julkaisuvapaa klo 12.30 Pirkanmaan kalatalouskeskus ja Kalatalouden Keskusliitto järjestivät avoimen valtakunnallisen rapulaulujen sanoituskilpailun suomalaisen rapujuhlakulttuurin edistämiseksi ja monipuolistamiseksi. Kilpailussa haettiin uusia ja hauskoja sanoituksia, joita voidaan laulaa tulevaisuuden rapujuhlissa ympäri Suomenniemen.

Kilpailun voittajasanoitukset julkistettiin Tampereen kalamarkkinoilla perjantaina 19.4.2013:

1. Pääsarja ja ”Rapuriimitys 2013”
Rapulaulu täplillä ja ilman Sanoitus ja sävellys Pekka Leinonen

2. Hauskin lasten / koko perheen rapulaulu
Rapujapa tietenkin (Missä on peukalo, säv. trad.) Sanoitus Tuomo Ylönen

3. Nokkelin rapuriimitys
Kymmenjalkaisen jenkka (Väliaikainen, säv. Matti Jurva) Sanoitus Unto Eskelinen

Lisäksi palkittiin tuomariston kunniamaininnalla Juhani Leinosen sanoitus Rapujuhla ja järjestäjien kunniamaininnalla Lauri Kukon sanoitus Scifi rapu. Näissä lauluissa sävellykset ovat sanoittajien omia.

Kilpailuehdotuksia tuli määräaikaan mennessä 67 kappaletta. Järjestäjien kilpailulle esittämä tavoite toteutui hyvin. Tekstitysten kokonaismäärä ja muutamiin sanoituksiin tehdyt uudet sävellykset yllättivät positiivisesti. Ehdotusten joukossa oli runsaasti lasten ja koko perheen laulettavaksi sopivia hauskoja sanoituksia. Myös aikuisempaan makuun tehtyjä riimittelyjä oli tarjolla.

Osallistujat olivat työstäneet niin rapujuhlaperinteen mukaisia lyhyitä ja napakoita tekstejä kuin pidempiä ja haastavampia, melodiaan nokkelasti istuvia riimittelyjä. Paljon yritteliästä tarinaa syntyi, mutta sanoitusten tyyli ja taso oli sangen kirjavaa. Monien ehdotusten rytmityksessä ja sopivuudessa sävelmiin oli enemmän tai vähemmän ontuvuutta.

Sanoituksista erottui lopulta kymmenkunta tekstitystä, joiden joukosta raati valitsi parhaat. Pääsarjan voittajasanoitus on monipuolinen kappale, joka muodostaa hyvän kokonaisuuden. Laulun osat toimivat niin tilanteen kuin seurueen mukaan. Koko perhe voi laulaa yhdessä lasten version ja illan vanhetessa aikuiset halutessaan vaikka molemmat. Laulun kruunaa mainio itse tehty sävelmä.

Rapuriimityskilpailun tuomaristoon kuuluivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Esa Erkamo, Tampereen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen, Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Moro tuottaja Jari Mylläri, opettaja/lauluntekijä Mikko Saarela ja muusikko/lauluntekijä Heikki Salo.

Voittajat palkittiin Koivulahden Rapukartanon majoituspaketilla (pääpalkinto), Kivikangas Oy:n rapumerroilla ja Kalatalouden Keskusliiton tuotekassilla. Kilpailun yhteistyökumppanina toimi Aamulehden Moro-liite. Kilpailun järjestäjät kiittävät kilpailuehdotuksia lähettäneitä ja toivottavat hyvää tulevaa ravustus- ja rapujuhlakautta kaikille rapujen ja laulujen ystäville.

Palkitut sanoitukset ja tietoa kilpailusta www.kuhamaa.fi/rapuriimityskilpailu.

Lisätietoja:
Kalatalousneuvoja Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus, puh. 050 5929 259

Sivun alkuun


Uuden kalastuslain sisältö syksyllä lausuntokierrokselle

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa 18.4.2013 klo 10.30 Kalastuslain uudistamista on viritelty neljä vuotta. Kalastuksen valvontaa koskeva osio on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön 2013. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan uuden kalastuslain muita osioita valmistuneen työryhmämuistion pohjalta.

Kalatalouden Keskusliitossa on tutustuttu alustavaan kalastuslain pykäläpakettiin ja kokonaisuutena ottaen asiaa voitaneen lähteä rakentamaan paketin pohjalta, kun siitä poistetaan pahimmat valuviat eli byrokraattinen ja viranomaistyövoimaa ELY-keskuksissa kuormittava hallintohimmeli. Maakunnissa toimivat kalatalousalueet voivat joustavasti, ketterästi ja halvalla hoitaa ison osan nyt ELY-keskuksille suunnitelluista tehtävistä. Kalatalousalueen status on yleishyödyllinen julkisoikeudellinen yhdistys.

Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä.

Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään.

Positiivisia asioita kalastuslain pykäläpaketissa:
+ kalastuslupajärjestelmän yksinkertaistaminen. Yksi kortti. Oikeuttaa virvelöimään yhdellä vieheellä koko maan normivesistöissä.
+ edistää kalastusmatkailua
+ käyttäjä maksaa periaate
+ kaikki yli 18-vuotiaat jotka kalastavat ostavat kortin. Käyttäjä maksaa periaate.
+ väliporras eli kalatalousalue on säilytetty ja siihen on tehty kehittämisehdotuksia
+ kalatalousalueiden lukumäärä jatkossa noin 100
+ kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman status voimistuu, valtakunnalliset strategiat heijastuvat kentälle asti
+ ammattikalastajan määritelmä alv-verorajan mukaan
+ vapaa-ajan kalastajien saaliin myyntikielto

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

Sivun alkuun


Kestävä kalatalous ei kestä nykyisenkaltaista turvetuotantoa

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän alustus Keski-Suomen kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa 12.4.2013

Kalavesien omistajat ja kalastajat ovat huolissaan turvetuotannon vaikutuksista kalavesiin, kalakantoihin ja kalastukseen sekä ravustukseen. Kalatalouden Keskusliiton linjauksia päivänpolttavaan ongelmaan: Kestävän kalatalouden periaatteiden mukaisesti kaloille ja ravuille on turvattava mahdollisuus luontaiseen lisääntymiseen. Kalatalousjärjestö on huolissaan turvetuotannon laajenemisesta ja sen mukanaan tuomista haitoista vesistöille ja kalataloudelle.

Turvetuotannon luvat ja kokonaisvaikutukset vesistöille on otettava uudelleen tarkasteltavaksi. Nykyinen turvetuotanto ja uusien tuotantoalueiden suunnittelu aiheuttaa suurta huolta vesienomistajissa ja ranta-asukkaissa. Turvetuotannosta lähtevä humusaine tukkii jokien ja järvien pohjan vuosikymmeniksi. Pohjalle laskeutuva humus tuhoaa kalojen kutupaikat, arvokkaat rapukannat ja pohjaeliöstön. Luonnonarvojen lisäksi kiinteistöjen omistajille aiheutuu taloudellisia menetyksistä kiinteistön arvon laskuna.

Turvetuotannossa tulee ottaa käyttöön aiempaa tehokkaammat humuksen puhdistusmenetelmät, jotta vesistöille ja kalakannoille aiheutuvat haitat vähenevät. Turvetuotantoa ei voida nykymuodossaan nähdä ”vihreänä” energiantuotantona. Turvetuotannon lisääminen on ristiriidassa myös EU:n vesipuitedirektiivin kanssa, jonka tavoitteena on Suomen vesien tilan parantaminen. Esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta käy ilmi, että turvetuotantoa ollaan voimallisesti lisäämässä ja tilanne on samansuuntainen myös muualla maassamme.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965.

Sivun alkuun


27.03. Hallintohimmeliä ei tarvita uudessa kalastuslaissa
11.03. 10 uutta ennätyskalaa - turska vihdoin listalle
11.03. Tio nya rekordfiskar - äntligen torsk på listan


Hallintohimmeliä ei tarvita uudessa kalastuslaissa

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Seinäjoella 26.3.2013

Kalastuslain uudistamista on viritelty neljä vuotta. Kalastuksen valvontaa koskeva osio on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön 2013. Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan uuden kalastuslain muita osioita valmistuneen työryhmämuistion pohjalta.

Kalatalouden Keskusliitossa on tutustuttu alustavaan kalastuslain pykäläpakettiin ja kokonaisuutena ottaen asiaa voitaneen lähteä rakentamaan paketin pohjalta, kun siitä poistetaan pahimmat valuviat eli byrokraattinen ja viranomaistyövoimaa ELY-keskuksissa kuormittava hallintohimmeli.

Maakunnissa toimivat kalatalousalueet voivat joustavasti, ketterästi ja halvalla hoitaa ison osan nyt ELY-keskuksille suunnitelluista tehtävistä. Kalatalousalueen status on yleishyödyllinen julkisoikeudellinen yhdistys.

Kalastuslain kokonaisuudistukseen kohdistuu monenlaisia toiveita. Kalatalouden Keskusliitto katsoo, että kansalaisille tarjottavat yleiskalastusoikeudet nykyisen kaltaisina ovat hyvällä tasolla ja esitetty koko maan kattava yksi kortti virvelöintiin yhdellä uistimella vielä parantaa niitä. Kalatalouden kehittämisen kannalta on järkevää, että kalatalouden rakenteita uudistetaan ja kalastuslakia kehitetään asiakaslähtöisyyden hengessä ja käyttäjä maksaa - periaatetta noudattaen. Pääpaino rakenteiden uudistamisessa on oltava siten, että byrokraattisuutta ja viranomaistyövoiman käyttöä vähennetään.

Positiivisia asioita kalastuslain pykäläpaketissa:
• Kalastuslupajärjestelmän yksinkertaistaminen. Yksi kortti. Oikeuttaa virvelöimään yhdellä vieheellä koko maan normivesistöissä.
• Edistää kalastusmatkailua.
• Käyttäjä maksaa periaate.
• Kaikki yli 18-vuotiaat jotka kalastavat ostavat kortin. Käyttäjä maksaa periaate.
• Väliporras eli kalatalousalue on säilytetty ja siihen on tehty kehittämisehdotuksia.
• Kalatalousalueiden lukumäärä on jatkossa noin 100.
• Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman status voimistuu, valtakunnalliset strategiat heijastuvat kentälle asti.
• Ammattikalastajan määritelmä alv-verorajan mukaan.
• Vapaa-ajan kalastajien saaliille myyntikielto.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


10 uutta ennätyskalaa - turska vihdoin listalle

Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 76 kalalajia ja kuusi rapulajia. Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen lajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: turska ja pikkunahkiainen.

Uusia ennätyskaloja ovat isosimppu 0,71 kg, seipi 0,179 kg, sulkava 1,118 kg, toutain 7,09 kg, turska 3,360 kg ja vimpa 0,704 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 7,8 cm, hietatokko 6,9 cm, pikkunahkiainen 15,1 cm ja liejutaskurapu 2,27 cm.

Turskaa on odotettu

Erityisesti ennätyskalalautakunnassa iloittiin turskan saamisesta listalle. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Listalta puuttuu edelleen tavanomaisista kaloista esimerkiksi peledsiika.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Tio nya rekordfiskar - äntligen torsk på listan

Rekordfisknämndens lista för finska rekord för de under 2000-talet fångade fiskarna består nu av 76 fiskarter och sex kräftarter. Bland de i Finland fångade och av rekordfisknämnden behandlade 10 rekorden fanns i fjol två nya arter: torsk och bäcknejonöga.

De nya rekordfiskarna är rötsimpa 0,71 kg, stäm 0,179 kg, faren 1,118 kg, asp 7,09 kg, torsk 3,360 kg och vimma 0,704 kg, samt av de små, mindre än hundra gram vägande arterna groplöja 7,8 cm, sandstubb 6,9 cm, bäcknejonöga 15,1 cm och slamkrabba 2,27 cm.

Äntligen torsk

För rekordfisknämnden var det speciellt glädjande att få torsk på listan. Torsken var under 1980-talet en allmän fisk i de finska vattnen, men den försvann sedermera nästan helt. Under de senaste åren har torsken åter hittat till våra vatten, men exemplaren har varit mycket små jämfört med de i Atlanten levande torskarna. Av de vanligare fiskarna saknas fortfarande bl.a. peledsik från rekordlistan.

Nämnden samlar förutom information om nya rekordfiskarna också in uppgifter om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.ahven.net/rekordfiskar. Anmälningsblanketter och anvisningar finns på samma adress.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


20.02. Madesesonki jatkuu ja kalat käyvät pyydykseen
15.02. Rapuriimityskilpailu hakee nokkelia sanoituksia
11.02. Kalastuslakiuudistus keskustelussa kalastusaluepäivillä


Madesesonki jatkuu ja kalat käyvät pyydykseen

Madesesonki on nyt parhaimmillaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Oulujärveltä ovat ammattikalastajat saaneet katiskoilla ja rysillä hyvin madetta. Made onkin keskitalven herkkukala ja sesonkia riittää aina maaliskuun lopulle saakka.

Kalatalouden Keskusliiton saamien tietojen mukaan Oulujärven mateet ovat vilkkaasti liikkeellä, kutu on vasta tulossa. Jäätä pyyntipaikoilla on yli puoli metriä, joten ammattikalastajat ovat saaneet pyydyksensä mateen jäänaluspyyntiin paremmin kuin vuosikausiin.

Keski-Suomessa ammattikalastaja Onni Pakarinen pyytää madetta syvistä vesistä katiskoilla, yli 30 metristä. Tällaista mateen syvännepyyntiä ei juuri muualla harjoiteta. Hän kertoo, että paras matikkasesonki on Matin päivän (24.2.) tienoilla.

Jos ei itse kerkeä matikan pyyntiin niin mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin kalatiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat kokeneempien herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta:
http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Etelärannikolla merellä mateen kutu alkaa olla ohitse, mutta se ei mateen pyytämistä haittaa. Nyt alkaa madepilkinnän toinen sesonki. Kudun jälkeen matikat ovat nälkäisiä ja ottavat hyvin syöttipilkkiin. Hyviä matikansyöttejä ovat kiisken, ahvenen ja kuoreen palaset, niiden haju houkuttelee mateita paikalle. Matikanpilkintään syvällisesti vihkiytyneet ovat laittaneet syksyllä pakastimeensa nahkiaisen paloja, ne ovat ainakin Oulun edustalla todettu hyviksi matikansyöteiksi.

Suomen suurin pilkillä saatu made painoi 8,04 kg ja se saatiin Uljuan tekoaltaasta Pulkkilassa vuonna 2008.

Lisää madesesongin tilasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. 0400-601965

Sivun alkuun


Rapuriimityskilpailu hakee nokkelia sanoituksia

Uusien rapulaulujen sanoituskilpailu lähenee loppuaan. Rapuriimityskilpailuun 2013 ehtii osallistua vielä helmikuun ajan. Kilpailuun on tullut jo useita hyviä ehdotuksia.

Rapuriimityskilpailussa haetaan hauskoja ja nokkelia sanoituksia laulettavaksi ensi syksyn ja tulevaisuuden rapujuhlissa ympäri Suomenniemeä. Erityisesti tähtäimessä ovat uudet koko perheelle sopivat riimitykset. Nykyisin tyypilliset suomenkieliset rapurallatukset ovat olleet lähinnä K-18 -tuotoksia.

Rapuriimityskilpailuun on tähän mennessä saapunut lähes 40 uutta sanoitusta ja muutama uusi sävellys. Kilpailun tuomaristo valitsee kilpailun voittajat kevään korvalla. Tulokset julkistetaan ja parhaat rapulaulut esitetään Tampereen kalamarkkinoilla 19.−21.4.2013. Kilpailun raatiin kuuluu ravun ystäviä ja tunnettuja suomalaisia lauluntekijöitä ja kalatalous- ja musiikkipuolen ammattilaisia.

Rapuriimityskilpailun 2013 tuomaristo:
Tutkija Esa Erkamo, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen, Tampereen Musiikkijuhlat
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto
Tuottaja Jari Mylläri, Aamulehti / Moro
Opettaja, lauluntekijä Mikko Saarela
Muusikko, lauluntekijä Heikki Salo

Rapulaulukilpailun ohjeet löytyvät osoitteesta www.kuhamaa.fi/rapuriimityskilpailu. Kilpailun järjestävät Pirkanmaan kalatalouskeskus ja Kalatalouden Keskusliitto ja sen pääpalkintona on kahden hengen majoituspaketti rapuillallisineen Koivulahden Rapukartanossa.

RAPURIIMITYSKILPAILU 2013 – Uusia sanoituksia tuttuihin melodioihin

Lisätietoja:
Kalatalousneuvoja Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus ry, puh. 050 5929 259
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Riimitysehdotukset lähetetään osoitteeseen ismo.kolari@ahven.net.

Suomen raputalous on lähtenyt vahvaan nousuun 2000-luvulla reittivesien täplärapukantojen vahvistumisen myötä. Ravustusharrastus on lisääntynyt merkittävästi ja rapujuhlaperinteet ovat elpymässä. Vuosittainen rapusaalis on ollut viime vuosina noin 7 miljoonaa yksilöä. Parasta aikaa lausuntokierroksella on uusi kansallinen rapustrategia, jossa tavoitteena on mm. vahvistuvien täplärapukantojen hyödyntäminen, kotimaisen jokiravun kantojen ylläpitäminen ja rapuruton leviämisen ehkäiseminen. Talvella ravut ovat rauhoitettuja. Seuraava pyyntikausi alkaa 21.7.2013 klo 12.

Sivun alkuun


Kalastuslakiuudistus keskustelussa kalastusaluepäivillä

Valtakunnallisten kalastusaluepäivien pääteemana on loppusuoralle edennyt kalastuslakiuudistus. Lakiuudistus on maa- ja metsätalousministeriössä ja kalastusaluetoimijat odottavat pian saavansa alustavan luonnoksen uudesta kalastuslaista laajemman keskustelun pohjaksi.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämien Valtakunnallisten kalastusaluepäivien avauspuheessaan kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolta antoi tilannekatsauksen kalastuslain kokonaisuudistuksesta. Kirjavainen raotti varovaisesti kuulijoille uusia pykäliä sekä kertoi lakiuudistuksen etenemisestä.

Ensimmäinen kalastusaluemitali merialueelle

Kalastusaluepäivillä palkittiin kalastusaluetoiminnassa ansioitunut Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämällä kalastusaluemitalilla. Kalastusaluemitalin sai tänä vuonna Virolahden kalastusalueen puheenjohtaja Jaakko Koskela Kymenlaaksosta. Koskelan tunnustus oli ensimmäinen merialueella toimivalle henkilölle myönnetty kalastusaluemitali. Jaakko Koskela on toiminut Virolahden kalastusalueen puheenjohtajana alueen toiminnan alusta eli vuodesta 1982 asti.

Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 11.–12.2. järjestämillä 25. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä vesien omistajat ja heidän edustajansa kokoontuvat kuulemaan kalastuslakiuudistuksen etenemisestä sekä keskustelemaan kalatalouden ajankohtaisista aiheista. Osanottajia kalastusaluepäivillä on 350 kaikkialta Suomesta.

Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


24.01. Talvikalastuksen oikeaa pyydysten merkintää opetellaan
24.01. Vinterfiskare tränar ännu märkning av fiskeredskap
16.01. Madeaika on taas ovella
16.01. Laksäsongen står inför dörren


Talvikalastuksen oikeaa pyydysten merkintää opetellaan

Pyydysten merkintää koskevat kalastuslain ja -asetuksen säännökset muuttuivat viime keväänä. Nyt uusia merkintätapoja opetellaan ensimmäistä kertaa talvikalastuksessa.

Kalatalouden Keskusliiton havaintojen mukaan jäälakeuksilla on tehty vaihtelevia tulkintoja. Lähtökohta pyydysten merkinnälle on että:

1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin.

2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä.

Jos jään alle lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos tarvittava avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Yhteystietoina tulee olla pyydyksen asettajan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero tai postiosoite.

Oikea merkintä on turvallisuusasia. Varsinkin moottorikelkkailijoiden on tärkeää havaita mahdolliset vaaranpaikat.

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Merkitse pyydyksesi oikein -esite: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/186.pdf
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5918

Sivun alkuun


Vinterfiskare tränar ännu märkning av fiskeredskap

Bestämmelserna för märkningen av fiskeredskap i lagen och förordningen om fiske ändrades förra våren. Nu övar fiskarna för första gången hur redskapen skall märkas vid vinterfisket.

Enligt de observationer Centralförbundet för fiskerihushållning har gjort förekommer varierande tolkningar av de nya bestämmelserna på isarna. Utgångspunkten för märkningen är följande:

1) När man fiskar från isen ska redskapen och vakar med en diameter på över 40 cm märkas ut med en stång som är minst 1,2 meter hög. Stången får inte vara vit och den skall vara försedd med en reflex som är minst 2 cm hög och synlig i alla riktningar.

2) Om redskapet eller en sammankopplad kombination av flera redskap till sin längd överstiger 10 meter ska det vara märkt med en stång i vardera ändan.

Till exempel katsor och mjärdar kan läggas ut genom en vak. Då ska redskapet märkas ut med en minst 1,2 meter hög stång med reflex.

Det är vanligt att näten läggs ut radialt under isen från samma vak. Näten är utan undantag över 10 meter långa. Då ska ovan nämnda stångar sättas ut både vid vaken och i ändan av alla de i olika riktningar utsatta näten.

Märkningen kompletteras med kontaktuppgifter bestående av för- och efternamn och telefonnummer eller postadress. Stången ska också förses med ett redskapsmärke som anger fiskerätten.

En korrekt märkning av redskapen är en säkerhetsfråga. Speciellt för snöskotrar är det viktigt att kunna lägga märke till farliga ställen.

Tillägsuppgifter om märkningen av fångstredskap:
Märk dina redskap rätt- broschyren: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/188.pdf
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5918

Sivun alkuun


Madeaika on taas ovella

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika lähestyy. Made on alkanut liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat ovat valmiina. Paikoittain vaikea jäätilanne haittaa kalastajia.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.

Kalatalouden Keskusliiton mukaan mateet uivat pyydyksiin jo nyt, mutta paras sesonki alkaa parin viikon kuluttua tammi-helmikuun vaihteessa. Mateella olisi tällä hetkellä kysyntää, mutta huonosta jäätilanteesta johtuen kalastajat eivät saa kalaa pyydettyä. Virolahtelainen ammattikalastaja Teuvo Niemelä sai maderysät sisälahtiin jo viime vuoden puolella, mutta niihin ui mateita vielä harvakseltaan. Mateet ovat tällä hetkellä ulompana merellä. Huonosta jäätilanteesta johtuen verkkojen käyttö on ulkosaaristossa mahdotonta, kertoo Niemelä.

Jäällä liikkujan on nyt syytä olla erittäin varovainen. Merialueella jäätä on suojaisimmilla alueilla, mutta virtapaikoissa jäät voivat olla hyvin hauraita. Järvillä jäät ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta keskiarvoa ohuemmat koko maassa. Raskas lumitaakka painaa jäätä, jonka pinnalla on paikoin paljon vettä.

Mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat kokeneempien herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta:
http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää madesesongin tilasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Laksäsongen står inför dörren

Midvinterns delikatess, laken, är en uppskattad fisk. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser och fiskarna är redo med sina redskap. Vinterns svaga isläge försvårar ändå fisket.

Laken leker i motsats till många andra av våra fiskar mitt i vintern, i februari. En annan dylik fisk är hornsimpan. Förutom att bägge fiskarna leker på vintern har båda en utsökt rom.

Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har laken redan nu börjat simma in i fångstredskapen, men den bästa fiskesäsongen infaller först om några veckor. Efterfrågan på lake är stor, men fisket försvåras av att isen ställvis är svag. Yrkesfiskare Teuvo Niemelä lade ut sina lakryssjor i innervikarna redan innan årsskiftet men hans fångster har hittills varit rätt dåliga. Lakarna håller ännu till längre ut på havet. På grund av isläget är det omöjligt att lägga ut nät i den yttre skärgården, säger Niemelä.

De som rör sig på isarna just nu ska vara ytterst försiktiga. I de södra havsområdena finns det is på skyddade platser, men på strömma ställen kan isen vara skör. På insjöarna är isen med några undantag tunnare än i fjol. Det tjocka snötäcket tynger dessutom ner isen som gör att det ställvis kan finnas mycket vatten på ytan.

Tryggast är det att införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Vill man pröva på något mer vardagligt är det laksoppa som gäller. Tips för hur du ska tillreda dina egna lakdelikatesser hittar du på adressen:
http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om laksäsongen:
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun