Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

20.12. Valtion kalastuslupien tilinumerot ovat vaihtuneet
20.12. Kontonumren för statens fisketillstånd har ändrats
10.12. Mäki-Hakola jatkaa Kalatalouden Keskusliiton johdossa


Valtion kalastuslupien tilinumerot ovat vaihtuneet

Valtion kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisten viehekalastusmaksujen tilinumerot muuttuivat joulukuun alusta. Maksujen suuruudet säilyivät ennallaan.

Pilkkiminen on yleiskalastusoikeus ja siihen ei tarvita lupia. Sen sijaan jään alta tapahtuvaan verkkokalastukseen vaaditaan 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa, muistuttaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson.

Valtion luvan osto on nykyään mahdollista milloin vaan ja lähes mistä tahansa. Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) lisäksi kalastusluvan voi maksaa Postissa (Itella) tai sen voi hankkia R-kioskista. Mobiililuvan voi lunastaa vaikka kotisohvalta jouluksi.

Valtion kalastuksenhoitomaksu on 22 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta vuonna 2013. Kannattaa muistaa, että kalastuksenhoitomaksu ei oikeuta kalastamaan virvelillä. Viehekalastukseen tarvitaan lisäksi läänikohtainen viehekalastusmaksu, joka on 29 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta.

Lupamaksut palautuvat kalastajille kalaistutusten kautta entistä monipuolisimpina saaliina. Kalastuksenhoitomaksuvaroista käytetään noin kolmannes kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Varoja käytetään muun muassa kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen.

Tarkemmin kalastusluvista:
Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net/luvat
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Valtion kalastuslupien tilinumerot:

Kalastusluvat ja maksut 2013
Kalastuksenhoitomaksu 22 euroa/vuosi TAI 7 euroa/7 vrk
Kalastuksenhoitomaksu maksetaan tilille FI 47 5000 0121 5028 42
Saajaksi merkitään maa- ja metsätalousministeriö.

Läänikohtainen viehekalastusmaksu 29 euroa/vuosi TAI 7 euroa/7 vrk
Läänikohtainen viehekalastusmaksu maksetaan tileille:
Etelä-Suomi FI 69 5000 0121 5028 34
Länsi-Suomi FI 81 5000 0121 5029 09
Itä-Suomi FI 82 5000 0121 5028 91
Oulu FI 07 5000 0121 5028 83
Lappi FI 73 5000 0121 5028 59

Sivun alkuun


Kontonumren för statens fisketillstånd har ändrats

Kontonumren för statens fiskevårdsavgift och de länsbaserade spöfiskeavgifterna har ändrats. De nya kontonumren trädde i kraft den 1.12.2012. Avgifternas storlek förblir oförändrade.

Pilkfisket hör till allmän fiskerätt och för det krävs inget tillstånd. Däremot krävs av 18–64-åriga som fiskar med nät under isen statens fiskevårdsavgift samt tillstånd av vattenägaren, påminner informatör Tapio Gustafsson vid Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Fisketillstånd i julklapp

Nuförtiden är det möjligt att lösa in statens fisketillstånd när som helst och mer eller mindre varifrån som helst. Utöver Jord- och skogsbruksministeriets egna nätbutik (www.mmm.fi) kan fisketillståndet betalas på posten (Itella) och kan också lösas in från R-kioskerna. Ett mobiltillstånd till julklapp är bekvämt att lösa in, det kan man göra hemma i soffan om man så vill.

Statens fiskevårdsavgift för året 2013 är 22 € per kalenderår eller 7 € för 7 dygn. Man bör komma ihåg att fiskevårdsavgiften inte berättigar till spöfiske. För detta krävs antingen vattenägarens tillstånd eller den länsbaserade handredskapsavgiften (spöfiskeavgiften) vars storlek är 29 € per kalenderår eller 7 € per 7 dygn.

Avgifterna används bland annat för fiskutsättningar och man får därför god ränta på sina betalda avgifter i form av mångsidigare fångster. En tredjedel av fiskevårdsavgifterna används för vård av fiskebestånden. Utöver detta används medlen indirekt för att stöda fiskevård och hobbyfisket. Bland annat understöds fiskeområdenas verksamhet och olika organisationer inom fiskerihushållningen av fisketillståndens avgifter.

Mer om fisketillstånden:
Centralförbundet för fiskerihushållning: www.ahven.net/fisketillstand
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Kontonummer för statens fisketillstånd:
Fisketillstånd och avgifter 2013
Fiskevårdsavgiften är 22 euro/år eller 7 euro/7dygn
Fiskevårdsavgiften inbetalas på konto: FI 47 5000 0121 5028 42
Mottagare: Jord- och skogsbruksministeriet

Den länsbaserade spöfiskeavgiften är 29 euro/år eller 7 euro/7 dygn.
Avgiften inbetalas på konto:
Södra Finlands län FI69 5000 0121 5028 34
Västra Finlands län FI81 5000 0121 5029 09
Östra Finlands län FI82 5000 0121 5028 91
Uleåborgs län FI07 5000 0121 5028 83
Lapplands län FI73 5000 0121 5028 59

Sivun alkuun


Mäki-Hakola jatkaa Kalatalouden Keskusliiton johdossa

Kalatalouden Keskusliiton syysedustajakokous valitsi yksimielisesti metsänhoitaja Pertti Mäki-Hakolan jatkamaan järjestön puheenjohtajana seuraavan kolmivuotiskauden.

Pertti Mäki-Hakolalla alkaa vuoden vaihteessa kymmenes vuosi Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtajan tehtävissä. Uusina jäseninä järjestön johtokuntaan valittiin kansanedustaja Raimo Piirainen Kajaanista ja kalastusyrittäjä Timo Matinlassi Kemistä.

Johtokunnassa jatkavat Anne Kalmari Kivijärveltä, Stefan Långström Västänfjädistä, Christina Gestrin Espoosta, Jouko Jurmu Posiolta, Teuvo Niemelä Virolahdelta, Aarno Puttonen Puumalasta ja Hannu Wirola Kangasalalta. Asiantuntijajäseninä toimivat Heikki Pahkasalo ProAgria ja Vesa Malila MTK.

Lisätietoja puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola, puh. 050 3140 376
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Kalatalouden Keskusliitto on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö. Kalavesien hoito, käyttö ja valvonta perustuvat kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Kalavarojen käytön ja hoidon perusteena on luonnonvarojen kestävä käyttö ja varovaisuusperiaate.

Kalatalouden Keskusliitto on Suomen suurin ja vanhin kalatalousjärjestö. Järjestön jäseninä ovat 28 maakunnallista kalatalouskeskusta tai kalastajaliittoa. Maakunnalliset jäsenet edustavat puolestaan 3000 osakaskuntaa, 200 kalastusaluetta, 150 kalastajaseuraa ja 150 muuta kalastajayhteisöä. Suurin osa Suomen 450 000 kesämökin omistajista ovat osakkaita osakaskunnissa. Kaikkiaan osakkaita ja osakaskalastajia on liiton toimintapiirissä noin 800 000.

Sivun alkuun


30.11. Kalastajat: Suomella pitkä matka kaivostoiminnan mallimaaksi
29.11. Kansanedustaja Anne Kalmari: Kalavesistä on huolehdittava nykyistä paremmin
15.11. Kemijoen lohivelvoitteet uuteen tarkasteluun
13.11. Uusia kalastuksenvalvojia on nyt koulutettu 1600


Kalastajat: Suomella pitkä matka kaivostoiminnan mallimaaksi

Kalastajat ja kalavesien omistajat ovat erittäin huolissaan Talvivaaran kaivostoiminnan paikallisille kalakannoille aiheuttamista vahingoista. Mallimaaksi ei voi päästä aiheuttamalla mittavia haittoja kotimaiselle kalastolle, kuten kaivostoiminnassa on nyt käynyt.

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokousväki on seurannut huolestuneena tapahtumia Talvivaaran kaivoksen ympärillä. Juhlapuheiden mukaiseen kestävän kaivostoiminnan mallimaahan on vielä pitkä matka. Lupa- ja valvontakäytännöt sallivat, että huomattaviakin vesistöhaittoja saa tulla, kunhan voitot ovat tarpeeksi suuret. Perinteet ovat pitkät ja niistä on vaikea päästä eroon.

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen mielestä kaivostuotannon mallimaaksi päästään vain, jos viranomaisten lupakäytäntöön ja valvontaan saadaan muutos. Askelia tällä matkalla ovat:
1. Toimijan on omatoimisesti huolehdittava, että haittoja ei synny
2. Lupaehtojen valvonnan lisääminen
3. Tiukemmat sanktiot ja täysimääräiset korvaukset, jos lupaehtoja rikotaan
4. Pilaava toiminta on keskeytettävä, jos ehtoja ei noudateta
5. Valtion omistajaohjausta niin kaivosteollisuudessa kuin turvetuotannossa on selkiytettävä päämääränä toiminnan haitattomuus.

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous ei vastusta kaivostoimintaa, kunhan se ei ole viranomaisluvalla siunattua vesistöjen pilaamista. Mallimaa on mahdollinen, mutta sen eteen on aidosti tehtävä poliittisia ratkaisuja.

Lopuksi ministeri Iiro Viinasen sanoin:
“Vesistöjen suojelu tulisi nyt viimein ottaa vakavasti, eikä vain puhua siitä. Kyse on kansallisomaisuudesta, jota pitää varjella kuin silmäterää. On suunnaton häpeä nykypolvelle, jos siirrämme pilaamamme vedet perintönä jälkipolville. Sitä tuskin jälkipolvet antavat meille anteeksi”.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Aki Laitila, Kainuun kalatalouskeskus, puh. 0440 946 557
Toiminnanjohtaja Jarmo Mononen, Pohjois-Savon kalatalouskeskus, puh. 0400 373 072
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Kansanedustaja Anne Kalmari: Kalavesistä on huolehdittava nykyistä paremmin

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen avannut järjestön varapuheenjohtaja kansanedustaja Anne Kalmari kehottaa kalavedenomistajia aktiiviseen vuorovaikutukseen puhtaiden vesien ja kestävämpien kalakantojen puolesta.

Viime kesä oli lohen nousun osalta paras moniin vuosiin. Anne Kalmarin mielestä lohikantojen tilaa auttaisi entisestään vesivoimayhtiöiden vanhentuneiden velvoitteiden tarkistaminen.

– Kemijoen lohivelvoitteet määrättiin vuonna 1981 oikeuden päätöksellä. Uusimman RKTL:n tutkimustiedon mukaan vaelluspoikastuotanto on nelinkertaistunut 1970-luvun arvoista. Näin ollen Kemijoen istutusvelvoitteidenkin tulisi olla nelinkertaisia nykyiseen verrattuna. Kasvavalla rahasummalla voitaisiin sekä jatkaa kalaistutuksia että rakentaa kalaportaita, Kalmari jatkaa.

Kalaportaiden rakentaminen yksinään ei ratkaise ongelmaa. Jokiemme tulee olla sellaisessa kunnossa, että ne soveltuvat puhdasta vettä vaativien lohikalojen lisääntymiseen.

– Nykyisellään esimerkiksi turvetuotannon lupaehdot ovat liian väljät. Meidän on parannettava turpeennoston vesiensuojelusäännöksiä. Kyse ei ole mistään ydinfysiikasta, vaan päätöksestä hoitaa turpeennoston ympäristöasia kuntoon tulevan ympäristönsuojelulain myötä. Samaan pakotettiin myös metsäteollisuus aikanaan, Kalmari muistuttaa.

Kansanedustaja Anne Kalmarin mielestä meidän on huolehdittava, että vastuullinen kalakantoja hoitava omistaminen on mahdollista jatkossakin. Meidän tulee jättää vedet seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa kuin olemme ne itse saaneet.

Lisätietoja paremmasta kalavesien hoidosta Kalatalouden Keskusliitosta:
Varapuheenjohtaja kansanedustaja Anne Kalmari, puh. 050 512 2084.
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914.

Sivun alkuun


Kemijoen lohivelvoitteet uuteen tarkasteluun

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän avauspuheenvuoro Lapin läänin kalastusaluepäivillä 15.11.2012 Inarin Saariselällä

Uusimman tutkimustiedon valossa Kemijoen istutusvelvoitteiden tulisi olla nelinkertaisia nykyiseen verrattuna. Kasvavalla rahasummalla voitaisiin sekä jatkaa nykyisiä kalaistutuksia että rakentaa kalaportaita.

Kemijoen lohivelvoitteet määrättiin vuonna 1981 oikeuden päätöksellä. Istutusvelvoitteiden arvo on nykyisen noin 2 miljoonaa euroa ja tällä istutetaan vuosittain vaelluskokoisia lohen smoltteja 615000 kappaletta. Lisäksi velvoitteeseen kuuluu meritaimenen ja vaellussiian istutuksia ja nahkiaisen ylisiirtoja.

Kemijoen lohivelvoitteiden taso jouduttiin aikoinaan arvioimaan ja käyttämään tietopohjana lähellä sijaitsevan Tornionjoen lohentuottoarvoja 1970-luvulta. Silloisen tietämyksen mukaan Tornionjoki tuotti vuosittain 0,5 miljoonaa lohen vaelluspoikasta mereen. Tämä tieto otettiin Kemijoen lohivelvoitteiden pohjaksi.

Nyt tilanne on olennaisesti muuttunut ja tieteellisen tiedon tarkkuus on uusien tutkimusmenetelmien myötä tarkentunut. Tällä hetkellä Tornionjoki tuottaa RKTL:n tiedon mukaan yli 2 miljoonaa vaelluspoikasta vuosittain. Eli vaelluspoikastuotanto on nelinkertaistunut 1970-luvun arvoista.

Tämän uuden tietämyksen mukaan Kemijoen lohen istutusvelvoitteet on syytä ottaa uudelleen oikeusistuinkäsittelyyn ja muuttaa ne uusinta tieteellistä tietoa vastaavaksi. Lohivelvoitteiden arvo tulisi siten nelinkertaistaa eli niiden arvo olisi 8 miljoonaa euroa vuodessa jatkossa. Tämä riittäisi hyvin nykytason velvoiteistutuksiin merialueen ammattikalastajien saalismenetysten kompensoimiseen. Lisäksi voitaisiin vuosittain rahoittaa uusien kalaportaiden rakentamista Kemijokeen. Uuteen velvoitteeseen tulee ottaa myös ehto, että kalaportaisiin tulee ohjata 5 kuutiota vettä sekunnissa.

Vesilain 2 luvun 22 §:n 4 momentin tällainen velvoitteen uudelleen tarkasteleminen on mahdollista, jos uutta olennaista tietoa asiasta on ilmennyt. Nyt on.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Uusia kalastuksenvalvojia on nyt koulutettu 1600

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Oulun läänin kalastusaluepäivillä 13.11.2012 Hyrynsalmen Hotelli Ukkohalla

Huhtikuun alussa voimaan tulleen kalastuslain muutoksen jälkeen Kalatalouden Keskusliitto on kouluttanut yli 1600 uudet pykälät hallitsevaa kalastuksenvalvojaa.

Kalastuslain uudistamiseen ensimmäisessä vaiheessa muutettiin kalastuksen valvontaan liittyviä lakipykäliä ja asetuksia. Nyt kalastuksen valvoja joutuu suorittamaan tentin, jotta uudet määräykset ja käytännöt tulevat tutuksi. Vuoden 2012 aikana Kalatalouden Keskusliitto on kouluttanut yli 1600 kalastuksen valvojaa ja he ovat suorittaneet ELY-keskuksen järjestämän valvojan tentin. Valvojakoulutusta on viety lävitse hyvässä yhteistyössä järjestön ja viranomaisten kanssa kautta koko Suomen.

Kalatalousjohtaja Jukka Nyröselle Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki

Jukka Nyrönen on toiminut Oulun läänin kalakuvernöörinä vuodesta 1983 alkaen. Hänet tunnetaan kalatalouspiireissä monipuolisena ja laajakatseisena virkamiehenä. Nyrönen on toiminut kentän kanssa aina yhteistyössä, äkkinäisiä toimenpiteitä vieroksuen. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kalatalousyhteisöt – kalatalouskeskukset, kalastajaliitot, kalastusalueet ja osakaskunnat - sekä ammattikalastajat arvostavat Nyrösen harkitsevuutta ja suurta ammattitaitoa virkatehtäviensä hoitamisessa. Myös valtakunnan tasolla hänen taitonsa on pantu merkille ja hän on ollut jäsenenä useissa maa- ja metsätalousministeriön asettamissa työryhmissä ja komiteoissa.

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta myönsi 17.10.2012 Jukka Nyröselle järjestön kultaisen ansiomerkin ansioistaan Suomen kalatalouden kehittämisessä. Merkki luovutetaan Hyrynsalmella 13.11.2012 Oulun läänin kalastusaluepäivillä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


11.10. Kalastuskulttuurinen suurteko - Suomen kalabibliografia
05.10. Silakkamarkkinat – lähikalaa monessa liemessä
05.10. Strömmingsmarknaden – närfiskat i många smaker
02.10. Rapukausi on loppusuoralla - saaliit jo laskussa


Kalastuskulttuurinen suurteko - Suomen kalabibliografia

Kalastuskirjojen keräilijä Ari Savikon suurtyö on nyt painettu eli ensimmäinen kalabibliografinen kirja Suomen kalabibliografia (Osa I, vuodet 1730–1917) on valmis. Kirjan muut kirjoittajat ovat Ari Lappalainen ja Matti Kettunen.

Suomalaisesta kala- ja kalastuskirjallisuudesta ei ole aikaisemmin julkaistu kattavaa bibliografiaa. Tämä puute on nyt saatu korjattua.

Suomen kalabibliografia kirja on merkittävä kalastuskulttuurinen suurteko ja siitä kyllä kannattaa onnitella tekijöitä. Kalastus- ja kalakirjallisuuden keräilijöille on nyt tullut joulu: yhdestä ja samasta kirjasta löytyvät kaikki tiedot Suomessa ennen vuotta 1917 julkaistusta vanhasta kalakirjallisuudesta sekä tekijän nimen että artikkelin nimen mukaan järjestettynä.

Kirjan julkaisijat ovat Kalatalouden Keskusliitto ry ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry.

Kirjaa on saatava kustantajalta eli Kalatalouden Keskusliitosta.
Tilaukset sähköpostilla kalastus@ahven.net

Ari Savikko, Ari Lappalainen ja Matti Kettunen 2012
Suomen kalabibliografia, Osa 1, vuodet 1730–1917.
Sivumäärä 170 s
Kovakantinen sidottu
4-väri
32 euroa (sis. alv 9 %) + toimituskulut 10 euroa

Sivun alkuun


Silakkamarkkinat – lähikalaa monessa liemessä

Ammattikalastajan silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa, joka myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse valmistetun, terveellisen ja maukkaan lähiruuan markkinapaikka.

Helsingin Kauppatorin täyttävät taas kalastajien alukset ja myyntikojut. Helsingin 270. silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 7.10. klo 7.00 ja jatkuvat lauantaihin 13.10. saakka.

Helsingin silakkamarkkinoille on ilmoittautunut 24 kalastajavenettä. Kalamökit ovat vuoden kokeilun jälkeen taas takaisin tutulla paikallaan Kauppatorilla ja niihin on tulossa 22 kalastajaa. Myytävää kalaa on siis tarjolla runsaasti ja monessa liemessä.

Avajaispäivään kuuluu viihdettä koko perheelle kahdella eri esiintymislavalla. Ohjelmassa on silakkaruokia, silakanfileointikilpailua ja kauneimman kalastajaveneen valinta. Päivän lopuksi klo 16.00 arvovaltainen raati palkitsee Vuoden maustekalan ja Vuoden silakkayllätyksen. Palkittuja tuotteita on perinteisesti jonotettu kunnes ne loppuvat.

Kalatalouden Keskusliitto on paikalla omalla infopisteellään, jossa voi tutustua akvaariossa uiviin kotimaisiin kaloihin ja kysyä niin kaloista, kalastuksesta kuin silakkamarkkinoistakin.

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson (markkinoilla sunnuntaina, puh. 044 2866 701)
assistentti Niina Koivunen (markkinoilla sunnuntaina)

ja silakkamarkkinoista Helsingin Sataman sivuilta:
http://www.helsinginsatama.fi/

Sivun alkuun


Strömmingsmarknaden – närfiskat i många smaker

Yrkesfiskarens strömming och vassbuk är traditionell närmat som på strömmingsmarknaden säljs direkt åt konsumenten. Strömmingsmarknaden är en marknadsplats för fiskarnas hälsosamma och smakliga fångst.

Salutorget i Helsingfors fylls igen av fiskarnas båtar och försäljningsstånd. Den i ordningen 270:e strömmingsmarknaden inleds på söndag morgon den 7.10 kl. 7.00 och avslutas därpå följande lördag, den 13.10.

Hittills har 24 båtlag anmält sig till Helsingfors strömmingsmarknad. 22 fiskare kommer också att sälja fisk från fiskebodar på Salutorget. Det finns med andra ord mycket fisk till salu, och i många smaker.

Enligt tradition erbjuder öppningsdagen på underhållning för hela familjen på två olika estrader. På programmet står bl.a. tävling i strömmingsfilering och strömmingsrätter samt val av marknadens vackraste fiskebåt. Öppningsprogrammet avslutas klockan 16.00 då vinnarna i tävlingen årets kryddfisk och årets strömmingsöverraskning utses. Vanligtvis säljer de belönade produkterna slut redan under de första dagarna.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats med ett eget informationsstånd. Där kan man bekanta sig med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om såväl fiskar, fiske och strömmingsmarknaden.

Ytterligare information från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
På svenska: fiskeribiolog Mikael Ahlström (på plats måndag och onsdag 12-18)
På finska: informatör Tapio Gustafsson (på plats söndag, tel. 044 2866 701)

Information om strömmingsmarknaden på Helsingfors hamns hemsidor: www.helsinginsatama.fi/framsida

Sivun alkuun


Rapukausi on loppusuoralla - saaliit jo laskussa

Rapukausi lähestyy loppua. Rapuja liikkuu edelleen, mutta ravustajien saaliit ovat jo laskussa. Viileä ja sateinen kesä sekoitti rapujen liikkeet ja saaliit ovat monin paikoin jääneet alle odotetun. Mistään rapukadosta ei kuitenkaan voida puhua, sillä nuoria rapuja on liikkunut entiseen tapaan.

Rapukauden saalisodotukset olivat kesän alla korkealla edeltäneistä hyvistä vuosista johtuen. Kylmä ja sateinen kesä teki kuitenkin rapukaudesta vaikean. Ravustuksen alkaessa rapujen kuorenvaihto oli myöhässä ja rapuja ei ollut liikkeellä toivotulla tavalla. Lopuillaan olevaa rapukausi oli edeltäneitä vuosia heikompi, kerrotaan Kalatalouden Keskusliitosta ja Raputietokeskuksesta.

Rapujen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa. Tänä vuonna kysynnän huippu osui elo-syyskuun vaihteeseen. Ravut olivat samaan aikaan kuitenkin kadoksissa. Rapukaupan kannalta tilanne oli hankala, kysyntää oli, mutta rapuja ei. Syyskuussa rapuja alkoi jäälleen tulla mertoihin, mutta kysynnän huippu oli ohitettu.

Osaava ravustaja on tänäkin vuonna saanut rapunsa. Ravut ovat liikkuneet normaalista poikkeavissa paikoissa. Ravustajat ovat joutuneet tekemään aikaisempaa enemmän työtä rapujen löytämiseksi. Sinnikkyys on palkittu hyvillä saaliilla, kun saksiniekat lopulta ovat löytyneet.

Rapuruttohavaintoja vähän jokirapualueella

Etelän pienvesissä todettiin useita täplärapukannan romahtamisia, joiden taustalla voi olla rapurutto yhdistettynä viileään kesään. Jokirapukannoissa todettiin erittäin vähän rapuruttotapauksia tänä kesänä.

Kysy lisää ravuista ja rapukaudesta:
Rapubiologi Japo Jussila, Raputietokeskus ja Itä-Suomen yliopisto, puh 040 5428 982
Yrittäjä Ilkka Raukola, Ruokosen Rapu, Orivesi, puh. 050 3083 255
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914

Sivun alkuun


27.09. Rapuriimityskilpailu 2013 alkaa huomenna
10.09. Lohen ja taimenen rauhoitus virtavesissä alkaa


Rapuriimityskilpailu 2013 alkaa huomenna

Rapulaulut kuuluvat oleellisena osana rapujuhliin. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ovat juomalauluja sarjassa K-18-vuotiaat. Teksteissä useimmiten viina virtaa valtoimenaan ja ryyppy jos toinenkin katoaa nopeasti kurkkuun, kunnes lopulta silmät sumentuvat. Jotta rapulaulujen tyyli ja kirjo saadaan laajemmaksi, tarvitaan tekstejä, joista puuttuvat viinanhuuruiset ainekset.

Suomalaisen rapujuhlakulttuurin edistämiseksi ja monipuolistamiseksi järjestetään avoin valtakunnallinen rapulaulujen sanoituskilpailu. Rapuriimityskilpailussa 2013 haetaan tuttuihin säveliin sanoitettuja, uusia ja hauskoja sanoituksia, joita voidaan laulaa rapujuhlissa ympäri Suomen. Kilpailuun toivotaan riimillisiä tai muuten osuvia tekstejä, joiden avulla tunnelma paranee mukavassa seurassa ja ilman, että laulujen nimenomaisena sanomana on runsas alkoholin käyttö.

Rapuriimityskilpailu 2013 julkistetaan alkavaksi Tampereen Kalamarkkinoilla perjantaina 28.9.2012. Kilpailuaika on 28.9.2012−28.2.2013 ja kilpailu on vapaa kaikille. Parhaat sanoitukset julkaistaan, esitetään ja palkitaan ensi kevään Tampereen Kalamarkkinoilla 19.−21.4.2013. Kilpailun pääpalkintona on Koivulahden Rapukartanon www.rapukartano.fi lahjoittama kahden hengen majoituspaketti rapuillallisineen Mänttä-Vilppulassa. Kilpailussa valitaan myös nokkelin rapuriimitys, jossa palkintona on 5 kpl Ahti-jättirapumertoja Kivikangas Oy:ltä www.kivikangas.fi sekä hauskin lasten tai koko perheen rapulaulu, jonka palkintona on Kalatalouden Keskusliiton www.ahven.net tuotekassi.

Ravustus- ja ravunsyöntikulttuuri on nopeasti elpynyt 2000-luvulla johtuen täplärapukantojen vahvistumisesta eteläisen Suomen isoilla ja keskisuurilla järvillä. Rapuriimityskilpailun tavoitteena on edistää ravun käyttöä ja rapukulttuuria, lisätä iloa hämärtyviin syysiltoihin ja parantaa suomalaisten yhteislaulutaitoja.

Kilpailun järjestävät Pirkanmaan kalatalouskeskus ja Kalatalouden Keskusliitto yhteistyökumppaninaan Aamulehden Moro-liite. Kilpailuohjeet ja -säännöt osoitteessa www.kuhamaa.fi/rapuriimityskilpailu

Lisätietoja
Ismo Kolari, Pirkanmaan kalatalouskeskus, puh. 050 5929 259.
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Lohen ja taimenen rauhoitus virtavesissä alkaa

Lohen ja taimenen kalastuksessa virtavesissä alkaa huomenna 11.9. lähes kahden kuukauden mittainen tauko. Lohi ja taimen ovat rauhoitettuja joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa koko syys-, loka- ja marraskuun ajan, kuitenkin siten, että niiden pyynti vavalla ja uistelemalla on näissäkin vesissä sallittu syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15. päivän jälkeen. Uhanalainen nieriä on rauhoitettu Vuoksen vesistössä 11.9.–15.11.

Kalatalouden Keskusliiton saamien tietojen mukaan isoja taimenia ja lohia on tänä kesänä ollut merialueella aikaisempia vuosia paremmin. Parantuneet kalansaaliit lupaavat parempaa myös kudulle nousevien emokalojen määrän suhteen.

Lohi ja taimen nousevat syksyllä jokiin ja puroihin jatkamaan sukuaan. Lohet nousevat kudulle suurempien jokien latvavesiin. Taimenia saattaa tavata pienten jokien ja purojen pienimmistäkin latvavesistä. Vesien puhdistuttua näitä lohikaloja voi tavata kudulta jopa aivan keskellä kaupunkia virtaavista joista ja puroista.

Kesän sateet ovat parantaneet lohen ja taimenen kutumahdollisuuksia. Lohet ja taimenet lähtevät kutunousulle jokien virtaamien noustessa syksyllä. Sateisen kesän jälkeen jokien ja purojen virtaamat ovat korkealla ja kudun onnistumiselle on hyvät edellytykset.

Joillain Etelä-Suomen lohijoilla kalastus on poikkeusluvin sallittua rauhoitusaikana.

Lisätietoja lohen ja taimenen rauhoituksesta ja kudusta
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, puh (09) 6844 5912
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914

Sivun alkuun


15.08. Nahkiaisen pyynti alkaa huomenna


Nahkiaisen pyynti alkaa huomenna

Nahkiaisten pyynti alkaa huomenna 16. elokuuta. Kalatalouden Keskusliiton mukaan kesän runsaat sateet lupailevat hyvää nahkiaisten nousua. Voimakkaasti tulvivilla alueilla pyynti voi olla vaikeaa.

Nahkiaisrysiä ja -mertoja lasketaan pian pyyntiin itäisen Suomenlahden, Satakunnan ja Pohjanmaan jokiin. Tänä vuonna odotukset saaliin suhteen ovat kaksijakoiset. Sateisesta kesästä johtuen jokien virtaamat ovat monilla alueilla runsaat. Nahkiainen nousee jokiin parhaiten, kun niissä on runsaasti vettä. Paikoitellen on kuitenkin satanut niin runsaasti, että pyydysten virittäminen tulviviin jokiin voi olla mahdotonta. Nahkiaisia siis on, mutta niiden pyytäminen on haastavaa.

Nahkiainen ei ole kala, vaan ympyräsuinen. Nahkiainen käyttää merivaelluksen aikana ravinnokseen kalaa, mutta lopettaa syömisen ennen jokeen nousua. Nahkiainen viettää talven joessa ja kutee keväällä, minkä jälkeen se kuolee. Kudussa syntyneet likomadot viettävät joen pohjamudassa viisi vuotta ennen merivaellukselle lähtöään.

Nahkiainen on kudulle noustessaan 25–30 cm:n pituinen ja painaa 40–60 grammaa. Suurin Suomesta saatu nahkiainen on Kokemäenjoesta vuonna 2011 pyydetty 46,6 cm yksilö. Pyyntikauden alussa nousevat nahkiaiset ovat suurempia kuin loppukaudesta pyydyksiin jäävät.

Nahkiaisen kokonaissaalis on viime vuosina ollut Suomessa noin kaksi miljoonaa yksilöä, joista suurin osa saadaan Länsi-Suomen joista. Nahkiainen on rauhoitettu 1.4.–15.8.

Lisätietoja nahkiaisesta ja sen pyynnistä:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 5912
toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, puh. 0440 365 368
toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500 253 261

Sivun alkuun


25.07. Ankeriaanpoikaset saapuvat Suomeen iltapäivällä
20.07. Runsaasta rapusaaliista saa maukasta arkiruokaa
18.07. Ankeriaanpoikaset jäivät Kööpenhaminan lentokentälle
16.07. Ankeriaanpoikaset lentävät Suomeen istutettaviksi
16.07. Ålar flygs till Finland för utsättning
13.07. Rauhallinen rapukausi luvassa kesällä 2012


Ankeriaanpoikaset saapuvat Suomeen iltapäivällä

Ruotsin ja Tanskan väliä viime viikolla matkustaneet englantilaiset ankeriaanpoikaset saapuvat vihdoin Suomeen. Kalatalouden Keskusliitto tuo tänään maahan 177 000 ankeriaanpoikasta istutettaviksi eri puolille eteläistä Suomea.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti. Suomen ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa. Suomen kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman tavoitteena on, että vähintään 40 % aikuisista ankeriasta pääsee kutuvaellukselle.

Istutuksiin käytetyt ankeriaat on pyydetty Severnjoesta Englannista ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja gramman painoisia.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle keskiviikkona 25.7. noin kello 16.00. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin istutusvesiin. Media on tervetullut seuraamaan ankeriaanpoikasten matkaa Suomessa.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, puh 050 3850 875
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701

Ankeriaanpoikasten alueelliset istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:

Espoo Suvisaaristo, 5 000 kpl, Tapani Kortelainen 0500 811 962
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 7 000 kpl, Aarno Karels 040 5171 785
Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus, 2 000 kpl, Marko Paloniemi 0400 364 558
Etelä-Suomen Merikalastajain liitto, 14 000 kpl, Risto Soljento 050 5780 830
Hämeen kalatalouskeskus, 4 000 kpl, Jani Hakkola 043 8248 505
Mikkelin Kalatalouskeskus, 2 000 kpl, Rauno Jaatinen 020 7473 566
Nylands Fiskarförbund, 14 500 kpl, Christian Lindén 040 3542 317
Parainen Kirjala, 500 kpl, Marko Seppänen 040 5358 526
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, 9 000 kpl, Jari Hagman 044 5092 461
Pirkanmaan Kalatalouskeskus, 1 000 kpl, Ismo Kolari 050 5929 259
Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto, 16 500 kpl, Erkki Virtanen 0400 460 879
Ålands landskapsregering, 3 500 kpl, Stefan Lindqvist 045 7548 3851
Hämeen ELY-keskus, 7 000 kpl, Tarmo Muuri 050 380 4988
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 31 000 kpl, Vesa Vanninen 040 7171 298
Pohjanmaan ELY-keskus, 20 000 kpl, Kyösti Nousiainen 050 3128 611
Uudenmaan ELY-keskus, 20 000 kpl, Christian Lindén 040 3542 317 ja Erkki Virtanen 0400 460 879
Varsinais-Suomen ELY-keskus, 20 000 kpl, Ville Toivonen 040 5790 179

Sivun alkuun


Runsaasta rapusaaliista saa maukasta arkiruokaa

Ravustus alkaa lauantaina 21.7. klo 12. Rapukannat ovat hyvässä kunnossa ja rapusaaliista odotetaan normaalia 7–9 miljoonaa rapua. Runsasta rapusaalista voi käyttää arkisempaankin ruuanlaittoon.

Edellisten kesien lämpimät kelit ja pitkä kasvukausi näkynee hyvinä saaliina rapukauden edetessä. Varsinkin täplärapuvesien määrä ja sitä kautta mahdolliset rapusaaliit ovat kasvussa. Moni mökkiläinen on viime vuosina päässyt ensimmäistä kertaa maistelemaan omasta rannasta pyydettyjä täplärapuja.

Perinteisen kesän rapujuhlan lisäksi kotimaista rapua voi käyttää arkisempaankin ruokaan. Rapuruton turmelema tai saksensa menettänyt rapu ei kelpaa juhlan pääesiintyjäksi, mutta on silti erinomainen raaka-aine. Netti tarjoaa monenlaisia rapuruokaohjeita keitoista, salaateista, pihveistä ja pyttipannuista. Harvassa vain on raaka-aineena kotimainen rapu. Jos oma rapusaalis on runsas, kannattaa rohkeasti miettiä keksisikö ravuille uutta käyttöä.

Ravustukseen tarvitaan aina lupa

18–64 -vuotiaiden ravustajien on maksettava valtion kalastuksenhoitomaksu (22 €/vuosi tai 7 €/7 vuorokautta). Kaiken ikäisten ravustajien tulee lisäksi hankkia vesialueen omistajan, esimerkiksi kalastusalueen tai osakaskunnan myymä lupa. Tämän luvan hinta vaihtelee.

Ravustuskausi päättyy 31.10.

Lisätietoja ravuista ja ravustuksesta:
rapubiologi Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus, puh 040 5428 982, www.raputieto.net
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701, www.ahven.net

Sivun alkuun


Ankeriaanpoikaset jäivät Kööpenhaminan lentokentälle

Suomen vesiin istutettaviksi tarkoitetut 177 000 ankeriaanpoikasta jäivät eilen saapumatta. Poikaset ovat turvassa ja uusi yritys maahantuonnille on viikon kuluttua.

Suomeen maahantuoduiksi tarkoitetut ankeriaanpoikaset jäivät eilen saapumatta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä lentoyhtiö ei lastannut ankeriaanpoikasia lainkaan lennolle, vaan jätti ne Kööpenhaminan lentokentälle.

Kalatalouden Keskusliiton mukaan pikkuankeriaat ovat turvassa. Kalat Suomeen toimittava ruotsalaisyritys kävi hakemassa ankeriaat takaisiin omiin akvaarioihinsa. Ankeriaanpoikaset kestävät hyvin kuljetuksessa aiheutuneen viivästyksen.

Uusi yritys ankeriaanpoikasten maahantuonnille on alustavasti sovittu keskiviikoksi 25.7. Kerromme asiasta tarkemmin lähempänä.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, puh 050 3850 875
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701

Ankeriaanpoikasten alueelliset istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:

Etelä-Suomen Merikalastajain liitto, 14 000, Risto Soljento 050 5780 830
Ålands landskapsregering, 3 500, Stefan Lindqvist 045 7548 3851
Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus, 2 000, Marko Paloniemi 0400 364 558
Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto, 16 500, Erkki Virtanen 0400 460 879
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, 9 000, Jari Hagman 044 5092 461
Hämeen kalatalouskeskus, 11 000, Jani Hakkola 043 8248 505
Parainen Kirjala, 500, Marko Seppänen 040 5358 526
Espoo Suvisaaristo, 5 000, Tapani Kortelainen 0500 811 962
Mikkelin Kalatalouskeskus, 2 000, Rauno Jaatinen 020 7473 566
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 7 000, Aarno Karels 040 5171 785
Nylands Fiskarförbund, 14 500, Christian Lindén 040 3542 317
Pirkanmaan Kalatalouskeskus, 1 000, Pekka Vuorinen 050 5929 255
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 31 000, Vesa Vanninen 040 7171 298
Pohjanmaan ELY-keskus, 20 000, Kyösti Nousiainen 050 3128 611
Varsinais-Suomen ELY-keskus, 20 000, Ville Toivonen 040 5790 179
Uudenmaan ELY-keskus, 20 000, Christian Lindén 040 3542 317 ja Erkki Virtanen 0400 460 879

Sivun alkuun


Ankeriaanpoikaset lentävät Suomeen istutettaviksi

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 177 000 ankeriaanpoikasta. Ankeriaanpoikaset ovat merkitty, jotta niiden elämää pystytään paremmin seuraamaan.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi laati muiden EU-maiden joukossa oman kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman vuonna 2008. Suomessa ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa.

Istutuksiin käytetyt ankeriaat on pyydetty Severnjoesta Englannista ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja gramman painoisia.

Merkinnät antavat tietoa ankeriaiden elämästä ja liikkeistä

Ankeriaat on kylvetetty kaksi kertaa strontiumkloridissa, mistä jää merkki ankeriaan kuuloluuhun eli otoliittiin. Istutettavat ankeriaat tulevat pyyntikokoon noin viidessä vuodessa, jolloin niitä voidaan merkintöjen avulla alkaa seurata. Seurannassa saadaan selville istutettujen poikasten osuus koko kannasta. Lisäksi saadaan tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta. Ankeriaat elävät vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle. Vuonna 2009 pyydetty suomenennätysankerias painoi 4,666 kiloa.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tiistaina 17.7. noin kello 17.20. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin istutusvesiin.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, puh 050 3850 875
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701

Alueelliset istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:

Etelä-Suomen Merikalastajain liitto, 14 000, Risto Soljento 050 5780 830
Ålands landskapsregering, 3 500, Stefan Lindqvist 045 7548 3851
Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus, 2 000, Marko Paloniemi 0400 364 558
Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto, 16 500, Erkki Virtanen 0400 460 879
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, 9 000, Jari Hagman 044 5092 461
Hämeen kalatalouskeskus, 11 000, Jani Hakkola 043 8248 505
Parainen Kirjala, 500, Marko Seppänen 040 5358 526
Espoo Suvisaaristo, 5 000, Tapani Kortelainen 0500 811 962
Mikkelin Kalatalouskeskus, 2 000, Rauno Jaatinen 020 7473 566
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 7 000, Aarno Karels 040 5171 785
Nylands Fiskarförbund, 14 500, Christian Lindén 040 3542 317
Pirkanmaan Kalatalouskeskus, 1 000, Pekka Vuorinen 050 5929 255
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 91 000, Vesa Vanninen 040 7171 298

Sivun alkuun


Ålar flygs till Finland för utsättning

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det sammanlagt 177 000 ålyngel i Finland. Ålarna är märkta för att man framöver ska kunna undersöka deras liv och leverne.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet, men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har gått kraftigt nedåt och år 2008 utarbetade Finland, liksom övriga EU-länder, en ålförvaltningsplan. I Finland är ålförekomsterna numera helt beroende av utsättningar.

De ålar som nu utplanteras har fångats i floden Severn i England och hållits i karantän i Sverige. Ålynglen är ca 10 cm långa och väger ungefär ett gram.

Märkning ska ge info om ålens liv och leverne

Ålarna har badats två gånger i strontiumklorid, vilket lämnar spår i ålens hörselstenar. De utplanterade ålarna når fångststorlek efter ca fem år, varefter det med hjälp av märkningarna blir möjligt att följa upp ålbeståndet. Genom uppföljning kan man bland annat få reda på hur mycket av beståndet som består av sättfisk. Märkningen kan också ge information om ålens lekvandring. Ålen lever till och med 40 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet. År 2009 fångades den största ålen hittills i Finland. Den vägde 4,666 kg.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält tisdagen den 17 juli cirka klockan 17.20. Efter ankomst fortsätter transporten med bil runt om till utsättningssvattnen i södra Finland.

Tilläggsuppgifter om importen och utsättningarna av ål från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
näringslivschef Vesa Karttunen, tfn 050 3850 875
informatör Tapio Gustafsson, tfn (09) 6844 5914, 044 2866 701

Utsättningar per region och kontaktpersoner:

Etelä-Suomen Merikalastajain liitto, 14 000, Risto Soljento 050 5780 830
Ålands landskapsregering, 3 500, Stefan Lindqvist 045 7548 3851
Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus, 2 000, Marko Paloniemi 0400 364 558
Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto, 16 500, Erkki Virtanen 0400 460 879
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, 9 000, Jari Hagman 044 5092 461
Hämeen kalatalouskeskus, 11 000, Jani Hakkola 043 8248 505
Pargas Kårlax, 500, Marko Seppänen 040 5358 526
Espoo Suvisaaristo, 5 000, Tapani Kortelainen 0500 811 962
Mikkelin Kalatalouskeskus, 2 000, Rauno Jaatinen 020 7473 566
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 7 000, Aarno Karels 040 5171 785
Nylands Fiskarförbund, 14 500, Christian Lindén 040 3542 317
Pirkanmaan Kalatalouskeskus, 1 000, Pekka Vuorinen 050 5929 255
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 91 000, Vesa Vanninen 040 7171 298

Sivun alkuun


Rauhallinen rapukausi luvassa kesällä 2012

Viileä ja sateinen alkukesä lupailee rauhallista rapukesää. Pyyntikauden alku voi olla hiljainen, mutta rapusaalis kokonaisuutena pysynee viime kesän tasolla, joten odotettavissa on 7-9 miljoonan ravun saalis, josta jokirapuja on 2-3 miljoonaa ja täplärapuja 5-6 miljoonaa. Ravustus alkaa lauantaina 21.7. klo 12.

Rapukauden alku voi olla hiljainen alkukesän kylmyyden ja sateisuuden vuoksi. Rapukauden edetessä saaliit kasvavat ja nousevat normaalille tasolle. Poikasten kuoriutuminen ja rapujen kuorenvaihdot ovat myöhässä eikä pintavesien lämpeneminen viimeisen viikon aikana ehdi korjata tilannetta.

Täplärapusaaliiseen vaikuttaa sään lisäksi täpläravun herkkyys kannanvaihtelulle. Jokirapujen saalis on puolestaan vakaa vuodesta toiseen, ehken tosin hieman määrältään laskevan rapuruton vuoksi. Jokirapusaalista lisää innostus jokiravun istuttamiseen, joten uusia pyydettäviä jokirapukantoja syntyy jatkuvasti.

Viime kesien lämpimät kelit ja pitkään jatkunut kasvukausi näkynee tämänkin vuoden rapusaaliissa. Erityisesti täplärapuvesillä voi ravustaja saadaan kauden loppua kohti runsaan saaliin. Rapukauppa käy perinteisen vilkkaana joten kasvusuunnassa olevan rapusaaliin kauppaamiseen kannattaa panostaa. Mökkiläisten oma ravustus tosin syö osan rapumarkkinoista mutta on omiaan elvyttämään rapukulttuuria ja rapujuhlia.

Rapuruton kanssa on oltava erityisen tarkkana

Rapurutto on vastavalmistuneessa kansallisessa vieraslajistrategiassa virallisesti määritetty erityisen haitalliseksi. Uunituore tutkimustieto rapuruton monimuotoisuudesta ja mahdollisista rapuruttoa kantavista jokirapukannoista tekee sekä ravustuksesta että rapukantojen hoidosta entistä mielenkiintoisempaa ja vaativampaa. Jokaisen ravustajan vastuu korostuu entisestään ja vesistöstä toiseen liikkuvan on huolehdittava kalastus- ja ravustusvälineiden puhdistamisesta.

Rapustrategiasta vauhtia rapukantojen hyödyntämiselle

Hallinnon, yrittäjien ja järjestöjen yhteistyönä valmistelema kansallinen rapustrategia on valmistumassa kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Strategiassa tullaan määrittämään minne rapuja voidaan viranomaisen luvalla kotiuttaa ja minne ei. Strategiassa myös esitetään keinoja elinvoimaisien rapukantojen nykyistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi esimerkiksi osana ammattikalastusta sekä miten ravustusta ja ravustuskulttuuria voitaisiin hyödyntää osana maaseutumatkailua.

Kaikkien 18-64 -vuotiaiden ravustajien tulee maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu (22 €/vuosi tai 7 €/7 vuorokautta). Kaikkien ravustajien tulee lisäksi hankkia vesialueen omistajan, esim. osakaskunnan myymä lupa. Tämän luvan hinta vaihtelee.

Lisää ravuista ja tulevasta rapukaudesta:
* rapubiologi Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus, puh 040 5428982, www.raputieto.net
* elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh 050 3850875, www.ahven.net
* paikalliset kalatalouskeskukset (yhteystiedot www.ahven.net)

Sivun alkuun


27.06. Kemijoen Isohaaran padon alapuolista kalastuksenvalvontaa terävöitetään
26.06. Koulutetut kalastuksenvalvojat ovat vesillä
21.06. Kalastusluvalla lisää kesäelämyksiä
12.06. 1500 kalastuksen valvojaa koulutettu
07.06. Kalastuslaki muuttui – merkitse pyydyksesi oikein
07.06. Lagen om fiske har ändrats – märk dina redskap rätt


Kemijoen Isohaaran padon alapuolista kalastuksenvalvontaa terävöitetään

Salakalastus Isohaaran padon alapuolella tehdään hankalaksi ja epämiellyttäväksi harrastukseksi. Näin kiteyttää padon alapuolista salakalastusongelmaa pohtinut kalamiesten ja viranomaisten yhteistyöryhmä päätöksiään toimista joilla tartutaan lohien salakalastukseen. Yhteistyötä ovat tekemässä PVO vesivoima, alueen virkistyskalastajat, kalastusalue, osakaskunta, kalastusalue, merivartijat, poliisi, Lapin ELY-keskus, Lapin kalatalouskeskus ja Kalatalouden Keskusliitto.

PVO -Vesivoima toteuttaa osin jo kuuvana kesänä padon läheisyydessä rakenteellisia töitä, jotka tekevät salakalastuksen alueella hankalammaksi. Alkutöiksi alueen aita korjataan ja PVO-Vesivoima tekee yhteistyössä kalastusalueen kanssa jokeen salakalastusta haittaavia rakenteita.

Poliisit ja merivartijat ovat hyvin perillä kalastuksen ongelmista ja lupaavat vierailla alueella säännöllisen epäsäännöllisesti.

Kalastusviranomaiset pitävät alueen salakalastusongelmia merkittävinä ja ovat myöntäneet rahoitusta ongelman kuriin saantiin. Tämä mahdollistaa jo tälle kesälle laajentuvaa kalastuksenvalvojien liikkumista alueella. Kalastuksenvalvojien koulutusta ja rekrytointia kehitetään seuraavaa kalastuskautta silmälläpitäen.

Yhteistoimintaa ovat organisoineet Lapin kalatalouskeskus ja Kalatalouden Keskusliitto.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto 044 0365 368
Ympäristöpäällikkö Aaro Horsma, PVO-Vesivoima, 050 303 8661
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto 0400 507 832
Toiminnanjohtaja Eero Liekonen, Lapin kalatalouskeskus 0400 398 857

Sivun alkuun


Koulutetut kalastuksenvalvojat ovat vesillä

Kesä on kalastajan kulta-aikaa. Kalastusluvat hankkineen on huoletonta kalastaa, mutta luvattomien on syytä pysyä poissa vesiltä. Kalastuslain muutoksen myötä on kevään aikana koulutettu yli tuhat kalastuksenvalvojaa, jotka myös odottavat innolla kesäkalastuskauden alkua.

Kalatalouden Keskusliitto on kuluneen kevään aikana kouluttanut yli tuhat uutta ja vanhaa kalastuksenvalvojaa. Koulutusta vetäneen Kalatalouden Keskusliiton järjestöjohtaja Risto Vesan mukaan koulutuksen suosio on jopa hieman yllättänyt. Lakimuutoksen myötä pakolliseksi tullut koulutus on tuonut mukaan paljon uusia nuoria kalastuksenvalvojia, mikä on erinomainen asia. Koulutushanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Verkot ja katiskat on merkittävä näkyvästi ja alamittaiset vapautettava

Huhtikuun alussa voimaan tulleen kalastuslain muutoksen myötä verkot, katiskat ja muutkin pyydykset on merkittävä niin, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Lisäksi pyydyksiin on merkittävä kalastajan nimi ja yhteystiedot. Lisätietoa ja mallikuvia kalanpyydysten merkitsemisestä http://www.ahven.net/

Kalastajien on myös hyvä muistaa, että uuden lain myötä kaikki alamittaiset kalat on laskettava takaisin veteen, ovat ne sitten eläviä tai kuolleita.

Liite. Kalastuksenvalvojien koulutus keväällä 2012.

Kysy kalastuksenvalvonnasta ja kalastuksenvalvojien koulutuksesta:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780

Koulutus- ja koepaikkakunnat sekä osallistujamäärät
24.4. Tampere, 140
25.4. Lahti, 51
26.4. Vaasa, 25
3.5. Turku, 88
4.5. Kotka, 100
8.5. Polvijärvi, 120
9.5. Kajaani, 28
15.5. Mikkeli, 88
16.5. Seinäjoki, 63
22.5. Pori, 90
23.5. Porvoo, 61
24.5. Laukaa, 150
29.5. Oulu, 97
30.5. Lammi, 110
31.5. Rovaniemi, 80
1.6. Ivalo, 60
4.6. Kuopio, 143

Yhteensä 1483 koulutettua valvojaa

Sivun alkuun


Kalastusluvalla lisää kesäelämyksiä

Valtion kalastuslupia saa tällä hetkellä ostettua jo joka paikasta ja vieläpä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Luvat kannattaa hankkia, sillä lupamaksut palautuvat kalastajille kalaistutusten kautta entistä monipuolisimpina saaliina.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia ja niihin ei tarvita lupia. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina luvan, muistuttaa Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä. Viehekalastusta harrastavan 18–64-vuotiaan tulee maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekelastusmaksu. Muuhun kalastukseen, kuten verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Valtion lupien osto on mahdollista milloin vaan ja missä tahansa. Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) lisäksi valtion kalastusluvat voi maksaa postissa (Itella) tai ne voi noutaa R-kioskista. Tämän vuoden alusta kalastusluvan hankkiminen on ollut mahdollista myös matkapuhelimella.

Valtion kalastuksenhoitomaksu on 22 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Läänikohtainen viehekalastuslupa maksaa 29 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäivästä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Kysy kalastusluvista:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917

Kalastusluvat ja maksut 2012

Kalastuksenhoitomaksu 22 euroa/vuosi TAI 7 euroa/7 vrk
Kalastuksenhoitomaksu maksetaan tilille FI1716603000101496 ja saajaksi merkitään maa- ja metsätalousministeriö.
Läänikohtainen viehekalastusmaksu 29 euroa/vuosi TAI 7 euroa/7 vrk
Läänikohtainen viehekalastusmaksu maksetaan tileille:
Etelä-Suomi FI1416603000106594
Länsi-Suomi FI8916603000106602
Itä-Suomi FI6716603000106610
Oulu FI6616603000106628
Lappi FI4416603000106636

Uudet mobiililuvat 2012
Kalastuksenhoitomaksu 2012 – 25,67 € – puh. 0600 828 221
Kalastuksenhoitomaksu 7 vrk – 9,19 € – puh. 0600 828 222

Viehekalastusmaksu 2012 Etelä-Suomi – 33,37 € – puh. 0600 828 223
Viehekalastusmaksu 2012 Länsi-Suomi – 33,37 € – puh. 0600 828 224
Viehekalastusmaksu 2012 Itä-Suomi – 33,37 € – puh. 0600 828 225
Viehekalastusmaksu 2012 Oulu – 33,37 € – puh. 0600 828 226
Viehekalastusmaksu 2012 Lappi – 33,37 € – puh. 0600 828 227

Viehekalastusmaksu Etelä-Suomi 7 vrk – 9,19 € – puh. 0600 828 228
Viehekalastusmaksu Länsi-Suomi 7 vrk – 9,19 € – puh. 0600 828 229
Viehekalastusmaksu Itä-Suomi 7 vrk – 9,19 € – puh. 0600 828 230
Viehekalastusmaksu Oulu 7 vrk – 9,19 € – puh. 0600 828 231
Viehekalastusmaksu Lappi 7 vrk – 9,19 € – puh. 0600 828 232

Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu Etelä-Suomi 7 vrk – 16,89 € – puh. 0600 828 233
Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu Länsi-Suomi 7 vrk – 16,89 € – puh. 0600 828 234
Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu Itä-Suomi 7 vrk – 16,89 € – puh. 0600 828 235
Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu Oulu 7 vrk – 16,89 € – puh. 0600 828 236
Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu Lappi 7 vrk – 16,89 € – puh. 0600 828 237

Lisätietoa kalastukseen liittyvistä luvista ja maksuista: http://www.ahven.net/luvat

Sivun alkuun


1500 kalastuksen valvojaa koulutettu

Kevään-alkukesän 2012 aikana on koulutettu Kalatalouden Keskusliiton KYPRPO-projektin aikana 1483 kalastuksen valvojaa 17 tilaisuudessa eri puolella Suomea. Koulutuksen tavoitteena on ollut, että muutetun kalastuslain ja asetuksen mukaiset asiat omaksutaan ja että koulutukseen osallistujat suorittavat heti koulutustilaisuuden jälkeen ELY-keskuksen pitämän kalastuksen valvojan tutkinnon. Kouluttajina ovat toimineet järjestöjohtaja Risto Vesa ja juristi Jenny Fredrikson keskusliitosta. Koulutukseen olisi ollut enemmänkin halukkaita tulossa, mutta ennakolta varattuihin koulutustiloihin ei mahtunut enempää. Hankkeeseen on saatu rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä kalastuskorttivaroista, mistä suuret kiitokset.

Markku Myllylä
toiminnanjohtaja
Kalatalouden Keskusliitto

Koulutus- ja koepaikkakunnat - osallistujia lkm
24.4. Tampere - 133
25.4. Lahti - 51
26.4. Vaasa - 25
3.5. Turku - 88
4.5. Kotka - 100
8.5. Polvijärvi, Huhmari - 120
9.5. Kajaani - 28
15.5. Mikkeli - 88
16.5. Seinäjoki - 63
22.5. Pori - 86
23.5. Porvoo - 61
24.5. Laukaa, Varjola - 150
29.5. Oulu - 97
30.5. Lammin biol. asema - 110
31.5. Rovaniemi - 80
1.6. Ivalo - 60
4.6. Kuopio - 143
Yhteensä 1483
projektihakemuksen mukainen tavoite oli 1 000 henkilöä

Lisätietoja: Järjestöjohtaja Risto Vesa,(09) 6844590, 0400 507832

Sivun alkuun


Kalastuslaki muuttui – merkitse pyydyksesi oikein

Huhtikuun alussa voimaan tulleen kalastuslain muutoksen myötä pyyntiin asetetut kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä niin, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa.

Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä 20 senttimetriä leveällä ja korkealla lipulla. Jos kyseessä on pintapyydys (lähempänä kuin 1,5 metriä vedenpinnasta), tulee salko varustaa kahdella lipulla. Molemmissa tapauksissa lippusalossa pitää olla 2 senttimetrin heijastin.

Vesialueilla, joilla pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä, riittää pyydysten merkintä koholla. Kohon tulee ulottua vähintään 15 senttimetriä pinnan yläpuolelle. Koho ei saa olla valmistettu läpinäkyvästä materiaalista.

Pyydyksiin on merkittävä kalastajan nimi ja yhteystiedot. Lisäksi on käytettävä kalastusoikeuden osoittavaa pyydysmerkkiä, jos sellainen on alueella käytössä.

Lisätietoa ja mallikuvia kalanpyydysten merkitsemisestä http://www.ahven.net/
sekä Riihimäen Kansainvälisillä Erämessuilla Kalatalouden Keskusliiton osastolta U 610
Tiedottaja Tapio Gustafsson, (09) 6844 5914, 044 2866 701 (messuilla perjantaina 8.6.)
Järjestöjohtaja Risto Vesa, (09) 6844 5917, 0400 507 832 (messuilla lauantaina 9.6.)

Sivun alkuun


Lagen om fiske har ändrats – märk dina redskap rätt

Genom en ändring i lagen om fiske som trädde i kraft i början av april måste fasta och stående redskap märkas ut så att de lätt kan observeras av dem som färdas på vattnet.

På områden som används av sjötrafik ska fiskeredskap märkas ut med 1,2 meter höga stänger som försetts med en 20 cm bred och hög flagga. Om det är fråga om ett ytnära redskap (närmare ytan än 1,5 meter) ska stången förses med två flaggor. I bägge fall ska stången också ha en 2 cm hög reflex.

På områden där sjötrafik i regel inte bedrivs räcker det att förse fasta och stående redskap med flöten. Flötet måste nå minst 15 cm över vattenytan och får inte vara tillverkat av genomskinligt material.

Därtill ska redskapen förses med fiskarens namn och kontaktuppgifter. Om man på området använder sig av redskapsmärken, ska även det fästas vid redskapet.

Tilläggsuppgifter och bilder om märkning av redskap http://www.ahven.net/svenska
samt av Centralförbundet för Fiskerihushållning på Riihimäki Internationella Vildmarksmässan avdelning U 610
Informatör Tapio Gustafsson, (09) 6844 5914, 044 286 701 (på mässan fredag 8.6.)
Förbundschef Risto Vesa, (09) 6844 5917, 0400 507 832 (på mässan lördag 9.6.)

Sivun alkuun


21.05. Kalabongausviikon yleisin saalis oli ahven
21.05. Abborre var fiskbongningsveckans vanligaste fångst
18.05. Kalabongausviikko huipentuu
18.05. Fiskbongningsveckan kulminerar på veckoslutet
15.05. Ratkaisua siikaongelmaan haettiin yhteiskokouksessa
15.05. Lösning på sikproblematiken söktes genom gemensamt möte
14.05. Kalabongausviikko alkaa
14.05. Fiskbongningsveckan börjar!


Kalabongausviikon yleisin saalis oli ahven

Kalabongauskisaan ilmoitettiin jälleen kalansaaliita kaikkialta Suomesta. Ahven oli niukasti särkeä yleisempi saalis. Kaikkiaan eri kalalajeja bongattiin 32.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämä kalabongausviikko käytiin 14. ja 20. toukokuuta. Kisaan saapui 99 fongausilmoitusta. Bongattuja lajeja koko kisassa oli 32. Suurin yksittäisen kalastajan ilmoittama lajimäärä oli 12 kalalajia.

Ahven, särki ja hauki yleisimmät

Kalabongauksen yleisin kalalaji oli odotusten mukaan ahven, jonka 57,6 % kalastajista oli onnistunut narraamaan. Seuraavaksi yleisimmät lajit olivat särki ja hauki. Bongauskisan erikoisin kalalaji oli härkäsimppu. Pohjoisin ilmoitus tuli Torniosta ja pyydyksenä oli onki. Kalabongauksen lopulliset tulokset ovat nähtävillä osoitteessa: www.ahven.net/bongaafisu

Saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvottiin kolme kotimaisia vieheitä sisältävää kalastustarvikesettiä. Lahjoittajina olivat Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Rapala.

Lisätietoja kalabongausviikosta ja kalojen bongauksesta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5925, 0400 601 965

Sivun alkuun


Abborre var fiskbongningsveckans vanligaste fångst

Under fiskbongningsveckan kom det in fångstanmälningar från hela Finland. Abborre var som väntat den vanligaste fångstfisken. Allt som allt bongades det 32 olika arter.

Centralförbundet för Fiskerihushållning ordnade en fiskbongningsvecka den 14-20.5. Totalt inkom 99 fångstanmälningar och 32 fiskarter anmäldes till tävlingen. Den största enskilda fångstanmälningen bestod av 12 olika fiskarter.

Abborre, mört och gädda vanligast

Den allmännaste fiskarten i tävlingen var som väntat abborre, som återfanns bland 57,6 % av fiskarnas fångster. De nästallmännaste arterna var mört och gädda. Den ovanligaste arten var hornsimpa. Den nordligaste fångstanmälningen kom från Torneå och där hade man fiskat med metspö. De slutliga bongningsresultaten finns till påseende på nätet på adressen www.ahven.net/bongaafisu

Bland alla fiskare som anmält sina fångster utlottades tre inhemska fiskeredskapsset. Prisen hade donerats av Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin och Rapala.

Tilläggsuppgifter om fiskbongningsveckan och fiskbongning:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701
verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5925, 0400 601 965

Sivun alkuun


Kalabongausviikko huipentuu

Maanantaina käynnistynyt kalabongausviikko huipentuu tulevana viikonloppuna. Alkuviikon aikana kisaan on ilmoitettu 26 eri kalalajia. Yleisin kalalaji on särki.

Lähes 62 % kalabongaukseen osallistuneista kalastajista on onnistunut saamaan saaliikseen särjen. Särki on myös yksilömäärissä laskettuna runsain saaliskala. Seuraavaksi yleisimmät saaliskalat ovat tällä hetkellä ahven ja kiiski. Bongattujen lajien joukossa on myös monelle kalojen ystävälle oudompia lajeja kuten allikkosalakka ja hietatokko.

Fongaus jatkuu

Fisujen bongaus eli fongaus jatkuu sunnuntaihin saakka. Kisan edistymistä ja saalislajien kertymistä voi seurata osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämä valtakunnallinen kalabongausviikko alkoi maanantaina 14.5. ja jatkuu sunnuntaihin 20.5. klo 12 saakka. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.

Viikonloppuna alkaa myös Helsingin, Kotkan ja Joensuun Kalamaraton, jossa fongauksen ammattilaiset kisaavat 24 tunnin ajan.

Lisätietoja kalabongausviikosta ja fongauksesta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. 0400 601 965

Sivun alkuun


Fiskbongningsveckan kulminerar på veckoslutet

Fiskbongningsveckan som inleddes på måndag kulminerar kommande veckoslut. Under början av veckan har 26 fiskarter anmälts till tävlingen. Den vanligaste fisken är mört.

Nästan 62 % av fiskarna som anmält sina fångster har fått mört som fångst. De nästvanligaste arterna är för tillfället abborre och gers. Bland de bongade arterna finns också ovanligare arter så som groplöja och sandstubb.

Fiskbongningen fortsätter

Fiskbongningen fortsätter fram till söndag. Du kan följa med hur tävlingen fortskrider och vilka fiskarter som hittills bongats på nätet på www.ahven.net/bongaafisu.

Den nationella fiskbongningsveckan som arrangeras av Centralförbundet för Fiskerihushållning inleddes på måndag, den 14.5 och fortsätter fram till söndag 20.5 klockan 12. De fiskar du bongar under den här tiden kan du anmäla på nätet på adressen www.ahven.net/bongaafisu. Bland alla som anmält sina fångster lottar vi ut tre fina inhemska fiskeredskapsset, donerade av Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.

Under veckoslutet inleds också Helsingfors, Kotka och Joensuu fiskmaraton, där fiskbongningsproffs tävlar under 24 timmar.

Tilläggsuppgifter om fiskbongningsveckan och fiskbongning:
verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, p. 0400 601 965

Sivun alkuun


Ratkaisua siikaongelmaan haettiin yhteiskokouksessa

Erimielisyydet siian kalastuksesta ja siian kaupasta ovat olleet näkyvästi esillä kalatalousalalla kuluneena keväänä. Taustalta löytyy WWF:n kuluttajan kalaoppaassa ollut suositus, jossa kehotettiin välttämään uhanalaista villiä vaellussiikaa. Siika on rannikkokalastuksemme arvoltaan tärkein kalalaji ja sen saaliista suuri osa on istutettua kalaa. Vaellussiika on yksi meillä esiintyvistä useasta siikamuodosta.

Siian ympärille noussut kohu on aiheuttanut kevään aikana saaliin myyntiongelmia sekä kalastajille että kasvatetun siian tuottajille. Kalatalouden Keskusliitossa maanantaina 14.5. pidetyssä kokouksessa WWF:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja neuvontajärjestöjen edustajat hakivat yhdessä keinoja siikaongelman ratkaisuun.

Keskustelun osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että vaellussiika pyydetään tällä hetkellä liian pienenä sen kasvupotentiaaliin nähden. Tämän ns. kasvun ylikalastuksen vähentämiseksi keskusteltiin esimerkiksi rannikon verkkokalastuksen silmäkokorajoitusten muuttamisesta sekä kaupallisen alamitan asettamisesta. Kokouksen perusteella oli selvää, että erityisesti vaellussiian kalastusta halutaan jatkossa säädellä nykyistä tarkemmin. Hyvässä kunnossa olevien siikakantojen, kuten Perämeren karisiian kalastus halutaan kuitenkin samalla turvata. Aiheen käsittelyä jatketaan laajennetulla kokoonpanolla kesäkuun alussa.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto: toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965, markku.myllyla@ahven.net
WWF: Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, p. 040-5503854, sampsa.vilhunen@wwf.fi

Sivun alkuun


Lösning på sikproblematiken söktes genom gemensamt möte

Meningsskiljaktigheter om sikfisket och sikhandeln har synts tydligt inom fiskebranschen under den gångna våren. Bakom detta ligger rekommendationen i WWF:s konsumentguide för fisk där konsumenter uppmanas undvika utrotningshotad vild vandringssik. Till värdet är siken den viktigaste fiskarten för kustfisket och största delen av fångsterna härstammar från utplanterad fisk. Vandringssiken är en av fler sikformer som förekommer hos oss.

Vårens uppståndelsen kring siken har lett till problem med att få sikfångsterna sålda, både för fiskare och producenter av odlad sik. Måndagen den 14.5 hölls ett gemensamt möte vid Centralförbundet för Fiskerihushållning där WWF Finland, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet samt rådgivningsorganisationernas representanter tillsammans sökte en lösning på sikproblematiken.

Alla som deltog i diskussionen var överrens om att vandringssik för tillfället fiskas som för liten i förhållande till dess tillväxtpotential. För att minska på detta så kallade överfiske av tillväxten diskuterade man till exempel att ändra på bestämmelser om maskvidd samt införa ett minimimått i handeln. På basen av mötet är det klart att man önskar reglera fisket efter vandringssik nogrannare än idag. Samtidigt vill man ändå trygga fisket efter sikbestånd i gott skick, så som fisket efter sandsik i Bottenviken. Behandlingen av ärendet kommer att fortsätta i början av juni med fler intressenter.

Tilläggsuppgifter:
Centralförbundet för Fiskerihushållning: verksamhetsledare Markku Myllylä tel. 0400-601965, markku.myllyla@ahven.net
WWF: chefen för havsprogrammet Sampsa Vilhunen, tel. 040-5503854, sampsa.vilhunen@wwf.fi

Sivun alkuun


Kalabongausviikko alkaa

Valtakunnallinen Kalabongausviikko käynnistyy tänään klo 12. Oman kalasaaliinsa voi ilmoittaa kisaan netin kautta osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu

Koko Suomen kalabongaus alkaa maanantaina 14.5. klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 12 saakka. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraat helposti ahvenen, särjen, lahnan, pasurin tai vaikka vimpan. Virvelin ja muutaman uistimen avulla voit kartuttaa lajilistaasi hauella, kuhalla ja taimenella. Kaikki muutkin lailliset kalastusvälineet ovat kisassa sallittuja.

Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.

Fongaus on suosittua

Kalojen bongaaminen eli fongaaminen on uusi 2000-luvulla Suomeen rantautunut harrastus. Fongauksessa on tarkoitus bongata mahdollisimman monta kalalajia Suomen vesistä esimerkiksi vuoden tai vuorokauden aikana. Lisäksi harrastajat keräävät eliksiä eli elämänpinnoja.

Koko maailman tasolla kalalajeja löytyy yli 26 000, joten urakkaa helpottaa huomattavasti keskittyminen suomalaisiin kalalajeihin. Suomesta on tavattu 100 kalalajia, joista vakituisiksi laskettuja on noin 70. Vuositasolla 20 lajin pyytäminen edellyttää jo pientä perehtymistä kalojen elintapoihin.

Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut ensimmäisen lajikalastukseen keskittyvän kirjan juuri Kalabongausviikon alla. Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä. Loppuosasta löytyy hajanaisia havaintoja ja kertomuksia 50+ suomalaisen kalojen bongaamisesta.

Markku Myllylä Bongaa 50+ fisua – Hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta. Koko B5, sivumäärä 100 Kalatalouden Keskusliitto

Lisätietoja Kalabongausviikosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5925, 0400 601 965

Sivun alkuun


Fiskbongningsveckan börjar!

Den nationella fiskbongningsveckan inleds idag klockan 12. Anmäl din egen fiskfångst på adressen www.ahven.net/bongaafisu och delta i tävlingen.

Den nationella fiskbongningsveckan inleds idag den 14.5 klockan 12 och fortgår fram till söndag klockan 12. De fiskar du bongar under veckans gång kan du anmäla på nätet fram till söndag kväll klockan 24.

Det bästa redskapet för att bonga fisk är ett vanligt metspö försett med mask. Med det lurar du lätt både abborre, mört, braxen, björknor och varför inte en vimba. Med svirvel och några drag kan du utöka fångsterna med gädda, gös och öringar. Under fiskbongningsveckan får du dock delta med alla lagliga fiskeredskap.

Bland alla som lämnat in fångstanmälningar kommer vi att lotta ut tre fiskeredskapsset som donerats av Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin och Rapala.

Fiskbongning är inne

Fiskbongning är en ny hobby som strandat i Finland på 2000-talet. Fiskbongning går ut på att man försöker fiska så många fiskarter som möjligt under en viss tid, till exempel ett dygn eller ett kalenderår.

Det har påträffats över 26 000 fiskarter i världen, så att inleda med att bonga inhemska fiskar underlättar jobbet. I Finland har man påträffat 100 fiskarter, varav 70 förekommer hos regelbundet. Att fånga 20 arter i Finland kräver redan att man bekantat sig en del med fiskarnas levnadssätt.

Centralförbundet för Fiskerihushållning har inför fiskbongningsveckan gett ut en bok om fiskbongning, den första i sitt slag. Boken inleds med information om hur och var man ska fiska för att kunna bonga så många arter som möjligt och avslutas med underhållande berättelser om fisket efter 50 + fiskarter.

Markku Myllylä
Bongaa 50+ fisua – Hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta.
Storlek B5, 100 sidor
Centralförbundet för Fiskerihushållning

Tilläggsuppgifter om fiskbongsningsveckan:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701
verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5925, 0400 601 965

Sivun alkuun


25.04. Verkkoihin ja katiskoihin kalastajan nimi ja yhteystiedot, alamittaiset kalat aina takaisin veteen
24.04. WWF:n siikakampanja lyö lähikalaa korville
20.04. Uutuuskirja kalojen bongaajille: Bongaa 50+ fisua – hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta
19.04. Kalastuslakityöryhmän mietintö pantiin lausunnolle
12.04. Ministeri Iiro Viinanen on vuoden vesistövaikuttaja
12.04. Kalatalouden Keskusliitto kutsuu kestävän kalatalouden kehittämiseen
12.04. Centralförbundet för Fiskerihushållning bjuder in till hållbart utvecklade av fiskerihushållningen


Verkkoihin ja katiskoihin kalastajan nimi ja yhteystiedot, alamittaiset kalat aina takaisin veteen

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajan puheenvuoro Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Kalajoella.

Talvella 2011 kalastuslakia muutettiin kalastuksen valvontaan liittyvien pykälien osalta. Nämä muutetut säädökset astuvat voimaan tämän vuoden huhtikuun alusta lukien. Siis 1.4.2012 alkaen on pyynnissä olevissa verkoissa ja katiskoissa oltava pyytäjän henkilötiedot. Tämä on suuri muutos suomalaisessa kalastuskulttuurissa ja tulee varmasti vaatimaan ainakin aluksi aikamoista opettelua.

Mainitusta päivästä lukien on myös alamittainen kala heitettävä takaisin veteen, olipa se sitten elävä tahi kuollut. Tällaiseen menettelyyn on lainlaatijan mukaan pakko ollut mennä, sillä ns. muovipussikalastajat ovat surutta ottaneet talteen alamittaista harjusta ja taimenta ja muutakin lohikalaa. Aiemmin voimassa olleet pykälät ovat antaneet ymmärtää, että alamittaisen kalan on voinut ottaa, jos se on sanottavasti vahingoittunut. Käytännössä alamittainen kala on lähes aina ollut vahingoittunut ja se on nakattu saalispussiin.

Asetuksella 4.4.2012 tarkennettiin pyydysten merkintämenettelyä. Oheisissa liitteissä on esitetty lainmukaiset merkit ja kuvat. Aineisto on vapaasti käytettävissä kunhan lähde mainitaan.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

Sivun alkuun


WWF:n siikakampanja lyö lähikalaa korville

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Päijät-Hameen kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Lehmonkärjessä Asikkalassa 23.4.2012.

Lähiruoka ja erityisesti lähikala on kuluttajien ja myös valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Parhaillaan on käynnissä mittavia valtion rahoittamia lähiruokahankkeita. Moni kuluttaja haluaa syödä terveellistä lähikalaa ja edistää valinnoillaan kestävää kehitystä. Läheltä pyydettyä kala ei tarvitse kuljettaa lentorahtina Vietnamista tai Egyptistä keskusliikkeiden kalatiskille. Lähikalan ekologinen jalanjälki on puhdas ja jäljitettävissä.

Kentällä käydään kiivasta keskustelua WWF:n kalan syöntisuosituksista. Suurista kauppaketjuista K -ketju on pureksimatta nielemässä WWF:n värityskirjakampanjan ja antaneet ohjeet kauppiailleen, etteivät he saa ostaa sisään kotimaista lohta ja vaellussiikaa. Kauppaketju S on sen sijaan ottanut asiaan vastuullisen roolin ja myy edelleenkin kotimaista luonnonkalaa.

Kentällä asia nähdään siten, että WWF yleistyksillään tukee ulkomaisen kalan käyttöä ja tukee norjalaisen kassilohen lisäksi esim. Aasiasta maahan lentorahtina tuotavan pangasiuksen eli haimonnin kauppaa. Tällä kalalajille on WWF kehitellyt oman harmaan syömisen sallivan liikennevalonsa, jollaista ei ole muilla kaloilla.

WWF:n vältettävien listalla on mm. villi vaellussiika. Nyt kalastusyrittäjät ovat paikoittain törmänneet siihen, että mikään siikalaji ei kelpaa kauppaan. Suurin osa pyydetystä siiasta on kuitenkin istutettua kalaa. Sisävesiltä pyydetään paljon siikaa ja se ei ole millään lailla uhanalainen.

Suomessa ei ole mereiselle vaellussiialle enää monta lisääntymisjokea. Vaellussiian istutukset tehdään oikeusistuimien antamien laillisten päätösten mukaisesti. Ilman istutuksia vaellussiikakannat olisivat monin paikoin hävinneet sukupuuttoon jo aikoja sitten. Istutussiiat on tarkoitettu pyydettäväksi ja syötäväksi.

Kalatalouden Keskusliitto on ohjeistanut WWF:ää, että se selvittäisi ja raportoisi ulkomailta tuotavan norjalaisen kassilohen ekologisen jalanjäljen. Kassilohen kasvatuksessa käytettävän rehun raaka-aineen (kalajauhon) alkuperä on epäilyttävä, sen pohjana oleva kala kalastetaan valtameriltä suurilla ylikansallisilla troolareilla ja samalla on tuhottu paikallisten kalastajien pienimuotoisempi perinteinen kalastus mm. Afrikan rannikolla esim. Senegalissa ja Marokossa.

Norjalaisen kassilohen maahantuonti Suomeen on saavuttanut niin valtavat mittasuhteet eli 30 milj. kiloa vuodessa, että jos halutaan parantaa ekologisesti ja eettisesti syötävän kalan imagoa, niin nopeimmin tilanne korjautuu laittamalla Norjan kassilohi tulenpunaiselle listalle. Kotimaista valkolihaista kalaa kuten siikaa kuluttaja voi edelleen syödä levollisin mielin.

Globaalisesti ajatellen kalastusalan suurin ongelma Suomessa niin kuin muuallakin on perusteiltaan eettisesti ja ekologisesti epäilyttävällä tavalla tuotettu rakenteita ja kulutusta vääristävä kassilohi.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

Sivun alkuun


Uutuuskirja kalojen bongaajille: Bongaa 50+ fisua – hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta

Kalojen bongaaminen eli fongaaminen on uusi 2000-luvulla Suomeen rantautunut harrastus. Fongauksessa on tarkoitus bongata mahdollisimman monta kalalajia Suomen vesistä esimerkiksi vuoden tai vuorokauden aikana. Lisäksi harrastajat keräävät eliksiä eli elämänpinnoja.

Kalatalouden Keskusliiton julkaisema kirja on ensimmäinen lajikalastukseen keskittyvä kalakirja. Kirjan alkuosassa on perustietoja erilaisten kalojen etsimisestä ja pyydystämisestä. Loppuosasta löytyy hajanaisia havaintoja ja kertomuksia 50+ suomalaisen kalojen bongaamisesta.

Kirjassa opastetaan muun muassa törön, liejutokon, mustatäplätokon, hopearuutanan ja kivennuoliaisen pyydystämiseen. Kirjasta esitellään uusia kalastustapoja, kuten pilkkopimeällä tehokkaan lampun avulla tapahtuva pikkukalojen lirkkiminen minimaalisen pienellä ongenkoukulla.

Kirjassa on myös kulinaarinen osio, josta löytyy reseptejä esimerkiksi kivinilkan, törön, piikkimonnin ja mustatäplätokon ruoaksi valmistamiseen. Kalabongarin ruokapöydästä löytyy aina tuoretta suomalaista kalaa, ahvenen, hauen, kuhan, siian lisäksi myös outoja otuksia.

Kirjan kirjoittaja on kalastusbiologi Markku Myllylä, joka on harrastanut kalastusta noin. 50 vuotta eri muodoissaan ja kalabongausta aktiivisesti vuodesta 2008. Tämän kirjaprojektin aikana vuosina 2008–2011 hän on pyydystänyt 51 erilaista kalalajia Suomen vesistä. Nyt julkaistu kirja perustuu tähän aineistoon.

Lisätietoja:
Markku Myllylä
markku.myllyla@ahven.net
puh. 0400-601965

Markku Myllylä: Bongaa 50+ fisua. Hajanaisia havaintoja lajikalastuksesta.
Koko B5, sivumäärä 100
4-värinen, runsas kuvitus
Myyntihinta kustantajalta 19 euroa sis. alv + postituskulut
Kustantaja: Kalatalouden Keskusliitto
Myynti: kalastus@ahven.net
Saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Sivun alkuun


Kalastuslakityöryhmän mietintö pantiin lausunnolle

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa 19.4.2012 klo 10

Kalastuslain uudistamista pohtiva työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä. Uuden kalastuslain peruspilareiksi tulee ottaa ainakin seuraavat: Kalalle kassan kautta. Luvattomat liskuun. Kalastuslupien saatavuus 24/7. Kotitarvekalastus kunniaan. Kotimaista kalaa kattilaan.

Kalastuslakiin ollaan ehdottomassa merkittäviä muutoksia. Ehdotettu koko maan kattava virvelikortti on suuri kädenojennus vesienomistajilta kalastusmatkailijoille ja virkistyskalastajille.

Kalastuslain kokonaisuudistus etenee nyt siten, että uutta kalastuslakia valmistellaan virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla. Ministeriö on päättänyt, että työryhmän esityksestä pyydetään vielä kerran laajamittaisella jakelulla lausunnot. Lausuntoaika päättyy 25.5.2012. Kun ministeriön sorvaama esitys hallituksen esitykseksi on valmis, se lähtee laajalle lausuntokierrokselle ja päätyy viilausten jälkeen hallituksen esityksenä eduskunnan päätettäväksi vuonna ????

Kalastuslain uudistus ja työryhmän mietintö ovat herättäneet varsinkin vapaa-ajan kalastajien järjestön keskuskonttorilla monenlaista polemiikkia siinä määrin, että jäsenistönä olevat normaalit harrastajakalastajat ovat hämmentyneitä. Saadun saaliin määrällä mitaten vapaa-ajan kalastajien tärkein pyydys RKTL:n tutkimusten mukaan on verkko ja tätä kalastusta on heidän oma keskusjärjestönsä ajamassa alas. Kuitenkin harrastajien verkkokalastus tuottaa tuoretta kotimaista kalaa suorakulutukseen sadoissa tuhansissa talouksissa.

Hämmästystä laajoissa kalastajapiireissä on myös herättänyt tämän keskusjärjestön ilmoitus, että ehdotettu uusi yhden kortin vapa-kalastuslupa yhdellä virvelillä koko maassa vähentää kalastuksen harrastusta. Näyttää siltä, että naapurijärjestö ei aja laajojen kansalaispiirien ja kalastusmatkailijoiden kalastusasioita vaan on bunkkeroitunut yksisilmäisesti jo vuosia sitten kuopattuun läänikohtaiseen hallintoalamaisten jaotteluun.

Harrastuskalastajat ovatkin reagoineet tämmöisiin irtiottoihin jaloillaan. Harrastuskalastajien keskusjärjestön jäsenmäärä on huvennut muutamassa vuodessa ilmoitetusta 70 000 jäsenestä alle 50 tuhannen. Jaloilla äänestäminen on näkyvää.

Kultainen ansiomerkki Seppo Sistoselle

Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle ja puheenjohtajalle Seppo Sistoselle luovutettiin vuosikokouksessa Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki pitkäaikaisesta toiminnasta Pohjois-Savon ja Suomen kalatalouden hyväksi.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Ministeri Iiro Viinanen on vuoden vesistövaikuttaja

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut vuoden 2012 vesistövaikuttajaksi ministeri Iiro Viinasen. Hänelle luovutettiin matikannanhkainen taulu ja kunniakirja liiton vuosikokouksessa 12.4.2012 Helsingissä.

Perusteluina palkinnolle on Iiro Viinasen ansiokas ja pyyteetön työ kalavesien puolesta turvepäästöjen vesistövaikutusten aisoihin saattamisessa. Hänen alustuksensa Kuopiossa ensimmäisillä Vesienomistajien neuvottelupäivillä on saanut erittäin paljon kiitosta kentältä ympäri Suomea. Iiro Viinanen on omalta osaltaan ollut mukana muutosprosessissa, jonka ansiosta turvetuotannon lupaehtoja on saatu muutettua vesistö- ja kalastoystävällisempään suuntaan.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Kalatalouden Keskusliitto kutsuu kestävän kalatalouden kehittämiseen

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen julkilausuma 12.4.2012

Kotimaisia kalavaroja tulee käyttää ja hoitaa monipuolisesti. Istutuksin ylläpidettäviä kalakantoja, kuten vaellussiikaa, tulee hyödyntää kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Suurin osa siikasaaliista on kalastettavaksi tarkoitettua istutettua kalaa.

Siika on arvostettu ruokakala, jonka kalastus tarjoaa elantoa sadoille kalastajille. Suomen merialueilla tavataan jokikutuista vaellussiikaa ja kahta merikutuista muotoa, karisiikaa ja saaristosiikaa. Vaellussiian kutujoista suurin osa on tuhottu ja kannat ovat paljolti istutusten varassa. Suuri osa siikaistutuksista on (lohen ja taimenen tavoin) ympäristötuomioistuinten vesien likaajille ja rakentajille määräämiä velvoitteita, joiden tarkoituksena on kompensoida kalastukselle aiheutunutta haittaa. Kalojen istutuksia kustantavat myös vesialueiden osakaskunnat.

Kalatalouden Keskusliitto ei hyväksy WWF:n kalaoppaan linjausta, jonka mukaan vaellussiikaa ei tulisi ottaa myyntiin kalatiskeihin. Ei ole mitään syytä jättää hyödyntämättä laajamittaisia istutuksia. Lisäksi viimeiset tiedot kertovat, että Pohjanlahden vaellussiikakannat ovat toipumassa pitkään jatkuneesta alamäestä.

Kalatalouden Keskusliiton mukaan vaellussiikakantojen hoidossa tulisi pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaisiin menetelmiin ja luonnontuotantoon siellä missä se on mahdollista. Istutuskalat voi kalastaa viimeistä pyrstöä myöten, jos mahdollisuuksia lisääntymiseen ei ole, mutta luonnonkaloista riittävän suuren määrän tulee päästä jatkamaan sukuaan. Liitto kannattaa istutettavien lohien ja taimenten rasvaeväleikkausta, jotta istutuskalat ja luonnonkalat voidaan erottaa toisistaan.

Vastuulliset kuluttajat kaipaavat tietoa siitä, mistä kalat ovat peräisin ja miten ne on tuotettu tai kalastettu. Tähän tiedontarpeeseen on vastattava yhteisvoimin. Mukaan tarvitaan kalatalousalan järjestöjä, tutkimuslaitoksia, luonnonsuojelujärjestöjä ja muita toimijoita.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Teemu Tast, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, puh. 0500 253 261
Verksamhetsledare Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, puh. 0500 860 566
Toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, puh. 0440 365 368
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Centralförbundet för Fiskerihushållning bjuder in till hållbart utvecklade av fiskerihushållningen

Centralförbundet för Fiskerihushållnings vårrepresentantmöte 12.4.2012 Resolution

Inhemska fiskresurser ska nyttjas och vårdas mångsidigt. Fiskbestånd som upprätthålls genom utsättningar, så som vandringssik, ska nyttjas enligt principerna för hållbarhet. Största delen av sikfångsterna består av sik som planterats ut för att fiskas.

Siken är en uppskattad matfisk, och sikfiske erbjuder hundratals yrkesfiskare inkomst. Längs Finlands kuster påträffas vandringssik som leker i vattendrag och två sikformer som leker i havet, sandsik och skärgårdsik. Största delen av vandringssikens lekvattendrag har förstörts och beståndet är beroende av utsättningar. Största delen av sikutsättningarna (liksom lax- och öringsutsättningarna) görs enligt domstolsbeslut av de som smutsar ner och har byggt ut vattendragen, som kompensation för men och skada för fisket. En del utsättningar finansieras också av delägarlagen.

Centralförbundet för Fiskerihushållning godkänner inte linjedragningen i WWF:s fiskguide, enligt vilken vandringssik inte ska tas till försäljning. Det finns ingen orsak att låta bli att utnyttja de storskaliga fiskutsättningar som görs. Enligt senaste uppgift håller dessutom de länge svaga sikbestånden i Bottniska viken på att repa sig.

Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning borde man i skötseln av sikbestånden sträva efter så naturenliga metoder som möjligt och naturlig produktion, där var det är möjligt. De utplanterade fiskarna kan man fiska bort, om det inte finns möjligheter till naturlig förökning, men en tillräckligt stor andel naturfisk måste tillåtas leka och föra släktet vidare. Förbundet stöder fettfensklippning av lax och öring som sätts ut, så att man kan skilja på utplanterad och naturfisk.

Ansvarsfulla konsumenter saknar information om varifrån fisken härstammar, hur den producerats eller fiskats. För att svara på detta informationsbehov behövs samarbete. Med behövs fiskeribranschens aktörer, forskningsinstitut, naturskyddsorganisationer och övriga aktörer.

Tilläggsinformation:
Verksamhetsledare Teemu Tast, Södra Finlands Havsfiskarförbund, tel. 0500 253 261
Verksamhetsledare Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, tel. 0500 860 566
Toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, puh. 0440 365 368
Verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 601 965

Sivun alkuun


29.03. Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Saimaan rannalle
28.03. Norjan kassilohi tulenpunaiselle listalle
28.03. Norsk odlad lax ska vara på den illröda listan
23.03. Kalastuslain uudistamista pohtiva työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä


Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Saimaan rannalle

Kalatalouden Keskusliitto palkitsi Kalaviikolla 29.3.2012 matikannahkataululla ja kunniakirjalla kalastusmatkailun monitoimiyrittäjät Paula ja Teuvo Mäkisen Taipalsaarelta. Mäkiset ovat tehneet yli 20 vuoden ajan työtä kalastusmatkailun kehittämisessä yritystoiminnaksi. Tunnustuspalkinnon luovuttivat maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä.

Kalastusopas Teuvo Mäkinen ja matroona Paula Mäkinen pitävät kalastusmatkailuasiakkaista hyvää huolta. Heillä on selvä työjako: Teuvo hoitaa kalastuksen asiakkaiden kanssa ja Paula kokkaa saaliista maistuvaa ruokaa asiakkaille. Mäkisten yritys, Saimaan Paula, sijaitsee Taipalsaaren Rehulan kylässä Suur-Saimaan rannalla. Kalavettä asiakkaille riittää, Suur-Saimaan yhteislupa-alue käsittää 54000 hehtaarin vesialueen.

Noin 80 % Saimaan Paulan asiakkaista on ulkomaalaisia. Pääosa on venäläisiä, jotka ovat Teuvo Mäkisen mukaan "syntyneet onkivapa kädessä". Venäläiset ovat kiinnostuneita valkolihaisista kaloista. Hauki, kuha ja ahven ovat arvostettua saalista, mutta myös ongittu särki on heidän mieleen.

Lisätietoja:
Markku Myllylä, toiminnanjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965.
Paula Mäkinen, matroona, Saimaan Paula, puh. 050 543 4406.
Teuvo Mäkinen, kapt evp, kalastaja, Saimaan Paula, puh. 040 5060 227.
www.saimaanpaula.com

Sivun alkuun


Norjan kassilohi tulenpunaiselle listalle

Kalatalouden Keskusliiton mielestä suuret kauppaketjut ovat pureksimatta nielleet WWF:n kampanjan kalan syöntisuosituksista. Suosituksen yleistykset tukevat ulkomaisen kalan käyttöä ja heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta kuluttajan ruokapöytään.

Kentällä käydään kiivasta keskustelua WWF:n antamista kalan syöntisuosituksista. Suuret kauppaketjut ovat pureksimatta nielleet WWF:n liikennevalokampanjan ja antaneet kauppiailleen ohjeet etteivät he saa ostaa sisään punaisella listalla olevaa suomalaista kalaa kuten lohta ja vaellussiikaa. Kentällä asia nähdään siten, että WWF yleistyksillään tukee ulkomaisen kalan käyttöä ja tukee norjalaisen kassilohen lisäksi Aasiasta lentorahtina tuotavan kalan kauppaa.

Ammattikalastajat sanovat saavansa lohta myytyä suorakauppana kesällä ongelmitta, mutta mitä tapahtuu siialle? Suomenlahdella siikaa on tullut tosi hyvin viime vuosina ja nyt se on yhtäkkiä punaisella listalla.

Kalatalouden Keskusliitto ei voi sitoutua yhden kala-alan ulkopuolisen tahon yksipuolisiin suosituksiin, joiden perustelut kaikilta osin eivät ole kestäviä ja jotka vähentävät kotimaisen kalan saatavuutta lähimarkkinoilla.

Kalatalouden Keskusliitto ohjeistaa WWF:ää, että se selvittäisi ja raportoisi ulkomailta tuotavan norjalaisen kassilohen ekologisen jalanjäljen. Kassilohen kasvatuksessa käytettävän rehun raaka-aineen (kalajauhon) alkuperä on epäilyttävä. Rehun pohjana oleva kala kalastetaan valtameriltä suurilla ylikansallisilla troolareilla. Samalla tuhotaan perinteinen pienimuotoinen kalastus esimerkiksi Afrikan rannikolla.

Norjalaisen kassilohen maahantuonti Suomeen on saavuttanut valtavat mittasuhteet. Kalaa tuodaan maahan 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos syötävän kalan imagoa halutaan parantaa, niin nopeimmin tilanne korjautuu laittamalla Norjan kassilohi tulenpunaiselle listalle. Kotimaista kalaa kuluttaja voi edelleen syödä levollisin mielin.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965
Elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, puh. 050 385 0875

Sivun alkuun


Norsk odlad lax ska vara på den illröda listan

Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har de stora handelskedjorna svalt WWF:s fiskkampanj med hull och hår. WWF:s rekommendationer kommer att leda till att andelen importerad fisk i fiskdiskarna ökar ytterligare samtidigt som tillgången till inhemsk fisk försvagas.

På fältet pågår en hetsig diskussion om de rekommendationer WWF gett om vilken fisk konsumenterna ska välja i butiken. De stora handelskedjorna har svalt WWF:s trafikljusmodell med hull och hår och instruerat sina köpmän att inte köpa in rödlistad finsk fisk så som lax eller vandringssik. På fältet ses WWF:s rekommendationer som att WWF genom sina generaliseringar stöder nyttjandet av importerad fisk, inte bara norsk odlad lax, utan även fisk som flygs in från Asien.

Yrkesfiskarna berättar att de under sommaren kan sälja sin lax som direktförsäljning utan problem, med vad händer med siken? På Finska viken har sikfångsterna under senare år varit goda, och nu är arten plötsligt på röda listan?

Centralförbundet för Fiskerihushållning kan inte förbinda sig till en enskild utomstående aktörs rekommendationer, som inte till alla delar är motiverade och som leder till att tillgången till inhemsk fisk i närhandeln försvagas ytterligare.

Centralförbundet för Fiskerihushållning uppmanar WWF att reda ut det ekologiska fottrycket av norsk odlad lax. Fiskmjölet som används vid odlingen som foder är ofta av tvivelaktigt ursprung. Foderfisken trålas av multinationella trålare på världshaven, vilket får effekter för det lokala småskaliga fisket vid till exempel Afrikas kust.

Importen av norsk lax har nått gigantiska proportioner, 30 miljoner kilo per år. Om vi vill förbättra fiskens image, sker det snabbast genom att placera den norska laxen på den illröda listan. Inhemsk fisk kan konsumenten fortsättningsvis äta med gott samvete.

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
Verksamhetsledare Markku Myllylä, tel. 0400 601 965
Näringslivschef Vesa Karttunen, tel. 050 385 0875

Sivun alkuun


Kalastuslain uudistamista pohtiva työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä

Lehdistöreferaatti toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheesta Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton vuosikokouksessa 23.3.2012 Kotkassa

Kalastuslain uudistamista pohtiva työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä. Uuden kalastuslain peruspilareiksi tulee ottaa ainakin seuraavat aiheet: Kalalle kassan kautta. Luvattomat liskuun. Kalastuslupien saatavuus 24/7. Kotitarvekalastus kunniaan. Kotimaista kalaa kattilaan.

Kalastuslakiin ollaan ehdottomassa merkittäviä muutoksia. Ehdotettu koko maan kattava virvelikortti on suuri kädenojennus vesienomistajilta kalastusmatkailijoille ja virkistyskalastajille.

Kalastuslain kokonaisuudistus etenee nyt siten, että uutta kalastuslakia valmistellaan virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla. Kun esitys hallituksen esitykseksi on valmis, se lähtee laajalle lausuntokierrokselle ja päätyy viilausten jälkeen hallituksen esityksenä eduskunnan päätettäväksi vuonna????

Talvella 2011 kalastuslakia muutettiin kalastuksen valvontaan liittyvien pykälien osalta. Nämä astuvat voimaan 1.4.2012. Tästä lähtien on pyynnissä olevissa verkoissa ja katiskoissa oltava pyytäjän henkilötiedot. Tämä on suuri muutos suomalaisessa kalastuskulttuurissa ja tulee varmasti vaatimaan ainakin aluksi aikamoista opettelua.

Mainitusta päivästä lukien on myös alamittainen kala heitettävä takaisin veteen, olipa se sitten elävä tahi kuollut. Tällaiseen menettelyyn on lainlaatijan mukaan pakko ollut mennä, sillä ns. muovipussikalastajat ovat surutta ottaneet talteen alamittaista harjusta ja taimenta ja muutakin lohikalaa. Aiemmin voimassa olleet pykälät ovat antaneet ymmärtää, että alamittaisen kalan on voinut ottaa, jos se on sanottavasti vahingoittunut. Käytännössä alamittainen kala on lähes aina ollut vahingoittunut ja se on nakattu saalispussiin.

Kalastuslain uudistus ja työryhmän mietintö ovat herättäneet varsinkin vapaa-ajan kalastajien järjestön keskuskonttorilla monenlaista polemiikkiia siinä määrin, että jäsenistönä olevat normaalit harrastajakalastajat ovat hämmentyneitä. Saadun saaliin määrällä mitaten vapaa-ajan kalastajien tärkein pyydys RKTL:n tutkimusten mukaan on verkko ja tätä kalastusta on heidän oma keskusjärjestönsä ajamassa alas. Kuitenkin harrastajien verkkokalastus tuottaa tuoretta kotimaista kalaa suorakulutukseen sadoissa tuhansissa talouksissa.

Hämmästystä laajoissa kalastajapiireissä on myös herättänyt tämän keskusjärjestön ilmoitus, että ehdotettu uusi yhden kortin vapa-kalastuslupa yhdellä virvelillä koko maassa vähentää kalastuksen harrastusta. Näyttää siltä, että naapurijärjestö ei aja laajojen kansalaispiirien ja kalastusmatkailijoiden kalastusasioita vaan on bunkkeroitunut yksisilmäisesti jo vuosia sitten kuopattuun läänikohtaiseen hallintoalamaisten jaotteluun.

Harrastuskalastajat ovatkin reagoineet tämmöisiin irtiottoihin jaloillaan. Harrastuskalastajien keskusjärjestön jäsenmäärä on huvennut muutamassa vuodessa ilmoitetusta 70 000 jäsenestä alle 50 tuhannen. Jaloilla äänestäminen on näkyvää.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965.

Sivun alkuun


15.02. Ministeri Koskinen avasi 24. kalastusaluepäivät
13.02. Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä
13.02. Tio nya finska rekord i rekordfiskregistret


Ministeri Koskinen avasi 24. kalastusaluepäivät

Valtakunnallisten kalastusaluepäivien pääteemana on kalastuslakiuudistus. Lakiuudistus on edennyt maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten valmisteluun ja uuden lain linjaukset kiinnostivat kuulijoina olleita kalastusaluetoimijoita.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämien Valtakunnallisten kalastusaluepäivien avauspuheessaan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen painotti alueellisen kalatalouden ohjauksen ja järjestämisen pysymistä jatkossakin kalatalousalueiden hallinnassa. Sen sijaan alueiden määrää tulisi jatkossa vähentää ja niiden tulisi olla nykyistä suurempia ja ammattimaisesti hoidettuja yksiköitä, muistutti Koskinen.

Päivien pääteemana on kalastuslain uudistaminen. Ylijohtaja Pentti Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta esitteli uunituoreen kalastuslakityöryhmän mietinnön, jossa on esitetty linjauksia uuteen kalastuslakiin. Uuden kalastuslain valmistelu etenee siten, että maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto valmistelee virkatyönä mietinnön pohjalta esityksen uudeksi kalastuslaiksi perusteluineen ja se valmistunee vuoden 2013 aikana.

Kalastusaluetoimijoita palkittiin

Kalastusaluepäivillä palkittiin kalastusaluetoiminnassa ansioituneita henkilöitä Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämillä mitaleilla ja ansiomerkeillä.

Kalastusaluemitalit saivat Etelä-Kallaveden kalastusalueen puheenjohtaja Paavo Kankkunen Pohjois-Savosta ja Viinijärven kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Seppo Karttunen Pohjois-Karjalasta.

Kalatalouden Keskusliiton kultaisen ansiomerkin suuriarvoisesta työstä Suomen kalatalouden kehittämisessä Pohjois-Päijänteen kalastusalueen puheenjohtaja Matti Honkanen Keski-Suomesta

Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 15.–16.2. järjestämillä 24. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä vesien omistajat ja heidän edustajansa kokoontuvat kuulemaan kalastuslakiuudistuksen etenemisestä sekä keskustelemaan kalatalouden ajankohtaisista aiheista. Osanottajia kalastusaluepäivillä on 320 kaikkialta Suomesta.

Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen lajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: kaukomailta saapunut sarda ja isosimppu sekä uudet rapulajit: liejutaskurapu ja rantataskurapu.

Uusia ennätyskaloja ovat harjus 2,47 kg, härkäsimppu (meri) 0,924 kg, isosimppu 0,380 kg, sarda 2,15 kg ja vimpa 0,66 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kolmipiikki 9,4 cm, viisipiikki 5,1 cm, nahkiainen 46,6 cm sekä liejutaskurapu 2,23 cm ja rantataskurapu 3,3 cm.

Turska puuttuu listalta

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 73 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja kuusi rapulajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten peledsiika ja turska. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat.

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Tio nya finska rekord i rekordfiskregistret

Bland de tio rekordfiskarna som fångades i Finland i fjol och som anmäldes till rekordfisknämnden finns det två arter som inte har funnits på listan tidigare: ryggstrimmig pelamid som är en tillfälligt gästande art i våra vatten samt rötsimpa. På listan finns också två kräftarter som är nya: slamkrabba och strandkrabba.

Nya finska rekord har satts av harr 2,47 kg, hornsimpa (hav) 0,924 kg, rötsimpa 0,380 kg, ryggstrimmig pelamid 2,15 kg och vimba 0,66 kg samt av små arter som väger under 100 gram storpigg 9,4 cm, bäckspigg 5,1 cm, nejonöga 46,6 cm samt slamkrabba 2,23 cm och strandkrabba 3,3 cm

Torsken saknas från listan

På 2000-talets rekordlista finns nu 73 fiskarter, en nejonögsart och sex kräftarter. Från listan saknas ännu bland annat riktigt vanliga fiskar, så som peledsik och torsk. Torsken var ännu under 1980-talet en mycket allmän fisk i våra vatten, för att sedan försvinna så gott som helt. Under senare år har torsken igen blivit allmännare, men individerna är små i jämförelse med sina artfränder i Atlanten. Anmälningsgränsen för torsk är satt till 3,0 kilo.

En lista över 2000-talets finska rekordfiskar och -kräftor hittar ni på http://www.ahven.net/rekordfiskar.

Nämnden samlar förutom information om nya rekordfiskarna också in uppgifter om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information sparas i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala och www.ahven.net/ennatyskalat.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


20.01. Madeaika on taas ovella
20.01. Laksäsongen står för dörren


Madeaika on taas ovella

Sydäntalven herkku, made, on arvostettu kala. Made on alkanut liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat ovat valmiina virittämään pyydyksiään jään alle. Heikko jäätilanne kuitenkin haittaa kalastajia.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.

Kalatalouden Keskusliiton mukaan mateet uivat pyydyksiin jo nyt, mutta paras sesonki alkaa parin viikon kuluttua. Mateen kysyntä on tällä hetkellä suurta, mutta heikosta jäätilanteesta johtuen kalastajat eivät ole saaneet madetta pyydettyä.

Jäällä liikkujan on nyt syytä olla erittäin varovainen. Eteläisellä merialueella jäätä on vain suojaisimmilla alueilla ja ne ovat vielä hyvin hauraita. Etelä- ja Keski-Suomen järvillä tilanne on hyvin samansuuntainen. Jopa Lapissa jäät ovat vuodenaikaan nähden ennätysohuita.

Mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Mateenmäti ja blinit kuuluvat kokeneempien herkkusuiden iltamenuun. Sen sijaan madekeiton valmistaminen ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää madesesongin tilasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Laksäsongen står för dörren

Midvinterns delikatess, laken, är en uppskattad fisk. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser och fiskarna står redo med sina redskap. Det svaga isläget försvårar ändå fisket.

Laken leker i motsats till många av våra andra fiskar mitt i vintern, i februari. En annan dylik fisk är hornsimpan. Förutom att bägge fiskarna leker på vintern har de också både en utsökt rom.

Enligt Centralförbundet för Fiskerihushållning har laken redan nu börjat simma in i fångstredskapen, men den bästa fiskesäsongen infaller om några veckor. Efterfrågan på lake är för tillfället stort, men det svaga isläget försvårar ändå fisket.

De som rör sig på isarna just nu ska vara mycket försiktiga. På de södra havsområdena finns det is bara på de mest skyddade platserna och isarna är ännu mycket svaga. Till och med i Lappland är isarna rekordtunna för årstiden.

Tryggast är det att införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Vill man pröva på något mer vardagligt är det laksoppa som gäller. Tips för hur du ska tillreda dina egna lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om laksäsongen:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun