Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

22.12. Viime hetken joululahja kalastajalle
22.12. Sista minutens gåva åt fiskaren


Viime hetken joululahja kalastajalle

Kalastusta harrastavalle perheenjäsenelle tai ystävälle mainio lahja pukinkonttiin on kalastuslupa seuraavalle kalavuodelle. Luvan saa ostettua miltei joka paikasta ja mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Pilkkiminen on yleiskalastusoikeus ja siihen ei tarvita lupia. Jään alta tapahtuvaan verkkokalastukseen vaaditaan 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina lupa, muistuttaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson. Verkkopyyntiin tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Valtion luvan osto on nykyään mahdollista milloin vaan ja lähes mistä tahansa. Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) lisäksi kalastusluvan voi maksaa Postissa (Itella) tai sen voi hankkia R-kioskista.

Valtion kalastuksenhoitomaksu on 22 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta vuonna 2012. Kannattaa muistaa, että kalastuksenhoitomaksu ei oikeita kalastamaan virvelillä. Viehekalastukseen tarvitaan lisäksi läänikohtainen viehekalastusmaksu, joka on 29 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta.

Lupamaksut palautuvat kalastajille kalaistutusten kautta entistä monipuolisimpina saaliina. Kalastuksenhoitomaksuvaroista käytetään noin kolmannes kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Sen lisäksi osa rahoitettavasta toiminnasta edistää välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa ja kalastusharrastusta. Varoja käytetään muun muassa kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen.

Tarkemmin kalastusluvista:
Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net/luvat

Sivun alkuun


Sista minutens gåva åt fiskaren

Fisketillstånd för år 2012 kan vara en fantastisk julgåva åt familjemedlemmar eller vänner som sysslar med fiske. Loven kan dessutom köpas nästan var som helst och vilken tid på dygnet som helst.

Pilkfiske är en avgiftsfri allmän rätt men för att lägga nät under isen krävs det alltid tillstånd för fiskare mellan 18–64 år, påminner Centralförbundet för Fiskerihushållnings informatör Tapio Gustafsson. För att lägga nät behöver man utöver att betala fiskevårdsavgiften även erhålla vattenägarens lov.

Man kan köpa statens fisketillstånd så gott som var som helst och när som helst. Betalningen kan ske via jord- och skogsbruksministeriets egen nätbutik (www.mmm.fi) eller du kan inhandla loven på posten (Itella) eller i R-kiosker.

Statens fiskevårdsavgift är 22 € för ett kalenderår eller 7 € för sju dagar under fiskeperioden 2012. Det är dock bra att komma ihåg att fiskevårdsavgiften inte ger en rätt att fiska med spinnspö, utan detta kräver även det länsbaserade fiskekortet som kostar 29 € för ett kalenderår eller 7 € för sju dagar.

Det lönar det sig att betala fisketillstånden eftersom intäkterna används för att förbättra fisket. Pengarna används till exempel för utplantering av fisk vilket leder till att fångsterna blir mer varierande. Ungefär en tredjedel av medlen från fiskevårdsavgiften används för att förbättra fiskestammarnas tillstånd. Utöver det används medlen för att indirekt främja vården av fiskbestånden och för fritidsfiske. Pengarna används till exempel för att stöda intresseorganisationer inom fiskerinäringens och fiskeområdenas verksamhet.

För mera information om fisketillstånd:
Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net/fisketillstand

Sivun alkuun


25.11. Kestävä kalatalous ei kestä turvetuotantoa
18.11. Verkkoihin ja katiskoihin tiedot pyytäjästä, alamittaisen kalan poisheittopakko voimaan 1.4.2012 alkaen
02.11. Vesien omistajat kyllästymässä turvetuotannon haittoihin


Kestävä kalatalous ei kestä turvetuotantoa

Kestävän kalatalouden periaatteiden mukaisesti kaloille ja ravuille on turvattava mahdollisuus luontaiseen lisääntymiseen. 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto on huolissaan turvetuotannon laajenemisesta ja sen mukanaan tuomista haitoista vesistöille ja kalataloudelle.

Turvetuotannon luvat ja kokonaisvaikutukset vesistöille on 120-vuotista toimintaansa juhlivan Kalatalouden Keskusliiton mielestä otettava uudelleen tarkasteltavaksi. Nykyinen turvetuotanto ja uusien tuotantoalueiden suunnittelu aiheuttaa suurta huolta vesienomistajissa ja ranta-asukkaissa. Turvetuotannosta lähtevä humusaine tukkii jokien ja järvien pohjan vuosikymmeniksi. Pohjalle laskeutuva humus tuhoaa kalojen kutupaikat, arvokkaat rapukannat ja pohjaeliöstön. Luonnonarvojen lisäksi kiinteistöjen omistajille aiheutuu taloudellisia menetyksistä kiinteistön arvon laskuna.

Kalatalouden Keskusliiton mielestä turvetuotannossa tulee ottaa käyttöön aiempaa tehokkaammat humuksen puhdistusmenetelmät, jotta vesistöille ja kalakannoille aiheutuvat haitat vähenevät. Turvetuotantoa ei Kalatalouden Keskusliiton mielestä voida nykymuodossaan nähdä ”vihreänä” energiantuotantona. Turvetuotannon lisääminen on ristiriidassa myös EU:n vesipuitedirektiivin kanssa, jonka tavoitteena on maamme vesien tilan parantaminen. Esimerkiksi Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta käy ilmi, että turvetuotantoa ollaan voimallisesti lisäämässä ja tilanne on samansuuntainen myös muualla maassamme.

Onko meillä varaa vaarantaa kansallisaarteemme puhtaat vedet, kysyy 120-vuotias Kalatalouden Keskusliitto.

Lisätietoja ja esimerkkejä turvetuotannon kalastovaikutuksista:
Toiminnanjohtaja Timo Meronen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus, puh. 0400 735 286
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
Toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, puh. 050 5500 776

Sivun alkuun


Verkkoihin ja katiskoihin tiedot pyytäjästä, alamittaisen kalan poisheittopakko voimaan 1.4.2012 alkaen

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän puheenvuoro Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kalastusaluepäivillä 17.11.2011 Kuusamon Tropiikki

Kalastuslain kokonaisuudistus on ollut vireillä kolme vuotta. Talvella 2011 kalastuslakia muutettiin 33 kalastuksen valvontaan liittyvän pykälän osalta. Nämä muutetut säädökset astuvat voimaan ensi vuoden huhtikuun alusta lukien. Siitä alkaen on pyynnissä olevissa verkoissa ja katiskoissa oltava pyytäjän henkilötiedot. Tämä on suuri muutos suomalaisessa kalastuskulttuurissa ja tulee varmasti vaatimaan ainakin aluksi aikamoista opettelua.

Mainitusta päivästä lukien on myös alamittainen kala heitettävä takaisin veteen, olipa se sitten elävä tahi kuollut. Tällaiseen menettelyyn on lainlaatijan mukaan pakko ollut mennä, sillä ns. muovipussikalastajat ovat surutta ottaneet talteen alamittaista harjusta ja taimenta ja muutakin lohikalaa. Voimassa oleva kalastuslaki antaa ymmärtää, että alamittaisen kalan voi ottaa, jos se on sanottavasti vahingoittunut. Käytännössä alamittainen kala on lähes aina ollut vahingoittunut.

Seuraavaksi kalastuslain uudistamisessa valmistuvat edellä mainittuja valvontasäädöksiä tarkentavat asetukset. Näiden arvioidaan valmiit talvella 2012, kuitenkin ennen 1.4.2012.

Muilta osin kalastuslain kokonaisuudistus etenee siten, että valmistelua tekevä työryhmä ja sen jaostot saavat työnsä tehtyä vuoden 2011 loppuun mennessä. Sen jälkeen uutta kalastuslakia valmistellaan virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla. Kun esitys hallituksen esitykseksi on valmis, se lähtee laajalle lausuntokierrokselle ja päätyy sen jälkeen hallituksen esityksenä eduskunnan päätettäväksi vuonna????

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
Järjestöjohtaja Risto Vesa puh. 0400 407 832
Elinkeinojohtaja Vesa Karttunen puh. 050 3850 875

Sivun alkuun


Vesien omistajat kyllästymässä turvetuotannon haittoihin

Vesialueiden omistajat kokoontuvat ensimmäistä kertaa järjestettäville edunvalvontapäiville Kuopiossa 1.–2.11.2011. Päivien pääteemana ovat turvetuotannon haitalliset vaikutukset vesistöihin, kaloihin ja kalastukseen.

Kalatalouden Keskusliitto kokoaa vesienomistajat ensimmäistä kertaa järjestettäville Vesialueiden omistajien edunvalvontapäiville Kuopion Hotelli IsoValkeiseen 1.–2. marraskuuta. Päivien aikana kuullaan ja keskustellaan turvetuotannon valvonnasta ja lupaprosessista, kalataloudesta ympäristölainsäädännön osana ja turvetuotannon vesialueiden omistajille aiheuttamista ongelmista.

Päivien avauspuheenvuorossa Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä kuvailee hallitusohjelman kalatiestrategiaa hyväksi asiaksi, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, ettei strategia yksinään riitä. Vesissä pitää olla kaloille elämisen ja lisääntymisen edellytykset. Turvetuotannon haittavaikutukset vesistöille ja kaloille kaipaavat vesien omistajien mukaan pikaista korjausta, jyrähtää Myllylä.

Ministeri Iiro Viinanen puolestaan ihmettelee kovin sanoin puheenvuorossaan kuka tai mikä suojelee turvetuotantoa. Viinasen mukaan ympäristöhallinto ei reagoi vesistöjen pilaamiseen, vaan ummistaa silmänsä turvetuotannon aikaansaamilta ympäristöongelmilta. Ministerin mielestä turveteollisuus on saatettava korvausvastuuseen aikaansaamistaan vesistötuhoista.

Toiminnanjohtaja Myllylän puhe on luettavissa kokonaisuudessaan viestin lopussa. Tilaisuudessa julkistetaan uusi Vesialueen omistajan edunvalvonta opaskirja, josta löytyy opastusta ja malleja muun muassa valituksen tekemiseen turveasioissa.

Lisätietoja Edunvalvontapäivistä:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä
Kalatalouden Keskusliitto
Avauspuheenvuoro Vesialueiden omistajien edunvalvontapäivillä
Kuopio Iso-Valkeinen 1.11.2011 klo 12.00

Pesunkestävät pelisäännöt turvetuotannolle

Istuva hallitus aikoo toteuttaa laatimansa hallitusohjelman mukaan ministeriön tekemää kalatiestrategiaa.” Edistetään jokien kala- ja luonnontaloudellista kunnostamista ja toteutetaan kalatiestrategia.” Strategian toimeenpano yksin ei riitä. Ei riitä se, että kalat voivat liikkua vesissä. Vesissä pitäisi olla kaloille myös elämisen ja lisääntymisen edellytykset. Turvetuotannon aiheuttamat haitat vesistöille ja kaloille ja kalastukselle ovat osaltaan pikaista ryhtiliikettä kaipaava oikaisuliike.

Hallitusohjelman energiapolitiikan osioissa on maininta turpeesta. "Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu hiilellä. On mielenkiintoista nähdä millaisiin konkreettisiin toimiin hallitusohjelmassa mainitut toimenpiteet turvetuotannon vesistön- ja pölynkuormituksen estämiseksi johtavat.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää käyttämään turvetuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa, tähän ei mitään suostrategiaa tarvita, vaan lain kirjaimellista noudattamista.

Linjaus tuoda lupamenettelyn piiriin myös alle 10 hehtaarin turvetuotantohankkeet edistää osaltaan vesiensuojelua. Nämä ovat oikeita toimenpiteitä, jotka on syytä ottaa käyttöön nopeasti koko maassa.

Ilmeisesti Suomen ympäristölainsäädännössä ei nykyisellään oteta riittävästi huomioon turvetuotannon kielteisiä vesistö- ja kalastovaikutuksia eikä turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamia haittoja. Sanalla sanoen, lainsäädäntö on jäljessä turvetuotannon ympäristövaikutusten osalta.

Turvetuotannon lupaehdot ovat nykyisellään hyvin väljiä. Kyllä ehtojen pitää olla selkeät ja napakat ja jos niitä ei noudateta, siitä pitää aiheutua aitoja seuraamuksia tai turvetuotanto alueella on lopetettava. Lupaehtojen noudattamisen valvontaa tulee merkittävästi saada tehostettua.

Turvetuotantoon liittyvät riidat ympäristövaikutusten osalta vesistöihin ja kaloihin ovat lisääntyneet eri puolilla Suomea. Mökkiläiset, kalastajat ja muutkin vesiympäristön kanssa toimivat valittavat järviensä ja kalakantojensa pilaantumisesta. Kynnys lähteä käräjöimään asiasta on kuitenkin korkea.

Turvelilluun tuhrittujen mitta alkaa maakunnissa täyttyä.

Sivun alkuun


26.10. Uusi edunvalvontaopas vesialueen omistajalle
26.10. Ny handbok - intressebevakning för vattenägare


Uusi edunvalvontaopas vesialueen omistajalle

Vesiämme käytetään monipuolisesti ja vesiympäristöön kohdistuu monin paikoin isoja paineita. Kalatalouden Keskusliiton julkaiseman Vesialueen omistajan edunvalvonta -opaskirjan tavoitteena on auttaa vesienomistajia edunvalvonnassa.

Vesiämme käytetään monipuolisesti ja vesiympäristöön kohdistuu monin paikoin isoja paineita. Rantoja rakennetaan ja ruopataan, saariin tehdään siltoja ja vedetään sähkö- ja vesijohtoja, vesillä liikutaan, virkistäydytään ja kalastetaan. Erilaisissa lupamenettelyissä kalastus on usein joutunut väistymään muiden käyttömuotojen tieltä korvauksetta. Vesienomistajien oikeuksien valvonta on ollut vähäistä; joko ei ole uskottu omiin vaikuttamismahdollisuuksiin tai ei ole osattu toimia.

Kalatalouden Keskusliiton julkaiseman uuden Vesialueen omistajan edunvalvonta -opaskirjan tavoitteena on auttaa vesienomistajia edunvalvonnassa. Oppaaseen on koottu perustietoa vesialueen käyttöön vaikuttavasta lainsäädännöstä ja ympäristöhankkeiden lupamenettelyistä. Oppaassa esitellään 17 yleistä ympäristöhanketyyppiä ja annetaan esimerkkejä asioista, joita vesialueen omistaja on näissä tilanteissa oikeutettu vaatimaan. Oppaan tarkoituksena on madaltaa vesienomistajien kynnystä valvoa omia oikeuksiaan sekä helpottaa asiakirjojen laadintaa.

Vesialueen omistajan edunvalvonta on uusi täydennetty laitos vuonna 2004 ilmestyneestä, Hannu Wirolan kirjoittamasta Vesialueen omistajan edunvalvontaoppaasta. Opasta on täydennetty hankelistan ja lainsäädäntöä koskevan tiedon osalta.

Vesialueen omistajan edunvalvonta
Jenny Fredrikson ja Hannu Wirola
Kalatalouden Keskusliitto
69 sivua
Hinta 15,00 €

Tilaukset: Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net)

Sivun alkuun


Ny handbok - intressebevakning för vattenägare

Våra vatten nyttjas mångsidigt och på många håll är trycket på vattenmiljön stort. Målsättningen med Centralförbundets för Fiskerihushållnings nya handbok Intressebevakning för vattenägare är att hjälpa dem som äger vatten med att bevaka sina intressen.

Våra vatten nyttjas mångsidigt och på många håll är trycket på vattenmiljön stort. Stränder byggs ut och muddras, öar förses med broförbindelser, man drar vatten- och elkablar, sam¬tidigt som det är viktigt att nyttja vattnen på fritiden samt för fiske. Vid olika tillståndsförfaranden har fisket ofta fått ge vika för andra nyttjandeformer utan ersättning. Intressebevakningen från vattenägarnas sida har varit blygsam; endera har man inte trott på sina egna möjligheter att påverka, eller så har man inte vetat hur man ska gå till väga.

Målsättningen med Centralförbundets för Fiskerihushållnings nya handbok Intressebevakning för vattenägare är att hjälpa dem som äger vatten med att bevaka sina intressen. Målsättningen med den här handboken är att hjälpa vattenägaren med intressebevakningen. I handboken har vi samlat grundinformation om lagstiftning som påverkar nyttjandet av vattenområden samt om tillståndsförfarandet i miljöprojekt. I handboken presenterar vi 17 vanliga miljöprojekt och ger exempel på vilka krav vattenägaren kan ställa i dessa situationer. Avsikten med handboken är att sänka tröskeln för vattenägare att ställa krav i intressebevakningssituationer samt göra det lättare att upprätta dokument.

Intressebevakning för vattenägare är en förnyad och kompletterad version av handboken ”Vesialueen omistajan edunvalvontaopas” skriven av Hannu Wirola år 2004. Handbokens projekttyper har kompletterats, samt uppgifterna i övrigt uppdaterats för att motsvara senaste lagstiftning.

Intressebevakning för vattenägare
Jenny Fredrikson och Hannu Wirola
Centralförbundet för Fiskerihushållning
69 sidor
Pris 15,00 €

Beställning: Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net)

Sivun alkuun


29.09. Silakkamarkkinat – lähikalaa monessa liemessä
29.09. Strömmingsmarknaden – närfiskat i många smaker
08.09. Rapuennusteet kohdallaan kesällä 2011
08.09. Kräftprognoserna höll sträck sommaren 2011


Silakkamarkkinat – lähikalaa monessa liemessä

Ammattikalastajan silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa, joka myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse valmistetun, terveellisen ja maukkaan lähiruuan markkinapaikka.

Helsingin Kauppatorin täyttävät taas kalastajien alukset ja myyntikojut. Helsingin 269. silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 2.10. klo 7.00 ja jatkuvat lauantaihin 8.10. saakka.

Helsingin silakkamarkkinoille on ilmoittautunut 27 kalastajavenettä. Wanhan kauppahallin viereisen Lyypekinlaiturin kalamökkeihin on tulossa 23 kalastajaa. Myytävää kalaa on siis tarjolla runsaasti ja monessa liemessä.

Avajaispäivään kuuluu viihdettä koko perheelle. Ohjelman lopuksi klo 16.00 arvovaltainen raati palkitsee Vuoden maustekalan ja Vuoden silakkayllätyksen. Palkittuja tuotteita on perinteisesti jonotettu kunnes ne loppuvat.

Kalatalouden Keskusliitto on paikalla omalla infopisteellään, jossa voi tutustua akvaariossa uiviin kotimaisiin kaloihin ja kysyä niin kaloista, kalastuksesta kuin silakkamarkkinoistakin.

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson (markkinoilla sunnuntaina, puh. 044 2866 701)
fiskeribiolog Malin Lönnroth (markkinoilla sunnuntaina, puh. 040 5960 808)

ja silakkamarkkinoista Helsingin Sataman sivuilta:
http://www.helsinginsatama.fi/

Sivun alkuun


Strömmingsmarknaden – närfiskat i många smaker

Yrkesfiskarens strömming och vassbuk är traditionell närmat som på strömmingsmarknaden säljs direkt åt konsumenten. Strömmingsmarknaden är marknadsplats för fiskarnas hälsosamma och smakliga fångst.

Salutorget i Helsingfors fylls igen av fiskarnas båtar och försäljningsstånd. Den i ordningen 269:e strömmingsmarknaden inleds på söndag morgon den 2.10 kl. 7.00 och avslutas därpå följande lördag, den 8.10.

Hittills har 27 båtlag anmält sig till Helsingfors strömmingsmarknad. Tjugotre fiskare kommer att sälja fisk i bodar på Lybeckskajen intill Gamla Saluhallen. Det finns med andra ord mycket fisk till salu, i många smaker.

Enligt tradition erbjuder öppningsdagen på underhållning för hela familjen. Öppningsprogrammet avslutas klockan 16.00 då vinnarna i tävlingen årets kryddfisk och årets strömmingsöverraskning utses. Vanligtvis säljer de belönade produkterna slut redan under de första dagarna.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats med ett eget informationsstånd. Där kan man bekanta sig med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om såväl fiskar, fiske och strömmingsmarknaden.

Ytterligare information från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
På svenska: fiskeribiolog Malin Lönnroth (på plats på söndag och måndag morgon 040 5960 808)
På finska: informatör Tapio Gustafsson (på plats på söndag 044 2866 701)

Information om strömmingsmarknaden på Helsingfors hamns hemsidor: www.helsinginsatama.fi/framsida

Sivun alkuun


Rapuennusteet kohdallaan kesällä 2011

Ennusteet mukavasta rapusaaliista pitivät tällä kertaa paikkansa ja kesän 2011 rapusaalis kohonnee ennustettuun 8 miljoonaan rapuun. Erityisen hyvänä seikkana on Raputietokeskuksen ja Kalatalouden Keskusliiton mukaan pidettävä rapujen kiivasta kysyntää, joten sekä ravustajat että ravun välittäjät lienevät tyytyväisiä rapukesään 2011.

Kaksi pitkää ja lämmintä kesää sekä innokas ravustus takasivat hyvän saaliin kuluneena rapukautena. Myös ravun kysyntä oli hyvä joka viitannee suomalaisten lisääntyneeseen innostukseen rapujuhliin ja ravun syöntiin. Yhtenä merkittävänä tekijänä kysyntää lisäämässä ovat isot raputuhot Kainuun ja Lapin tuottoisilla rapuapajilla sekä täplärapukantojen runsauden vaihtelut muutamissa merkittävissä eteläisen Suomen rapuvesissä.

Jokiravusta maksettiin hyvä hinta

Jokiravun ja täpläravun arvostus tämän kesän rapumarkkinoilla painottui jokiravun puolelle. Annoskokoisesta jokiravusta, 10–11 cm, maksettiin 2,50–3,50 euroa, isommista jopa 5 euroa ravustajalle. Pienen, annoskokoisen täpläravun hinta oli 50 sentistä 1,50 euroon. Jokiravun kysyntä oli kovaa ja jatkui syyskuun alkuun.

Rapuruttoepäilyjä runsaasti

Raputietokeskuksen tietoon on tullut kaikkiaan 18 raputuhoa, joista muutama on varmistunut rapurutoksi. Määrä vastaan muutaman viimeisen vuoden tilannetta, mutta on hieman pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Lisäksi tänä vuonna tietoon on tullut puolen kymmentä täplärapukantaa, joissa rapusaaliit ovat romahtaneet. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa on saatu uutta merkittävää tietoa kroonisesta rapurutosta ja uuden tiedon valossa onkin oltava entistä tarkempana myös jokirapujen siirtoistutusten kanssa rapuruttoriskin vuoksi.

Rapumertojen ja pyydysten desinfiointiohjeet: www.rapurutto.net

Lisää ravuista ja rapukaudesta:
Rapubiologi Japo Jussila, Raputietokeskus ja Itä-Suomen yliopisto, puh 040 5428 982, www.raputieto.net
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914, www.ahven.net
Rapuyrittäjä Ilkka Raukola, puh. 050 308 3255, www.ruokosenrapu.fi
Paikallisten Kalatalouskeskuksien yhteystiedot www.ahven.net/jasenet Paikallisten Kalatalouskeskuksien yhteystiedot www.ahven.net/jasenet

Sivun alkuun


Kräftprognoserna höll sträck sommaren 2011

Prognoserna om en god kräftfångst höll sträck i år och kräftfångsterna sommaren 2011 kommer antagligen att uppgå till 8 miljoner kräftor. Speciellt glada är man vid Kräftinformationscentralen och Centralförbundet för Fiskerihushållning över att efterfrågan på kräftor varit god. Både kräftfiskare och kräfthandlarna torde vara nöjda med kräftsommaren 2011.

Två långa och varma somrar samt ett flitigt kräftfiske har gett en god fångst under årets säsong. Även efterfrågan på kräftor har ökat vilket tyder på att finländarna låter sig väl smakas av kräftor och kräftkalas. En stor betydande faktor i att hålla upp efterfrågan är de stora kräftskador som skett på de produktiva kräftvattnen i Kajanaland och Lappland samt variationer i vissa av södra Finlands viktiga signalkräftbestånd.

Flodkräftorna inbringade ett gott pris

I synnerhet flodkräftorna uppskattades högt under sommaren. Kräftfiskarna fick 2,50 – 3,50 euro för portionsstora 10–11 cm långa kräftor, och upp till 5 euro för större kräftor. En liten signalkräfta av portionsstorlek kostade mellan 50 cent till 1,50 euro. Efterfrågan på flodkräftor var stor och fortsatte ända in i september.

Många fall av misstänkt kräftpest

Kräftinformationscentralen har hittills fått veta om sammanlagt 18 fall av kräftdöd. Än så länge har man bara kunnat fastställa några som kräftpest. Detta motsvarar fjolårets situation, men är lite fler fall än långtidsmedelvärdet. Ett betydande problem i år har varit att många signalkräftsstammar har kraschat, man känner till åtminstone fem dylika fall. Forskning vid Östra Finlands universitet har gett ny information om kronisk kräftpest och i ljuset av den här nya informationen är det viktigt att man framöver är ännu noggrannare vid omplantering av flodkräftor på grund av risken för kräftpest.

Anvisningar om hur man ska desinficera kräftmjärdar och fångstredskap: www.rapurutto.net

Mer om kräftor och kräftsäsongen:
Kräftbiolog Japo Jussila, Kräftinformationscentralen och Östra Finlands universitet, tel. 040 5428 982, www.raputieto.net
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, www.ahven.net
Kräftföretagare Ilkka Raukola, tel. 050 308 3255, www.ruokosenrapu.fi
Kontaktuppgifter till lokala Fiskerihushållningscentraler: www.ahven.net/medlemmar

Sivun alkuun


29.08. Valtakunnallinen kalastuspäivä opastaa kalaan
29.08. Kalastavat koululaiset valtaavat Ruoholahden
29.08. Fiskande ungdomar invaderar Gräsviken
29.08. Kalabongaus on uusi kiva kalastusmuoto
29.08. Fiskbongning är en kul ny fiskegren


Valtakunnallinen kalastuspäivä opastaa kalaan

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään 31. elokuuta. Kaikelle kansalle suunnatun tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa ihmiset hauskan harrastuksen kautta monipuoliseen kalastoomme ja sen käyttöön ravintona.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Tänä vuonna kaikille kaloista ja kalastuksesta kiinnostuneille suunnattuja tapahtumia järjestetään yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomen. Valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Helsingissä. Tapahtumien järjestelyistä vastaa Kalatalouden Keskusliitto jäsenjärjestöineen.

Kalastuspäivän tapahtumien sisältö ja osallistujamäärä vaihtelee paikkakunnittain. Kalastamisen lisäksi pääsee tutustumaan eri kalalajeihin, kalan käsittelyyn, erilaisiin pyyntimenetelmiin, kalaruokiin, ammattikalastukseen ja kalatutkimukseen. Pienemmillä paikkakunnilla saatetaan viettää koko päivä vesillä kaloista ja kalastuksesta nauttien.

Tapahtumapaikkakunnat ja yhteystiedot löytyvät netistä: www.ahven.net/kalastuspaiva

Samasta osoitteesta löydät myös uuden Bongaa 30 fisua -esitteen, jossa kerrotaan uudesta kalastusmuodosta – fongauksesta.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Tänä vuonna päävastuu järjestelyistä on Kalatalouden Keskusliitolla yhteistyössä eduskunnan kalakerhon, maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoa Valtakunnallisesta kalastuspäivästä:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), puh. 0400 601 965.
Toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), puh. 050 309 7204.
Kalatalousylitarkastaja Roni Selén, Maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 160 527 26.

Sivun alkuun


Kalastavat koululaiset valtaavat Ruoholahden

Kaloista ja kalastuksesta kiinnostuneet koululaiset valtaavat Ruoholahden kanavarannan keskiviikkona 31. elokuuta. Valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtumaa vietetään tänä vuonna Helsingissä. Tapahtumaan on tulossa runsaasti koululaisia Helsingistä ja Espoosta.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Lapsille suunnattuja kalastustapahtumia järjestetään yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomea. Tänä vuonna valtakunnallinen päätapahtuma vietetään mainioissa puitteissa Helsingin Ruoholahden kanavan rannalla. Järjestelyistä vastaa Kalatalouden Keskusliitto.

Ruoholahdessa lapset voivat saada onkeensa tuttujen kalojen lisäksi yhden Suomen uusimmista kalalajeista mustatäplätokon. Onginnan lisäksi lapset tutustuvat eri kalalajeihin ja pyyntimenetelmiin, kalan oikeaoppiseen käsittelyyn, ammattikalastajan työvälineisiin sekä maistelevat maa- ja kotitalousnaisten maittavia ahven- ja haukipullia. Rohkeimmat voivat ottaa sormituntumaa rapuihin. Lopuksi meripelastusalus Nihdin henkilöstö kertoo koululaisille vesiturvallisuudesta.

Tapahtumaan saapuu 4–8 luokkalaisia koululaisia Helsingistä ja Espoosta opettajineen klo 9.00 alkaen. Media on tervetullut seuraamaan lasten kalastuspuuhia heti aamusta.

Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Tänä vuonna päävastuu järjestelyistä on Kalatalouden Keskusliitolla yhteistyössä eduskunnan kalakerhon, maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoa Ruoholahden kalastuspäivän tapahtumasta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), puh. (09) 6844 5912, 044 2866 701.
Kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), puh. (09) 228 91315, 045 110 2126.

Sivun alkuun


Fiskande ungdomar invaderar Gräsviken

Skolelever intresserade av fisk och fiske invaderar stränderna kring Gräsvikens kanal onsdagen den 31 augusti. Huvudevenemanget för den Nationella fiskedagen går i år av stapeln i Helsingfors. Till evenemanget väntas ett stort antal elever från både finska och svenska skolor i Helsingfors och Esbo.

Den Nationella fiskedagen ordnas årligen den sista onsdagen i augusti. Dagen riktar sig speciellt till skolelever och målsättningen är att barn och ungdomar ska få bekanta sig med våra inhemska fiskarter och fiske som hobby. I år går huvudevenemanget av stapeln vid Gräsvikens kanal i Helsingfors och det är Centralförbundet för Fiskerihushållning som står för arrangemangen.

I Gräsviken kan barnen förutom välkända fiskar även få nykomlingen svartmunnad smörbult på kroken. Förutom mete får barnen bekanta sig med olika fiskarter och fångstmetoder, lära sig hur man ska hantera fisk, höra om yrkesfiskarens redskap samt smaka på goda abborr- och gäddbullar som Maa- ja kotitalousnaiset bjuder på. Den som vågar kan röra vid kräftor. Slutligen berättar sjöräddningsfartyget Nihtis besättning om sjösäkerhet för skoleleverna.

I evenemanget deltar 4-8 klassister med lärare från både finsk- och svenskspråkiga skolor med start klockan 9.00. Media är välkommen att följa med barnens fiskedag genast från morgonen.

Den Nationella Fiskedagen arrangeras årligen den sista onsdagen i augusti. I år svarar Centralförbundet för Fiskerihushållning för arrangemangen, i samarbete med riksdagens fiskeklubb, Jord- och skogsbruksministeriet och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Fiskeribranschens tidningar och fiskeredskapsbranschen fungerar som samarbetsparter. Dagen finansieras med Jord- och skogsbruksministeriets fiskevårdsmedel.

Tilläggsinformation om fiskedagen vid Gräsviken:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net), tel. (09) 6844 5922, 040 596 0808.
Fiskerikonsulent Marcus Wikström, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation (www.vapaa-ajankalastaja.fi), tel. (09) 228 91315, 045 110 2126.

Sivun alkuun


Kalabongaus on uusi kiva kalastusmuoto

Kuluvalla vuosituhannella Suomeen on rantautunut uusi kalastuslaji: kalabongaus eli fongaus. Tässä lajissa yritetään pyydystää mahdollisimman monta kalalajia, kalojen koolla ole väliä.

Pieni parin sentin liejutokko on kalabongarille yhtä arvokas kuin metrinen hauki. Kalabongauksessa jokainen uusi laji antaa pinnan. Voit itse päättää keräätkö elämänpinnoja, vuosipinnoja tai päiväpinnoja. Suomen vesistä pystyy helposti pyytämään vuodessa yli 10 kalalajia, 20 lajia vaatii jo enemmän ja 30 lajiin saa tosissaan pinnistellä. Suomen vesistä on pyydetty yhden kalenterivuoden aikana 46 kalalajia, mutta se vaatii jo todellista keskittymistä asiaan. 50 kalalajia vuodessa on supersuoritus, mahdollista sekin on.

Jos haluat kokeilla todella uudenlaista kalastusta niin tervetuloa fongauksen pariin. Tässä harrastuksessa tulet oppimaan paljon uusia asioita kalastamisesta, kalastustavoista, kalastusvälineistä ja samalla opit aivan uusia asioita vesistöistä ja vesiluonnosta.

Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uuden Bongaa 30 fisua -esitteen, jossa kerrotaan uudesta kalastusmuodosta – fongauksesta. Esitteen tekemiseen on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.
Esite löytyy netistä osoitteesta: www.ahven.net/kalastuspaiva

Lisätietoa kalabongauksesta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), puh. 0400 601 965.

Sivun alkuun


Fiskbongning är en kul ny fiskegren

Under det nya årtusendet har en ny fiskegren strandat i Finland: fiskbongning. I den här grenen försöker man fånga så många fiskarter som möjligt, i stället för så många kilon som möjligt.

För en fiskbongare är en några centimeter lång lerstubb lika värdefull som en meter lång gädda. I fiskbongning ger varje ny art ett kryss. Du kan själv välja om du samlar på kryss för livet, per år eller per fisketur. I Finland kan man lätta bonga tio fiskarter på ett år, 20 arter kräver redan lite mer insatser och för att få ihop 30 arter får man redan jobba hårt. I Finland har man under ett år lyckats bonga 46 fiskarter, 50 arter på ett år skulle vara en kanonprestation, men det är fullt möjligt, för i våra vatten simmar det 100 olika fiskarter.

Om du vill testa fiske på nytt sätt, välkommen med och bonga fisk! I den här hobbyn lär du dig mycket nytt om fiske, om olika fiskesätt och fiskeredskap, samtidigt som du får röra dig i naturen.

Centralförbundet för Fiskerihushållning har gett ut en ny Bonga 30 fiskar - broschyr, där du kan läsa mer om den här nya fiskegrenen. Broschyren har publicerats med stöd ur fiskevårdsmedlen. Broschyren hittar du på nätet på adressen www.ahven.net/broschyrer/.

Tilläggsuppgifter om fiskbongning:
Verksamhetsledare Markku Myllylä Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net), tel. 0400 601 965.

Sivun alkuun


13.07. Vilkas rapukausi luvassa kesällä 2011


Vilkas rapukausi luvassa kesällä 2011

Aikaisin lämmenneet vedet lupaavat perinteisen hyvää rapusaalista ja erityisesti täplärapuja tullee markkinoille melko hyvin. Jokirapusaalis pysynee viime kesän tasolla, joten odotettavissa on 6-8 miljoonan ravun saalis, josta jokirapuja on neljännes. Rapukauden mielenkiintoa lisää erittäin lämmin kesä 2010 ja sen mahdolliset seuraukset rapukannoille. Ravustus alkaa torstaina 21.7. klo 12.

”Odotukset rapukaudelle 2011 ovat positiiviset mutta varovaiset” muotoilee rapuyrittäjä Ilkka Raukola Orivedeltä. Viime vuoden poikkeuksellinen sää teki monissa järvissä rapujen pyynnin haasteelliseksi ja rapupopulaatioiden hidas reagointi voi vaikuttaa vielä tämänkin vuoden saalismääriin. Täpläravun saalisvaihtelut ja rapuruton aiheuttamat raputuhot voivat tuoda yllätyksiä rapukauteen. Ravustajien kannattaakin panostaa heti alkukauden kysyntähuippuun, jotta suomalaisia rapuja saataisiin mahdollisimman runsaasti loppukesän rapujuhliin ja rapu kotimaisena luonnontuotteena hyödynnettäisiin mahdollisimman hyvin.

Rapuruton kanssa on oltava entistä tarkempana
Itä-Suomen yliopiston kenttätutkimuksissa on selvinnyt, että rapurutto saattaa esiintyä oireettomana jokiravun luonnonkannassa ja laboratoriotutkimukset puolestaan ovat osoittaneet jokiravun yllättävää kestävyyttä rapuruttoa vastaan. Nämä uudet löydökset tähdentävät huolellisten tautitutkimusten merkitystä rapukantoja hoidettaessa, samoin kuin tarkkaa harkintaa ravunistutuksia suunniteltaessa. Rapuruton leviämistä oireettomien rapuistukkaiden mukana on vältettävä. Tänä vuonna on havaittu jo kolme raputuhoa, joista yksi on varmistunut rapurutoksi. Rapumertojen ja pyydysten desinfiointiohjeet: www.rapurutto.net.

Ravut ja järvikala: lähiruokaa herkullisimmillaan
Ranskalainen kala- ja äyriäiskeitto bouillabaisse syntyy helposti kesämökin laiturilta saatavista aineksista. Hauki, ahven, kuha ja ravunliha sekä ravunkuoriliemi ovat perusraaka-aineet keittiömestari Heikki Ahopellon ’Näsijärven bouillabaisse’- keitossa. ”Oikeastaan tarvitaan vain virveli ja rapumerta, ja ranskalaisen keittiön raaka-aineet ovat käden ulottuvilla”, kertoo Heikki Ahopelto, ”ja tarvittaessa ainekset voi tietysti hakea vaikka kauppahallista.”

Ravustuskausi alkaa torstaina 21.7. klo 12 ja päättyy 31.10. klo 24.
Ravustusluvat: valtion kalastuksenhoitomaksu (18–64-vuotiaat, 22 €/vuosi tai 7 €/7 vuorokautta) ja kaikilta vesialueen omistajan, esim. osakaskunnan myymä lupa. Luvan hinta vaihtelee.

Lisää ravuista ja tulevasta rapukaudesta:
Rapubiologi Japo Jussila, Raputietokeskus ja Itä-Suomen yliopisto, puh 040 5428982, www.raputieto.net
Elinkeinojohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh 050 3850875, www.ahven.net
Rapuyrittäjä Ilkka Raukola, puh. 050 308 3255, www.ruokosenrapu.fi
Keittiömestari Heikki Ahopelto, puh. 044- 296 4429, www.heikkiahopelto.fi
Kalatalouskeskuksien ja muiden paikallisten tietäjien yhteystiedot www.ahven.net/jasenet

Sivun alkuun


29.06. Kalan oikea käsittely on tärkeää kesäoloissa
29.06. Viktigt att hantera fisken rätt i sommarvärmen
22.06. Kalastuksenvalvontaa tehostetaan kesällä
22.06. Fiskeövervakningen intensifieras på sommaren
17.06. Kalastusluvat kuntoon kesäksi
17.06. Fisketillstånden i skick till sommaren
15.06. Ankeriaanpoikaset saapuvat tänään Suomeen
15.06. Ålyngel anländer till Finland idag
13.06. Ennätysmäärä ranskalaisia ankeriaita lentää Suomeen
13.06. Rekordmängd franska ålar flyger till Finland


Kalan oikea käsittely on tärkeää kesäoloissa

Kotimainen itse pyydetty kala on tuoreinta ja ekologisinta mitä pöytäänsä voi saada. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa, että kesän lämmössä kala pilaantuu helposti. Tuoreen kalan oikea käsittely on kesän lämmössä erityisen tärkeää.

Kesällä kalastaessa tulee muistaa huomioida auringon vaikutus saaliiseen. Hellesää pilaa kalan hyvin nopeasti, ellei saalista käsitellä oikein, muistuttaa kalastusbiologi Malin Lönnroth Kalatalouden Keskusliitosta.

Tainnuta, verestä, perkaa ja jäähdytä

Kun kala on saatu, tulee se tainnuttaa mahdollisimman nopeasti, Lönnroth jatkaa. Napakan puukalikalla kopautuksen jälkeen kala tulee verestää. Paras tapa on katkaista kalan kidusvaltimo. Lämpimässä kesäsäässä kalan perkaus ja viileään saaminen edistää huomattavasti kalan säilyvyyttä ja sen myöhempää kelpoisuutta ruokapöytään.

Lisää kalan perkauksesta ja käsittelystä: http://www.ahven.net/kalankasittely

Videoleikkeitä eri kalalajien käsittelystä: http://www.ahven.net/kalastusvideot

Lisää kesäkalastuksesta ja kalan käsittelystä:
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Viktigt att hantera fisken rätt i sommarvärmen

Inhemsk, egen fiskad fisk, är det färskaste och ekologiskaste man kan duka fram. Centralförbundet för Fiskerihushållning påminner att fisk lätt far illa i sommarvärmen. Att hantera fisken rätt är därför viktigt.

Då man fiskar under sommaren är det viktigt att komma ihåg att värmen påverkar fångsten. Fisken far snabbt illa i varmt väder, om man inte kommer ihåg att hantera den rätt, påminner fiskeribiolog Malin Lönnroth på Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Bedöva, tappa på blod, rensa och kyl ner

Efter att man fångat fisken, ska man bedöva den så snabbt som möjligt, fortsätter Lönnroth. Bedöva fisken genom ett slag med träklubba i huvudet. Tappa därefter fisken på blod. Bästa sättet att göra detta på är att skära av pulsådern. I varmt sommarväder förbättrar rensning och snabb nedkylning betydligt fiskens hållbarhet.

Mer om att rensa och hantera fisk: http://www.ahven.net/fiskhantering

Fiskhanteringsvideor för olika fiskarter (på finska): http://www.ahven.net/kalastusvideot

Tilläggsuppgifter om sommarfiske och fiskhantering :
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Kalastuksenvalvontaa tehostetaan kesällä

Kalastusluvat on syytä olla kunnossa kesän kalavesillä. Kalatalouden Keskusliitto koulutti kevään aikana 1500 kalastuksenvalvojaa. Valvojia on evästetty olemaan aktiivisia juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Kalatalouden Keskusliitto koulutti kevään aikana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa 1500 kalastuksenvalvojaa. Nämä aktiivit huolehtivat pääosin kesän kalastuksenvalvonnasta. Koulutuksen yhteydessä heille esitettiin toive tehovalvonnan tekemisestä juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Kalastuksenvalvojien tarkastuksen kohteena ovat kalastukseen kuuluvat maksut, mutta myös muut rikkeet huomioidaan. Alamittaisten kalojen pyyntiin tullaan varmasti puuttumaan, muistuttaa järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta.

Maan eri puolilla on omat erityiskohteensa, jotka ovat valvonnan erityisessä suojelussa. Pahimmat salakalastuskohteet ovat jo aika hyvin tiedossa. Hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalassa uhanalaisen Saimaan järvilohen nousun suojaaminen kohti Kuurnaa.

Kalastuksenvalvonnassa tavataan yleisesti muutaman prosentin verran luvattomia kalastajia. Hajonta on suurta, paikka paikoin jopa 20–30 % kalastajista on voinut jättää kalastusmaksut maksamatta. Maksuista huolehtiminen on tärkeää, juuri näillä varoilla kalakantoja hoidetaan. Maksunsa maksamaton syö muiden pöydässä.

Tarkempaa tietoa Suomen kalastuslupajärjestelmästä: http://www.ahven.net/luvat

Lisää kalastusluvista ja lupavarojen käytöstä:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, puh. 050 5500 778
Kalastuksenvalvoja Jouko Swanström, Sipoo kalastusalue, puh. 050 517 8382
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Fiskeövervakningen intensifieras på sommaren

Det lönar sig att ha fisketillstånden i skick till sommaren. Under våren har Centralförbundet för Fiskerihushållning utbildat 1500 fiskeövervakare. Man har uppmanat övervakarna att vara särskilt aktiva under veckan efter midsommar.

Under våren utbildade Centralförbundet för Fiskerihushållning 1500 fiskeövervakare på ett projekt som finansierades av jord- och skogbruksministeriet. Dessa aktiva övervakare tar hand om största delen av fiskeövervakningen på sommaren. I samband med utbildningen uttrycktes en önskan om intensivare fiskeövervakning på veckan efter midsommar.

Fiskeövervakarna kontrollerar att fiskare har betalat alla avgifter som krävs, men också andra förseelser tas i beaktande. Övervakarna kommer säkert att ingripa i fångst av fisk under minimimått, påminner förbundschef Risto Vesa från Centralförbundet för Fiskerihushållning. I olika delar av landet finns det speciella föremål för övervakning.

Värsta tjuvfiskeställen känner man redan ganska bra till. Ett bra exempel är att man tryggar stigning av hotade Saimens insjölax mot Kuurna i Norra Karelen.

Det är vanligt att ett par procent av fiskare som fiskeövervakaren möter inte har sina tillstånd i ordning. Det finns dock stora skillnader, på några områden har till och med 20–30 % av fiskare inte betalat sina avgifter. Det är viktigt att sköta avgifterna, eftersom de här pengarna används för att underhålla fiskbestånden.

Mer information om fisketillståndssystemet i Finland: http://www.ahven.net/fisketillstand

Mer information om fisketillstånd och användning av fiskevårdsavgifterna:
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917
Kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, puh. 050 5500 778
Fiskeövervakare Jouko Swanström, Sibbo fiskeområde, tel. 050 517 8382
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalastusluvat kuntoon kesäksi

Kalavedet kutsuvat jälleen kalastajia vesien lämmettyä. Kalaan lähtijän on kuitenkin hyvä muistaa hankkia kalastukseen oikeuttavat luvat. Valtion luvat saa ostettua miltei missä vaan ja mihin aikaan tahansa.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia ja niihin ei tarvita lupia. Sen sijaan virvelöintiin tai verkkokalastukseen vaaditaan 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina lupa. Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) lisäksi lupia myyvät netissä useat asiamiehet. Valtion kalastusluvat voi maksaa myös Postissa (Itella) tai ne voi hankkia R-kioskista.

Kalastuksenhoitomaksu on 22 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta vuonna 2011. Kalastuksenhoitomaksu yksinään ei vielä oikeuta kalastamaan, vaan lisäksi tarvitaan joko läänikohtainen viehekalastusmaksu tai vesialueen omistajan lupa.

Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 29 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta vuonna 2011. Läänikohtainen viehekalastusmaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä ja on henkilökohtainen.

Verkkokalastukseen tarvitaan kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Kalastuksenhoitomaksuvaroista käytetään suoraan noin kolmannes kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Osa maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroin rahoittamasta toiminnasta edistää välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa ja kalastusharrastusta. Lisäksi varoja käytetään kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen.

Tarkempaa tietoa Suomen kalastuslupajärjestelmästä: http://www.ahven.net/luvat

Lisää kalastusluvista:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Fisketillstånden i skick till sommaren

Sommaren värmer upp fiskevattnen och sätter fart på fritidsfiskarna. Fiskarna gör klokt i att skaffa alla behövliga tillstånd innan fiskefärden inleds. Numera kan statens fisketillstånd köpas så gott som överallt, oberoende av tiden på dygnet.

Mete och pilkfiske hör till allemansrätten och är gratis för alla. Däremot kräver spöfiske eller nätfiske fisketillstånd om man är mellan 18 och 64 år gammal. Loven kan köpas antingen på Jord- och skogsbruksministeriets egen nätbutik (www.mmm.fi) eller genom något av ombuden som säljer lov på näten. Det går också bra att köpa loven från posten (Itella) samt från R-kioskerna.

I år är statens fiskevårdsavgift 22 € för ett kalenderår eller 7 € för sju dygn. Fiskevårdavgiften i sig berättigar inte ännu till fiske, utan för fiske måste man ytterligare betala den länsbaserade spöfiskeavgiften eller köpa tillstånd av vattenägaren.

Den länsbaserade spöfiskeavgiften är 27 € för ett kalenderår eller 7 € för sju dygn. Avgiften berättigar till fiske med ett spö, en rulle och ett bete och avgiften är personlig.

För fiske med nät måste man utom fiskevårdsavgiften alltid ha vattenägarens tillstånd.

Cirka en tredjedel av fiskevårdsavgifterna används direkt för att underhålla fiskbestånden. En del av verksamheten som finansieras genom Jord- och skogsbruksministeriets fiskevårdsavgifter befrämjar indirekt fiskbeståndens skötsel och fritidsfisket. Därutöver används medlen för att understöda organisationer inom fiskerihushållningen samt för att understöda fiskeområdenas verksamhet.

Närmare information om Finlands fisketillståndssystem finns på www.ahven.net/fisketillstand

Ytterligare information om fisketillstånd ges av:
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Ankeriaanpoikaset saapuvat tänään Suomeen

Ranskasta pyydetyt ankeriaanpoikaset saapuvat tänään lentokoneella Suomeen. Kalatalouden Keskusliitto tuo Suomen vesiin istutettavaksi 306 000 ankeriaanpoikasta.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi on muiden EU-maiden joukossa laatinut oman kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman vuonna 2008.

Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa. Ankeriaita ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Tilanne on samankaltainen kuin lohella ja taimenella. Suomen ankeriaskanta onkin lähes kokonaan istutusten varassa.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle kahdessa erässä keskiviikkona 15.6. ja torstaina 16.6. noin kello 12.10. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin istutusvesiin.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. (09) 6844 5922, 040 5960 808
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701 (lentokentällä)

Sivun alkuun


Ålyngel anländer till Finland idag

Ålyngel fiskade i Frankrike anländer idag med flygfrakt till Finland. Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar 306 000 ålyngel som ska sättas ut i vatten runt om i Finland.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet, men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har gått kraftigt nedåt under senare år, och Finland har liksom övriga EU-länder gjort upp en nationell ålförvaltningsplan år 2008.

Med de utsättningar som nu görs stöder man ålbeståndet i Finland och Östersjön. Efter att ålbeståndet i Europa minskat, kommer det inte längre lika mycket ål till våra kuster. Ålarna kan inte heller stiga upp till sina tillväxtområden i sjöarna för att vattendragen är fördämda. Situationen är liknande som för laxen och öringen. Det finska ålbeståndet är därför så gott som helt beroende av utsättningar.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält i två omgångar onsdagen den 15.6 och torsdagen den 16.6 ca klockan 12.10. Efter ankomst fortsätter transporten med bil till utsättningvattnen runt om i Finland.

Tilläggsuppgifter om import och utsättningar från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. (09) 6844 5922, 040 5960 808
informatör Tapio Gustafsson, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Sivun alkuun


Ennätysmäärä ranskalaisia ankeriaita lentää Suomeen

Kalatalouden Keskusliitto tuo Ranskasta pyydettyjä ankeriaanpoikasia Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan ennätysmäärä 306 000 ankeriaanpoikasta. Valtio osallistuu istutuksiin ensimmäistä kertaa. Ankeriaat on viime vuosien tapaan merkitty, jotta niiden elämää pystytään paremmin seuraamaan.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti. Suomelle laadittiin vuonna 2008 ankeriaanhoitosuunnitelma, johon ensimmäistä kertaa istutuksiin osallistuvan valtion osuus liittyy. Suomessa ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa.

Istutuksiin käytetyt ankeriaat on pyydetty Ranskasta Seudre- ja Gironde- jokien suistosta ja tuotu Englannin kautta Ruotsiin. Ruotsissa poikaset ovat olleet karanteenissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja gramman painoisia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2009 pyydetty suomenennätysankerias painoi 4,666 kiloa ja oli 126 senttiä pitkä. Ikää kalalla oli 42 vuotta.

Merkinnät antavat tietoa ankeriaiden elämästä

Ankeriaanpoikaset on kylvetetty kaksi kertaa strontiumkloridissa, mistä jää merkki ankeriaan kuuloluuhun eli otoliittiin. Ankeriaat tulevat pyyntikokoon noin viidessä vuodessa, jolloin niitä voidaan merkintöjen avulla seurata. Seurannassa saadaan selville istutettujen poikasten osuus koko kannasta. Lisäksi saadaan tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta. Ankeriaat elävät vesissämme noin 20 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle kahdessa erässä keskiviikkona 15.6. ja torstaina 16.6. noin kello 12.10. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin istutusvesiin.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. (09) 6844 5922, 040 5960 808
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701

Sivun alkuun


Rekordmängd franska ålar flyger till Finland

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ålyngel som fiskats i Frankrike till Finland för utsättning. I år ska en rekordmängd på 306 000 ålar få ett nytt hem i finska vatten. Finska staten deltar för första gången i utsättningarna. Liksom tidigare år är ålarna märkta för att man framöver skall kunna undersöka deras liv och leverne.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet, men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har gått kraftigt nedåt under senare år. Under år 2008 utarbetade Finland en ålförvaltningsplan, och statens utsättningar härrör sig till genomförandet av planen. I Finland är ålförekomsterna numera nästan helt beroende av utsättningar.

De ålar som nu sätts ut har fångats i Frankrike från Seudre- och Gironde flodernas mynningar och importerats via England till Sverige, var de har hållits i karantän. Ålynglen är ca 10 cm långa och väger ungefär ett gram. Som jämförelse kan nämnas att man år 2009 fångade en rekordstor ål, som var 42 år gammal, vägde 4,666 kg och var 126 cm lång.

Märkning ger info om ålens liv och leverne

Ålarna som sätts ut har badat två gånger i strontiumklorid, vilket lämnar spår i ålens otoliter dvs. hörselstenar. Ålarna som nu sätts ut når fångststorlek efter ca fem år, varefter det med hjälp av märkningarna blir möjligt att följa upp ålbeståndet. Genom uppföljning kan man bland annat få reda på hur mycket av beståndet som består av sättfisk. Märkningen kan också ge information om ålens lekvandring. Ålen lever ca 20 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält i två omgångar onsdagen den 15.6 och torsdagen den 16.6 ca klockan 12.10. Efter ankomst fortsätter transporten med bil till utsättningvattnen runt om i Finland.

Tilläggsuppgifter om import och utsättningar från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. (09) 6844 5922, 040 5960 808
informatör Tapio Gustafsson, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Sivun alkuun


23.05. Viikonloppuna bongattiin 34 eri kalalajia
23.05. Trettiofyra fiskarter bongades under veckoslutet
18.05. Viikonloppuna bongataan kaloja
18.05. Bonga fisk på veckoslutet


Viikonloppuna bongattiin 34 eri kalalajia

Kalabongausviikonloppuna onnistuttiin fongaamaan 34 eri kalalajia. Kalastajien yleisin saaliskala oli ahven, mutta lukumääräisesti eniten rannalle nostettiin salakoita.

Viikonloppuna käytyyn leikkimieliseen koko Suomen kalabongauskisaan saapui kaikkiaan 68 saalisilmoitusta.

Kalastajien yleisin saaliskala oli ahven, jonka onnistui pyytämään lähes 59 % kalastajista. Yleisimmän saaliskalan kisa oli tiukka, sillä hauki jäi kakkoseksi ainoastaan runsaan prosentin erolla. Lukumääräisesti eniten pyydettiin salakoita, ahvenen jäädessä niukasti kakkoseksi.

Kalabongauskisan tulokset ovat nähtävillä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvottiin kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät valmiin virvelisetin ja hienoja kotimaisia vieheitä. Onnetar suosi Risto Toivolaa Taipalsaarelta, Harri Katajaa Helsingistä ja Asko Hannulaa Pyhtäältä. Lahjoittajina olivat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.

Lisätietoja viikonlopun kalabongauksesta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto,
p. (09) 6844 5914, 044 2866 701

<>< <>< <>< <>< <><

Kalabongaus on osa Maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista rahoittamaa Valtakunnallinen kalastuspäivä hanketta.

Sivun alkuun


Trettiofyra fiskarter bongades under veckoslutet

Saldot av fiskbongningsveckoslutet blev 34 fiskarter. Den vanligaste fisken som fastnade på kroken var abborren, men antalsmässigt kom det mest löjor.

Sextioåtta personer runt om Finland deltog i den nationella fiskbongningstävlingen som arrangerades under veckoslutet.

Den vanligaste fisken var abborren, som nästan 59 % av alla fiskare lyckades fånga. På andra plats var gäddan, som över 57 % av fiskarna lyckades bonga. Antalsmässigt fångades det mest löjor, följt av abborre.

Resultaten från fiskbongningstävlingen finns på adressen www.ahven.net/bongaafisu.

Bland alla dem som deltog i tävlingen lottades tre fiskeredskapsset ut. Ett set består av en svirvel med tillbehör samt därtill fina inhemska drag. Fru fortuna log mot Risto Toivola från Taipalsaari, Harri Kataja från Helsingfors och Asko Hannula från Pyttis. Vinsterna har donerats av Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin och Rapala.

Tilläggsuppgifter om fiskbongningsveckoslutet:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning,
tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701

<>< <>< <>< <>< <><

Fiskbongningen är en del av den Nationella fiskedagen som finansieras av Jord- och skogsbruksministeriet ur fiskevårdsmedlen.

Sivun alkuun


Viikonloppuna bongataan kaloja

Valtakunnallinen kalabongaus käynnistyy lauantaina klo 12. Oman kalasaaliinsa voi ilmoittaa kisaan netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Koko Suomen kalabongaus alkaa lauantaina 21.5. klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 12 saakka. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Omaa osaamista voi verrata samanaikaisesti käytävään Helsingin ja Kotkan Kalamaratonien saaliisiin.

Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraa helposti ahvenen, särjen, lahnan, kiisken tai pasurin. Virvelin ja muutaman uistimen avulla lajilistaa voi kasvattaa hauella, kuhalla ja taimenella.

Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät valmiin virvelisetin ja hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.

Fongaus on yhä suositumpaa

Kalalajien bongaus eli fongaus on yhä suositumpaa. Pyytämiään kalalajeja voi laskea koko oman eliniän ajan, mutta yhtä lailla paikka-, vuosi- tai päivätasolla. Alan harrastajat pitävät jo kalastuskilpailuja, joissa voiton ratkaisee kilojen sijaan tai lisäksi pyydettyjen kalalajien määrä.

Koko maailman tasolla kalalajeja löytyy yli 26 000, joten urakkaa helpottaa keskittyminen suomalaisiin kalalajeihin. Suomesta on tavattu 100 kalalajia, joista vakituisiksi laskettuja on noin 70. Vuositasolla 20 lajin pyytäminen edellyttää jo pientä perehtymistä kalojen elintapoihin, ammattilaisten pyytäessä 40 lajia vuodessa.

Lisätietoja viikonlopun kalabongauksesta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5914, 044 2866 701

<>< <>< <>< <>< <><

Kalabongaus on osa Maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista rahoittamaa Valtakunnallinen kalastuspäivä hanketta.

Sivun alkuun


Bonga fisk på veckoslutet

Den nationella fiskbongningstävlingen börjar kl. 12 på lördag. Anmäl din egen fiskfångst till tävlingen på nätet, på adressen www.ahven.net/bongaafisu.

Lördagen den 21.5 kl.12 går startskottet för den nationella fiskbongningstävlingen som pågår fram till söndag kl. 12. Alla som fiskat under den tiden kan anmäla sin fångst på adressen www.ahven.net/bongaafisu. Nätsidan stängs på söndag kväll klockan 24. På nätsidan kan man också jämföra sin fångst med fångsterna i Helsingfors och Kotka fiskmaratontävling som pågår samtidigt.

Bästa redskapet för att fånga så många fiskarter som möjligt är mete med mask. På kroken fastnar lätt både abborrar, mörtar, braxnar, gersar och björknor. Genom att använda sig av svirvel kan man utöka fångsterna med gädda, gös och öring.

Bland alla som anmält sina fångster lottas tre fiskeredskapsset ut. Ett set består av en svirvel med tillbehör samt därtill fina inhemska drag. Prisen har donerats av Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin och Rapala.

Fiskbongning allt populärare

Fiskbongning är en hobby på uppgång. Man kan samla fiskarter under hela sitt liv, men lika bra kan man också räkna hur många arter man lyckas fånga under ett år eller en dag. Det finns redan fisketävlingar där vinsten avgörs av hur många olika fiskarter man lyckats fånga, inte av hur många kilon man fått.

Det finns över 26 000 fiskarter i världen, så till en början kan det löna sig att koncentrera sig på våra inhemska arter. I Finland har man tills dags dato påträffat 100 fiskarter, varav ca 70 påträffas regelbundet. Att komma upp till 20 olika arter per år kräver redan att man vet till lite mer om fisk och deras val av livsmiljöer.

Tilläggsuppgifter om fiskbongning:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 09- 6844 5914, 044 -2866 701

<>< <>< <>< <>< <><

Fiskbongningen är en del av den Nationella fiskedagen som finansieras av Jord- och skogsbruksministeriet ur fiskevårdsmedlen.

Sivun alkuun


20.04. Kotitarvekalastajien verkkokalastus säilytettävä
19.04. Uusi Kalastussäädöksiä 2011 julkaistu
19.04. Fiskerilagstiftningen 2011 har publicerats
15.04. Kotitarvekalastajien verkkokalastus säilytettävä
14.04. Ammattikalastajaperhe palkittiin työstään


Kotitarvekalastajien verkkokalastus säilytettävä

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän alustus Kainuun kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Kajaanissa 20.4.2011.

Kalastuslain uudistamisprosessin yhteydessä on tullut esille merkillistä tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta suomalaisten perinteisistä kalastustavoista ja -oikeuksista. Erityisesti vapakalastajien keskusjärjestö on tehnyt esityksiä, joiden mukaan perinteistä kotitarvekalastajien verkkokalastusta tulee ankaralla kädellä supistaa ja saman tien menisi pesuveden mukana kyläkuntien perinteinen rantanuottauskin.

Kotitarvekalastus verkoilla on edelleen tärkeä kalastusmuoto kaikkialla Suomessa, sanovat fundamentalistiset perhonhuiskijat ja virvelinveivaajat mitä tahansa. Verkkokalastus jos mikä on taitolaji ja kovalla työllä se antaa perheelle ja naapuristolle kotimaista kalaa pataan pantavaksi, kaikkina vuodenaikoina. Tuntuu erikoiselta, että kotimaisen kalan käyttöä ravinnoksi halutaan näissä vapapiireissä vähentää verkkokalastusta rajoittamalla.

Onneksi vapaa-ajan kalastuspuolella löytyy vielä vastuunsa tuntevia ja käytännön kalastusasioista perillä olevia tahoja. Tällaisia piirejä ei löydy etelästä, mutta Lapista löytyy suoraselkäisyyttä. SVK:n pohjoinen piirijärjestö Lapin Vapaa-ajankalastajat ry sanoutuu irti antamansa julkilausuman mukaan keskusjärjestönsä touhuilusta tässä verkkokalastusasiassa. Piiri toteaa yksiselitteisesti, että virkistys- ja kotitarvekalastajien verkkomääriä ei saa rajoittaa. Yhdistyksen mukaan kalastuksen rajoittamien on aina vesistökohtainen ratkaisu, joka perustuu kalaston tilaan. Verkkomääristä päättäminen kuuluu vesialueen omistajille eikä sitä pidä kirjata uuteen kalastuslakiin. Myös nuotan käyttö tulee edelleen sallia myös muillekin kuin vain ammattikalastajille.

Lappilaisten näkemykseen tässä verkkokalastus- ja nuottausasiassa on helppo yhtyä. Arvatenkin ei myöskään Kainuussa taputeta käsiä uusien verkkokalastusta koskevien rajoitusesitysten johdosta. Kotitarvekalastusta verkoilla ei tule lailla rajoittaa, vaan ihmisille tulee suoda mahdollisuus kalastaa itse verkoilla erilaisten viehepyyntien lisäksi. Verkkokalastajien joukko on jo muutenkin sikäli paljon vähentynyt tällä vuosituhannella, että jäljelle jääneet eivät ole haitaksi vapakalastukselle eivätkä myöskään ammattikalastukselle.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta
toiminnanjohtaja Markku Myllylä
puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Uusi Kalastussäädöksiä 2011 julkaistu

Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut uuden painoksen Kalastussäädöksiä vihkosesta. Keskeisimmät muutokset vihkosen sisällössä ovat kalastuksenvalvontaan liittyvät tuoreet lakimuutokset.

Kalastussäädöksiä 2011 sisältää keskeiset kalataloutta käsittelevät säädökset. Eduskunta hyväksyi kalastuksenvalvontasäännösten muutoksen viimeisenä istuntopäivänään. Uudessa laissa valvojille asetettiin pätevyys- ja koulutusvaatimuksia. Kalastuksenvalvojille tulee uusia toimivaltuuksia, mutta joitain vanhoja myös poistui.

Samassa yhteydessä eduskunta hyväksyi kaksi valvontaa sivuavaa lakimuutosta. Uuden lain mukaan pyydyksiin on muun muassa merkittävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot. Toinen lakimuutos koskee alamittaisia kaloja. Säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala, rauhoitusaikana tai kielletyllä kalastustavalla saatu kala, on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena.

Vihkosessa on 76 sivua ja sitä voi tilata Kalatalouden Keskusliitosta 12 € kappalehintaan.

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puh. (09) 6844 590
kalastus@ahven.net
www.ahven.net

Sivun alkuun


Fiskerilagstiftningen 2011 har publicerats

Centralförbundet för Fiskerihushållning har gett ut en reviderad upplaga av sitt fiskerilagstiftningshäfte. De största förändringarna har skett i fiskeövervakarparagraferna.

Fiskerilagstiftningen 2011 innehåller de centralaste författningarna som berör fiskerihushållningen. Riksdagen godkände under sin sista dag av plenum de nya fiskeövervakarparagraferna. I den förnyade lagen om fiske ställs bl.a. krav på behörighet och utbildning för fiskeövervakare. Fiskeövervakarna ges nya befogenheter, men samtidigt tas också en del behörigheter bort.

Vid samma plenum godkände riksdagen även två övriga lagförändringar som berör fiskeövervakningen. Alla fasta och stående redskap ska framöver förses med namn och kontaktuppgifter till den som lagt ut redskapet. Den andra paragrafen som ändrats berör fisk som inte fyller minimimåttet. Fisk som inte fyller minimimåttet, eller som fångats under fredningstid, med förbjudet redskap eller metod ska omedelbart släppas tillbaka till vattnet, levande eller död.

Fiskerilagstiftningshäftet omfattar 81 sidor och kan beställas från Centralförbundet för Fiskerihushållning till priset 12 euro.

Centralförbundet för Fiskerihushållning
Malms handelsväg 26
00700 Helsingfors
Tel. (09) 6844 590
fiskeri@ahven.net
www.ahven.net/svenska

Sivun alkuun


Kotitarvekalastajien verkkokalastus säilytettävä

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous 15.4.2011

Kalastuslain uudistamisprosessin yhteydessä on noussut esille ehdotus kotitarvekalastajien verkkokalastusrajoituksesta. Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous pitää kalastuksen rajoittamista vesistökohtaisena ratkaisuna, jonka tulisi perustua vesialueen kalaston tilaan.

Kalastuslain uudistamisprosessin yhteydessä on tullut esille vakavaa tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta suomalaisten perinteisen kotitarvekalastuksen pyyntitavoista ja -oikeuksista. Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön ajaman periaatteen mukaisesti pykäläluonnoksiin on sisältynyt esitys muun kuin ammattikalastuksen käyttämien verkkomäärien rajoittamiseksi. Saman esityksen mukaan päättyisi perinteinen rantanuottaus rantakalailtoineen ja talkootöinä tehtävä hoitokalastus nuotilla ja rysillä.

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous vastustaa esitettyjä, kaikkialla Suomessa sovellettavaksi tarkoitettuja rajoituksia ja pitää kalastuksen rajoittamista aina vesistökohtaisena ratkaisuna, joka perustuu kalaston tilaan. Myös nuotan käyttö tulee edelleen sallia myös muillekin kuin vain ammattikalastajille. Kotitarvekalastus tulee säilyttää yhtenä kalavesien tuoton hyödyntämistapana myös uudessa kalastuslaissa.

Kotitarvekalastus verkoilla on edelleen tärkeä kalastusmuoto kaikkialla Suomessa. Saalismäärillä mitaten verkot ovat selvästi vapaa-ajan kalastuksen tärkein pyyntiväline. Verkkokalastus jos mikä on taitolaji ja kovalla työllä se tuottaa kotimaista kalaa pataan pantavaksi, kaikkina vuodenaikoina.

Suomalaisten kalankäytöstä jo kaksi kolmannesta perustuu tuontikalaan. Tässä tilanteessa tuntuu erikoiselta, että kotimaisen kalan käyttöä ravinnoksi halutaan vähentää verkkokalastusta rajoittamalla.

Lisää kotitarvekalastuksesta ja meneillään olevasta lakiuudistuksesta:
Kalatalouden Keskusliitto, toiminnanjohtaja Markku Myllylä,
p. 0400 601 965

Sivun alkuun


Ammattikalastajaperhe palkittiin työstään

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut vuoden 2011 kalataloudessa ansioituneen tunnustuspalkinnon saajaksi kotkalaiset Antero, Paula ja Veli-Matti Halosen. Tuorein kehitysaskel Halosten toiminnassa on ollut suomalaisten hyljeksimän vähempiarvoisen kalan vienti muualle Eurooppaan.

Ammattikalastaja Antero Halonen (57) on toiminut jo pitkään ammattikalastajana. Aluksi Halosen pääasiallisena pyyntikohde oli lohi, jota kalastettiin rysillä ja ajoverkoilla. Suomenlahden lisäksi Halonen kävi lohenpyynnissä Selkämerellä ja varsinaisella Itämerellä saakka. Kasvava hyljekanta pakotti kuitenkin kalastajan tekemään muutoksia. Halonen ryhtyi kalastamaan aikaisempaa enemmän suomukalaa, mutta investoi samalla hylkeenkestävään lohirysäkalustoon. Halosilla lienee tätä nykyä Suomen suurin rysäpyydyskalusto ja myös Anteron vaimo Paula ja poika Veli-Matti ovat päätoimisia ammattikalastajia.

Muutaman viime vuoden aikana Haloset ovat panostaneet voimakkaasti vähempiarvoisen kalan pyyntiin. He toimittavat lahnoja ja särkiä sekä kotimaan markkinoille että vientiin. Vienti tapahtuu Viron kautta, josta Halosten pyytämää kalaa toimitetaan Ukrainaan, Venäjälle ja Keski-Eurooppaan.

Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kalatalouden hyväksi Halosen ammattikalastajaperheelle luovutettiin Kalatalouden Keskusliiton kevätedustajakokouksessa Seinäjoella 14.4.2011 parkitusta mateen nahkasta tehty taulu hopealaatalla varustettuna sekä kunniakirja. Palkinnon luovuttivat puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä ja sen vastaanottivat ammattikalastajat Antero ja Paula Halonen. Esityksen valinnasta teki Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto, toiminnanjohtaja Markku Myllylä, p. 0400 601 965
Ammattikalastaja Antero Halonen p. 0400 159 259

***************************************
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.
***************************************

Kalataloudessa ansioituneen tunnustuspalkinnon saajat 1995–2010

1995 Ammattikalastajat Pirjo ja Reima Salonen Taivassalo
1996 Piehingin kalastuskunta Raahe
1997 Ammattikalastajat Klaus ja Eva Berglund Inkoo
1998 Leppäveden kalastusalue Keski-Suomi
1999 Enonkylän kalastuskunta Pohjois-Karjala
2000 Ammattikalastaja-kalatalousyrittäjä-keksijä Lasse Rekilä Haukipudas, Martinniemi
2001 Lokan Luonnonvara Osuuskunta, Lokan kylä Sodankylä
2002 Professori Petri Suuronen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
2003 Ammattikalastaja Tommi Lindroth ja troolari Olympos
2004 Yrittäjä Veikko Hakala, Korpilahti
2005 Lakimies, varatuomari Juha Regelin, Oulu
2006 Yli-insinööri Pekka Vilska, Etelä-Savon maanmittaustoimisto Mikkeli
2007 Pyhämaan Kalastajaseura ry, Uusikaupunki
2008 Kalatalousjohtaja Jukka Nyrönen, Kajaani
2009 Inarin kalastusalue, Inari
2010 Suonteen kalastusalue, Joutsa
2011 Ammattikalastajaperhe Halonen, Kotka

Sivun alkuun


18.03. Kalastuslain uudistamisen I lakipaketti hyväksyttiin


Kalastuslain uudistamisen I lakipaketti hyväksyttiin

Toiminnanjohtajan Markku Myllylän alustus JYTY ry:n koulutustilaisuudessa Raaseporissa 18.3.2011

Kalastuksenvalvonnan uudistamista koskeva lakiesityspaketti hyväksyttiin eduskunnassa 15.3.2011. Uudistus on ensimmäinen osa kalastuslain kokonaisuudistusta. Perustuslakiin liittyvien puutteiden takia valvontaa koskevia säännöksiä uudistettiin muuta kalastuslain uudistusta nopeammassa aikataulussa. Uusitut kalastuksen valvontapykälät tulevat voimaan huhtikuun 1. päivänä vasta vuonna 2012.

Nyt hyväksytty kalastuslain muutos koskettaa lähinnä kalastuksenvalvontaa ja siihen liittyvää perustuslain muuttumista. Nyt kalastuksenvalvonta saatettiin perustuslain mukaiseen tilaan elikkä pätevyysvaatimukset tulevat myös kalastuksenvalvonnan osalta perustuslain mukaiselle tasolle.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta teki muun muassa Kalatalouden Keskusliiton ehdotuksesta kaksi muutosehdotusta tähän valvontalakipakettiin, ja molemmat muutosehdotukset ovat sellaisia, joilla halutaan varmistaa nykyisen kaltainen kattava niin osakaskuntien, omistajien kuin kalastusluvan haltijoidenkin mahdollisuus valvoa alueella kalastusta ja käytettäviä pyydyksiä.

Tämä oli täysin välttämätöntä, muutoin ei mitenkään pystytä kalastuksenvalvontaa järjestämään. Siksi valiokunta ehdottikin, että alun perin ehdotettuja koulutusmääräyksiä lievennetään niin, että kalastuksenvalvojan pätevyys saadaan myös pelkällä näyttökokeella. Näyttökokeeseen pääsee sillä perusteella, että on riittävän perehtynyt asiaan, on aikaisemmin toiminut valvojana tai on muuten selkeästi osoittanut, että hallitsee lain ja hallitsee myös kalastuksen valvontaan liittyvät säädökset ja myös ihmisten kohtaamisen valvontatilanteessa.

Päättäjät ovat viimein ymmärtäneet sen, että Suomessa tarvitaan osaavaa kalastuksenvalvontaa, jotta voidaan onnistua kalakantojen hoidossa. Kalastuslupajärjestelmämme tarvitsee myös tehokasta valvontaa. Toimiva kalastuksenvalvonta tarvitsee rahoitusta. Eduskunta antoi kalastuslain uudistajille ohjausta:

”Eduskunta edellyttää, että kalastuslain uudistuksessa lain tasolla säädetään kalastuksenvalvonta yhdeksi keskeiseksi kalastuksenhoitomaksuvarojen käytön kohteeksi, jotta riittävät resurssit valvonnan tehostamiseen varmistetaan”.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965 Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Jäljessä lyhyt yhteenveto uusista säännöksistä

Eduskunta hyväksyi kalastuksenvalvontasäännösten muutoksen viimeisenä istuntopäivänään.
- säännösten voimaantulo 1.4.2012
- vanhat valantehneiden kalastuksenvalvojien valvontaoikeudet ovat voimassa 6 kk lain voimaatulosta eli 1.10.2012 saakka

Valvojille asetettiin pätevyys- ja koulutusvaatimuksia.
- uusien kalastuksenvalvojien käytävä asetuksella vahvistettava koulutus
- koulutuksen päätteeksi ELY-keskus järjestää kokeen, sisällöstä ei vielä tietoa
- aiempaa kokemusta omaavat valantehneet valvojat voivat ilmeisesti jättää koulutuksen väliin ja suorittaa pelkän kokeen
- valaa vannomattomat omistajavalvojat ilmeisesti saavat ”täsmäkoulutusta” ja suorittavat kokeen,
- koulutusasioita kaiken kaikkiaan vielä täsmenneltävä
- ELY-keskus hyväksyy edellytysten täyttyessä henkilön kalastuksenvalvojaksi ja antaa uudistuksen myötä muuttuvat kalastuksenvalvojan kortin ja tunnukset
- pätevyys on voimassa enintään 10 vuotta, jonka jälkeen koe on suoritettava uudelleen

Kalastusoikeudenhaltijan, osakkaan tai yksittäisen vesialueenomistajan valvontaoikeus vähenee.
- vain pyydyksien, kuten verkkojen, luvallisuuden tarkastaminen pyydyksiin laitetuista pyydysmerkeistä
- ei oikeutta tarkastaa henkilön kalastuslupia eikä kalastusmaksuja

Kalastuksenvalvojille uusia toimivaltuuksia
- voi luopua toimenpiteistä (kuten talteenotto)
- voi antaa huomautuksen (esim. kalastusmaksutositteen puuttuessa)
- kalastajalla velvollisuus valvojan näyttämästä merkistä pysäyttää veneensä
- kalastavan on annettava kalastuksenvalvojalle henkilötietoja.

Kalastuksenvalvojan poistuvia toimivaltuuksia
- ei enää saa ottaa talteen luvattomassa kalastuksessa käytettyä kulkuvälinettä
- ei saa tarkastaa kalaa kaupan pitävän henkilön varastoa
- lunastusmaksun perimismahdollisuus poistuu

Kalastuksenvalvontaa valvotaan jatkossa ELY-keskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön toimesta
- kalastuksenvalvojat raportoivat ELY- viranomaiselle vuosittain valvontatapahtumista

Eduskunta antoi samalla lausuman ”ohjeistukseksi” kalastuslain uudistukseen
”Eduskunta edellyttää, että kalastuslain uudistuksessa lain tasolla säädetään kalastuksenvalvonta yhdeksi keskeiseksi kalastuksenhoitomaksuvarojen käytön kohteeksi, jotta riittävät resurssit valvonnan tehostamiseen varmistetaan”.

Pyydysten merkintään uudistus
- kiinteitä ja seisovia pyydyksiä on merkittävä niin, että ne ovat selvästi muun vesiliikenteen havaittavissa
- pyydyksiin merkittävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot
- jos alueella edellytetään käytettävän kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä, sekin täytyy pyydyksestä löytyä

Kaikki alamittaiset takaisin veteen
- Säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala, rauhoitusaikana tai kielletyllä kalastustavalla saatu kala on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena

Sivun alkuun


16.02. Maa- ja metsätalousministeri Anttila kalastusaluepäivillä
16.02. Kalaverkkojen ja nuottien käyttöä ollaan rajoittamassa
01.02. Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä


Maa- ja metsätalousministeri Anttila kalastusaluepäivillä

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Avauspuhe XXIII Valtakunnalliset kalastusaluepäivät 16.2.2011

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila avasi XXIII kaksipäiväiset Valtakunnalliset kalastusaluepäivät Helsingissä 16.2.2011. Avauspuheessaan ministeri Anttila toi esille kalastuslain uudistuksen merkittävimpänä tämänhetkisenä kalastusalan haasteena, jonka tulee pystyä katsomaan myös tulevaisuuteen.

Arvoisat kalastusaluepäivien osanottajat

Kalastusalueet perustettiin vuonna 1983 voimaan tulleella kalastuslailla. Kalastusalueet perustettiin tavoitteena muodostaa kalataloudellisesti yhtenäisiä alueita kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestämiseksi. Uudistus oli suuri ja siihen liittyi aikoinaan monia epäluuloja. Kalastusaluetoiminta lähti eri osissa Suomea hyvin erilaisista lähtökodista liikkeelle. Viimeisinä kalastusalueet on perustettu kolmeen pohjoiseen kuntaan, jonne kalastusalueet tulivat myöhemmin erikseen annetun kalastuslain muutoksen nojalla. Nyt kalastusaluetoiminta on vakiintunut ja sen tämän päivän toiminnan vireydestä eräänä osoituksena ovat nämä valtakunnalliset kalastusaluepäivät, joilla on yli 300 osanottajaa.

Kalastuslain uudistaminen on jälleen käynnissä ja se on tärkein vireillä oleva lainsäädäntöhanke kalastusalalla. Prosessi ei ole helppo ja vaatii paljon työtä. Toimintaympäristö on muuttunut kalataloudessa 30 vuodessa niin paljon, että lain uudistaminen on välttämättömyys. Haasteena on se, että meidän pitäisi pystyä myös ennakoimaan tulevaisuuden tarpeet, jotta saadaan aikaiseksi toimiva ja käytännön läheinen kokonaisuus. Sellainen, että kalavedet voidaan pitää hoidettuina hyvässä kunnossa ja näin taata kalansaalista sekä kalastuksellisia elämyksiä kaikille kalastajaryhmille. Kotimainen kala on terveellistä lähiruokaa ja sitä saadaan oikealla tavalla käytetyistä ja hoidetuista kalavesistä. Kotimaisen kalan, eli ammattikalastuksen, vesiviljelyn ja vapaa-ajan kalastuksen, osuus on vain hieman yli neljännes kalan kokonaiskulutuksestamme ja tämä osuus on laskussa.

Kalastuslain uudistushanketta viedään eteenpäin avoimesti ja voitte näillä päivilläkin kuulla lakihankkeen tämän hetkisen tilanteen. Avoimuus on tuonut hankkeeseen sen elementin, että kentällä luullaan asioista jo päätetyn, kun säädösehdotukset leviävät sähköpostin välityksellä, vaikka kyseessä olisi vain aivan alustavat, keskustelun pohjaksi tarkoitetut pykäläluonnokset. Koska hanke on laaja ja koskettaa kaikkia kala-alan toimijoita, toivon, että ymmärretään, että joudumme tekemään kompromisseja ja sovittelemaan asioita. Jos jokainen pitää tiukasti kiinni kaikista tavoitteistaan, emme saa lakia uudistettua. Myös perusteellinen keskustelu valmisteluelimissä pitää sen vuoksi käydä.

Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu uudistuksen ensimmäinen osa eli kalastuksen valvonnan kehittämiseen liittyvä lakimuutospaketti. Toivottavasti Eduskunta ehtii päättää tästä valvontaosiosta vielä tämän istuntokauden aikana ennen kevään eduskuntavaaleja. Esityksen mukaan kalastusalueen asettamalla valvojalla olisi alueellinen toimivalta koko kalastusalueella, riippumatta siitä, onko osakaskunta tehnyt kalastusalueen kanssa delegointisopimusta. Valvontauudistukseen on jo kuluvana vuonna kohdistettu kalastuksenhoitomaksuvarojen käytön osalta erityistä huomiota, jotta uusi järjestelmä saataisiin juohevasti käyttöön. Kalastuslain uudistuksessa on kuitenkin vielä muistettava kirjata valvonta lakiin määrärahojen käytön kohteeksi, jotta valvonnan tehostamiseen saadaan riittävät resurssit.

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa ja seuraavan hallituksen ohjelman elementtejä pohditaan parhaillaan eri tahoilla. Suomen kalatalouden ja kalastuksen kehittämiseksi tarvitaan linjauksia tulevaan hallitusohjelmaan. On selvää, että uusi hallitus tulee linjaamaan kalastuslain valmistelua. Keskustelussa on jo noussut esille, että uudella kalastuslailla tulee järjestää kalavarojen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä käyttö. Kalavarojen käyttö ja hoito tulee järjestää uusimpaan tietoon perustuen ja osallistavalla tavalla riittävän laajoissa luonnonmaantieteellisissä kokonaisuuksissa. Kalavaroja tulee myös tarkastella niiden koko elinkierron alueella erityisesti vaelluskalat huomioon ottaen. Vaelluskalojen näkökulmasta nykyiset kalastusalueemme ovat melko pienet ja vaelluskalakantojen hoitoa tulisikin tarkastella nykyistä laajemmilla aluekokonaisuuksilla. Ammattikalastajien ja kalastusmatkailuyrittäjien mahdollisuuksia saada vesialueita kalastuskäyttöönsä tulisi parantaa.

Valtion tehtävien hoitamiseen kohdistuu seuraavalla hallitusohjelmakaudella suuria säästötavoitteita. Eurot ovat silloin tiukassa. Kalastuslain uudistuksessa on uudistettava myös kalastuksenhoitomaksuvaroihin liittyvä rahoitusjärjestelmä yksinkertaiseksi ja asiakaslähtöiseksi. Yksi mahdollisuus kalastuslupajärjestelmän selkeyttämiseksi olisi yhdistää kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu ns. yhden kortin malliksi. Maksun maksamalla saisi kohtuuhinnalla oikeuden vapakalastukseen koko maassa yhdellä vavalla lukuun ottamalla erityisvesiä.

Tiukassa taloudenpidossa myös valtion kalastusmaksutulot tulisi käyttää entistä vaikuttavampiin toimintoihin. Kalastajia palvelevien tietojärjestelmien, neuvonnan ja tiedotuksen kehittämiseksi sekä kalastuksen järjestämisen toimeenpanoa koskevien tehtävien hoito tulisi järjestää uudelleen. Kehotan teitä vakavasti selvittämään mahdollisuuksia kalakeskuksen perustamiseksi. Tämän päivän asiakas haluaa tiedon tässä ja nyt ja hakee sen verkkosivuilta. Neuvonnan tulisi kehittyä palvelemaan myös tässä toimintaympäristössä.

Myös kalastusaluetoimintaa tulee kehittää lainuudistuksen avulla. Kalavarojen käytön hallinnointi tulisi järjestää pyrkien poistamaan vesialueenomistuksen pirstoutumisen ja toimimattomien osakaskuntien aiheuttamat ongelmat kehittämällä kalastusaluetoimintaa ja vahvistamalla sen rahoitusta. Osakaskunnille tulisi tehdä nykyistä houkuttelevammaksi siirtää kalastuksen järjestäminen kalastusalueiden tehtäväksi, mikäli ne eivät itse halua järjestää kalastusta alueellaan. Myös käyttö- ja hoitosuunnitelmat tulisi saada sitovammiksi ja alueiden kokoa ja tarkoituksenmukaisuutta on tarkasteltava kriittisesti.

Teistä monet ovat olleet mukana kalastusaluetoiminnassa hyvin pitkään. Olette antaneet mittavan talkootyöpanoksen kalataloudelle. Kiitän teitä kaikkia hyvästä työstä ja kannustan teitä auttamaan meitä kehittämään kalastusaluetoimintaa vastaamaan tämän päivän toimintaympäristön haasteita.

Toivotan teille kaikille oikein hyviä kalastusaluepäiviä.

Sivun alkuun


Kalaverkkojen ja nuottien käyttöä ollaan rajoittamassa

Uuden kalastuslain valmistelun yhteydessä on noussut esille monet kalastajat yllättänyt esitys verkkokalastusoikeuden rajaamista 180 metriin. Kalatalouden Keskusliiton mukaan myös kesäiset rantakalaillat muuttuisivat lapsuuden kesämuistoiksi.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämillä XXIII valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä Helsingissä 16.–17.2.2011 vesien omistajat ja heidän edustajansa kokoontuvat kuulemaan kalastuslakiuudistuksen etenemisestä ja keskustelemaan kalatalouden ajankohtaisista aiheista.

Kalastajien keskuudessa on herännyt huoli kalastuslain luonnoksessa esitetyistä pyydysrajoituksista. Luonnoksessa verkkokalastusoikeutta ollaan rajaamassa 180 metriin eli kuuteen kalaverkkoon kalastajaa kohden. Lisäksi nuottaus oltaisiin kieltämässä kokonaan muilta kuin ammattilaisilta.

- Monilla kesämökkipaikkakunnilla suosittujen kyläjuhlien rantanuotat käyvät tarpeettomiksi ja ne joutavat aittojen somisteiksi, toteaa järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta.

Kestävän kalastuksen toteuttamiseksi tehtävät kalastusrajoitukset ovat Kalatalouden Keskusliiton mielestä hyvä asia. Mainittujen kalastusrajoitusten sisällyttäminen lakiin on kuitenkin tarpeetonta, kun samaan aikaan samaan lakiin valmistellaan alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien uudistusta. Mahdollisuus kyseisiin kalastusrajoitukset olisi Keskusliiton mukaan tarvittaessa helppo liittää osaksi alueellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia.

Alpo Puranen Päijät-Hämeestä palkittiin

Kalastusaluepäivillä muistettiin yhtä kalastusaluetoiminnassa ansioitunutta henkilöä. Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämä kalastusaluemitali luovutettiin Suonteen kalastusalueen pitkäaikaiselle isännöitsijälle Alpo Puraselle hänen suuriarvoisesta työstä kalastusaluetoiminnan kehittämisessä Päijät-Hämeen alueella.

Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen kalalajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: merialueen härkäsimppu ja viisipiikki. Suomen kansalliskala ahven sai myös uuden ennätyksen.

Uusia ennätyskaloja ovat ahven 2,87 kg, hopearuutana 3,497 kg, härkäsimppu (merialue) 0,38 kg, makrilli 0,591 kg, miekkasärki 0,91 kg, mustakitatokko 0,160 kg ja vimpa 0,52 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista siloneula 30,0 cm, törö 17,2 cm ja viisipiikki 4,5 cm.

Turska on vielä pyytämättä

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 71 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten isosimppu, peledsiika ja turska. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat.

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


19.01. Madeaika on ovella


Madeaika on ovella

Made on alkanut liikkua kohti kutupaikkojaan ja kalastajat virittävät pyydyksiään jään alle. Sydäntalven herkku, made, on arvostettu kala ja nyt sitä on taas saatavilla.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen erikoisuus kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.

Kalatalouden Keskusliiton mukaan mateet uivat pyydyksiin jo nyt, mutta paras sesonki alkaa parin viikon kuluttua. Itäisen Suomenlahden suunnalla madetta on ollut liikkeellä hyvin ja kalat ovat olleet ilahduttavan isokokoisia.

Jäällä liikkujan on tänä talvena syytä olla erittäin varovainen. Merellä jäät ovat paikoin hyvin hauraita ja paksun lumen alta sitä ei huomaa. Keski-Suomessa tilanne on monilla järvillä hyvin samansuuntainen. Lapissa jäätä on hyvin ja liikkuminen on turvallista.

Mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tai kauppahallin tiskiltä. Madekeiton valmistaminenkaan ei ole vaikeaa. Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää madesesongin tilasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun