Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

16.12. Pohjoismaiden laajin virtavesien kunnostusopas on ilmestynyt


Pohjoismaiden laajin virtavesien kunnostusopas on ilmestynyt

Kalatalouden Keskusliiton julkaisema VIRTAVESIEN KUNNOSTUS on pohjoismaiden laajin ja modernein kunnostusopas. Kirjan 278 sivua runsaine värikuvineen on perusteos kaikille virtavesikunnostuksesta kiinnostuneille.

Kalatalouden Keskusliiton tuorein julkaisu VIRTAVESIEN KUNNOSTUS pohjautuu artikkelisarjaan, joka julkaistiin Suomen Kalastuslehdessä vuosina 2005–2009. Sarjassa julkaistut tekstit on päivitetty, täydennetty ja havainnollistettu runsaalla kuva- ja piirrosaineistolla.

Nyt julkaistu opas on perusteos jokaiselle virtavesikunnostuksesta kiinnostuneelle ja sen parissa työskentelevälle. Yhdessä muiden opas- ja tiedejulkaisujen kanssa se antaa mainiot edellytykset onnistuneille suomalaisille virtavesikunnostuksille.

Kirjan kirjoittajan Keski-Suomen ELY-keskuksen kalabiologi Anssi Elorannan mukaan vuosisatainen hyväksikäyttö on radikaalisti tuhonnut ja turmellut virtavesiluontoamme. Jäljellä olevat luonnontilaiset virtavetemme kuuluvat maailman uhanalaisimpiin ekosysteemeihin. Tämän uhan ja elämän laatua korostavan arvomaailman vauhdittamana vesistökunnostuksia pidetään kansainvälisesti tärkeänä ja kiireellisenä vesirakentamisen muotona, toteaa Eloranta.

Anssi Eloranta (s. 1951) on Keski-Suomen ELY-keskuksen kalabiologi, joka on ollut suunnittelemassa ja ohjaamassa noin 150 virtavesikunnostusta 1980-luvun alkupuoliskolta lähtien. Eloranta on luennoinut ja pitänyt kursseja aiheesta yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Lisäksi hän on kirjoittanut kunnostuksista runsaasti artikkeleita.

Virtavesien kunnostus
Anssi Eloranta
Kalatalouden Keskusliitto 2010
278 sivua
Hinta 29 €

Lisätietoja kirjasta ja virtavesikunnostamisesta
Kalabiologi Anssi Eloranta, Keski-Suomen ELY-keskus (vuorotteluvapaalla Utsjoella heinäkuuhun 2011), puh. 040 5592 958.

Median arvostelukappaleet ja kansikuva kirjasta
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto,
puh. (09) 6844 5914, sähköposti: tapio.gustafsson@ahven.net

Sivun alkuun


25.11. EU-komissio uhkaa Suomen kalastusvakuutusjärjestelmää
16.11. Rapuasiantuntijat koolla Helsingissä
16.11. Kräftexperter samlas i Helsingfors
08.11. Kalastus ja uusi hallitusohjelma


EU-komissio uhkaa Suomen kalastusvakuutusjärjestelmää

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous on huolestunut Euroopan komission päätöksestä aloittaa tutkinta Suomen kalastusvakuutusjärjestelmästä. Kalatalouden Keskusliiton mielestä Suomen kalastusvakuutusjärjestelmä on säilytettävä ja sitä on kehitettävä koskemaan myös sisävesikalastusta.

Kalatalouden Keskusliitto on huolestunut Euroopan komission päätöksestä aloittaa tutkinta Suomen kalastusvakuutusjärjestelmästä. Suomalaisen ammattikalastuksen kannalta on elintärkeätä säilyttää yli 70 vuotta toiminut kalastusvakuutus. Valtion tukema kalastusvakuutusjärjestelmä on luotu siksi, että kaupalliset vakuutusyhtiöt eivät ole tarjonneet kalastajille heidän tarpeitaan vastaavia vakuutuspalveluja. Vakuutusjärjestelmän lopettamisen sijaan sitä voitaisiin kehittää paremmin Suomen erityisolosuhteita vastaavaksi ja laajentaa myös sisävesikalastusta koskevaksi.

Ammattikalastuksen vahinkoeläinten hylkeen ja merimetson metsästystä kehitettävä

Ammattikalastuksen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous edellyttää kalastuksen pahimpien vahinkoeläinten hylkeen ja merimetson metsästyksen kehittämistä. Hylkeen osalta tarvitaan metsästysasetuksessa määritellyn vuotuisen pyyntiajan pidentämistä, koska nykyisiä pyyntilupia ei pystytä käyttämään nykyisen pyyntiajan puitteissa. Erittäin nopeasti rannikollamme lisääntyneiden merimetsojen kalakannoille ja kalastukselle muodostamaa uhkaa torjumaan tarvitaan suunnitelmallista metsästystä ja kolonioiden säätelyä kalastuksen kannalta tärkeillä alueilla.

Lisätietoja aiheista antavat:
Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, p. 0440 365 368
Kalatalouden Keskusliiton osastopäällikkö Vesa Karttunen p. 050 3850 875

Sivun alkuun


Rapuasiantuntijat koolla Helsingissä

Rapukauden saalisodotukset olivat elokuussa kauden alkaessa korkealla. Päättyneen kauden rapusaaliit olivat kuitenkin keskinkertaisia. Rapualan ammattilaiset katsovat jo tulevaisuuteen torstaina 18.11. pidettävillä Rapupäivillä Helsingissä.

Rapukauden saalisodotukset olivat rapukauden alkaessa elokuussa korkealla. Täplärapuja piti tulla markkinoille ennätysmäärä, mutta toisin kävi. Yritystä rapujen saamiseksi markkinoille kyllä oli ja järvet olivat monin paikoin mertoja täynnä. Lokakuun lopussa päättynyttä rapukautta voi luonnehtia keskinkertaiseksi ellei jopa huonoksi, kerrotaan Kalatalouden Keskusliitosta ja Raputietokeskuksesta.

Positiivista rapukaudessa oli, että rapukauppa kävi hyvin niillä, joilla rapuja oli. Hinnat olivat kautta linjan vakaat ja täplärapujen alennusmyyntiä ei tänä vuonna ollut. Huonoa taas oli se, että kaikki halukkaat eivät rapujaan saaneet, koska erityisesti yli 11 cm suuria täplärapuja ei markkinoilla yksinkertaisesti ollut riittävästi.

Rapupäivillä viimeisin tieto Suomen ravuista

Järjestyksessään VIII Valtakunnallisten Rapupäivien tarkoitus on saattaa yhteen tutkijat ja toimijat sekä luoda katsaus raputalouden tulevaisuuteen Suomessa. Rapupäivillä kuullaan asiantuntijoiden kertomana mm. viimeisin tieto Suomen rapukantojen tilasta ja tulevaisuutta raotetaan rapuruton määrittämisestä pelkästä vesinäytteestä kertovassa tutkimuksessa. Rapupäivien ohjelma kokonaisuudessaan netissä raputieto.net/ajankohtaista.htm

Kysy lisää ravuista ja ravustuksesta:
Rapubiologi Japo Jussila, Raputietokeskus ja Itä-Suomen yliopisto, puh 040 5428 982, www.raputieto.net
Yrittäjä Ilkka Raukola, Ruokosen Rapu, Orivesi, puh. 050 3083 255, www.ruokosenrapu.fi
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914, www.ahven.net

Sivun alkuun


Kräftexperter samlas i Helsingfors

Inför kräftsäsongen i augusti fanns det förväntningar på stora fångster. Saldot blev ändå rätt så medelmåttiga fångster. Men kräftbranschen har redan siktet ställt på framtiden då man torsdagen den 18.11 samlas för Kräftdagar i Helsingfors.

Då kräftsäsongen inleddes i augusti fanns det förväntningar på stora fångster. Man trodde det skulle komma rekordmängder med signalkräftor ut på marknaden, men det gick inte så. Man gjorde sitt bästa och på sina håll var kräftmjärdarna fulla. Man kan ändå beskriva den gånga kräftsäsongen som avslutades i oktober som medelmåttig, om inte till och med dålig, säger man vid Centralförbundet för Fiskerihushållning och Kräftinformationscentralen.

Positivt med den gångna säsongen var att kräfthandeln gick bra för dem som fick kräftor. Prisnivån hölls stabil, och i år förekom ingen reaförsäljning av signalkräftor. Det dåliga var att alla hugade köpare inte fick sina kräftor, det fanns helt enkelt inte tillräckligt med i synnerhet större kräftor.

Kräftdagarna ger senaste nytt om kräftorna

Avsikten med de VIII Nationella Kräftdagarna är att sammanföra forskare och aktörer och ta en titt på kräfthushållningens framtid. På Kräftdagarna berättar experterna senaste nytt om kräftbestånden och hur man kan diagnostisera kräftpest genom ett enkelt vattenprov. Kräftdagarnas program finns i sin helhet på nätet på raputieto.net/ajankohtaista.htm

Fråga mer om kräftor och kräftfiske:
Kräftbiolog Japo Jussila, Kräftinformationscentralen och Östra Finlands universitet, tel. 040 5428 982, www.raputieto.net
Företagare Ilkka Raukola, Ruokosen Rapu, Orivesi, tel. 050 3083 255, www.ruokosenrapu.fi
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, www.ahven.net

Sivun alkuun


Kalastus ja uusi hallitusohjelma

Seuraavan hallituksen ohjelmaa valmistellaan parhaillaan eri tahoilla. Suomen kalatalouden ja kalastuksen kehittämiseksi tarvitaan linjauksia tulevaan hallitusohjelmaan.

Ohessa Kalatalouden Keskusliiton esitys seuraavaan hallitusohjelmaan otettavista kalastusasioita:
* Suomen Kalakeskus perustetaan ks. metsästäjien Suomen Riistakeskus, metsäpuolen Suomen Metsäkeskus
* Yksi valtakunnallinen maksullinen vapakortti – yksi virveli + yksi uistin – saa kalastaa tavanomaisissa järvissä, lammissa, meressä koko maan alueella
* Kaikki yli 18-vuotiaat maksavat uuden kalastusmaksun
* Merihylkeiden ja merimetsojen ammattikalastukselle aiheuttamat vahingot eliminoidaan
* Suomalaisen kalan kulutuksen lisääminen

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
järjestöpäällikkö Risto Vesa puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


29.09. Helsingin silakkamarkkinat - lähikalan markkinapaikka
29.09. Helsingfors strömmingsmarknad – marknadsplats för närmat
08.09. Kalastajien mielestä kalastuksenvalvontaa tulee lisätä
08.09. Fiskare önskar mer fiskeövervakning


Helsingin silakkamarkkinat - lähikalan markkinapaikka

Ammattikalastajan silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa. Kalat on pyydetty lähivesiltä ja ne myydään suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse pyydetyn, terveellisen ja puhtaan lähiruuan markkinapaikka.

Lokakuun alussa Helsingin Kauppatorin täyttävät kalastajien alukset ja myyntikojut. Helsingin 268. silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 3.10. ja jatkuvat aina lauantaihin 9.10. saakka.

Helsingin silakkamarkkinoille on tähän mennessä ilmoittautunut 26 venekuntaa ja toripaikkoja on jaettu 21. Veneellä saattaa vielä lauantaina saapua muutama kalastaja lisää. Virolaiset kalastajat ovat myös kyselleet mahdollisuutta tulla silakkamarkkinoille. Myytävää kalaa on siis tarjolla runsaasti.

Avajaispäivän ohjelmaan kuuluu viihdettä koko perheelle. Ohjelman päätteeksi klo 15 arvovaltainen raati palkitsee Vuoden maustekalan ja Vuoden silakkayllätyksen. Palkitut tuotteet ovat perinteisesti myyty loppuun jo ensimmäisinä päivinä.

Kalatalouden Keskusliitto on paikalla markkina-alueella omalla infopisteellään, jossa voi tutustua akvaariossa uiviin kotimaisiin kaloihin ja kysyä niin kaloista, kalastuksesta kuin silakkamarkkinoistakin.

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson (markkinoilla sunnuntaina ja maanantaiaamuna, 044 2866 701)
fiskeribiolog Malin Lönnroth (markkinoilla sunnuntaina, 040 5960 808)

ja Silakkamarkkinoista Helsingin Sataman sivuilta: www.helsinginsatama.fi/

Sivun alkuun


Helsingfors strömmingsmarknad – marknadsplats för närmat

Den strömming och vassbuk som yrkesfiskaren bjuder ut till försäljning är, om något, närproducerad mat. Fisken är fångad i våra egna vatten och saluförs direkt av fiskarna till konsumenterna. Kom till Helsingfors strömmingsmarknad och smaka på en bit finsk natur och kultur!

I början av oktober fylls Kolerabassängen och Salutorget igen av fiskebåtar och försäljningsstånd. Den i ordningen 268:e strömmingsmarknaden inleds på söndagen den 3.10 och avslutas därpå följande lördag, den 9.10.

Hittills har 26 båtlag anmält sig till strömmingsmarknaden och 21 torgplatser har reserverats. Ytterligare några fiskare kan anlända på lördagen. Även estniska fiskare har hört för sig om möjligheten att delta i marknaden. Det finns alltså gott om god fisk till salu.

Enligt tradition erbjuder öppningsdagen på underhållning för hela familjen. Öppningsprogrammet avslutas klockan 15.00 då vinnarna i tävlingen årets kryddfisk och årets strömmings-överraskning utses. Vanligtvis säljer de belönade produkterna slut redan under de första dagarna.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats med ett eget informationsstånd. Där kan man bekanta sig med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om såväl fiskar, fiske och strömmingsmarknaden.

Ytterligare information från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
På svenska: fiskeribiolog Malin Lönnroth (på plats på söndag 040 5960 808)
På finska: informatör Tapio Gustafsson (på plats på söndag och måndag morgon 044 2866 701)

Information om strömmingsmarknaden på Helsingfors hamns hemsidor: www.helsinginsatama.fi/framsida

Sivun alkuun


Kalastajien mielestä kalastuksenvalvontaa tulee lisätä

Kalatalouden Keskusliitto kysyi kalastajien kokemuksia kalastuksenvalvonnasta sekä kalastukseen liittyvistä säännöistä. 85 % vastaajista oli sitä mieltä että kalastuksenvalvontaa pitää lisätä. Vastaajien mielestä valvonta on asianmukaista, mutta rangaistukset liian lieviä.

Kalatalouden Keskusliiton vetämässä hankkeessa kartoitettiin kalastajien kokemuksia ja mielipiteitä kalastuksenvalvonnasta sekä kalastukseen liittyvistä säännöistä ja rikkomuksista. Mielipiteitä koottiin erämessuilla ja järjestön nettisivuilla kesän ajan. Vastauksia kertyi yli 700, joten tuloksia voidaan pitää luotettavina, toteaa projektipäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta.

Vastaajien kanta oli varsin selvä, 85 % oli sitä mieltä, että kalastuksenvalvontaa pitää lisätä. Mielipide on helppo ymmärtää sillä yli kolmannes kalastajista ilmoitti, ettei ollut koskaan tavannut kalastuksenvalvojaa. Vastaajista 70 % yhtyi väitteeseen, jonka mukaan ”Kalastuksenvalvonta on asianmukaista, mutta riittämätöntä”. Vesa tulkitsee tulosta niin, että kalastuksenvalvontaa tulee lisätä.

Kovempia rangaistuksia lainrikkojille

Vastaajat toivoivat kalastusrikkomuksista annettavien rangaistusten koventamista. Erityisen tiukkoja rangaistusten suhteen olivat nuoret. Yli puolet nuorista haluaisi kudulle nousevien rauhoitettujen lohikalojen pyytämisestä jopa päiväsakkoja tiukempia rangaistuksia. Asia on ajankohtainen, sillä lohikalojen kuturauhoitus virtavesissä alkaa 11. syyskuuta.

Lohikalojen rauhoitusajat virtavesissä
- Meri- ja järvilohen, meri-, järvi- ja purotaimenen rauhoitus joessa, purossa, koskessa ja virtapaikoissa alkoi 1.9.
- Meri- ja järvilohen, meri-, järvi- ja purotaimenen rauhoitus vavalla ja uistimella kalastettaessa alkaa 11.9.
- Nieriän rauhoitus Vuoksen vesistössä alkaa 11.9.

Kalatalouden Keskusliiton kysely on osa suurempaa hanketta, jossa kalastuksenvalvojista koulutetaan entistä asiantuntevampia ja asiakasta eli kalastajaa paremmin palvelevia. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisää kyselystä, hankkeesta ja kalastuksenvalvonnasta:
Projektipäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917, 0400 507 832
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Fiskare önskar mer fiskeövervakning

Centralförbundet för Fiskerihushållning har frågat fiskare vad de anser om fiskövervakning och fiskeregler. 85 % av de som svarade anser att det behövs mer fiskeövervakning. Fiskeövervakningen är saklig, men straffen är allt för lindriga.

Centralförbundet för Fiskerihushållning har lett ett projekt där man kartlagt fiskares erfarenheter och åsikter om fiskeövervakning, fiskeregler och förseelser. Åsikterna har under sommaren samlats in på mässor och genom centralförbundets nätsidor. Över 700 svar inkom, så resultaten kan anses tillförlitliga, säger projektchef Risto Vesa på Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Fiskarnas ståndpunkt är ganska klar, 85 % av de som svarade ansåg att det behövs mer fiskeövervakning. Det är lätt att förstå åsikten, för över en tredjedel av meddelade att de aldrig råkat en fiskeövervakare. 70 % av fiskarna slöt sig bakom påståendet enligt vilken ”fiskeövervakningen är saklig, men otillräcklig”. Vesa tolkar resultatet så att fiskeövervakningen borde ökas.

Strängare straff för lagbrytare

De som deltog i undersökningen ansåg att de straff som ges för fiskeförseelser borde skärpas. I synnerhet unga fiskare var för strängare straff, över hälften av dem ansåg till och med att det behövs strängare straff än dagsböter om man fiskar laxfiskar under fredningstid. Frågan är aktuell, för laxfiskarnas fredning i strömmande vatten börjar den 11 september.

Laxfiskars fredningstider i strömmande vatten:
- fredningen av havslax, insjölax, havsöring, insjööring och bäcköring i älv, å, bäck, fors och ström började 1.9.
- fredningen av havslax, insjölax, havsöring, insjööring och bäcköring i älv, å, bäck, fors och ström vid fiske med spö och drag börjar den 11.9
- fredning av röding inom Vuoksen vattensystem börjar den 11.9.

Centralförbundet för Fiskerihushållnings enkät är en del av ett större projekt. Projektet fortbildar fiskeövervakare med målet att uppnå allt sakkunnigare och kundbetjänande fiskeövervakare. Projektet finansieras med fiskevårdsmedel från Jord- och skogsbruksministeriet.

Tilläggsinformation om projektet och fiskeövervakning ges av:
Projektchef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917, 0400 507 832
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


13.08. Kalastuslain uudistaminen


Kalastuslain uudistaminen

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän Puhereferaatti Kalastusmatkailuseminaarissa 13.8.2010 klo 11 Kuusamo, Kuusamo-talo

Jo toista vuotta kestäneessä kalastuslain uudistamisessa alkaa olla perusratkaisujen teko käsillä. Suurten linjaratkaisujen jälkeen on helpompi asetella muita palasia uuteen kalastuslakiin. Osakaskuntien eli kalastuskuntien toimintaan tulee tuskin suuria muutoksia. Sen sijaan kalastusaluetoiminta tullee kokemaan suurempiakin muutoksia. Kalastuksen valvontaan ovat ensimmäiset lakimuutokset tulossa kuitenkin jo vuoden 2011 aikana.

Kalatalouden perusrahoitukseen on laajasti esitetty ns. ”käyttäjä maksaa” periaatetta eli se maksaa maksut ja luvat joka kalastaa. Poikkeuksena voisivat jatkossakin olla nuoret alle 18-vuotiaat kalastajat.

Peruskalastusluvan yhdellä virvelillä + yhdellä uistimella kalastamiseen tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja helposti maksettava. Tämä on tärkeätä erityisesti kalastusmatkailun kannalta. Ehdotettu yhden kortin kalastuspassi antaisi yhdelle valtion tilinumerolle maksettuna oikeuden kalastaa yhdellä virvelillä + vieheellä koko maan seisovissa vesissä eli järvissä, lammissa ja merialueella koko maan alueella. Poikkeuksena olisivat siika- ja lohipitoiset virtaavat vedet, rauhoitusalueet, istutusvedet ja muut erityisalueet, joille jatkossakin vanhan käytännön mukaisesti tulisi lisäksi lunastaa erityislupa.

Peruskalastusluvan eli kalastuspassin voisi maksaa netissä ja muissa maksupisteissä. Lisäksi kalastuspassi pitää jatkossa pystyä maksamaan myös mobiilisti eli kännykällä. Tämä on nykypäivää, kertyyhän esimerkiksi metsähallituksen kalastusluvista jo yli 80 % kännykällä maksettuna.

Yksinkertaiselle lupamyyntijärjestelmälle on kysyntää. Olisiko mahdollista, että kalastuslakia muutettaisiin tältä osin jo ensi vuodeksi siten, että valtion kalakorttien kännykkämaksaminen olisi mahdollista jo vuonna 2011?

Kalastuspassin käyttöönottaminen tulevaisuudessa ei tietenkään lopeta kalastuspalveluiden tuottajien eli osakaskuntien ja kalastusalueiden ja muiden tarjoajien nyt käytössä olevia kalastuslupia osakkaille ja muille kalastajille. Yhden kortin kalastuspassi täydentää tätä tarjontaa asiakasystävällisellä tavalla.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

Sivun alkuun


20.07. Suomalainen rapu on monikäyttöistä lähiruokaa
15.07. Rapuja riittää pyydettäväksi runsaasti


Suomalainen rapu on monikäyttöistä lähiruokaa

Ravustus alkaa huomenna 21.7. klo 12. Tänä vuonna ravustajien mertoihin ja kauppaan päätyy 6–8 miljoonaa rapua, joista täplärapuja on 4–6 miljoonaa ja loppu jokirapuja. Perinteisesti ravusta syödään lihat, keittiömestari Heikki Ahopelto käyttää ravuista mieluummin kuoret.

Helteet ovat lämmittäneet vedet ja vauhdittaneet rapujen kuorenvaihtoa, joten ravut ovat todennäköisesti liikkeellä hyvin heti ravustuskauden alkaessa. Saaliit voivat olla mainioita, jos ravustaja onnistuu löytämään jo liiaksi lämmennyttä vettä syvälle paenneet ravut.

Rapukantojen vahvistuminen on lisännyt pyydettävien rapujen määrää ja loppukesän rapujuhlat ovat entistä useamman ulottuvilla. Yrittäjä Ilkka Raukola toivoisi ihmisten löytävän ravut ja niiden käytön osana ruokakulttuuria myös muina aikoina.
- Ravustus jatkuu pitkälle syksyyn ja viljeltyä kotimaista rapua on saatavilla ympäri vuoden. Rapu on näyttävää tarjottavaa juhlassa kuin juhlassa, toteaa Raukola. Hänen mukaansa myös pienikokoiselle ravulle olisi löydettävä Suomessa käyttöä ulkomaiden tapaan.

Rapukeitto on herkku vailla vertaa

Ravun monipuolisen käytön puolesta puhuu myös suomalaiseen lähiruokaan erikoistunut keittiömestari Heikki Ahopelto. Hänen filosofiaan kuuluu, että ruuaksi valitusta eläimestä tulisi käyttää hyväksi kaikki mahdollinen. Perinteisissä rapujuhlissa syödään vain ravun lihat ja loput heitetään roskiin. Se on Ahopellon mukaan virhe.
- Ravun kuorista saa keitettyä mitä herkullisimman keiton. Keitto on mielestäni jopa parempaa kuin itse ravun liha. Myös vaimoni rakastaa ravun kuorista tehtyä rapukeittoa, vakuuttaa Ahopelto.

Ohje Heikin rapuliemeen ja mainioon rapukeittoon viestin lopussa.

Ravustuskausi alkaa keskiviikkona 21.7. klo 12 ja päättyy 31.10. klo 24.

Ravustusluvat: 18–64-vuotiailta valtion kalastuksenhoitomaksu (22 €/vuosi tai 7 €/7 vuorokautta) ja kaikilta vesialueen omistajan tai esim. kalastusalueen lupa. Luvan hinta vaihtelee.

Lisää ravusta, ravustuksesta ja ravusta lähiruokana:
Yrittäjä Ilkka Raukola, Ruokosen Rapu, Orivesi, puh. 050 3083 255
Keittiömestari Heikki Ahopelto, hah-hah ravintolapalvelut ja Armas-perhe, puh. 044 296 4429, 0400 834 044
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Rapuliemi

30 ravun kuoret
1 dl rypsiöljyä
1-2 kpl sipuli
½ kpl selleri
2 kpl porkkana
2 kynttä valkosipulia
1 runsas oksa timjamia
1 dl tomaattipyreettä
1 plo valkoviiniä
3 l kalalientä
tillin varsia

Tarvitset ison kattilan tai valmista pienemmissä erissä. Kuori ja pilko juurekset. Huuhtele ja kuivaa ravunkuoret ja murskaa ne huolellisesti esim. kattilassa. Paahda kuoria öljyssä yhdessä juuresten kanssa kunnes saa hieman väriä. Lisää tomaattipyree, valkosipuli ja timjami ja jatka paahtamista hetki, koko ajan sekoittaen. Lisää viini, kalaliemi ja tillin varret. Keitä reilu tunti ja siivilöi. Käytä heti tai pakasta.

Vaniljalla maustettu rapu-fenkolikeitto

1 rkl fenkolinsiemeniä
1 tl korianterinsiemeniä
50 g voita
2 kpl fenkolia suikaloituna
1 kpl sipuli suikaloituna
2 kpl valkosipulin kynttä
1 iso oksa tuoretta timjamia
5 kpl luumutomaattia (ilman siemeniä)
3 dl kuivaa valkoviiniä
5 kpl valkopippuria
1 kpl halkaistu vaniljatanko
1 kpl tähtianis (murskattu)
2 rkl suolaa
tillinvarsia
1 sitruunan raastettu kuori
2 litraa rapulientä
1 litra Hyla-kuohukermaa
100g voita
½ dl sokeria
(1/2-1 dl pastisviinaa)

Tätä keittoa kannattaa valmistaa kerralla iso määrä ja pakastaa osa myöhempää käyttöä varten.
Murskaa siemenet huhmareessa ja paahda niitä kuiviltaan hetki kattilassa. Lisää kattilaan voi ja hienonnetut juurekset ja timjami ja kuullota hetki kohtalaisen kuumalla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Seos saa paistua kevyesti mutta ei varsinaisesti ruskistua. Lisää tomaatit, valkoviini ja mausteet ja keitä hetki kokoon.
Lisää sen jälkeen rapuliemi ja kerma ja keitä noin puoli tuntia, kunnes kasvikset ovat pehmenneet. Poista yrtit ja tähtianis ja soseuta keitto sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa.
Siivilöi tiheän kastikesiivilän läpi. Kaada keitto takaisin kattilaan ja nosta liedelle. Lisää halutessasi pastis ja sokeria maun mukaan. Lisää vielä voi kuutioina samalla kun soseutat keiton sauvasekoittimella kuohkeaksi. Lisää tarvittaessa suolaa ja muita mausteita. Tarjoile tuoreen kuoritun tomaatin kanssa.

Ohjeet löytyvät Heikki Ahopellon kirjasta "lähellä - hyvän maun ruokia" (Otava 2010)

Sivun alkuun


Rapuja riittää pyydettäväksi runsaasti

Rapukanta kasvaa tasaisesti. Tänä vuonna ravustajien mertoihin ja kauppaan päätyy Kalatalouden Keskusliiton ja Raputietokeskuksen mukaan 6–8 miljoonaa rapua, joista täplärapuja on 4–6 miljoonaa ja loput jokirapuja. Potentiaalinen rapusaalis on kuitenkin korkeampi. Ravustus alkaa keskiviikkona 21.7. klo 12.

Rapukausi alkanee vilkkaasti. Helteiden lämmittämät vedet ovat vilkastuttaneet rapujen kuorenvaihtoa ja esimerkiksi Saimaan alueella on täplärapu vaihtanut kuortaan hyvissä ajoin ja samoin eteläisen Suomen jokirapu. Heinäkuun hellekausi saattaa vielä lisätä saaliin määrää, jos ravustajat onnistuvat löytämään rapuapajat lämpimän veden aikana.

Rapukantojen vahvistuminen on lisännyt pyydettävien rapujen määrää. Erityisesti täplärapusaaliin kasvu on muuttanut rapukauppaa ja vaikuttanut ammattimaiseen ravustukseen. Viime vuonna jokiravun ja täpläravun menekki ja ravusta maksettu hinta ei vastannut ravustajien odotuksia ja osa ravuista jäi pyytämättä. Kasvanut mökkiravustus on myös syönyt ostajia rapumarkkinoilta.

Vain ensiluokkainen rapu myy

Täpläravun todelliseen saalismäärään vaikuttaa merkittävästi kauppakelpoisen ravun osuus saaliista. Rapuruton infektoimissa täplärapukannoissa jopa puolet kauppakokoisesta ravusta voi olla II -laatua ja siten joko rapukauppaan kelpaamatonta tai hinnaltaan halvempaa kuin I -luokan kaupparapu. II -luokan saaliin jatkokäsittely myyntiin kelpaavaksi on yksi suomalaisen raputalouden haasteista.

Ravustuskausi alkaa keskiviikkona 21.7. klo 12 ja päättyy 31.10. klo 24.

Ravustusluvat: valtion kalastuksenhoitomaksu (18–64-vuotiaat, 22 €/vuosi tai 7 €/7 vuorokautta) ja kaikilta vesialueen omistajan, esim. osakaskunnan myymä lupa. Luvan hinta vaihtelee.

Lisää ravuista ja tulevasta rapukaudesta:
Rapubiologi Japo Jussila, Raputietokeskus ja Itä-Suomen yliopisto, puh 040 5428 982, www.raputieto.net
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5914, www.ahven.net
Sekä paikalliset kalatalouskeskukset (yhteystiedot www.ahven.net)

Ravustuksen ja rapukaupan laatukäsikirja LaatuRapu löytyy osoitteesta www.ahven.net ja www.laaturapu.net.

Sivun alkuun


15.06. Kalastusluvat pitää voida maksaa kännykällä
10.06. Kalastajien mielipiteitä valvonnasta selvitetään
02.06. Ankeriaanpoikaset saapuvat tänään Suomeen
01.06. Kalastusluvat kuntoon kesäksi
01.06. Fisketillstånden i skick till sommaren


Kalastusluvat pitää voida maksaa kännykällä

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän avauspuheenvuoro II valtakunnallisilla kalastuksen valvojien koulutuspäivillä
Varjolan tila, Kuusaankoski, Keski-Suomi

Kalastusluvat pitää voida maksaa kännykällä

Jo toista vuotta kestäneessä kalastuslain uudistamisessa alkaa olla perusratkaisujen teko käsillä. Suurten linjaratkaisujen jälkeen on helpompi asetella muita palasia uuteen kalastuslakiin. Osakaskuntien eli kalastuskuntien toimintaan tulee tuskin suuria muutoksia. Sen sijaan kalastusaluetoiminta tullee kokemaan suurempiakin muutoksia. Kalastuksen valvontaan ovat ensimmäiset lakimuutokset tulossa kuitenkin jo vuoden 2011 aikana.

Kalatalouden perusrahoitukseen on laajasti esitetty ns. ”käyttäjä maksaa” periaatetta eli se maksaa maksut ja luvat joka kalastaa. Poikkeuksena voisivat jatkossakin olla nuoret alle 18-vuotiaat kalastajat.

Peruskalastusluvan yhdellä virvelillä + yhdellä uistimella kalastamiseen tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja helposti maksettava. Tämä on tärkeätä erityisesti kalastusmatkailun kannalta. Ehdotettu yhden kortin kalastuspassi antaisi yhdelle valtion tilinumerolle maksettuna oikeuden kalastaa yhdellä virvelillä + vieheellä koko maan seisovissa vesissä eli järvissä, lammissa ja merialueella koko maan alueella. Poikkeuksena olisivat siika- ja lohipitoiset virtaavat vedet, rauhoitusalueet, istutusvedet ja muut erityisalueet, joille jatkossakin vanhan käytännön mukaisesti tulisi lisäksi lunastaa erityislupa.

Peruskalastusluvan eli kalastuspassin voisi maksaa netissä ja muissa maksupisteissä. Lisäksi kalastuspassi pitää jatkossa pystyä maksamaan myös mobiilisti eli kännykällä. Tämä on nykypäivää, kertyyhän esimerkiksi metsähallituksen kalastusluvista jo yli 80 % kännykällä maksettuna.

Yksinkertaiselle lupamyyntijärjestelmälle on kysyntää. Olisiko mahdollista, että kalastuslakia muutettaisiin tältä osin jo ensi vuodeksi siten, että valtion kalakorttien kännykkämaksaminen olisi mahdollista jo vuonna 2011?

Kalastuspassin käyttöönottaminen tulevaisuudessa ei tietenkään lopeta kalastuspalveluiden tuottajien eli osakaskuntien ja kalastusalueiden ja muiden tarjoajien nyt käytössä olevia kalastuslupia osakkaille ja muille kalastajille. Yhden kortin kalastuspassi täydentää tätä tarjontaa asiakasystävällisellä tavalla.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965
järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780

Sivun alkuun


Kalastajien mielipiteitä valvonnasta selvitetään

Kalavedet kutsuvat kalastajia lomakauden alkaessa. Vaan mikä on vesillämme liikkuvien kalastajien asenne lakipykäliin ja niiden valvontaan?

Kalatalouden Keskusliiton vetämässä hankkeessa kartoitetaan tulevan kesän ajan kalastajien kokemuksia ja mielipiteitä kalastuksenvalvonnasta sekä kalastukseen liittyvistä säännöistä ja rikkomuksista.

Kyselyyn voi osallistua osoitteessa http://www.ahven.net/ klikkaamalla "Kysely kalastajille" logoa.

Kysely on osa suurempaa hanketta, jossa koulutetaan vesiemme kalastuksenvalvojista entistä asiantuntevampia ja asiakasta eli kalastajaa paremmin palvelevia. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisää kalastuksenvalvonnasta ja kyselystä:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917, 0400 507 832
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5918, 0400 234 780

Sivun alkuun


Ankeriaanpoikaset saapuvat tänään Suomeen

Ranskasta pyydetyt ankeriaanpoikaset saapuvat tänään lentokoneella Suomeen. Kalatalouden Keskusliitto tuo Suomen vesiin istutettavaksi 153 000 ankeriaanpoikasta.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi on muiden EU-maiden joukossa laatinut oman kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman vuonna 2008.

Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa. Ankeriaita ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Tilanne on samankaltainen kuin lohella ja taimenella. Suomen ankeriaskanta onkin lähes kokonaan istutusten varassa.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tänään keskiviikkona 2.6. noin kello 12.10. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin istutusvesiin.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
osastopäällikkö Kari Kilpinen, puh. 050 3368 715
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701 (lentokentällä)

Alueelliset istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:

Pro Agria Hämeen kalatalouskeskus, 12 000 kpl, Janne Ruokolainen p. 040 732 6775
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, 11 000 kpl, Jari Hagman p. 044 5092 461
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, 14 500 kpl, Risto Soljento p. 050 5780 830
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 11 000 kpl, Aarno Karels p. 040 5171 785
Kymenlaakson kalatalouskeskus, 1 000 kpl, Martti Puska p. 040 568 0951
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 29 000 kpl, Erkki Virtanen p. 0400 460 879
Nylands Fiskarförbund, 8 500 kpl, Christian Lindén p. 040 3542 317
Kaakkois-Suomen TE-keskus, 63 500 kpl, Mikko Malin p. 040 7171 298
Pro Agria Pirkanmaan kalatalouskeskus, 2 000 kpl, Pekka Vuorinen p. 050 5929 255

Sivun alkuun


Kalastusluvat kuntoon kesäksi

Kalavedet kutsuvat jälleen kalastajia vesien lämmettyä. Kalaan lähtijän on kuitenkin hyvä muistaa hankkia kalastukseen oikeuttavat luvat. Valtion luvat saa ostettua miltei missä vaan ja mihin aikaan tahansa.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia ja niihin ei tarvita lupia. Sen sijaan virvelöintiin tai verkkokalastukseen vaaditaan 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina lupa. Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) lisäksi lupia myyvät netissä useat asiamiehet. Valtion kalastusluvat voi maksaa myös Postissa (Itella) tai ne voi hankkia R-kioskista.

Kalastuksenhoitomaksu on 22 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta vuonna 2010. Kalastuksenhoitomaksu yksinään ei vielä oikeuta kalastamaan, vaan lisäksi tarvitaan joko läänikohtainen viehekalastusmaksu tai vesialueen omistajan lupa.

Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 29 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta vuonna 2010. Läänikohtainen viehekalastusmaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä ja on henkilökohtainen.

Verkkokalastukseen tarvitaan kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Kalastuksenhoitomaksuvaroista käytetään suoraan noin kolmannes kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Osa maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroin rahoittamasta toiminnasta edistää välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa ja kalastusharrastusta. Lisäksi varoja käytetään kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen.

Lisää kalastusluvista ja lupavarojen käytöstä:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Fisketillstånden i skick till sommaren

Sommaren värmer upp fiskevattnen och sätter fart på fritidsfiskarna. Fiskarna gör klokt i att skaffa alla behövliga tillstånd innan fiskefärden inleds. Numera kan statens fisketillstånd köpas så gott som överallt i Finland, oberoende av tiden på dygnet.

Mete och pilkfiske hör till allemansrätten och är gratis för alla. Övriga fiskeformer kräver däremot fisketillstånd om man är mellan 18 och 64 år gammal. För den som vill idka spöfiske är det lättast att utöver statens fiskevårdsavgift även betala den länsbaserade spöfiskeavgiften. För övriga fiskeformer, såsom nätfiske eller kräftfiske, måste man förutom fiskevårdsavgiften även ha vattenägarens tillstånd.

Loven kan köpas antingen på jord- och skogsbruksministeriets egen nätbutik (www.mmm.fi) eller genom något av ombuden som säljer lov på näten. Det går också bra att köpa loven från posten (Itella) samt från R-kioskerna.

I år är statens fiskevårdsavgift 22 € för ett kalenderår eller 7 € för sju dygn. Den länsbaserade spöfiskeavgiften är 27 € för ett kalenderår eller 7 € för sju dygn. Sju dygn räknas från betalningsdagen eller från något annat datum som har angetts på kvittot vid betalningstillfället.

Cirka en tredjedel av fiskevårdsavgifterna används direkt för att underhålla fiskbestånden. En del av verksamheten som finansieras genom Jord- och skogsbruksministeriets fiskevårdsavgifter befrämjar indirekt fiskbeståndens skötsel och fritidsfisket. Därutöver används medlen för att understöda organisationer inom fiskerihushållningen samt för att understöda fiskeområdenas verksamhet.

Fråga om fisketillstånd:
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


31.05. Ranskalaiset ankeriaat lentävät Suomeen istutettaviksi
31.05. Franska ålar flygs till Finland för utsättning
17.05. Kalabongausviikon yleisin saalis oli ahven
14.05. Kalabongausviikko huipentuu
14.05. Bonga fisk – veckan kulminerar under veckoslutet!
10.05. Bongaa Fisuja kalakisassa
10.05. Alla ut och bonga fisk!
07.05. Kalabongausviikko avaa kalastuskauden
07.05. Fiskbongningsveckan inleder fiskesäsongen


Ranskalaiset ankeriaat lentävät Suomeen istutettaviksi

Kalatalouden Keskusliitto tuo Ranskasta pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 153 000 ankeriaanpoikasta. Uutta on että ankeriaan poikaset ovat ranskalaista alkuperää. Ankeriaat on viime vuoden tapaan merkitty, jotta niiden elämää pystytään paremmin seuraamaan.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi on muiden EU-maiden joukossa laatinut oman kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman vuonna 2008. Suomessa ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa.

Istutuksiin käytetyt ankeriaat on pyydetty Ranskasta Seudre- ja Gironde- jokien suistosta ja tuotu Englannin kautta Ruotsiin. Ruotsissa poikaset ovat olleet karanteenissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja gramman painoisia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että viime vuonna pyydetty suomenennätysankerias painoi 4,666 kiloa ja oli 126 senttiä pitkä. Ikää kalalla oli 42 vuotta.

Merkinnät antavat tietoa ankeriaiden elämästä ja liikkeistä

Viime vuonna ankeriaat merkittiin ensimmäistä kertaa sitten 1800-luvulla alkaneiden istutusten. Ankeriaat on kylvetetty kaksi kertaa strontiumkloridissa, mistä jää merkki ankeriaan kuuloluuhun eli otoliittiin.

Istutettavat ankeriaat tulevat pyyntikokoon noin viidessä vuodessa, jolloin niitä voidaan merkintöjen avulla alkaa seurata. Seurannassa saadaan selville istutettujen poikasten osuus koko kannasta. Lisäksi saadaan tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta. Ankeriaat elävät vesissämme noin 20 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle keskiviikkona 2.6. noin kello 12.10. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin istutusvesiin.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
osastopäällikkö Kari Kilpinen, puh. 050 3368 715
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701

Alueelliset istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:

Pro Agria Hämeen kalatalouskeskus, 12 000 kpl, Janne Ruokolainen p. 040 732 6775
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, 11 000 kpl, Jari Hagman p. 044 5092 461
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, 14 500 kpl, Risto Soljento p. 050 5780 830
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 11 000 kpl, Aarno Karels p. 040 5171 785
Kymenlaakson kalatalouskeskus, 1 000 kpl, Martti Puska p. 040 568 0951
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 29 000 kpl, Erkki Virtanen p. 0400 460 879
Nylands Fiskarförbund, 8 500 kpl, Christian Lindén p. 040 3542 317
Kaakkois-Suomen TE-keskus, 63 500 kpl, Mikko Malin p. 040 7171 298
Pro Agria Pirkanmaan kalatalouskeskus, 2 000 kpl, Pekka Vuorinen p. 050 5929 255

Sivun alkuun


Franska ålar flygs till Finland för utsättning

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år sätts det ut sammanlagt 153 000 ålyngel i Finland. Nytt för i år är att ålarna är av franskt ursprung. Ålarna är märkta för att man framöver skall kunna undersöka deras liv och leverne.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet, men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har gått kraftigt nedåt och under året 2008 utarbetade Finland, liksom övriga EU-länder, en ålförvaltningsplan. I Finland är ålförekomsterna numera nästan helt beroende av utsättningar.

De ålar som nu sätts ut har fångats i Frankrike från Seudre- och Gironde flodarnas mynningar och importerats via England till Sverige, var de har hållits i karantän. Ålynglen är ca 10 cm långa och väger ungefär ett gram. I fjol fångades den största ålen hittills i Finland. Den var 42 år gammal, vägde 4,666 kg och var 126 cm lång.

Märkning ska ge info om ålens liv och leverne

Ålar har satts ut sedan 1800-talet, men året 2009 märkte man dem för första gången. Ålarna märks genom att bada dem i strontiumklorid, vilket lämnar spår i ålens otoliter dvs. hörselstenar. Í år badades ålarna två gånger för att kunna urskilja dem från ålar som satts ut i fjol.

Ålarna som nu sätts ut når fångststorlek efter ca fem år, varefter det med hjälp av märkningarna blir möjligt att följa upp ålbeståndet. Genom uppföljning kan man bland annat få reda på hur mycket av beståndet som består av sättfisk. Märkningen kan också ge information om ålens lekvandring. Ålen lever ca 20 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält onsdagen den 2 juli cirka klockan 12.10. Efter ankomst fortsätter transporten med bil till vattenområden i olika delar av södra Finland var utsättningen sker.

Tilläggsuppgifter om importen och utsättning av ål från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Mikael Ahlström, tfn (09) 6844 5922, 050 369 4858
informatör Tapio Gustafsson, tfn (09) 6844 5914, 044 2866 701

Utsättningar per region och kontaktpersoner:

Pro Agria Hämeen kalatalouskeskus, 12 000 st, Janne Ruokolainen tel. 040 732 6775
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, 11 000 st, Jari Hagman tel. 044 5092 461
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, 14 500 st, Risto Soljento tel. 050 5780 830
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 11 000 st, Aarno Karels tel. 040 5171 785
Kymenlaakson kalatalouskeskus, 1 000 st, Martti Puska tel. 040 568 0951
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 29 000 st, Erkki Virtanen tel. 0400 460 879
Nylands Fiskarförbund, 8 500 st, Christian Lindén tel. 040 3542 317
Kaakkois-Suomen TE-keskus, 63 500 st, Mikko Malin tel. 040 7171 298
Pro Agria Pirkanmaan kalatalouskeskus, 2 000 st, Pekka Vuorinen tel. 050 5929 255

Sivun alkuun


Kalabongausviikon yleisin saalis oli ahven

Kalabongauskisaan ilmoitettiin jälleen kalansaaliita kaikkialta Suomesta. Ahven oli odotetusti yleisin kalalaji. Kaikkiaan eri kalalajeja bongattiin 30.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämä kalabongausviikko käytiin 10. ja 16. toukokuuta. Kisaan saapui 121 fongausilmoitusta. Bongattuja lajeja koko kisassa oli 30. Suurin yksittäisen kalastajan ilmoittama lajimäärä oli 11 kalalajia.

Ahven, särki ja hauki yleisimmät

Kalabongauksen yleisin kalalaji oli odotusten mukaan ahven, jonka 64,5 % kalastajista oli onnistunut narraamaan. Seuraavaksi yleisimmät lajit olivat särki ja hauki. Bongauskisan erikoisin kalalaji oli piikkimonni. Pohjoisin ilmoitus tuli Inarin Sevettijärveltä ja pyydyksenä oli pilkki jäältä. Kalabongauksen lopulliset tulokset ovat nähtävillä osoitteessa: www.ahven.net/bongaafisu.

Saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvottiin kolme kotimaisia vieheitä sisältävää kalastustarvikesettiä. Onnettaren suosikkeja olivat Jarmo Hietanen Kuhmoinen, Joona Hämäläinen Sotkamo ja Aron Heikkilä Kokkola. Lahjoittajina olivat Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Rapala.

Lisätietoja kalabongausviikosta ja kalojen bongauksesta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5925, 0400 601 965

Sivun alkuun


Kalabongausviikko huipentuu

Maanantaina käynnistynyt kalabongausviikko huipentuu tulevana viikonloppuna. Alkuviikon aikana kisaan on ilmoitettu 24 eri kalalajia. Yleisin kalalaji on ahven.

Lähes 70 % kalabongaukseen osallistuneista kalastajista on onnistunut saamaan saaliikseen ahvenen. Ahven on myös yksilömäärissä laskettuna runsain saaliskala. Seuraavaksi yleisimmät saaliskalat ovat tällä hetkellä hauki ja särki. Bongattujen lajien joukossa on myös monelle kalojen ystävälle oudompia lajeja kuten turpa ja allikkosalakka.

Fongaus jatkuu

Fisujen bongaus eli fongaus jatkuu sunnuntaihin saakka. Kisan edistymistä ja saalislajien kertymistä voi seurata osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämä valtakunnallinen kalabongausviikko alkoi maanantaina 10.5. ja jatkuu sunnuntaihin 16.5. klo 12 saakka. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.

Viikonloppuna alkaa myös Helsingin ja Kotkan Kalamaraton, jossa fongauksen ammattilaiset kisaavat 24 tunnin ajan.

Lisätietoja kalabongausviikosta ja fongauksesta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5925, 0400 601 965

Sivun alkuun


Bonga fisk – veckan kulminerar under veckoslutet!

Bonga fisk-veckan, som inleddes på måndagen kulminerar under det kommande veckoslutet. Under början av veckan har redan 24 olika fiskarter rapporterats. Den allmännaste inrapporterade fiskarten är abborre.

Närmare 70% av deltagarna i tävlingen har lyckats med att fånga abborre. Abborren är också den fisk som gett den rikligaste fångsten. Efter abborren är gäddan och mörten den vanligast. Bland de bongade fiskarna finns också bland många fiskvänner mindre kända arter som färna och groplöja.

Bongandet fortsätter

Bonga fisk-tävlingen fortsätter ända till söndagen. Hur tävlingen framskrider kan man följa med på internetadressen www.ahven.net/bongaafisu.

Den riksomfattande Bonga fisk-tävlingen som ordnas av Centralförbundet för Fiskerihushållning började på måndagen den 10.5 och fortsätter ända till söndagen den 16.5 klockan 12. De fångade fiskarterna kan rapporteras på internetadressen www.ahven.net/bongaafisu. Bland alla som anmält sin fångst utlottas tre fina inhemska fiskeredskapsset. Redskapen har donerats av Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin och Rapala.

Under veckoslutet avgörs också både Helsingfors och Kotka Fiskmaraton då fiskbongar-proffs under 24 timmar tävlar om vem som lyckas fånga så många olika fiskarter som möjligt.

Tilläggsuppgifter om Bonga fisk-tävlingen:
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Sivun alkuun


Bongaa Fisuja kalakisassa

Valtakunnallinen Kalabongausviikko käynnistyy tänään klo 12. Oman kalasaaliinsa voi ilmoittaa kisaan netin kautta osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Koko Suomen kalabongaus alkaa maanantaina 10.5. klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 12 saakka. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Omaa saalistaan voi myös verrata samanaikaisesti käytävään Helsingin ja Kotkan Kalamaratonien saaliisiin.

Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraat helposti ahvenen, särjen, lahnan, pasurin tai vaikka vimpan. Virvelin ja muutaman uistimen avulla voit kartuttaa lajilistaasi hauella, kuhalla ja taimenella.

Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Finlandia Uistin, Kuusamon Uistin ja Rapala.

Fongaus on IN

Kalalajien bongaus eli fongaus on saamassa yhä enemmän harrastajia Suomessa. Pyytämiään kalalajeja voi laskea koko oman eliniän ajan, mutta yhtä lailla paikka-, vuosi- tai päivätasolla. Alan harrastajat pitävät jo kalastuskilpailuja, joissa voiton ratkaisee kilojen sijaan tai lisäksi pyydettyjen kalalajien määrä.

Koko maailman tasolla kalalajeja löytyy yli 26 000, joten urakkaa helpottaa huomattavasti keskittyminen suomalaisiin kalalajeihin. Suomesta on tavattu 100 kalalajia, joista vakituisiksi laskettuja on noin 70. Vuositasolla 20 lajin pyytäminen edellyttää jo pientä perehtymistä kalojen elintapoihin.

Lisätietoja Kalabongausviikosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5925, 0400 601 965

Sivun alkuun


Alla ut och bonga fisk!

Den riksomfattande Fiskbongningsveckan inleds idag klockan 12. Deltagandet sker genom att anmäla sin fångst på Internet-adressen www.ahven.net/bongaafisu.

Hela Finlands fiskbongning börjar på måndagen den 10.5 klockan 12 och pågår fram till söndagen klockan 12. Alla som fiskat under den tiden kan anmäla sin fångst och vilket fiskeredskap man använt på adressen www.ahven.net/bongaafisu. Nätsidan stängs på söndag kväll klockan 24. På nätsidan kan man också jämföra sin fångst med fångsterna i Helsingfors och Kotka fiskmaratontävling som pågår samtidigt.

Det bästa redskapet för fiskbongning är det traditionella metspöet. På det nappar både abborrar, mörtar, braxnar, björknor och varför inte också en och annan vimba. Med svirvel kan man utöka artlistan med gädda, gös och öringar.

Bland alla som anmält sin fångst utlottas tre fina inhemska fiskeredskapsset. Redskapen har donerats av Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin och Rapala.

Bonga fisk är IN

Fiskbongarna blir allt fler i Finland. Man kan samla fiskarter under hela sitt liv, men lika bra kan man också räkna hur många arter man lyckas fånga under ett år eller en dag. Inbitna fiskeutövare har redan länge ordnat fisketävlingar där vinsten avgörs av hur många olika fiskarter man lyckats fånga, inte av hur många kilon man fått.

Det finns över 26 000 fiskarter i världen, så till en början kan det löna sig att koncentrera sig på våra inhemska arter. I Finland har man tills dags dato påträffat 100 fiskarter, varav ca 70 påträffas regelbundet. Att komma upp till 20 olika arter per år kräver redan att man vet till lite mer om fisk och deras val av livsmiljöer.

Tilläggsuppgifter om Fiskbongningstävlingen:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Kalabongausviikko avaa kalastuskauden

Kalastuskauden avaava Kalabongausviikko käynnistyy maanantaina 10.5. ja huipentuu viikonloppuna 16.5. samaan aikaan järjestettävään Kalamaraton-kisaan.

Netin kautta tapahtuvaan leikkimieliseen kalojen bongauskisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen. Viikon aikana (10.–16.5.) narraamansa kalat voi ilmoittaa kisaan netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu sunnuntai-iltaan klo 24 asti. Samalla omaa saalistaan voi verrata Helsingin ja Kotkan Kalamaraton joukkueiden saaliisiin.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn Kalabongauskisan suosion uskotaan tänä vuonna kasvavan. Kaikkien kisaan osallistujien kesken arvotaan kolme hienoa kalastustarvikesettiä, joissa on kymmeniä korkealaatuisia kotimaisia vieheitä.

Suomesta on tavattu kaikkiaan 100 kalalajia. Vakituisia lajeja on noin 70, mutta jo 20 lajin pyytäminen vuositasolla edellyttää perehtymistä lajien esiintymiseen ja elintapoihin sekä tietysti kalastusmenetelmiin.

Kalabongausviikon järjestää Kalatalouden Keskusliitto yhteistyössä kalatalousalan lehdistön, kotimaisten kalastusvälineyritysten ja Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran kanssa.

Lisätietoja Kalabongauskisasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, p. (09) 6844 5925, 0400 601 965

Sivun alkuun


Fiskbongningsveckan inleder fiskesäsongen

Årets fiskesäsong inleds på måndagen den 10 maj då årets Fiskbongningsvecka kör igång. I slutet av veckan ordnas också en fiskmaraton-tävling i samband med Fiskbongningsveckan.

Den lekfulla fiskbongningstävlingen, som är öppen för alla fiskare i Finland, pågår från måndagen den 10.5 till söndag kväll klockan 24. Alla som fiskat under den tiden kan anmäla sin fångst samt vilket fiskeredskap man använt på adressen www.ahven.net/bongaafisu. På nätsidan kan man också jämföra sin egen fångst med fångster som gjorts i Helsingfors och Kotka fiskmaratontävling som pågår samtidigt.

Fiskbongningsveckan ordnades första gången i fjol och populariteten väntas öka i år. Bland alla som anmält sin fångst utlottas tre fina inhemska fiskeredskapsset med tiotals högklassiga inhemska fiskedrag.

I Finland har man påträffat 100 olika fiskarter. Cirka 70 av dessa arter förekommer relativt allmänt, men redan att fånga 20 olika arter under ett år förutsätter att man är insatt i de olika arternas miljö, vanor och naturligtvis fångstmetoder.

Fiskbongningsveckan ordnas av Centralförbundet för Fiskerihushållning i samarbete med fiskerihushållningsbranschens press, inhemska fiskeredskapsföretag och Föreningen för befrämjandet av fisketurism (SKES).

Tilläggsuppgifter om fiskbongningstävlingen:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701
Fiskeribiolog Mikael Ahlström, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


21.04. Yhteisaluelain korjaaminen aloitettava
20.04. Suonteen kalastusalue palkittiin


Yhteisaluelain korjaaminen aloitettava

Maa- ja metsätalousministeriössä työskennellään paraikaa kalastuslain uudistamiseksi. Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen mielestä myös yhteisiä vesialueita koskeva yhteisaluelaki kaipaa ajantasaistamista.

Yhteisaluelaki raamittaa vesialueita omistavien osakaskuntien toimintaa. Osakaskunnassa on usein satoja omistajaosakkaita, kuten mökkiläisiä, jotka asuvat kaupungeissa. Nykyisessä yhteisaluelaissa ei tunneta mahdollisuutta päätöksentekoon tai kokousten koolle kutsumiseen tämän päivän tietotekniikan, kuten internetin tai sähköpostin avulla.

Kalastuslain muutoksella kalatalouden rakenteet uusiutuvat. Lakiuudistuksessa myös osakaskuntien toiminta todennäköisesti muuttuu. Yhteisaluelain uudistuksella voidaan tehostaa kalastuslain uudistuksella tavoiteltavia parannuksia. Yhteisaluelain uudistustarpeet ovat osin yksittäisten säännösten hienosäätötarpeita, osin merkittäviä kokonaisuuksien päivittämistarpeita.

Kokonaisuudessaan kyse on niin laajasta korjaustarpeesta että Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen mielestä maa- ja metsätalousministeriön tulisi laittaa yhteisaluelain uudistus vireille ja aloittaa työ viimeistään ensi vuoden alussa.

Lisätietoja yhteisaluelain muutostarpeesta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Suonteen kalastusalue palkittiin

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut vuoden 2010 kalataloudessa ansioituneen tunnustuspalkinnon saajaksi Suonteen kalastusalueen. Kalastusalue on toiminut oman alueensa kalatalouden kehittämiseksi pitkäjänteisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti.

Pitkäjänteisen ja kestävän kalatalouden merkkejä ovat Suonteen kalastusalueen onnistuneet toimet järven kalataloudellisen arvon parantamiseksi. Kalastusalue on määrännyt verkoille silmäkokorajoituksia, jotka ovat auttaneet Suonteen kuhakannan uuteen nousuun. Lisäksi Suonteelle sekä Myllykosken ja Viheriönkosken alueille on istutusten ja pyyntirajoitusten myötä synnytetty lisääntyvä vahva harjuskanta, jossa on yli kilon kokoisia kaloja.

Kalastuslupien myynti on järjestetty Suonteen kalastusalueella erimerkillisellä tavalla. Lupia on saatavilla sekä perinteisen laajan myyntiverkoston kautta että netin välityksellä.

Lapset ja nuoret on Suonteella muistettu esimerkillisesti. Kesällä 2009 alue järjesti useita lapsille suunnattuja tapahtumia ja leirejä.

Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kalatalouden hyväksi Suonteen kalastusalueelle luovutettiin Kalatalouden Keskusliiton kevätedustajakokouksessa Hämeenlinnassa 20.4.2010 parkitusta mateen nahkasta tehty taulu hopealaatalla varustettuna sekä kunniakirja. Palkinnon luovutti toiminnanjohtaja Markku Myllylä ja sen vastaanotti isännöitsijä Alpo Puranen. Esityksen valinnasta teki Päijät-Hämeen kalatalouskeskus.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto, toiminnanjohtaja Markku Myllylä, p. 0400 601 965
Suonteen kalastusalue, isännöitsijä Alpo Puranen p. 0400 640 340

Sivun alkuun


31.03. Harjuksen ja nahkiaisen rauhoitus alkaa
08.03. Talvikalastus vaikeuksissa
08.03. Snörik vinter försvårar vinterfisket


Harjuksen ja nahkiaisen rauhoitus alkaa

Harjuksen ja nahkiaisen rauhoitus alkaa 1. huhtikuuta. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa, että rauhoituksen tarkoituksena on turvata lajien lisääntyminen. Harjuksen rauhoitus antaa kalastajille mahdollisuuden pyytää kalaa kuitenkin vapavälinein.

Harjus on pohjoisten virtavesiemme tavallisimpia kaloja. Sitä ei ole rauhoitettu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueilla. Etelässä kannat ovat heikommat, eikä esimerkiksi harjuksen verkkokalastus ole rauhoitusaikaan sallittua. Harjusta saa kuitenkin pyytää vapavälinein. Lapin kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Eero Liekonen painottaa, että kalastajan olisi hyvä muistaa kohtuus tämän varsin helposti pyydettävän lajin kohdalla. Harjus on rauhoitettu 1.4.–31.5.

Nahkiaisen pyynti tapahtuu pääasiassa rauhoitusajan päätyttyä elo-syyskuussa, jolloin nahkiaiset nousevat suurin joukoin merestä jokiin, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitosta. Nahkiaiset viettävät joessa koko talven ja kutevat seuraavana keväänä. Joessa ollessaan ne eivät enää syö. Nahkiainen on rauhoitettu 1.4.–15.8.

Lisätietoja harjuksen rauhoituksesta, pyynnistä ja lisääntymisestä:
toiminnanjohtaja Eero Liekonen, puh. 020 747 2712, Lapin kalatalouskeskus

Lisätietoja nahkiaisen rauhoituksesta, pyynnistä ja lisääntymisestä:
toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, puh. 0440 365 368, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto

Sivun alkuun


Talvikalastus vaikeuksissa

Kalatalouden Keskusliiton kyselyn mukaan luminen talvi on vaikeuttanut verkolla ja nuotalla kalastavia koko Suomessa. Jäälle päälle noussut vesi on tehnyt liikkumisesta paikoin mahdotonta. Jään alle viritettyjä verkkoja on jopa nostettu pois pyynnistä.

Tänä talvena on jäätä ja lunta riittänyt. Kalastuksen luulisi onnistuvan, mutta toisin on. Jään päälle on niin merellä kuin sisävesillä noussut runsaasti vettä. Monin paikoin kalastus on vaikeutunut niin että hyvätkin apajat on jouduttu jättämään rauhaan.

Sipoon merialueella ammattikalastajana toimiva Petri Helminen kertoo talven olleen vaikea. Lunta on jäällä runsaasti ja jäälle noussut vesi on tehnyt moottorikelkalla liikkumisesta hankalaa. Kuhalle kyllä olisi hänen mukaansa menekkiä, jos sitä vain saisi. Toiveita saaliiden paranemisen suhteen kuitenkin on. Kevään edetessä valo jään alla lisääntyy ja kalat lähtevät liikkeelle.

Pohjois-Karjalassa moni verkkokalastaja on nostanut verkot pois jään alta, kun jäällä liikkuminen on käynyt mahdottomaksi. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen kertoo verkkolupien myynnin puolittuneen viime talven lukemista vaikka esimerkiksi Höytiäisellä on tällä hetkellä erinomainen kuhakanta. Muikun nuottaus on myös vaikeuksissa kun painavaa nuottausvälineistöä ei pystytä kuljettamaan sohjoisella järvellä. Kalaa kyllä riittäisi.

Lisätietoja tämän hetken talvipyynnistä:

tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914, Kalatalouden Keskusliitto
toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen, puh. 050 5500 776, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus

Sivun alkuun


Snörik vinter försvårar vinterfisket

Enligt Centralförbundet för fiskerihushållning har den snörika vintern försvårat både nät- och notfisket i hela Finland. I vissa områden har vatten som tryckts upp gjort det omöjligt att röra sig på isen. Flera fiskare har dragit upp sina nät och avslutat isfisket.

Is och snö har det funnits gott om denna vinter. Förutsättningarna för fiske kunde antas vara goda men verkligheten är en annan. Vatten har stigit upp på isarna både på insjöarna och vid havet. I flera områden har fiskeriet försvårats till den mån att de bästa fångstplatserna har lämnats ifred.

Yrkesfiskare Petri Helminen som fiskar i Sibbo havsområde berättar att vintern varit svår. Det finns rikligt med snö och vatten på isen vilket gör det svårt att röra sig med snöskoter. Gösen skulle nog gå åt om man bara kunde fånga den. Hopp om förbättrade fångster finns dock. Då våren framskrider ökar ljuset under isen och det får fisken att röra på sig.

Päivi Kiiskinen från Nord-Karelens Fiskerihushållningscentral berättar att försäljningen av nätfiskelov i vissa områden har sjunkit med hälften i jämförelse med föregående vinter. Notdragningen av siklöja har också varit i svårigheter då de tunga fångstredskapen inte kunnat transporteras i snösörjan. Fisk lär det däremot finnas gott om.

Mera information om den aktuella vinterfångsten:

fiskeribiolog Mikael Ahlström, (09) 6844 5922, Centralförbundet för Fiskerihushållning

Sivun alkuun


23.02. Ennätyskalarekisteriin 14 uutta Suomen ennätystä
23.02. Fjorton nya finska rekord i rekordfiskregistret
15.02. Suomen kalastuspassi


Ennätyskalarekisteriin 14 uutta Suomen ennätystä

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 13 ennätyskokoisen kalalajin ja yhden ravun joukossa on kolme uutta kalalajia: pikkutuulenkala, seipi ja seitsenruototokko.

Uusia ennätyskaloja ovat ahven 2,48 kg, ankerias 4,666 kg, hauki 18,8 kg, nieriä 6,51 kg, nokkakala 1,07 kg, seipi 0,154 kg, sulkava 1,075 kg ja venäjänsampi 3,88 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 7,6 cm, pikkutuulenkala 13,0 cm, salakka 24,8 cm, seitsenruototokko 4,5 cm ja siloneula 29,0 cm. Lisäksi täplärapu 19,8 cm.

Uusi tarkempi ennätyslista täytti 10 vuotta

Uutta 2000-luvun ennätyskalarekisteriä on pidetty 10 vuotta. Uuden SE-listan yksi selkeä ero ja ilonaihe vanhaan verrattuna on pienikokoisten ja monelle tuntemattomien kalalajien saaminen mukaan listalle. Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 69 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia.

Uuden listan myötä edellisen vuosisadan epäilyttävät kalahirmut siirtyivät kalajuttuihin. Nykyisin hyväksytyiksi tulevat ennätykset ovat käyneet läpi vaativan dokumentoinnin, jossa tarkistetaan lajinmääritys ja mittausten oikeellisuus; monet ennätyksistä ovat jopa olleet lautakunnan pöydällä nähtävinä. Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka ovat hyvin dokumentoituja ja punnittu kaupan vaa’alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden mukaan, on otuksesta oltava valokuva mittanauhalla.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy netistä osoitteista: www.vapaa-ajankalastaja.fi ja www.ahven.net.

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Toimittaja Veikko Rinne puh. (09) 633 636, 040 744 8134

Sivun alkuun


Fjorton nya finska rekord i rekordfiskregistret

Bland de fjorton rekordfiskarna som fångades i Finland i fjol och som anmäldes till rekordfisknämnden finns det tre arter som tidigare inte har funnits på listan: blåtobis, stäm och sjustrålig smörbult.

Nya finska rekord har satts av abborre 2,48 kg, gädda 18,8 kg, röding 6,51 kg, näbbgädda 1,07 kg, stäm 0,154 kg, faren 1,075 kg, rysk stör 3,88 kg, ål 4,666 kg samt av de små arter som väger under 100 gram groplöja 7,6 cm, blåtobis 13,0 cm, löja 24,8 cm, sjustrålig smörbult 4,5 cm och mindre havsnål 29,0 cm. Därutöver också signalkräfta 19,8 cm.

Den nya och noggrannare rekordlistan fyllde 10 år

2000-talets rekordlista har nu bokförts i tio år. Den nya rekordlistans största skillnad gentemot den gamla är att nya, för många okända fiskarter samt ett antal små fiskarter har dykt upp på listan. Det finns nu 69 fiskarter, en nejonögsart och fyra kräftarter i 2000-talets rekordlista.

Med den nya listan har förra seklets tvivelaktiga monsterfiskar förflyttas till avdelningen ”fiskehistorier”. Numera baserar sig godkända rekord på utförlig dokumentering var både artbestämning och mätningsmetoder kontrolleras. Ett flertal av rekordfiskarna har till och med varit på rekordfisknämndens bord för granskning. Rekordfisknämnden godkänner endast sådana fiskar till rekordlistan som är vägda på en butiksvåg eller motsvarande. Om det gäller en kräfta eller en liten fiskart vars rekord noteras enligt längd, måste man ha ett foto som visar hur man mätt fisken.

Nämnden samlar förutom information om nya rekordfiskar också in uppgifter om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information sätts in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala och www.ahven.net.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Redaktör Veikko Rinne, tel. (09) 633 636, 040 744 8134

Sivun alkuun


Suomen kalastuspassi

Uuden kalastuslain valmistelun yhteydessä on tullut esille useita aivan uusia ja jopa yllättäviäkin esityksiä. Kalatalouden Keskusliitto on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle yhden valtakunnallisen kalastuspassin systeemiä.

Yhden kortin malli yksinkertaistaisi suuresti Suomen kalastuslupajärjestelmää ja maksumenettelyä ja olisi yhdellä virvelillä kalastaville ulkomaisille turisteille ja kaikille suomalaisille liikkuville vapaa-ajan kalastajille selvä parannus.

Esityksen mukaan ns. peruskalastus yhdellä vavalla ja vieheellä olisi mahdollista lunastamalla yksi valtakunnallinen ”kalastuskortti” työnimeltä vaikkapa ”Suomen kalastuspassi”. Maksutapa olisi pääasiassa netin kautta, voisi harkita myös kännykällä maksamista. Toisin sanoen erillisistä valtion kalastuksenhoitomaksusta ja läänikohtaisesta viehekortista luovuttaisiin ja tilalle tulisi vain yksi maksu. Lunastamalla tällaisen ”Suomen kalastuspassin” saisi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä koko maan vesialueilla, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisia virtavesiä ja muita rauhoitusalueita sekä erityisistutuskohteita.

Metsähallitus otti käyttöön valtakunnallisen kalastuskortin omilla puolen miljoonan hehtaarin kalavesillään vuoden 2009 alusta. Metsähallitus perii valtakunnallisesta kalastuskortistaan 30 euroa vuodessa. Osakaskuntien vesialueiden ja muiden yksityisvesien pinta-ala Suomessa on noin 5 miljoonaa vesihehtaaria. Näillä tiedoilla kertolaskun avulla valtakunnallisen kalastuspassin hinnaksi tulisi 10 x metsähallituksen hinta 30 euroa.

Tämä ei taida olla realistinen hinta koko maan kalastuspassille. Asiakasystävällinen hinta koko Suomen kalastuspassista voisi olla joku 50-40 euroa vuodessa, jonka maksaisivat kaikki yli 18-vuotiaat kalastajat.

Kalastusaluetoiminnassa ansioitunut palkittiin

Kalastusaluepäivillä muistettiin yhtä kalastusaluetoiminnassa ansioitunutta henkilöä. Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämä kalastusaluemitali luovutettiin Kokemäenjoen – Loimijoen kalastusalueen isännöitsijälle Eero Tynkkyselle hänen suuriarvoisesta työstä kalastusaluetoiminnan kehittämisessä Satakunnan alueella.

Lisätietoja Suomen kalastuspassista ja Eero Tynkkysen kalastusaluemitalista:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän avauspuheenvuoro valtakunnallisilla XXII kalastusaluepäivillä Helsingissä 15.2.2010.

Sivun alkuun


28.01. Elämyksiä ja kalaa talviverkoilta
28.01. Upplevelser och fisk med vinternäten
20.01. Kalatalous tarjoaa työtä ja toimeentuloa tulevaisuuden Suomessa
20.01. Fiskerihushållningen erbjuder även i framtiden utkomst och arbete i Finland
20.01. Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto alan uranuurtajalle Juha Happoselle


Elämyksiä ja kalaa talviverkoilta

Eteläiseen Suomeen saapunut talvi on tarjonnut verkkokalastajille rannikkoa myöten oivan mahdollisuuden talviseen verkkokalastukseen, kerrotaan Kalatalouden Keskusliitosta. Saaliit ovat jäiden alta hyviä ja pyynti helppoa. Talvikalastuksen elämyksellinen arvo on huomattu ulkomaalisten lomailijoiden parissa.

Harva kaupunkilainen tietää miten kalaverkot saa jään alle. Usein kuulee ihmeteltävän että miten ihmeessä verkot on jään alle saatu. Talviverkkojen laskeminen on itse asiassa ihan yksinkertaista. Kuka tahansa pystyy siihen vaikka ei olisi sitä koskaan aikaisemmin tehnyt. Yksinkertaisimmillaan kyse on kalaverkon uittamisesta pitkän kepin avulla kahden avannon väliin. Ammattimaisempaan pyyntiin on tarjolla verkonuittoa helpottavia välineitä kuten uittohärveli.

Talviverkkojen kokeminen voi olla koko mökkiviikonlopun kohokohta varsinkin jos paikalla sattuu olemaan lapsia tai tuttuja jotka eivät ole moista koskaan nähneet. Heillä riittää ihmettelemistä verkon kokemisessa ja usein saalistakin saadaan kotiin viemisiksi saakka. Suurinta hetkessä on kuitenkin sen elämyksellinen arvo.

Ulkomaalaisia lomailijoita viedään talviverkoille Kuusamossa

Kuusamolainen matkailuyrittäjä Tuomo Ollila on usean vuoden ajan vienyt ulkomaalaisia lomailijoita talviverkoille. Talvikalastus on Ollilan mukaan heidän kaikkein suosituin talviohjelmansa, se voittaa jopa kelkkailun ja muun nykyviihteen. Verkkojen kokemisen jälkeen vieraat viedään pilkille ja sillä aikaa verkkosaaliista valmistetaan vieraille herkullinen kalaruoka.

Talviverkkokalastajalla tulee olla luvat kunnossa. Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson muistuttaa, että verkkokalastukseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun (22 €/vuosi) lisäksi kalaveden omistajan lupa.

Lisätietoja talvisesta verkkokalastuksesta ja siihen liittyvästä kalastusmatkailusta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 590
matkailuyrittäjä Tuomo Ollila, Ollilan lomamajat, Kuusamo, puh. 0400 286 528, www.ollilanlomamajat.fi

Sivun alkuun


Upplevelser och fisk med vinternäten

Det kalla vintervädret som tagit greppet över södra Finland erbjuder nätfiskare vid både kusten och insjöarna en ypperlig möjlighet för vinterfiske. Från Centralen för fiskerihushållning berättas att fångsterna under isen har varit rikliga och förhållandena för fisket goda. Den fina upplevelsen som vinterfisket på isen kan ge har också upptäckts av utländska semesterfirare.

Få stadsbor vet ens hur man får fiskenäten under isen. Ofta hör man folk förundra sig över hur näten har lagts ut. Att lägga nät under isen är i själva verket rätt enkelt och vem som helst lyckas med det, även om tidigare erfarenhet saknas. Den enklaste metoden baserar sig på att man med hjälp av en lång käpp skjuter nätet mellan två vakar i isen. Den mer seriösa fiskaren kan också lägga ut näten med hjälp av en för ändamålet tillverkad nätutläggare som går att köpa i fiskeredskapsbutikerna.

Vittjandet av näten blir lätt stughelgens höjdpunkt, speciellt om det i sällskapet finns barn eller bekanta som inte tidigare upplevt nätfiske under isen. Programnumret är garanterat populärt och ofta blir det tillräckligt med byte att ta med sig hem. Den allra största belöningen för mödan ger isfisket ändå i formen av en oförglömlig naturupplevelse.

I Kuusamo är isfisket populärt bland utländska semesterfirare

Turistföretagare Tuomo Ollila har redan under flera års tid fört ut utländska turister på isfiske i Kuusamo. Enligt Ollila är isfisket turisternas mest omtyckta vinterprogram, och den segrar i popularitet över nymodiga förnöjelser som till exempel skoterkörning. Efter vittjandet av näten tas gästerna på pimpelfiske samtidigt som en delikat fiskmåltid tillreds av nätfångsten.

Fiskare som lägger ut nät under isen skall ha fisketillstånden i ordning. Informatören på Centralförbundet för fiskerihushållning, Tapio Gustafsson, påpekar att man för nätfiske bör ha vattenägarens tillstånd och ha erlagt statens fiskevårdsavgift (22 €/år).

Tilläggsuppgifter om nätfiske och fisketurism på vintern:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för fiskerihushållning tel. (09) 6844 590
turismföretagare Tuomo Ollila, Ollila semesterstugor, Kuusamo, tel. 0400 286 528, www.ollilanlomamajat.fi

Sivun alkuun


Kalatalous tarjoaa työtä ja toimeentuloa tulevaisuuden Suomessa

Kalatalouden uudet suuntaukset ja ideat tarjoavat kotimaista kalaa ja työtä suomalaisille myös jatkossa. Turussa 20.–21.1. järjestettävän Kalaviikko 2010 -tapahtuman teemana on ”Työtä ja toimeentuloa kalataloudesta”. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kertoo oman näkemyksensä kalatalouden tulevaisuudesta ja osallistuu tiedotustilaisuuteen 20.1. klo 12–13 Turun Messukeskuksessa.

Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin rehtori Mailis Kuuppo luo Kalaviikon esitelmässään uutta uskoa kalatalouteen.
- Kalatalouskoulutuksen hakijamäärät ovat nousseet selvästi syksyllä 2009. Kalatalouden uudet työpaikat ovat kaupan ja teollisuuden piirissä, mutta myös kalastusmatkailu nousee tulevina vuosina, Kuuppo kertoo.

Inkoolainen ammattikalastaja Klaus Berglund on yksi uusien ideoiden keksijöistä. Berglund kertoo kuulijoille vähempiarvoisten särkikalojen uusista käyttötavoista. Berglund on mukana hankkeessa, jossa kokeillaan poistokalastuksen yhteydessä saatavan lahnasaaliin teollista jatkokäsittelyä muun muassa bioenergiaksi.
- Ammattikalastus on nousemassa Itämeren suojelun kannalta merkittäväksi keinoksi poistaa meressä olevia ravinteita. Tuloksia voidaan saavuttaa vieläpä nopeasti, Berglund lupailee.

Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto ja Pro Kala -tunnustus

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila luovuttaa esitelmänsä jälkeen Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon ja Pro Kala -tunnustukset. Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon saa kalastusopas Juha Happonen Vilppulasta. Pro Kala -tunnustuksia jaetaan poikkeuksellisesti kaksi; Rehuraisio Oy:n markkinointipäällikkö Karl-Erik Norrgårdille ja Suomalaisille Rannikkokalastajille.

Tarkemmat tiedot Kalaviikko 2010-tapahtuman 22 asiantuntijan esitelmäaiheista löytyvät sivulta www.kalaviikko.fi. Kalaviikko-tapahtumaa rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Järjestävänä tahona toimii Kalatalouden Keskusliitto. Osallistujia tapahtumassa on 230.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto
Vesa Karttunen
kalaviikko-toimikunnan sihteeri
vesa.karttunen@ahven.net
p. 050 3850 875

Sivun alkuun


Fiskerihushållningen erbjuder även i framtiden utkomst och arbete i Finland

Nya riktlinjer och idéer inom fiskerihushållningen erbjuder även i fortsättningen fisk och arbete åt finländarna. Temat för Fiskeveckan 2010-evenemanget, som ordnades 20.-21.1. i Åbo var ”Sysselsättning och uppehälle från fiskerinäringen”. Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila förmedlade statsmaktens hälsning till evenemanget vid en presskonferens den 20.1. klockan 12-13 i Åbo Mässcentrum.

Rektorn för Finlands fiskeri- och miljöinstitut, Mailis Kuuppo, ingav nytt hopp för fiskerihushållningen i sitt föredrag Fiskeveckan 2010.
-Sökande till utbildningar inom fiskerihushållning har ökat markant under hösten 2009. Fiskerihushållningens nya arbetsplatser finns inom handeln och industrin, men också fisketurismen kommer att öka inom de närmaste åren berättade Kuuppo.

Yrkesfiskare Klaus Berglund från Ingå är en av initiativtagarna till nya ideér inom fiskerihushållningen. Berglund berättade för åhörarna om nya användningsområden för de som skräpfisk ansedda mörtfiskarna. Berglund är med i ett projekt där man undersöker de i samband med bortfiske erhållna braxenfångsternas industriella fortsättningsbehandling till bland annat bioenergi.
- Yrkesfisket börjar få en betydande roll då det gäller skyddandet av Östersjön. Genom fiske kan vi effektivt avlägsna näringsämnen från havet. Vi kan till och med vänta oss relativt snabba resultat, lovar Berglund.

Pro Fisk-priset samt Priset för erkännande av gott arbete inom fisketurism

Efter sitt föredrag utdelade Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila Pro Fisk-priset samt Priset för erkännande av gott arbete inom fisketurism. Undantagsvis utdelades två stycken Pro Fisk-pris; till Rehuraisio Ab:s marknadsföringschef Karl-Erik Norrgård och till Finlands Kustfiskare. Priset för erkännande av gott arbete inom fisketurism tilldelades fiskeriguide Juha Happonen från Filpula.

Noggrannare uppgifter om de 22 experternas föredragsrubriker som ingick i Fiskveckan 2010-evenemanget kan hittas på adressen www.kalaviikko.fi. Fiskeveckan finansieras av Jord-och skogsbruksministeriet. Evenemanget med 230 deltagare organiserades av Centralförbundet för fiskerihushållning.

Tilläggsinformation:
Centralförbundet för fiskerihushållning
Vesa Karttunen
Sekreterare för fiskveckan-komittén
vesa.karttunen@ahven.net
p. 050 3850 875

Sivun alkuun


Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto alan uranuurtajalle Juha Happoselle

Vilppulalaisen Juha Happosen kova ja tinkimätön työ suomalaisen kalastusmatkailun eteen toi hänelle jälleen yhden tunnustuksen lisää. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila luovutti Juha Happoselle Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon Kalaviikko2010-tapahtumassa Turussa.

Juha Happonen on kalastusmatkailun ja kalastusopastoiminnan uranuurtajia Suomessa. Happonen aloitti päätoimisen kalastusopastoiminnan ensimmäisten ohjelmapalveluyritysten joukossa 1990-luvun puolivälissä.

Juha Happonen on kansainvälisesti Suomen tunnetuimpia kalastusoppaita ja ulkomaalaiset asiakkaat muodostavat merkittävän osan hänen asiakaskunnastaan. Yritysasiakkaat, matkailijat, matkanjärjestäjät ja median edustajat ympäri maailman ovat tutustuneet suomalaiseen järvi- ja koskiluontoon ja kalastukseen Juha Happosen opastamana. Juha on show-mies, jonka retkillä asiakas ei tylsisty, vaikka kalat olisivat tiukassa.

Juha Happosen sinnikäs työ ja menestys ovat toimineet mallina ja kannustimena monille uusille kalastusoppaille ja ohjelmapalveluyrityksille. Happosen aktiivinen toiminta kalastusmatkailun kouluttajana ja koulutuksen suunnittelijana on merkittävää. Happonen on ollut kehittämässä Suomeen kalastusoppaan ammattitutkintoa, joka on ollut merkittävä osa suomalaisen kalastusmatkailualan ammattimaistumisessa.

Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon myöntää Kalatalouden Keskusliitto kalastusmatkailussa, sen kehittämisessä ja toteuttamisessa ansioituneelle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto ry, toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965
Kalastusohjelmapalvelut Happonen ky, Juha Happonen, puh. 0400 547 098

Sivun alkuun