Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

21.12. Kalastuslupa joululahjaksi kalastajalle
21.12. Årets julklapp åt fiskaren: Fisketillstånd
17.12. Salakalastus on kieltoalueilla järjestelmällistä


Kalastuslupa joululahjaksi kalastajalle

Kalastusta harrastavalle perheenjäsenelle tai ystävälle mainio lahja pukinkonttiin on kalastuslupa seuraavalle kalavuodelle. Valtion kalastuksenhoitomaksu on noussut 22 euroon, mutta on edelleen edullinen ja kalastajaa ilahduttava lahja. Luvan saa kaiken lisäksi ostettua miltei joka paikasta ja vieläpä mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Pilkkiminen on jokamiehenoikeus ja siihen ei tarvita lupia. Jään alta tapahtuvaan verkkokalastukseen vaaditaan 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina lupa, muistuttaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson. Verkkopyyntiin tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Valtion luvan osto on nykyään mahdollista milloin vaan ja lähes mistä tahansa. Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) lisäksi lupaa myyvät netissä useat asiamiehet (www.kalakortti.com, www.kalastusluvat.net ja www.villipohjola.fi). Valtion kalastusluvan voi maksaa myös Postissa (Itella) tai sen voi hankkia R-kioskista.

Valtion kalastuksenhoitomaksu on 22 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta vuonna 2010. Kannattaa muistaa, että kalastuksenhoitomaksu ei oikeita kalastamaan virvelillä. Vapakalastukseen tarvitaan lisäksi läänikohtainen viehekalastusmaksu.

Kalastuslupa kannattaa hankkia, sillä lupamaksut palautuvat kalastajille kalaistutusten kautta entistä monipuolisimpina saaliina. Kalastuksenhoitomaksuvaroista käytetään noin kolmannes kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Sen lisäksi osa rahoitettavasta toiminnasta edistää välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa ja kalastusharrastusta. Varoja käytetään mm. kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen.

Kysy kalastusluvista ja lupavarojen käytöstä:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Årets julklapp åt fiskaren: Fisketillstånd

Fisketillstånd för år 2010 kan vara en fantastisk julgåva åt familjemedlemmar eller vänner som sysslar med fiske. Statens fiskevårdsavgift har stigit till 22 euro för nästa år, men är trots det en billig och glädjebringande gåva åt den som fiskar. Lovet kan dessutom köpas nästan var som helst och vilken tid på dygnet som helst.

Pilkfiske ingår i allemansrätten och kräver inte fisketillstånd. För att lägga nät under isen krävs det alltid tillstånd för fiskare mellan 18 – 64 år påminner Centralförbundet för Fiskerihushållnings informatör Tapio Gustafsson. För att lägga nät behöver man utöver att betala fiskevårdsavgiften även få vattenägarens lov.

Man kan betala statens fiskevårdsavgift så gott som var som helst och när som helst. Betalningen kan ske via jord- och skogsbruksministeriets egen web-butik (www.mmm.fi) eller via andra ombud (www.kalakortti.com, www.kalastusluvat.net och www.villipohjola.fi). Statens fiskevårdsavgift kan även betalas på posten (Itella) eller i R-kiosker.

Statens fiskevårdsavgift är 22 € för ett kalenderår eller 7 € för sju dagar under fiskeperioden 2010. Det är dock bra att komma ihåg att fiskevårdsavgiften inte ger en rätt att fiska med spinnspö, utan att detta även kräver det länsbaserade fiskekortet. Fiskevårdsavgiften är personlig och det är viktigt att innehavarens namn tydligt kommer fram då betalningen sker.

För fiskare lönar det sig att betala fiskevårdsavgiften eftersom intäkterna den inbringar används för att förbättra fisket. Pengarna används till exempel för utplantering av fisk vilket leder till att fångsterna blir mera varierande. Ungefär en tredjedel av medlen från fiskevårdsavgiften används för att förbättra fiskestammarnas tillstånd. Utöver det används medlen för att indirekt främja vården av fiskbestånden och för fritidsfiske. Pengarna används till exempel för att stöda intresseorganisationer inom fiskerinäringens och fiskeområdenas verksamhet.

För mera information om fisketillstånd och hur medlen de inbringar används:
Fiskeribiolog Sonja Jaari, Centralförbundet för fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Salakalastus on kieltoalueilla järjestelmällistä

Salakalastus on kaikkein järjestelmällisintä siellä missä kalastus on kokonaan kielletty. Salakalastajat ovat luoneet ovelia strategioita saadakseen toimia rauhassa. Kalastamaan lähdetään yöllä, jolloin valvojien ei uskota olevan liikkeellä.

Kokeneet salakalastajat tietävät kalastuksenvalvojien liikkeet. Salakalastajat käyvät parhailla kalapaikoilla jopa tiedusteluretkillä ilman kalastusvälineitä. Mikäli valvojia havaitaan, paikalle ei tulla. Kotkalainen kalastuksenvalvoja Niko Lehtola kertoo, että tuloksia alkoi tulla, kun ymmärrettiin ajaa auto piiloon ja mennä itsekin piiloon.

Valvojien kertomukset yöllisiltä valvontaretkiltä ovat kuin parhaista jännitysromaaneista.
- Hetken kuluttua kuulimme pimeässä juoksuaskelia ja näimme kuinka juuri tapaamamme miehet juoksivat tietä pitkin vavat ja reput heiluen, kuvailee Lehtola.

Arvokalat, kuten lohi ja taimen, nousevat syksyn tullen jokiin kutemaan. Matkalla ylös kalat törmäävät nousuesteeseen, kuten voimalaitospatoon. Patojen alapuoliset kieltoalueet ovat erittäin suosittuja salakalastusalueita ja arvokalakannat haavoittuvia.

Salakalastajien järjestelmällisyys paljastui Kalatalouden Keskusliiton vetämässä valtakunnallisessa HotSpot kalastuksenvalvontahankkeessa, jonka rahoittajana toimii Maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeessa valvottiin erityisesti kohteita joissa salakalastuksella on pitkät perinteet. Maakunnallisia valvontapaikkoja eli hotspotteja oli kaikkiaan viisi, Kymenlaaksossa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Lisää maakunnallisista HotSpot -valvontahankkeista:
projektipäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
toiminnanjohtaja Martti Puska, Kymenlaakson Kalatalouskeskus ry, puh. 040 5680 951
toiminnanjohtaja Tomi Ranta, ProAgria Häme ry Hämeen kalatalouskeskus, puh. 040 747 7446
toiminnanjohtaja Timo Meronen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry, puh. 0400 735 286
kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry, puh. 050 5500 778
toiminnanjohtaja Pasi Korhonen, Kainuun Kalatalouskeskus ry, puh. 044 0946 557

Sivun alkuun


26.11. Kalavesien omistajat: Kalastusalueita ei saa hävittää vaan ne pitää uudistaa
26.11. Fiskevattenägarna: Fiskeområdena får ej försvinna, de bör förnyas


Kalavesien omistajat: Kalastusalueita ei saa hävittää vaan ne pitää uudistaa

Kalastuslain uudistamisen yhteydessä kalatalousalan välitason organisaation, kalastusalueiden, tarpeellisuus on joutunut kyseenalaiseksi. Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous pitää kalastusalueiden merkitystä jatkossa nykyistä suurempana. Tämä edellyttää kuitenkin suunnitelmallista kalastusalueiden kehittämistyötä.

Kalastuslain laaja uudistustyö on meneillään. Tässä yhteydessä kalatalouden organisaatioihin kohdistuu huomattavia muutospaineita. Valmistelutyön edetessä on esitetty useita organisaatiomalleja, joista on poistettu yksittäisten henkilöiden ja viranomaisten välinen taso, kalastusalueet. 1980-luvulla perustetut kalastusalueet vastaavat alueensa kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelusta. Niillä on ollut myös kalastuksen järjestämiseen liittyvää julkista valtaa.

Kalatalouden Keskusliitto on edustajakokouksessaan pohtinut alan organisaatioiden kehittämistä. Keskusliitto katsoo, että kalastusalueita ei pidä lopettaa, vaan niitä on kehitettävä. Kalastusalueiden lukumäärää on syytä vähentää nykyisestä 225 kappaleesta sekä niille on annettava lisää vastuuta ja työkaluja toimia alueillaan todellisina kalastuksen suunnittelijoina ja ohjaajina.

Kaikkien kalastusalueiden tulee kyetä uudistuksen jälkeen toimimaan laadukkaasti ja perustuslain vaateet täyttäen. Uudistettuja kalastusalueita tarvitaan entistä selkeämmin juuri nyt, kun kalatalouden sektoriviranomaiset liuotetaan uusiin ELY-keskuksiin. Kalastusalue toteuttaa päätöksenteon läheisyysperiaatetta ja sillä on kalastajien ja kalavesien omistajien luottamus.

Jos kalastusalueet poistetaan, kalastuksen järjestämisasioissa palataan 1950-luvulle ja edellytykset tehdä suunnitelmallista kalataloutta heikentyvät. Vetovastuu jää yksittäisille vesienomistajille. Vaikka vesienomistajilla edelleen pitää olla lähtökohtainen päätöksenteko-oikeus oman vesialueen kalastusasioissa, on vedenomistaja suunnitteluyksiköksi usein liian pieni.

Lisätietoja kalastuslakiuudistuksesta ja kalastusalueista:

Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 507 832
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Fiskevattenägarna: Fiskeområdena får ej försvinna, de bör förnyas

I samband med revideringen av fiskelagen har man ifrågasatt behovet av det organisatoriska mellanskiktet, fiskeområdena, i fiskeribranschen. Centralförbundet för fiskerihushållnings representantmöte anser dock att fiskeområdena i framtiden kommer att få en allt viktigare roll. Det förutsätter dock att en målinriktad utveckling av fiskeområdena sker.

En omfattande revidering av fiskelagen är på gång. I samband med den, riktas ett stort förändringstryck mot alla organisationer inom fiskerinäringen. Under förarbetets gång har flera organisationsmodeller förts fram. I flera av dessa har skiktet mellan den enskilda individen och myndigheterna, fiskeområdena, avskaffats. Fiskeområdena, som infördes på 1980-talet, ansvarar för nyttjandet och planerandet av fiskevattnena inom sina verksamhetsområden. De har även haft makt att besluta om organiseringen av fiske.

Centralförbundet för fiskerihushållning har på sitt representatnmöte överlagt hur fiskeribranchens organisation skall utvecklas. Centralförbundet anser att man inte bör avskaffa fiskeområdena, utan att dessa skall utvecklas. Antalet fiskeområden bör skäras ner från dagens 225 områden, och därtill bör de få mera ansvar och resurser för att verkligen kunna fungera inom sina verksamhetsområden som planerare och handledare för fiske.

I framtiden bör alla de reviderade fiskeområdena sträva efter att fungera förträffligt och uppfylla sina grundlagstadgade plikter. Betydelsen av förnyade fiskeområden är framträdande just idag, då fiskerinäringens sektorsmyndighet upplöses i de nya närings-, trafik- och miljöcentralerna. Fiskeområdena baserar sig på en princip av lokal bestämmanderätt och de åtnjuter såväl fiskarnas som vattenägarnas förtroende.

Ifall fiskeområdena avskaffas, återgår fisket till en organisatorisk nivå vi hade på 1950-talets och förutsättningarna för en planlagd fiskerinäring försvagas. Huvudansvaret lägges på den enskilde vattenägaren. Även om utgångspunkten bör vara att vattenägarna har rätt att besluta om ärenden som angår deras egna vattenområden, är den enskilde vattenägaren ofta en för liten enhet för att effektivt kunna sköta planeringen av vattenområdena.

För mera information angående förnyandet av fiskelagen och fiskområdena kontakta:

Avdelningschef Risto Vesa tel. 0400 507 832
Informatör Tapio Gustafsson tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


01.10. Terveellistä ja hyvää Stadin silakkamarkkinoilta
01.10. Ät dig frisk på Helsingfors strömmingsmarknad


Terveellistä ja hyvää Stadin silakkamarkkinoilta

Silakkaa on sunnuntaista alkaen tarjolla runsaasti Helsingin silakkamarkkinoilla. Silakan ja muun kalan syöminen on terveellisempää kuin syömättä jättäminen. Kala sisältää runsaasti proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja. Kaiken lisäksi kalan sisältämät rasvat ovat erityisen terveellisiä, koska ne sisältävät runsaasti omega-3 rasvahappoja.

Tulevana viikonloppuna Kolera-allas ja Kauppatori täyttyvät jälleen kalastajien veneistä ja myyntikojuista. Vuodesta 1743 järjestetyt Helsingin silakkamarkkinat tuovat kalastajat sunnuntaista alkaen Kauppatorin laidalle. Järjestyksessään 267. silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina 4.10. ja jatkuvat seuraavaan lauantaihin 10.10. saakka.

Kolmisenkymmentä alusta tulee entiseen tapaan markkinoille ja rannalla on myyntikojuja lähes saman verran. Silakkaa ja kilohailia on rannikolla runsaasti ja kalastajilla on ollut hyvin raaka-ainetta maustekaloihin. Herkullista ja terveellistä kalaa on siis tarjolla kaikille sitä haluaville. Parhaat kalaherkut viedään kalastajien tiskeiltä jo ensimmäisinä päivinä.

Avajaispäivä tarjoaa ohjelmaa koko perheelle. Perinteitä noudattaen ylipormestari Jussi Pajunen avaa silakkamarkkinat klo 11. Päivän ohjelman lomassa Sami Garam tarjoaa yleisölle vinkkejä silakkaruuan valmistamiseen. Päivän ohjelman päättää silakkatuotteiden palkitseminen klo 15, jolloin raati palkitsee vuoden parhaat maustekalat ja vuoden silakkayllätykset.

Kalatalouden Keskusliitto on paikalla markkina-alueella infopisteellään, jossa voi tutustua akvaariossa uiviin kaloihin sekä saada tietoa niin kalan terveellisyydestä, kaloista, kalastuksesta kuin silakkamarkkinoistakin.

Lisätietoa silakkamarkkinoista ja silakoista Kalatalouden Keskusliitolta:
Suomeksi: Tapio Gustafsson, (09) 6844 5914, 044 2866 701 (paikalla sunnuntaina)
Ruotsiksi: Jenny Fredrikson, (09) 6844 5918, 0400 234 780 (paikalla sunnuntaina)

Sivun alkuun


Ät dig frisk på Helsingfors strömmingsmarknad

Fisk innehåller rikligt med protein, vitaminer och mineraler. Till och med fettet som fisken innehåller är hälsosamt, för det innehåller rikligt med omega-3 fettsyror.

Inkommande veckoslut fylls Kolerabassängen och Salutorget igen av fiskebåtar och försäljningsstånd. Den i ordningen 267:e strömmingsmarknaden inleds på söndagen den 4.10 och avslutas därpå följande lördag, den 10.10.

Tidigare år har ca 30 båtlag varit på plats och man beräknar att antalet kommer att vara ungefär det samma i år. Därtill finns det ungefär lika många försäljningsstånd uppe på torra land. Det finns alltså gott om god och hälsosam fisk till salu. De bästa prisbelönta delikatesserna säljer vanligtvis slut redan under första dagen.

Öppningsdagen bjuder på underhållning för hela familjen. Överborgmästare Jussi Pajunen öppnar strömmingsmarknaden kl. 11 och dagens program avslutas kl. 15.30 då de bästa strömmingsprodukterna prisbelönas. En smakjury utser de bästa produkterna i tävlingsserierna årets kryddfisk och årets strömmingsöverraskning.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats med ett eget informationsstånd. Vid ståndet kan man bekanta sig med olika fiskarter i ett akvarium och få svar på frågor om hälsofördelar med fisk, fiske och strömmingsmarknaden.

Ytterligare information om strömmingsmarknaden och strömming från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
På svenska: Jenny Fredrikson, (09) 6844 5918, 0400 234 780 (på plats på söndag)
På finska: Tapio Gustafsson, (09) 6844 5914, 044 2866 701 (på plats på söndag)

Sivun alkuun


26.08. Bongaappa fisu
25.08. Valtakunnallinen Kalastuspäivä Helsingin Ruoholahdessa
25.08. Nationella Fiskedagen i Gräsviken i Helsingfors
25.08. ”Bongaa Fisu” Valtakunnallisena Kalastuspäivänä
25.08. ”Bonga fisk” på Nationella Fiskedagen


Bongaappa fisu

Kalastus on hauska ja antoisa luontoharrastus. Ja se on myös semmoinen laji, että kotiin voi vielä saalista pataan pantavaksi. Tavallisimmat saaliskalat ovat raitapaita ahven ja vesien vihertiikeri eli hauki. Särkikaloistakin saa soppaa ja savukalaa.

Kaloja voi pyytää myös bongausmielessä eli yrittää saada pyydettyä niin monta lajia kuin mahdollista. Kalabongarit laskevat eliksiä eli elämänpinnoja, siis kuinka monta kalalajia saa pyydetyksi kalastusuransa aikana. Vuosipinnojen kerääminen on yksi kokeilun arvoinen vaihtoehto. Hyvin vähällä vaivalla Suomen vesistöistä saa pyydettyä 10 eri kalalajia. Saadakseen 20 lajia vuodessa joutuu jo vähän pinnistelemään ja yli 30 kalalajia vuodessa on jo tosi urakka.

Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraat helposti ahvenen, särjen, lahnan, pasurin tai vaikka kiisken. Virvelin ja muutaman uistimen avulla voit kartuttaa lajilistaasi hauella, kuhalla ja taimenella. Talvella jääaikaan pilkki on oiva työkalu kalojen bongauksessa, pilkkiin ottavat siika ja made.

Suomessa on kaikkiaan tavattu 100 kalalajia. Vakituisesti vesissämme luuraa 70 kalalajia, joten bongattavaa riittää. Kokeilepa saada tuttujen kalalajien lisäksi ongenkoukkuun vaikkapa törö, kirjoeväsimppu, mustatokko, mutu. Ovat aika erikoisen näköisiä otuksia.

Kalabongaus sopii erinomaisesti kaveriporukan leikkimieliseen kisailuun tai koko perheen yhteiseen ulkona oloon. Kerätkää porukka kokoon, lähtekää kalaretkelle lähimmälle järven tai meren rannalle ja katsokaa kuka nappaa eniten kalalajeja retken aikana.

Kireitä ja siimoja!

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965
toiminnanjohtaja Jarmo Mononen, Pohjois-Savon kalatalouskeskus, puh. 0400 373 072
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Puhereferaatti Valtakunnallisen Kalastuspäivän valtakunnallisessa avaustilaisuudessa Kuopion Valkeisella keskiviikkona 26.8.2009 klo 9.00

Sivun alkuun


Valtakunnallinen Kalastuspäivä Helsingin Ruoholahdessa

Valtakunnallisen Kalastuspäivän Helsingin tapahtuma järjestetään Ruoholahden kanavan rannalla keskiviikkona 26. elokuuta. Tapahtumaan on tulossa runsaasti koululaisia Helsingistä ja Espoosta. Kalastuspäivän teemana on ”Bongaa Fisu”.

Valtakunnallisen Kalastuspäivän Helsingin tapahtumassa lapset tutustuvat kalojen bongauksen eli onginnan lisäksi eri kalalajeihin ja pyyntimenetelmiin, kalan oikeaoppiseen käsittelyyn, kalastuksenvalvojan työhön, ammattikalastajan välineisiin sekä kala- ja rapututkimukseen. Lisäksi meripelastusalus Nihdin henkilöstö kertoo koululaisille vesiturvallisuudesta.

Tapahtuma on suunnattu koululaisille klo 9–15, minkä jälkeen tapahtuma on avoinna kaikille kaloista ja kalastuksesta kiinnostuneille klo 18 saakka. Kanavan oman kalalajiston lisäksi paikalta voi saada onkikokoista kirjolohta, jota on istutettu tilaisuutta varten.

Valtakunnallista Kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Päivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö, kalastusvälineyritykset ja Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoa Ruoholahden tapahtumasta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), puh. (09) 6844 5912, 044 2866 701.
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), puh. (09) 2289 1314, 050 525 7806.
Ylitarkastaja Roni Selén, Maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 160 527 26.

Sivun alkuun


Nationella Fiskedagen i Gräsviken i Helsingfors

Nationella Fiskedagens Helsingforsevenemang ordnas på Gräsvikskanalens strand onsdagen den 26 augusti. Till evenemanget väntas ett stort antal skolelever från Helsingfors och Esbo. Fiskedagens tema är ”Bonga Fisk”.

På Nationella Fiskedagens Helsingforsevenemang får barnen förutom fiskbongning, dvs. mete, bekanta sig med olika fiskarter och fångstmetoder, hur man rensar och hanterar fisk, fiskeövervakarens arbete, yrkesfiskarens redskap och fisk- och kräftforskning. Dessutom berättar sjöräddningsfartyget Nihtis besättning om sjösäkerhet för skoleleverna.

Evenemanget är riktat till skolelever kl. 9-15, varefter evenemanget fram till kl. 18 är öppet för alla som är intresserade av fisk och fiske. Förutom kanalens egna fiskbestånd finns möjlighet att meta regnbågsforell, som satts ut enkom för evenemanget.

Den Nationella Fiskedagen arrangeras årligen den sista onsdagen i augusti. Den Nationella Fiskedagen arrangeras av riksdagens fiskeklubb, Jord- och skogsbruksministeriet, Centralförbundet för Fiskerihushållning och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Fiskeribranschens tidningar, fiskeredskapsbranschen och Sällskapet för Främjandet av Fisketurism i Finland fungerar som samarbetsparter. Dagen finansierias med Jord- och skogsbruksministeriets fiskevårdsmedel.

Tilläggsuppgifter om evenemanget, regionala evenemangplatser och kontaktpersoner:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net/svenska), tfn (09) 6844 5912, 044 2866 701,
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralförbund (www.vapaa-ajankalastaja.fi), tfn (09) 2289 1314, 050 525 7806,
Överinspektör Roni Selén, Jord- och skogsbruksministeriet, tfn (09) 1605 2726.

Sivun alkuun


”Bongaa Fisu” Valtakunnallisena Kalastuspäivänä

Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana 26. elokuuta on ”Bongaa Fisu”. Erityisesti koululaisille suunnatun tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret hauskan harrastuksen kautta monipuoliseen kalastoomme.

Valtakunnallista Kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Lapsille suunnattuja kalastustapahtumia järjestetään yli 40 paikkakunnalla. Tänä vuonna valtakunnallinen päätapahtuma pidetään loistavissa olosuhteissa Kuopion Valkeisenlammen rannalla.

Kalastuspäivän tapahtumien sisältö vaihtelee paikkakunnittain. Kalastamisen lisäksi lapset tutustuvat eri kalalajeihin, kalan käsittelyyn, erilaisiin pyyntimenetelmiin, kalaruokiin, ammattikalastukseen ja kalatutkimukseen.

Päivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö, kalastusvälineyritykset ja Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoa tapahtumasta, maakunnallisista tapahtumapaikoista ja yhteyshenkilöistä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), puh. (09) 6844 5912, 044 2866 701.
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), puh. (09) 2289 1314, 050 525 7806.
Ylitarkastaja Roni Selén, Maa- ja metsätalousministeriö, puh. (09) 160 527 26.

Sivun alkuun


”Bonga fisk” på Nationella Fiskedagen

Temat för den Nationella Fiskedagen den 26 augusti är ”Bonga Fisk”. Dagen riktar sig speciellt till skolelever och målsättningen är att barn och ungdomar ska få bekanta sig med våra inhemska fiskarter och fiske som hobby.

Den Nationella Fiskedagen arrangeras årligen den sista onsdagen i augusti. Evenemang som riktar sig till barn ordnas på över 40 orter. I år ordnas huvudevenemanget under utmärkta förhållanden i Kuopio.

Innehållet i Fiskedagens evenemang varierar mellan olika orter. Barnen får, förutom själva fiskandet, bekanta sig med olika fiskarter, rensning och hantering av fisk, olika fångstmetoder, fiskrätter, yrkesfisket och fiskforskning.

Den Nationella Fiskedagen arrangeras av riksdagens fiskeklubb, Jord- och skogsbruksministeriet, Centralförbundet för Fiskerihushållning och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Fiskeribranschens tidningar, fiskeredskapsbranschen och Sällskapet för Främjandet av Fisketurism i Finland fungerar som samarbetsparter. Dagen finansierias med Jord- och skogsbruksministeriets fiskevårdsmedel.

Tilläggsuppgifter om evenemanget, regionala evenemangplatser och kontaktpersoner:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net/svenska), tfn (09) 6844 5912, 044 2866 701,
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralförbund (www.vapaa-ajankalastaja.fi), tfn (09) 2289 1314, 050 525 7806,
Överinspektör Roni Selén, Jord- och skogsbruksministeriet, tfn (09) 1605 2726.

Sivun alkuun


28.07. Merkityt ankeriaat lentävät Suomeen istutettaviksi
28.07. Märkta ålar flygs till Finland för utsättning
17.07. Haastava ja laadukas ravustuskausi alkaa
07.07. Ravustaja – huolehdi ravun ja ravustuksen laadusta


Merkityt ankeriaat lentävät Suomeen istutettaviksi

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 117 500 ankeriaanpoikasta. Uutta on että ankeriaan poikaset ovat merkitty, jotta niiden elämää pystytään paremmin seuraamaan.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomi laati muiden EU-maiden joukossa viime vuonna oman kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman. Suomessa ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa.

Istutuksiin käytetyt ankeriaat on pyydetty Severnjoesta Englannista ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja gramman painoisia. Vuonna 2006 pyydetty suomenennätysankerias painoi 4,146 kiloa ja ikää sillä oli 39 vuotta.

Merkinnät antavat tietoa ankeriaiden elämästä ja liikkeistä

Ensimmäistä kertaa sitten 1800-luvulla alkaneiden istutusten ankeriaat on merkitty. Ankeriaat on kylvetetty kaksi kertaa strontiumkloridissa, mistä jää merkki ankeriaan kuuloluuhun eli otoliittiin.

Istutettavat ankeriaat tulevat pyyntikokoon noin viidessä vuodessa, jolloin niitä voidaan merkintöjen avulla alkaa seurata. Seurannassa saadaan selville istutettujen poikasten osuus koko kannasta. Lisäksi saadaan tietoa ankeriaan kutuvaelluksesta. Ankeriaat elävät vesissämme noin 20 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle keskiviikkona 29.7. noin kello 12.10. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin istutusvesiin.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
osastopäällikkö Kari Kilpinen, puh. 050 3368 715
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh (09) 6844 5914, 044 2866 701

Alueelliset istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:

Pro Agria Hämeen kalatalouskeskus, 11000 kpl, Janne Ruokolainen p. 040 7092 485
Ålands landskapsregering, 5000 kpl, Ålands Fiskodling p. 018-45340
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, 18000 kpl, Jari Hagman p. 044 5092 461
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto, 14000 kpl, Teemu Tast p. 0500 253 261
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 2000 kpl, Aarno Karels p. 040 5171 785
Kymenlaakson kalatalouskeskus, 4000 kpl, Kari Jokinen p. 0400556 598
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 21000 kpl, Erkki Virtanen p. 0400 460 879
Nylands Fiskarförbund, 6000 kpl, Christian Lindén p. 040 3542 317
Kaakkois-Suomen TE-keskus, 33500 kpl, Mikko Malin p. 040 7171 298
Pirkanmaan kalatalouskeskus, 3000 kpl, Päivi Pyyvaara p. 0500 760 953

Sivun alkuun


Märkta ålar flygs till Finland för utsättning

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det sammanlagt 117 500 ålyngel i Finland. Nytt för i år är att ålarna är märkta för att man framöver ska kunna undersöka deras liv och leverne.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet, men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har gått kraftigt nedåt och ifjol utarbetade Finland, liksom övriga EU-länder, en ålförvaltningsplan. I Finland är ålförekomsterna numera helt beroende av utsättningar.

De ålar som nu utplanteras har fångats i floden Severn i England och hållits i karantän i Sverige. Ålynglen är ca 10 cm långa och väger ungefär ett gram. År 2006 fångades den största ålen hittills i Finland. Den vägde 4,146 kg och var 39 år gammal.

Märkning ska ge info om ålens liv och leverne

För första gången någonsin, sedan de första ålarna sattes ut på 1800-talet, har man märkt dem. Ålarna har badats två gånger i strontiumklorid, vilket lämnar spår i ålens hörselstenar.

De utplanterade ålarna når fångststorlek efter ca fem år, varefter det med hjälp av märkningarna blir möjligt att följa upp ålbeståndet. Genom uppföljning kan man bland annat få reda på hur mycket av beståndet som består av sättfisk. Märkningen kan också ge information om ålens lekvandring. Ålen lever ca 20 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält onsdagen den 29 juli cirka klockan 12.10. Efter ankomst fortsätter transporten med bil runt om till utsättningssvattnen i södra Finland.

Tilläggsuppgifter om importen och utsättningarna av ål från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tfn (09) 6844 5922, 040 5960 808
informatör Tapio Gustafsson, tfn (09) 6844 5914, 044 2866 701

Utsättningar per region och kontaktpersoner:

Pro Agria Hämeen kalatalouskeskus, 11 000 st, Janne Ruokolainen tfn 040 7092 485
Ålands landskapsregering, 5 000 st, Ålands Fiskodling tfn 018-45340
Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, 18 000 st, Jari Hagman tfn 044 5092 461
Södra Finlands Havsfiskarförbund, 14 000 st, Teemu Tast tfn 0500 253 261
Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, 2 000 st, Aarno Karels tfn 040 5171 785
Kymenlaakson kalatalouskeskus, 4 000 st, Kari Jokinen tfn 0400556 598
Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, 21 000 st, Erkki Virtanen tfn. 0400 460 879
Nylands Fiskarförbund, 6 000 st, Christian Lindén tfn 040 3542 317
Sydöstra Finlands TE-central, 33 500 st, Mikko Malin tfn 040 7171 298
Pirkanmaan kalatalouskeskus, 3 000 st, Päivi Pyyvaara tfn 0500 760 953

Sivun alkuun


Haastava ja laadukas ravustuskausi alkaa

Ensi viikolla rapuja saa taas pyytää. Etelä-Suomen vesissä täplärapukannat ovat vahvistuneet ja koko maassa jokirapukannat pysyneet suunnilleen ennallaan. Alkukesän kylmät ja vaihtelevat ilmat enteilevät normaalia rapusaalista ja jäämme odottelemaan vajaan 6 miljoonan ravun saalista. Saalista noin miljoona rapua on jokirapuja.

Jokavuotisena haasteena on kasvavan täplärapusaaliin markkinointi. Suomalaisessa rapukaupassa on kaupparavun laadulla ja uusilla raputuotteilla yhä tärkeämpi merkitys rapusaaliin määrän ja ravun hinnan lisäksi. Täplärapusaaliin kasvaminen ja mm. rapuruton vaikutus ravun laatuun lisää kaupparavun korkean laadun merkitystä ja antaa mahdollisuuden tuotekehitykselle. Markkinoita voidaan kehittää esimerkiksi Suomessa kehitetyn rapujen kuorimislaitteen kaltaisten innovaatioiden avulla. Myös uusien raputuotteiden, kuten savustetun ravun, kehittely voi laajentaa ravun markkinoita. Suurien rapumäärien kauppa on myös muuttanut rapukaupan perustetta kappalekaupasta kilokaupan suuntaan.

Tänä vuonna on tietoomme tullut neljä rapukuolemaa, jotka voivat olla rapuruton aiheuttamia: kaksi Pohjois-Savosta ja yksi Keski-Suomesta sekä yksi Pirkanmaalta. Ravustajan tulee huolehtia siitä, ettei levitä rapuruttoa. Rapumertoja tulisi käyttää vain yhdessä vesistössä ja ne on desinfioitava ennen siirtoa uusiin rapuvesiin. Muusta kuin ravustusvedestä pyydystetyt syötit on desinfioitava esimerkiksi pakastamalla. Myös ravustuksen jälkeen on oltava tarkkana, sillä rapuja ei saa sumputtaa muussa kuin pyyntivedessä, ei lyhyttäkään aikaa. Tietoa rapurutosta ja pyydysten desinfioinnista: www.rapurutto.net

Ravustuskausi alkaa tiistaina, 21.7., klo 12 ja päättyy lauantaina, 31.10., klo 24.

Ravustusluvat: valtion kalastuksenhoitomaksu (18–64-vuotiaat, 20 €/vuosi tai 6 €/7 vuorokautta) ja kaikilta vesialueen omistajan, esim. osakaskunnan myymä lupa. Luvan hinta vaihtelee.

Lisätietoja antavat:
Japo Jussila, Raputietokeskus, puh. 040 5428 982
Kari Kilpinen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3368 715

Ravustuksen ja rapukaupan laatukäsikirja LaatuRapu löytyy osoitteesta www.ahven.net ja www.laaturapu.net

Sivun alkuun


Ravustaja – huolehdi ravun ja ravustuksen laadusta

Rapukauppaan ja ravustukseen liittyviä laatukriteereitä on esitetty juuri ilmestyneessä LaatuRapu -käsikirjassa. Kirjassa esitetyt laatukäytännöt voidaan ottaa käyttöön koko rapukaupassa ja ravustuksessa. Kalatalouden Keskusliitto ja Raputietokeskus suosittelevat, että laatukriteerit otettaisiin rapukaupassa mahdollisimman laajalti käyttöön.

Ravustajien on varottava rapuruton sekä kalatautien leviämistä syöttien mukana.

Rapukauppaan ja ravustukseen liittyviä laatukriteereitä on esitetty juuri ilmestyneessä LaatuRapu -käsikirjassa. Kaupattavien rapujen tulisi olla hyvälaatuisia niin, että niiden molemmat sakset ovat tasakokoiset ja raajat muutenkin ovat ehjät, ravut ovat puhtaita ja niiden kuori on ehjä ja kova. Tällaiset ravut ovat perinteisesti kuuluneet ykkösluokkaan ja muu osa saaliista on ollut kakkosluokan rapuja. LaatuRapu -käsikirjassa esitellään myös rapujen kilokaupan hinnoitteluperusteita.

Ravustajan tulisi huolehtia myös siitä, ettei syöttien välityksellä levitetä rapuruttoa. Jos syöttikalat ravustetaan toisesta järvestä, tulee ne pakastaa ennen käyttöä. Merialueelta pyydettyä kalaa ei saa käyttää syöttinä, sillä vaarana on kalatautien siirtäminen merivedestä järviin. On huomattava, että merialueella käsitetään myös ne sisävedet, lähinnä jokialueet, joihin vaelluskalat nousevat. Rapupyydyksiä tulisi aina käyttää vain yhdessä ravustusjärvessä tai -joessa. Jos pyydyksiä siirretään, niin ne tulee desinfioida ennen toiseen järveen viemistä.

Ravustuskausi lähenee. Parin viikon kuluttua rapuja saa taas pyytää. Etelä-Suomen vesissä täplärapukannat ovat vahvistuneet ja koko maassa jokirapukannat pysyneet suunnilleen ennallaan. Alkukesän viileät ilmat enteilevät hyvien rapusaaliiden siirtyvän myöhempään kesään ja saaliista odotetaan viimevuotista parempaa.

Ravustusmääräykset koskevat jokirapua ja täplärapua. Ravustuskausi alkaa tiistaina 21.7. klo 12 ja päättyy lauantaina 31.10. klo 24. Ravustukseen tarvitaan seuraavat luvat: kalastuksenhoitomaksu (18-64 -vuotiaat; 20 €/vuosi tai 6 €/7 vuorokautta) ja kaikilta vesialueen omistajan (usein osakaskunta) myymä lupa. Luvan hinta vaihtelee.

Lisätietoja antavat:
Kari Kilpinen, Kalatalouden Keskusliitto (puh. 050 3368715)
Japo Jussila, Raputietokeskus (puh. 040 5428982)

LaatuRapu. Ravustuksen ja rapukaupan käsikirja. www.ahven.net ja www.laaturapu.net

Sivun alkuun


17.06. Parhaat kalapaikat tarkkaan valvontaan tänä kesänä
12.06. Kalastusluvalla lisää elämyksiä
09.06. Uusi LaatuRapu -opas auttaa parantamaan ravun laatua


Parhaat kalapaikat tarkkaan valvontaan tänä kesänä

Kesä on kalastuksen kulta-aikaa. Luvallisen kalastajan on helppo olla huoleton, mutta luvattomien on syytä olla varpaillaan. HotSpot hankkeen kalastuksenvalvojat rantautuvat kaikkein ”parhaimmille” kalapaikoille tänä kesänä.

Kalatalouden Keskusliitto on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa käynnistänyt mittavan kalastuksenvalvontahankkeen, jonka yhtenä tarkoituksena on tehostaa valvontaa erityisesti siellä missä arvokalakantoja voidaan helpoimmin vahingoittaa, kuten patojen läheisyydessä. Paikkoja kutsutaan HotSpot kohteiksi, kertoo hanketta vetävä järjestöpäällikkö Risto Vesa.

HotSpot kohteita on Kymijoella, Pielisjoella, Hämeessä, Kainuussa ja Keski-Suomessa. Keski-Suomen HotSpot kohteena on Laukaan Kuhankoski. Koski on Jyväskylän seudulla tunnettu ja suosittu salakalastuspaikka. Kuhankoski sijaitsee Äänekosken reitillä, jonne tehdään Äänekosken paperitehtaiden velvoitteella taimenistutuksia ja salakalastus on erityisen vilkasta istutusaikaan. Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Timo Merosen mukaan valvonnan oikea ajoitus onkin oikean paikan lisäksi olennainen osa HotSpot hanketta.

Kalastuksenvalvojien koulutus on tärkeä osa HotSpot hanketta. Hankkeeseen valittujen kohteiden valvonta on vaativaa, sillä salakalastus on hyvin tietoista ja pitkälle vietyä. Valvontaan osallistuvat kalastuksenvalvojat kokoontuvat keskikesällä yhteiseen koulutustilaisuuteen, jossa pohditaan keinoja normaalia vaikeampien valvontatilanteiden ratkaisemiseksi.

Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoja kalastuksenvalvonnasta ja HotSpot hankkeesta:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Toiminnanjohtaja Timo Meronen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus, puh. 0400 735 286

Sivun alkuun


Kalastusluvalla lisää elämyksiä

Valtion kalastuslupia saa tällä hetkellä ostettua jo miltei joka paikasta ja vieläpä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Luvat kannattaa hankkia, sillä lupamaksut palautuvat kalastajille kalaistutusten kautta entistä monipuolisimpina saaliina.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia ja niihin ei tarvita lupia. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina luvan, muistuttaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson. Viehekalastusta harrastavan 18–64-vuotiaan tulee maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekelastusmaksu. Muuhun kalastukseen, kuten verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Valtion lupien osto on nykyään mahdollista milloin vaan ja lähes mistä tahansa. Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) lisäksi lupia myyvät netissä useat asiamiehet (www.kalakortti.com, www.kalastusluvat.net ja www.villipohjola.fi). Valtion kalastusluvat voi maksaa vanhaan tapaan myös Postissa (Itella) tai ne voi hankkia R-kioskista.

Valtion kalastuksenhoitomaksu on 20 € kalenterivuodelta tai 6 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Läänikohtainen viehekalastuslupa maksaa 29 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäivästä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Kalastuksenhoitomaksuvaroista käytetään noin kolmannes kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Sen lisäksi osa rahoitettavasta toiminnasta edistää välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa ja kalastusharrastusta. Varoja käytetään mm. kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen.

Kysy kalastusluvista ja lupavarojen käytöstä:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Uusi LaatuRapu -opas auttaa parantamaan ravun laatua

Rapu on herkästi pilaantuva elintarvike. Kauppaan ja omaan käyttöön tarkoitettuja rapuja on käsiteltävä oikein. LaatuRapu on uusi ravustuksen ja rapukaupan käsikirja, jonka toivotaan edistävän korkealaatuisten rapujen tuottamista myyntiin ja lisäävän luottamusta rapukauppaan.

LaatuRapu -oppaassa käydään läpi ravun käsittelyn kaikki vaiheet saaliista ruokapöytään. Oppaassa esitetään kaupattavien rapujen kokoluokitus sekä mallit ravun kappalehinnan muuttamiseksi kilohinnaksi ja kilokaupan perusteet. Rapusaaliin kasvaessa on rapujen kilokauppa herättänyt keskustelua erityisesti täpläravun osalta.

Käsikirja on Raputietokeskuksen, Kuopion yliopiston ja Kalatalouden Keskusliiton yhteishanke, johon on saatu EU-rahoitusta. Käsikirjaa on jaettu alkutuottajille ja siitä löytyy nettiversio osoitteista www.ahven.net sekä www.laaturapu.net.

Lisätietoja laadukkaista ravuista antavat:
Kari Kilpinen, Kalatalouden Keskusliitto, puh 050 3368 715
Japo Jussila, Raputietokeskus, puh. 040 5428 982

Sivun alkuun


20.05. Kalabongauksen yleisin laji oli ahven
20.05. Mest abborrar då det tävlades i fiskbongning
16.05. Kalamarkkinaa ja -maratonia Kotkassa
15.05. Bongaa Fisu haastaa kalastajat kisaan
15.05. Alla ut och bonga fisk!
08.05. Kalabongauskisa haastaa kalastajat
08.05. Fiskbongningstävling utmanar fiskare
04.05. Kalastuslain suunnittelun kiemuroita selvitettiin Rovaniemellä


Kalabongauksen yleisin laji oli ahven

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn valtakunnalliseen kalabongauskisaan ilmoitettiin kalansaaliita ympäri Suomen. Ahven oli odotetusti yleisin kalalaji. Erikoisin laji oli piikkimonni. Eri kalalajeja bongattiin 22. Kalabongauksen tulokset ovat nähtävillä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu

Koko Suomen kalabongaus käytiin 16. ja 17.5. samaan aikaan Helsingin ja Kotkan Kalamaraton kisojen kanssa. Pyytämänsä kalalajit saattoi ilmoittaa bongauskisaan osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Nettiin saapui kaikkiaan 48 ilmoitusta. Eteläisimmät ilmoitukset tulivat Helsingistä ja pohjoisimmat Kuusamosta. Bongattuja lajeja koko kisassa oli 22. Suurin yksittäisen kalastajan saalis oli 12 kalalajia.

Kalabongauksen yleisin kalalaji oli odotusten mukaan ahven. Yli 70 % kalastajista oli saanut saaliikseen ahvenen. Ahventen pyyntiin käytettiin useimmiten mato-onkea. Seuraavaksi yleisimmät kalalajit olivat särki ja hauki. Bongauskisan erikoisin kalalaji oli piikkimonni.

Saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvottiin kolme kotimaisia vieheitä sisältävää kalastustarvikesettiä. Onnettaren suosikkeja olivat Aarno Lamppu Saarijärveltä, Osmo Väisänen Kajaanista ja Riku Koponen Kangasalalta. Lahjoittajina olivat Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Rapala.

Lisätietoja kalabongauskisasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5922, 040 5960 808

Kalabongaus liittyy Valtakunnalliseen kalastuspäivään, jota vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona 26.8. Lapsille ja koululaisille suunnatun tapahtuman teemana on tänä vuonna Bongaa Fisu. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Sivun alkuun


Mest abborrar då det tävlades i fiskbongning

Den första nationella tävlingen i fiskbongning gick av stapeln förra helgen. Som förväntat var abborren den allmännaste fisken. Den ovanligaste arten som anmäldes till tävlingen var en dvärgmal. Totalt bongades 22 fiskarter. Resultaten från tävlingen finns på internetsidan www.ahven.net/bongaafisu

Den första nationella tävlingen i fiskbongning gick av stapeln den 16:e och 17:e maj, samtidigt som man i Helsingfors och Kotka tävlade i fiskmaraton. Fiskarna kunde anmäla sina fångster på internetsidan www.ahven.net/bongaafisu.

Totalt inkom 48 anmälningar, från Helsingfors i söder till Kuusamo i norr. Sammanlagt bongades 22 arter. Den flitigaste fiskaren fick ihop 12 arter.

Som förväntat var abborren den allmännaste fisken, över 70 % av fiskarna hade bongat en abborre. De flesta abborrarna kom på traditionellt metspö. De näst vanligaste arterna var mört och gädda. Den ovanligaste arten som bongades var en dvärgmal.

Bland alla fiskare som anmält sin fångst utlottades tre fina inhemska fiskeredskapsset. Fru Fortuna log mot Aarno Lamppu från Saarijärvi, Osmo Väisänen från Kajana och Riku Koponen från Kangasala. Redskapen har donerats av Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin och Rapala.

Tilläggsuppgifter:
Centralförbundet för Fiskerihushållning, fiskeribiolog Malin Lönnroth tel. (09) 6844 5922, 040 5960 808
Centralförbundet för Fiskerihushållning, informatör Tapio Gustafsson tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Fiskbongningen hör ihop med den nationella fiskedagen, som årligen hålls den sista onsdagen i augusti, i år den 26.8. Den nationella fiskedagen riktar sig till barn och ungdomar och årets tema är Bonga Fisk. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Sivun alkuun


Kalamarkkinaa ja -maratonia Kotkassa

Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän avauspuhe Kotkan kalamarkkinoilla ja kalamaratonissa 16.5.2009 klo 12.

Muutaman viimeisen vuoden aikana on kotimaisen kalan tarjonnassa ollut havaittavissa ilahduttava suuntaus: uusia ja maistuvia kalatuotteita on tullut markkinoille. Erityisesti uusista kalalajeista valmistetut täyssäilykkeet ovat kokeneet uuden tulemisen; muikun, siian, särjen lisäksi purkkikalaa tehdään nyt kuoreesta, salakasta, raudusta, ahvenesta, lahnasta ja hauestakin. Tämä on oikea suuntaus: lähes kaikista suomalaisista kaloista saadaan maistuvia tuotteita kun asiaan paneudutaan. Jokainen kalalaji vaatii omat mausteensa ja käsittelytapansa, kokeilemalla löytyvät hyvät reseptit. Erikoisuuksista voitaisiin mainita vaikkapa purkitettu savukuore.

Kotkan kalamarkkinoiden teemakalana on särki, joka on esillä mm. kalankäsittelyesityksissä. Markkinoiden yhteydessä järjestetään myös särkikalatuotekilpailu. Tämä on oikeaa kotimaisen kalan edistämispolitiikkaa. Särki ja muut särkikalat ovat näyttävässä roolissa myös Kotkan Kalamaraton kilpailussa, joka nyt järjestetään toista kertaa. Viime vuonna paras joukkue sai pyydystettyä 17 kalalajia, toivottavasti nyt päästään 20 lajin paremmalle puolelle. Omalta osaltaan myös kalamaraton vie eteenpäin hyvää sanomaa kotimaisesta kalasta. Tänä vuonna myös muu Suomi kilpailee leikkimielisesti kalamaratonin kanssa internetin kautta järjestettävässä Bongaa Fisu kilpailussa.

Kotimaisen kalan tuotekehitykseen kannattaa panostaa. Ennakkoluulottomalla yrittämisellä löytyy varmasti vielä aivan uusia ja ennen kokemattomia kalatuotteita, jotka maistuvat kuluttajille. Korkealuokkainen kala on aina hintansa väärtti. Suomesta pyydetyn kalan kulutusta on vaikea nostaa pelkästään tuorekalan saatavuutta lisäämällä. Tarvitaan aktiivista otetta erilaisten uusista raaka-aineista tehtyjen kalajalosteiden kehittämisessä.

Muutaman vuoden aikana tästä onkin ollut merkkejä: uusia ja maistuvia kalatuotteita on tullut markkinoille. Erityisesti vähemmän käytetyistä kaloista valmistetut säilykkeet ovat kehittyneet: tarjolla on muikun, siian ja särjen lisäksi purkitettua kuoretta, salakkaa, haukea, ahventa, rautua. Mielenkiintoinen uutuus on esimerkiksi konjakilla maustettu kylmäsavustettu kirjolohi purkitettuna.

Perinteisen purkkikalan rinnalle on kehitetty aivan uusia tuotteita: on kalarullia, hyytelöitä, kalamakkaroita, tahnoja, levitteitä. Muutama vuosi sitten kehitetty silakkametvursti on oiva esimerkki ennakkoluulottomasta tuotekehittelystä. Margariinin ja voin tilalla käytetään leivänpäällysteenä yhä useammin terveellisempiä kalalevitteitä, valmistettuna esimerkiksi silakasta, muikusta tai siiasta ja maustettuna halutulla tavalla.

Merkillepantavaa uusien kalatuotteiden markkinoille tulossa on niiden valmistajat: useat uudet tuotteet ovat syntyneet maaseudun pienimuotoisissa yrityksissä. Eri puolilla Suomea - niin merialueella kuin sisävesilläkin - on hyvällä menestyksellä yhdistetty useita elinkeinoja samassa yrityksessä: kalastus, kalanjalostus, mökkien vuokraus, pitopalvelu ja muut matkailuun liittyvät palvelut, esim. matkailukalastustuotteet. Näin on saatu räätälöityä elinvoimaisia perheyrityksiä, jotka parhaimmillaan työllistävät oman väen lisäksi myös muita. Yhteistyössä paikkakunnan muiden yritysten kanssa eli verkostoitumalla on saatu asiakaskuntaa laajennettua ja näin kasvatettu kaikkien yritysten kannattavuutta.

Kalatuotteilla on sosiaalinen tilaus elintarvikemarkkinoilla. Kala on useiden lääketieteellisten tutkimusten mukaan kiistatta terveellistä ja kevyttä ravintoa. Puhdas laadukaskotimainen kala käy hyvin kaupaksi jalostettuna. Tästä ovat osoituksena yhä lisääntyvät kalamarkkinat eri puolilla maatamme. Yksittäisillä kalamarkkinoilla vierailee parhaimmillaan kymmeniä tuhansia ihmisiä ja laadukkaat kalatuotteet käyvät hyvin kaupaksi. Kaiken kaikkiaan kalamarkkinoilla vierailee vuositasolla lähes miljoona kalan ystävää. Kalamarkkinat ovat oiva tilaisuus lisätä kaupunkien ja maaseudun ihmisten vuorovaikutusta.

Viime vuosina kalamarkkinoiden suosio on lisääntynyt jatkuvasti. Kalatalouden Keskusliiton julkaiseman Kalamarkkinakalenterin mukaan tänä vuonna pidetään kaikkiaan 52 kalamarkkinat eri puolilla Suomea. Kalamarkkinat eri puolella Suomea ovat laajan yhteistyön tuloksena syntyneitä ja perinteiseksi muodostuneita ja lämminhenkisiä tilaisuuksia, joissa kala, kalatuotteet ja muut maaseudun tuotteet esittäytyvät kuluttajille. Kalamarkkinat ovat oiva tapa edistää kotimaisen ja muunkin kalan kulutusta ja samalla monipuoliset markkinat kokoavat yhteen niin ammatinharjoittajat kuin kalastuksen harrastajat. Tällainen toiminta kantaa hedelmää niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä.

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä
Kalatalouden Keskusliitto
Puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Bongaa Fisu haastaa kalastajat kisaan

Ensimmäistä kertaa järjestettävä valtakunnallinen KALABONGAUSKISA starttaa lauantaina 16.5. klo 12. Oman kalasaaliinsa voi ilmoittaa mukaan kisaan netin kautta osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Paras väline eri kalalajien pyyntiin on mato-onki. Sillä narraat helposti ahvenen, särjen, lahnan, pasurin tai vaikka vimpan. Virvelin ja muutaman uistimen avulla voit kartuttaa lajilistaasi hauella, kuhalla ja taimenella.

Kalabongaus sopii erinomaisesti kaveriporukan leikkimieliseen kisailuun tai koko perheen yhteiseen ulkona oloon. Kerätkää porukka kokoon, lähtekää lauantaina kalaretkelle lähimmälle järven tai meren rannalle ja katsokaa kuka nappaa eniten kalalajeja.

Koko Suomen kalabongaus alkaa lauantaina 16.5. klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 12 saakka. Pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Omaa saalistaan voi myös verrata samanaikaisesti käytävään Helsingin ja Kotkan Kalamaratonien saaliisiin.

Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Rapala.

Kalabongaus on IN

Kalalajien bongaus on saamassa yhä enemmän harrastajia Suomessa. Pyytämiään kalalajeja voi laskea koko oman eliniän ajan, mutta yhtä lailla vuosi- tai päivätasolla. Harrastajat ovat jo hyvän aikaa pitäneet kalastuskilpailuja, joissa voiton ratkaisee kilojen sijaan pyydettyjen kalalajien määrä.

Koko maailman tasolla kalalajeja löytyy yli 26 000, joten urakkaa helpottaa huomattavasti keskittyminen suomalaisiin kalalajeihin. Suomesta on tavattu 100 kalalajia, joista vakituisiksi laskettuja on noin 70. Jo 20 lajin pyytäminen vuositasolla edellyttää perehtymistä lajien esiintymiseen ja elintapoihin.

Lisätietoja lauantain kalabongauskisasta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5914, 044 2866 701
kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto p. (09) 6844 5922, 040 5960 808

Sivun alkuun


Alla ut och bonga fisk!

Lördagen den 16.5 från och med kl. 12 tävlas det i fiskbongning. Tävlingen ordnas i år för första gången och är öppen för alla hugade fiskare runt om i landet. Deltagandet sker genom internet på adressen www.ahven.net/bongaafisu.

Det bästa redskapet för fiskbongning är det traditionella metspöet. På det nappar både abborrar, mörtar, braxnar, björknor och varför inte också en och annan vimba. Med svirvel kan man utöka artlistan med gädda, gös och öringar.

Fiskbongning passar bra som en lekfull tävling kompisar emellan eller som en rolig hobby för hela familjen. Samla gänget på lördag och bege dig till närmaste sjö eller havsstrand och se vem som får mest fiskarter!

Fiskbongningen börjar på lördagen den 16.5 klockan 12 och pågår fram till söndagen klockan 12. Alla som fiskat under den tiden kan anmäla sin fångst och vilket fiskeredskap man använt på adressen www.ahven.net/bongaafisu. Nätsidan stängs på söndag kväll klockan 24. På nätsidan kan man också jämföra sin fångst med fångsterna i Helsingfors och Kotka fiskmaratontävling som pågår samtidigt.

Bland alla som anmält sin fångst utlottas tre fina inhemska fiskeredskapsset. Redskapen har donerats av Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin och Rapala.

Poppis att bonga fisk

Fiskbongarna blir allt fler i Finland. Man kan samla fiskarter under hela sitt liv, men lika bra kan man också räkna hur många arter man lyckas fånga under ett år eller en dag. Inbitna fiskeutövare har redan länge ordnat fisketävlingar där vinsten avgörs av hur många olika fiskarter man lyckats fånga, inte av hur många kilon man fått.

Det finns över 26 000 fiskarter i världen, så till en början kan det löna sig att koncentrera sig på våra inhemska arter. I Finland har man tills dags dato påträffat 100 fiskarter, varav ca 70 påträffas regelbundet. Att komma upp till 20 olika arter per år kräver redan att man vet till lite mer om fisk och deras val av livsmiljöer.

Tilläggsuppgifter om lördagen:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922, 040 5960 808
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Sivun alkuun


Kalabongauskisa haastaa kalastajat

Kalakauden avaus tapahtuu 16.5. ensimmäistä kertaa järjestettävällä valtakunnallisella KALABONGAUSKISALLA. Netin kautta tapahtuvaan kisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen.

Kalabongaus alkaa lauantaina 16.5. klo 12 ja jatkuu sunnuntaihin klo 12 saakka. Vuorokauden bongausaikana millä tahansa välineillä pyytämänsä kalalajit voi ilmoittaa mukaan kisaan sunnuntai-iltaan klo 24 asti netissä osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Omaa saalistaan voi myös verrata samanaikaisesti käytävään Helsingin ja Kotkan Kalamaratonien saaliisiin.

Kaikkien saaliinsa ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme kalastustarvikesettiä, jotka sisältävät hienoja kotimaisia vieheitä. Lahjoittajina ovat Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Rapala.

Kalabongaus on kasvussa

Kalalajien bongaus on saamassa yhä enemmän harrastajia Suomessa. Pyytämiään kalalajeja voi laskea koko oman eliniän ajan eli voi kerätä ns. eliksiä, mutta yhtä lailla kaloja voi laskea vuosi- tai päivätasolla. Alan harrastajat ovat jo hyvän aikaa pitäneet kalastuskilpailuja, joissa voiton ratkaisee kilojen sijaan pyydettyjen kalalajien määrä.

Koko maailman tasolla kalalajeja löytyy yli 26 000, joten urakkaa helpottaa huomattavasti keskittyminen suomalaisiin kalalajeihin. Eri kalalajeja on Suomesta tavattu tällä hetkellä tasan 100. Vakituisia meillä tavattavia lajeja on noin 70. Jo 20 lajin pyytäminen vuositasolla edellyttää huomattavaa perehtymistä lajien esiintymiseen ja elintapoihin. Moniko muuten on nähnyt turvan tai törön?

Lisätietoja Kalabongauskisasta:
Kalatalouden Keskusliitto, tiedottaja Tapio Gustafsson p. (09) 6844 5914, 044 2866 701

Kalabongaus liittyy Valtakunnalliseen kalastuspäivään, jota vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona 26.8. Lapsille ja koululaisille suunnatun tapahtuman teemana on tänä vuonna Bongaa Fisu. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Sivun alkuun


Fiskbongningstävling utmanar fiskare

Årets fiskesäsong inleds den 16 maj med en riksomfattande FISKBONGNINGSTÄVLING. Den lekfulla tävlingen är öppen för alla och deltagandet sker genom internet på adressen www.ahven.net/bongaafisu.

Fiskbongningen börjar på lördagen den 16.5 klockan 12 och pågår fram till söndagen klockan 12. Alla som fiskat under den tiden kan anmäla sin fångst och vilket fiskeredskap man använt på adressen www.ahven.net/bongaafisu. Nätsidan stängs på söndag kväll klockan 24. På nätsidan kan man också jämföra sin fångst med fångsterna i Helsingfors och Kotka fiskmaratontävling som pågår samtidigt.

Bland alla som anmält sin fångst utlottas tre fina inhemska fiskeredskapsset. Redskapen har donerats av Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin och Rapala.

Fiskbongning allt populärare

Fiskbongning är en hobby på uppgång. Man kan samla fiskarter under hela sitt liv, men lika bra kan man också räkna hur många arter man lyckas fånga under ett år eller en dag. Inbitna fiskeutövare har redan länge ordnat fisketävlingar där vinsten avgörs av hur många olika fiskarter man lyckats fånga, inte av hur många kilon man fått.

Det finns över 26 000 fiskarter i världen, så till en början kan det löna sig att koncentrera sig på våra inhemska arter. I Finland har man tills dags dato påträffat 100 fiskarter, varav ca 70 påträffas regelbundet. Att komma upp till 20 olika arter per år kräver redan att man vet till lite mer om fisk och deras val av livsmiljöer. Hur många av er har till exempel sett ett nissöga eller en skärkniv?

Tilläggsuppgifter om fiskbongningstävlingen:
Centralförbundet för Fiskerihushållning, fiskeribiolog Malin Lönnroth, (09) 6844 5922, 040 5960 808

Fiskbongningen hör ihop med den nationella fiskedagen, som årligen hålls den sista onsdagen i augusti, i år den 26.8. Den nationella fiskedagen riktar sig till barn och ungdomar och årets tema är Bonga Fisk. Jord- och skogsbruksministeriet finansierar dagen ur fiskevårdsmedlen.

Sivun alkuun


Kalastuslain suunnittelun kiemuroita selvitettiin Rovaniemellä

Kalastuslain uudistustyö on parhaillaan menossa. Lapin kalastusasioissa on monia paikallisia erityispiirteitä. Tämän johdosta Lapissa järjestetään erityinen kuulemistilaisuus kalastuslain uudistuksen tiimoilta 27.8.2009.

Kalastuslain uudistus on käynnissä. Asiaa pohtii maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä apunaan neljä jaostoa. Kaikkiaan valmistelutyössä on mukana noin 70 henkilöä eri puolilta Suomea.

Lapin kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Rovaniemellä 4.5.2009 pitämässä puheessa Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä ehdotti Suomen kalastuslupajärjestelmää yksinkertaistettavaksi lakimuutoksen yhteydessä niin, että viehekalastus olisi mahdollista lunastamalla yksi valtakunnallinen kalastuslupa. Nykyisestä erillisestä kalastuksenhoitomaksusta ja läänikohtaisesta viehekortista luovuttaisiin ja tilalle tulisi vain yksi maksu. Uudella luvalla saisi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä koko maan vesialueilla, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisia virtavesiä ja muita rauhoitusalueita.

Metsähallitus otti käyttöön vastaavanlaisen valtakunnallisen kalastuskortin omilla kalavesillään vuoden alussa ja perii siitä 30 euroa vuodessa. Lisäksi tulee lunastaa valtion kalastuksenhoitomaksu 20 euroa vuodessa.

Kalastuslakia pohtivan työryhmä ja sen neljä jaostoa antavat välimietintönsä vuoden 2009 lopussa.

Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, 0400 601 965

Sivun alkuun


27.04. Kalastuslain uudistus ja kalastuslupajärjestelmä esillä Oulussa
24.04. Vesienomistajat yhdessä saimaannorpan suojelun kannalla
23.04. Inarin kalastusalueelle sataa palkintoja
22.04. Pohjois-Savossa keskusteltiin yhdestä valtakunnallisesta kalastusluvasta
20.04. Saimaannorppa pysyy katiskan ulkopuolella


Kalastuslain uudistus ja kalastuslupajärjestelmä esillä Oulussa

Kalastuslain muuttaminen on parhaillaan menossa. Asiaa pohtii maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä apunaan neljä jaostoa. Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylän mukaan Suomeen voitaisiin lakiuudistuksen yhteydessä saada aikaan vain yksi kalastuslupa.

Oulun kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Muhoksella 27.4.2009 puheen pitänyt Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä otti esille Suomen kalastuslupajärjestelmän yksinkertaistamisen. Myllylän mukaan kalastuslain uudistuksen yhteydessä lupajärjestelmää voitaisiin miettiä yksinkertaistettavaksi esimerkiksi niin, että kalastus yhdellä vavalla ja vieheellä olisi mahdollista lunastamalla yksi valtakunnallinen kalastuslupa.

Myllylän esittämän ehdotuksen mukaan erillisistä kalastuksenhoitomaksusta ja läänikohtaisesta viehekortista luovuttaisiin ja tilalle tulisi vain yksi maksu. Lunastamalla tällaisen kalastuskortin saisi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä koko maan vesialueilla, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisia virtavesiä sekä muita rauhoitus- ja erityisalueita.

Metsähallitus otti käyttöön valtakunnallisen kalastuskortin omilla puolen miljoonan hehtaarin kalavesillään vuoden 2009 alussa, toteaa Myllylä. Metsähallitus perii valtakunnallisesta kalastuskortista 30 euroa vuodessa. Tämän lisäksi tulee edelleen lunastaa valtion kalastuksenhoitomaksu 20 euroa vuodessa.

Kalastuslakia pohtiva työryhmä ja sen neljä jaostoa antavat välimietintönsä vuoden 2009 lopussa. Valmistelutyössä on mukana kaikkiaan noin 70 henkilöä eri puolilta Suomea.

Lisätietoja kalastuslain uudistuksesta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Vesienomistajat yhdessä saimaannorpan suojelun kannalla

Lehdistötiedote 24.4.2009 Julkaisuvapaa heti Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous päätti yksimielisesti suosittaa kaikkien vesienomistajien osallistumista yhteisiin talkoisiin saimaannorpan suojelemiseksi. Myös Uhanalainen Saimaan järvilohi hyötyy verkkokalastuskiellosta.

Maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen mukaan verkkokalastusta tulisi välttää saimaannorpan levinneisyysalueella 15.4.-30.6. välisenä aikana. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan antama uusi asetus astuu voimaan 1. toukokuuta. Annettu asetus on ”Saimaannorppa ja kalastus- työryhmän” yksimielisen esityksen mukainen.

Kalastus ja saimaannorpan suojelu voidaan parhaiten sovittaa yhteen vapaaehtoisesti sopimalla. Vesienomistajat saavat korvauksen menettämästään kalastusoikeudesta, saimaannorppien kuutit voivat turvallisesti uida rantavesissä ja kalastusta voidaan jatkaa norppaturvallisilla pyydyksillä kuten katiskoilla. Lisäksi monet kalalajit hyötyvät keväisestä verkkokalastusrajoituksesta. Järvilohi-istukkaat ovat turvassa verkoilta ja kuhat saavat rauhassa kutea.

Saimaannorpan kuuteille uhkana oleva keväinen verkkokalastus on lähinnä vapaa-ajankalastajien matalien rantojen kutupyyntiä. Ammattikalastus tapahtuu pääasiassa nuotalla ja troolilla, jotka ovat norpalle turvallisia pyydyksiä. Saimaannorpan ammattikalastuksen verkko- ja rysäpyynnille aiheuttamista haitoista on luvattu sietokorvauksia ammattikalastajille, jotta kalastuselinkeinoa voidaan jatkaa myös norppa-alueilla.

Lisätietoja vapaaehtoisten suojelusopimusten teosta:
Kalatalousneuvoja Harry Härkönen, ProAgria Etelä-Savo Mikkelin kalatalouskeskus, puh. 020 747 3635

Sivun alkuun


Inarin kalastusalueelle sataa palkintoja

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut vuoden 2009 kalataloudessa ansioituneen tunnustuspalkinnon saajaksi Inarin kalastusalueen. Kalastusalue on noussut oman alueensa arvostetuksi yhteistyökumppaniksi, joka ei tyydy täyttämään vain kalastuslain velvoitteita vaan ottaa aktiivisesti kantaa kalatalouden ajankohtaisiin asioihin.

Inarin kalastusalue toimii neljän kielen ja saamelaiskulttuurin alueella. Kalastusalueen on palveltava suomen kielen lisäksi kolmella saamenkielellä. Kansainvälisiä naapureita ovat Norja ja Venäjä.

Inarin kalastusalue on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja toimiessaan yhteistyössä saamelaisparlamentin ja valtion vesienkäytön neuvottelukunnan kanssa. Lisäksi Inarin kalastusalue kuuluu valmisteilla olevan uuden kalastuslain rahoitusjaostoon.

Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kalatalouden hyväksi Inarin kalastusalueelle luovutettiin järjestön kevätedustajakokouksessa Kuopiossa 23.4.2009 parkitusta mateen nahkasta tehty taulu hopealaatalla varustettuna sekä kunniakirja. Esityksen valinnasta johtokunnalle teki Lapin kalatalouskeskus.

Aiemmin helmikuussa valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä Inarin kalastusalueen puheenjohtajalle Hannu Paanaselle myönnettiin kalastusaluemitali hänen ansiokkaasta toiminnastaan Inarin kalastusalueen hyväksi.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto, toiminnanjohtaja Markku Myllylä, p. 0400 601 965
Inarin kalastusalue, puheenjohtaja Hannu Paananen p. 040 530 5569

Taustatietoa Inarin kalastusalueesta ja edellisten vuosien kalataloudessa ansioituneista tämän viestin lopussa.

***************************************
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.
***************************************

Lisätietoa Inarin kalastusalueesta

Inarin kalastusalue käsittää Inarin kunnan, jossa vuoden 2006 elokuun lopussa oli 6 985 asukasta. Alueen pinta-ala on 17 231 km², josta vettä on 2 148 km² eli 12,5 %. Vesipinta-alasta valtio omistaa n. 92 %. Näitä vesiä hallinnoi Metsähallitus lukuun ottamatta Inarijärven Kasari- ja Vasikkaselille erotettua valtion omistamaa ja kalastusalueen hallinnoimaa 240 km² yleisvesialuetta. Loput n. 8 % (n.172 km²) vesialueesta jakautuu erilaisten yhteisöjen ja yksityisten kesken. Kalastusalueeseen kuuluu 19 vesialueita omistavaa yhteisöjäsentä.

Pääosa vesistä kuuluu viiteen Pohjoiseen Jäämereen laskevaan vesistöalueeseen: Paatsjoen, Näätämön, Tenojoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen (Munkelvan) vesistöalueet. Lisäksi pitäjän koilliskulmassa on pieni osa Sandneselvan vesistöalueen latvoja.

Suurimmat järvet ovat Inarijärvi (1 043 km²), Muddusjärvi (48,7 km²) ja Nitsijärvi (41,1 km²). Järvien lukumäärä on suuri: pelkästään Paatsjoen vesistöalueella on 20 120 yli viiden aarin kokoista järveä ja lampea. Yli 5 ha kokoisia järviä on kunnassa 2 443 kpl.

*****

Kalataloudessa ansioituneen tunnustuspalkintojen saajat 1995-2008
1995 Ammattikalastajat Pirjo ja Reima Salonen Taivassalo
1996 Piehingin kalastuskunta Raahe
1997 Ammattikalastajat Klaus ja Eva Berglund Inkoo
1998 Leppäveden kalastusalue Keski-Suomi
1999 Enonkylän kalastuskunta Pohjois-Karjala
2000 Ammattikalastaja-kalatalousyrittäjä-keksijä Lasse Rekilä Haukipudas, Martinniemi
2001 Lokan Luonnonvara Osuuskunta, Lokan kylä Sodankylä
2002 Professori Petri Suuronen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
2003 Ammattikalastaja Tommi Lindroth ja troolari Olympos
2004 Yrittäjä Veikko Hakala, Korpilahti
2005 Lakimies, varatuomari Juha Regelin, Oulu
2006 Yli-insinööri Pekka Vilska, Etelä-Savon maanmittaustoimisto Mikkeli
2007 Pyhämaan Kalastajaseura ry, Uusikaupunki
2008 Kalatalousjohtaja Jukka Nyrönen, Kajaani
2009 Inarin kalastusalue, Inari

Sivun alkuun


Pohjois-Savossa keskusteltiin yhdestä valtakunnallisesta kalastusluvasta

Kalastuslain uudistus on parhaillaan menossa. Asiaa pohtii maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä apunaan neljä jaostoa. Kaikkiaan valmistelutyössä on mukana noin 70 henkilöä eri puolilta Suomea.

Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry:n vuosikokouksessa Kuopiossa puhunut Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä ehdotti että Suomen kalastuslupajärjestelmää voitaisiin lakimuutoksen yhteydessä yksinkertaistaa. Erillisestä kalastuksenhoitomaksusta ja läänikohtaisesta viehekortista luovuttaisiin ja tilalle tulisi yksi valtakunnallinen kalastuskortti. Lunastamalla tällaisen kalastuskortin saisi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä koko maan vesialueilla, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisia virtavesiä ja muita rauhoitusalueita.

Metsähallitus otti käyttöön vastaavanlaisen valtakunnallisen kalastuskortin omilla puolen miljoonan hehtaarin kalavesillään vuoden 2009 alussa. Metsähallitus perii valtakunnallisesta kalastuskortista 30 euroa vuodessa. Tämän lisäksi tulee lunastaa valtion kalastuksenhoitomaksu 20 euroa vuodessa.

Kunnianosoituksia paikallisille kalatalousvaikuttajille

Kokouksessa luovutettiin Heikki Huttuselle Kalatalouden Keskusliiton korkein huomionosoitus 100-vuotismitali. Kalatalouskonsulentti Tuula Keinoselle luovutettiin Kalatalouden Keskusliiton kultainen ansiomerkki. Mitalin ja merkin luovuttivat toiminnanjohtaja Markku Myllylä ja toiminnanjohtaja Jarmo Mononen.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Saimaannorppa pysyy katiskan ulkopuolella

Katiska on hyljeystävällinen pyydys. Uhanalaisen saimaannorpan pesimäalueilla katiskan suosiminen 15.4.–30.6.2009 antaa nuorille hylkeille paremmat mahdollisuudet kasvaa aikuisiksi. Kalaveden osakaskunnat, kesämökkiläiset sekä kalastusalueet ovat avainasemassa Saimaannorppakannan säilymisessä. Vaihtamalla verkot katiskaan annetaan saimaannorpalle mahdollisuus elää jatkossakin.

Katiskakalastus on kehittynyt erittäin voimakkaasti Suomessa 2000-luvulla. Katiska on perinteinen suomalainen kalanpyydys, joka soveltuu erittäin hyvin sekä ruokakalan pyyntiin että hoitokalastukseen. Erilaisilla katiskoilla on saatu 2000-luvulla Suomen vesistä yhteensä 25 kalalajia.

Kesämökkiläisen katiskapyynnin tavoitteena on tavallisimmin ämpärillinen ahvenia savustettavaksi tai haukifile paistinpannulle. Keväällä ja alkukesästä näitä kaloja on vaivaton pyytää katiskalla. Ja katiskalla myös saa kaloja. Yhden vuorokauden pyyntiennätys WEKE-katiskalla on 58 kiloa kalaa.

Kalatalouden Keskusliitto panostaa katiskakalastukseen. Liitto on julkaissut Markku Myllylän kirjoittaman opaskirjan ”Kalasta katiskalla”. Tuhti tietopaketti on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille, yhtälailla mökkiläisille, hoitokalastusta miettiville osakaskunnan edustajille kuin ammattikalastajillekin.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


19.03. Kalastuslain 1 § tuunattava ja peruskalastukseen yksi valtakunnallinen kalastuslupa


Kalastuslain 1 § tuunattava ja peruskalastukseen yksi valtakunnallinen kalastuslupa

Lehdistötiedote 18.3.2009 Julkaisuvapaa 18.3.2009 klo 18.30 Toiminnanjohtaja Markku Myllylän, Kalatalouden Keskusliitto, puhereferaatti Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa Seinäjoella 18.3.2009 klo 18 pidetystä alustuksesta.

Kalastuslain kokonaisuudistus on parhaillaan meneillään. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä ja sen neljä jaostoa rakentavat uutta kalastuslakia.

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta linjasi kokouksessaan 17.3.2009 kalastuslain uudistamisen rakennuspalikoita siten, että kalastuslain perustana oleva 1 § tulee tuunata nykyaikaiseen ja seksikkääseen muotoon seuraavasti:
”Tämän lain tarkoituksena on edistää kalavesien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä ja hoitoa siten, että kalavedet antavat kestävästi hyvän monipuolisen tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.”

Suomen kalastuslupajärjestelmää voitaisiin miettiä yksinkertaistettavaksi siten, että ns. peruskalastus yhdellä vavalla ja vieheellä olisi mahdollista lunastamalla yksi valtakunnallinen ”kalastuskortti”. Toisin sanoen erillisistä kalastuksenhoitomaksusta ja läänikohtaisesta viehekortista luovuttaisiin ja tilalle tulisi vain yksi maksu. Lunastamalla tällaisen kalastuskortin saisi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä koko maan vesialueilla, lukuun ottamatta lohi- ja siikapitoisia virtavesiä ja muita rauhoitusalueita.

Metsähallitus otti käyttöön valtakunnallisen kalastuskortin omilla puolen miljoonan hehtaarin kalavesillään vuoden 2009 alussa. Metsähallitus perii valtakunnallisesta kalastuskortista 30 euroa vuodessa.

Kalastuslakia pohtivan työryhmän ja neljän jaoston tulee antaa välimietintönsä vuoden 2009 lopussa.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601 965

Sivun alkuun


24.02. Ennätyskalarekisteriin 13 uutta Suomen ennätystä
24.02. Tretton nya finska rekord i rekordfiskregistret
02.02. Kalastusaluelain uudistus kalastusaluepäivien pääaihe


Ennätyskalarekisteriin 13 uutta Suomen ennätystä

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnalle viimeisen vuoden aikana ilmoitettujen 13 ennätyskokoisen kalalajin joukossa on kuusi uutta lajia: allikkosalakka, sardelli, silokampela, toutain, vaskikala ja vimpa.

Uusia ennätyskaloja ovat hopearuutana 3,04 kg, kirjolohi 9,66 kg, kuha 13,74 kg, miekkasärki 0,905 kg, silokampela 0,465 kg, sorva 1,24 kg, toutain 6,36 kg, täpläsilli 1,1 kg ja vimpa 0,437 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 7,5 cm, piikkisimppu 13,4 cm, sardelli 13,0 cm ja vaskikala 14,5 cm.

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on 67 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia. Listalta puuttuu edelleen muun muassa suutari, jonka ennätysraja on 2,4 kiloa. Suuria suutareita saadaan Etelä-Suomen rehevistä vesistä, mutta niitä ei vain ole ilmoitettu ennätyskalalautakunnalle.

Tarkka ja luotettava dokumentointi tärkeää

Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa’alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden (villasaksiravulla leveys) mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää, miten mittaaminen on tehty.

Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Kalan voi myös pakastaa kokonaisena ja tarvittaessa toimittaa ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on internetissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy internetistä osoitteista: www.vapaa-ajankalastaja.fi ja www.ahven.net.

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Toimittaja Veikko Rinne puh. (09) 633 636, 040 744 8134

Liite:
2000-luvun SE-kalat ja -ravut

Sivun alkuun


Tretton nya finska rekord i rekordfiskregistret

Bland de tretton rekordfiskarna som fångades i Finland i fjol och som anmäldes till rekordfisknämnden finns det sex arter som inte har funnits på listan tidigare: asp, groplöja, sardell, slätvar, tångspigg och vimba.

Nya finska rekord har satts av asp 6,36 kg, gös 13,74 kg, regnbåge 9,66 kg, sarv 1,24 kg, silverruda 3,04 kg, skärkniv 0,905 kg, slätvar 0,465 kg, staksill 1,1 kg och vimba 0,437 kg samt av små arter som väger under 100 gram groplöja 7,5 cm, oxsimpa 13,4 cm, sardell 13,0 cm och tångspigg 14,5 cm.

På 2000-talets rekordlista finns nu 67 fiskarter, en nejonögsart och fyra kräftarter. Från listan saknas ännu bland annat sutaren, vars rekordgräns är 2,4 kg. Det finns mycket stora sutare i de övergödda vattnen i södra Finland, men rekordfisknämnden har ännu inte fått rekordanmälningar.

Noggrann dokumentation viktig

Rekordfisknämnden godkänner bara sådana fiskar till rekordlistan som är väldokumenterade och vägda på en butiksvåg eller motsvarande. Om det gäller en kräfta eller en liten fiskart, vars rekord noteras enligt längd (för ullhandskrabba bredd), måste man ha ett foto som visar hur man mätt fisken.

Vid vägning och mätning ska man också alltid ha två oberoende vittnen närvarande. Fisken kan vid behov frysas ner hel och lämnas in till rekordfisknämnden för undersökning.

Nämnden samlar förutom information om nya rekordfiskarna också in uppgifter om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information sätts in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala och www.ahven.net.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Marcus Wikström, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tfn. 045 110 2126
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Redaktör Veikko Rinne, tel. (09) 633 636, 040 744 8134

Bilaga:
2000-talets rekordfiskar och -kräftor

Sivun alkuun


Kalastusaluelain uudistus kalastusaluepäivien pääaihe

Valtakunnallisille XXI kalastusaluepäiville 2-3.2009 Helsingissä osallistuu ennätysmäärä eli yli 300 osanottajaa kautta Suomen. Kalastusaluepäivillä muistettiin myös kalastusaluetoiminnassa ansioitunutta inarilaista Hannu Paanasta.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämät kalastusaluepäivät ovat suurin vuosittainen kalatalousalan koulutustilaisuus Suomessa. Koulutuspäivien tärkeimpänä aiheena on tammikuussa käynnistynyt kalastuslain kokonaisuudistus. Lakiuudistuksesta kertoi tuoreimmat tiedot kokousväelle kalastuslain uudistamistyöryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston ylijohtaja Pentti Lähteenoja.

Kalastusaluepäivien avauspuheenvuorossa Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä totesi, että nykyinen läänijako liittyy myös kalastukseen. Virkistyskalastukseen on saatavilla läänikohtaisia kalastuslupia. Kun hallinnolliset läänit jäävät historiaan vuoden 2010 alusta lukien, joudutaan kalastuslupa-asioita pohtimaan kiireellisellä aikataululla. Kun kalastuslain kokonaisuudistus on useiden vuosien savotta, niin ainakin väliaikaisjärjestelynä voitaisiin Myllylän mielestä harkita kalastusläänejä, jotka olisivat nykyisten läänirajojen mukaisia. Kalastusläänien mukaisesti olisi mahdollista rakentaa myös muita kalatalouteen liittyviä elementtejä.

Kalastusaluetoiminnassa ansioitunut palkittiin

Kalastusaluepäivillä muistettiin yhtä kalastusaluetoiminnassa ansioitunutta henkilöä. Kalatalouden Keskusliiton johtokunnan myöntämä kalastusaluemitali luovutettiin Inarin kalastusalueen puheenjohtajalle Hannu Paanaselle hänen toiminnastaan kalastusalueen hyväksi.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
järjestöpäällikkö Risto Vesa puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


22.01. Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana ”Bongaa Fisu”
22.01. Bonga fisk på nationella fiskedagen
15.01. Mätimateen pyynti on käynnissä
15.01. Säsong för lakrom


Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana ”Bongaa Fisu”

Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana 26. elokuuta on ”Bongaa Fisu”. Erityisesti koululaisille suunnatun tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret hauskan harrastuksen kautta monipuoliseen kalastoomme.

Kalakauden avaus tapahtuu jo lauantaina 16.5., jolloin käynnistyy KALABONGAUSKISA. Netin kautta tapahtumaan leikkimieliseen kisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen. Päivän aikana narraamansa kalalajit voi ilmoittaa kisaan netin kautta osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu.

Valtakunnallista Kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Viime vuonna tapahtuma keräsi noin 18 000 osanottajaa yli 50 paikkakunnalla, etupäässä koululaisia ja nuorisoa. Tänä vuonna valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Kuopiossa Valkeisenlammen rannalla.

Päivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö, kalastusvälineyritykset ja Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Lisätietoja tapahtumasta:
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), toiminnanjohtaja Markku Myllylä p. 0400 601 965
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä p. 050 309 7204
Maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja Roni Selén p. (09) 1605 2726.

Sivun alkuun


Bonga fisk på nationella fiskedagen

Temat för den nationella fiskedagen 26.8.2009 är ”Bonga Fisk”. Dagen riktar sig speciellt till skolelever och målsättningen är att barn och ungdomar ska få bekanta sig med våra inhemska fiskarter och fiske som hobby.

Fiskesäsongen inleds lördagen den 16 maj med en riksomfattande FISKBONGNINGSTÄVLING. Den lekfulla tävlingen är öppen för alla och deltagandet sker genom internet. De fiskarter man lyckas fånga under tävlingstiden, anmäls på adressen www.ahven.net/bongaafisu.

Den nationella fiskedagen arrangeras årligen den sista onsdagen i augusti. Ifjol lockade evenemangen kring fiskedagen ca 18 000 personer på över 50 orter. Största delen av dem var skolelever och ungdomar. I år går huvudevenemanget av stapeln i Kuopio.

Den nationella fiskedagen arrangeras av riksdagens fiskeklubb, jord- och skogsbruksministeriet, Centralförbundet för Fiskerihushållning och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation. Fiskeribranschens tidningar, fiskeredskapsbranschen och Sällskapet för Främjandet av Fisketurism i Finland fungerar som samarbetsparter. Dagen finansierias med jord- och skogsbruksministeriet fiskevårdsmedel.

Tilläggsuppgifter:
Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net/svenska), verksamhetsledare Markku Myllylä tel. 0400 601 965
inlands Fritidsfiskares Centralförbund (www.vapaa-ajankalastaja.fi), verksamhetsledare Ilkka Mäkelä tel. 050 309 7204
Jord- och skogsbruksministeriet, överinspektör Roni Selén tel. (09) 1605 2726.

Sivun alkuun


Mätimateen pyynti on käynnissä

Kalastajat virittävät jälleen pyydyksiään jään alle keskitalven herkun mateen toivossa. Made on arvostettu kala, mikä näkyy kalatiskillä mateen hinnassa.

Made kutee monista muista Suomen kaloista poiketen keskellä talvea helmikuussa. Toinen samanlainen kummajainen kalastossamme on härkäsimppu. Kaloja yhdistää kutuajan lisäksi niistä saatava herkullinen mäti.

Mateen mädin ilmestyminen blinien kera ravintoloiden listalle on yhtä varma madekauden merkki kuin rapujen ilmestyminen pöytiin rapukauden alussa. Made on monipuolinen ruokakala ja näin kutuajan alla sen käyttö on kaikkein monipuolisimmillaan. Mateen mäti on arvostettu herkku, mutta madekeittokin on maittava vaihtoehto. Ja mateen maksan sanotaan suorastaan sulavan leivän päälle.

Blinien teko onnistuu myös kotikeittiössä samoin kuin madekeitonkin. Virtasen makiampi madekastike (ohje alla) on erinomaisen maittava vaihtoehto. Siitä vaan kokeilemaan.

Vinkkejä madeherkkujen valmistukseen löydät osoitteesta: madeherkut

Kuva: Vastapyydetyt mateet. Kuvaaja: Tapio Gustafsson/KKL

Lisää madesesongin tilasta:
toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen liitto, puh. 0440 365 368
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Virtasen makiampi madekastike

Made on tunnustettu herkku, jonka ruuaksi laittamiseen on monia soveliaita konsteja olemassa. Kokkailijoilla on resepteissään usein aina jotain ihan omaa. Kalatalousneuvonnan ammattilainen ja madepiireissä tunnettu mateenpyytäjä Erkki Virtanen ilahdutti meitä omalla valmistusvinkillään, joka kuuluu seuraavasti:

Ainekset:
1 kg perattua, nyljettyä madetta ja mateen maksa
sitruuna
10 -15 maustepippuria
suolaa
vehnä- tai maissijauhoa suurustukseen
1 rkl voita
tillisilppua
2 munan keltuaista

Keitä made ja maksa astiassa, jossa on vettä peitteeksi asti. Mausta suolalla ja pippureilla. Jatka keittämistä kunnes kalan liha irtoaa ruodoista. Siivilöi liemi talteen. Erottele ruodot kalan lihasta. Paloittele maksa ja liha.

Tee liemestä voilla ja jauhoilla paksu kastike, johon vispaat lopuksi munankeltuaiset. Lisää tämän jälkeen kastikkeeseen kalan ja maksan palaset sekä tillisilppu. Tarkista suola.

Nauti ateria keittoperunoiden kanssa. Sitruuna sopii mausteeksi.

Mateen maksan voit myös paistaa seuraavalla tavalla:
Leikkaa maksa 1 cm:n paksuisiksi siivuiksi. Ripottele pintaan korppujauhoja. Paista voissa rapean ruskeaksi. Valuta öljyä pois pannulta tarvittaessa. Laita paistetut palat lopuksi muutamaksi minuutiksi useampikertaisen talouspaperinpäälle vetäytymään ja päästämään öljyä.

Näillä eväillä jaksat tehdä isommatkin lumityöt, jos tarvetta on.

Sivun alkuun


Säsong för lakrom

Fiskarna är nu ute på isarna i hopp om att få tag på lake, vinterns delikatessfisk. Laken är en uppskattad matfisk och det ses även i butikspriset.

Laken leker, till skillnad från många andra fiskarter i Finland, på vintern, i februari. En annan dylik fisk med avvikande lekmönster är hornsimpan. Båda arterna har också en utsökt rom.

Att det dyker upp lakrom med blinier på restaurangernas menyer är ett säkert tecken på att laksäsongen har kommit igång. Laken är en mångsidig matfisk, och så här under lektid är användningen som mångsidigast. Lakrom är en uppskattad delikatess, men också laksoppa är ett aptitretande alternativ. Och laklever på bröd sägs rentav smälta på tungan.

Hemma i köket är det lika lätt att tillreda blinier som laksoppa. Eller varför inte prova receptet på Virtanens smarriga laksås? (receptet nedan)

Mer lakrecept hittar du på adressen:
Lakrecept


Foto: Nyfångade lakar. Fotograf: Tapio Gustafsson/CFF

Tilläggsuppgifter om laksäsongen:
verksamhetsledare Jyrki Oikarinen, Perämeren Kalatalousyhteisöjen liitto, tel. 0440 365 368
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Virtanens smarriga laksås Laken är en fisk som kan tillagas på många olika sätt. Varje kock brukar ha sina egna knep. Erkki Virtanen, känd inom fiskerirådgivningen som en inbiten lakfiskare, har delat med sig följande recept på laksås.

Ingredienser 1 kg rensad och flådd lake och laklever
citron
10 -15 kryddpepparkorn
salt
majs- eller vetemjöl för redning
1 msk smör
hackad dill
2 äggulor

Koka laken och levern i vatten, som nätt och jämnt täcker fisken. Krydda med salt och peppar. Fortsätt att koka fisken tills köttet lossar från benen. Ta tillvara buljongen. Ta bort benen från köttet och dela köttet och levern i mindre bitar.

Gör en tjock sås av buljongen, smöret och mjölet. Vispa i äggulorna. Tillsätt fisk- och leverbitarna samt den hackade dillen. Avsmaka med salt.

Avnjut med kokta potatisar och dekorera med citron.

Du kan också steka laklevern, gör då så här:
Skär levern i 1 cm tjocka bitar. Strö skorpsmulor på ytan och stek bitarna gyllenbruna i smör. Häll vid behov under stekningen bort överflödigt fett från pannan mellan. Låt de stekta leverbitarna dra sig mellan några lager hushållspapper innan de serveras.

Med dessa läckerheten i magen orkar du vid behov ta itu med även större snöarbeten.

Sivun alkuun