Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

15.12. Suomeen viisi kalastuslääniä?
08.12. Kalastuksenvalvojia koulutetaan ensimmäisen kerran valtakunnallisesti


Suomeen viisi kalastuslääniä?

Kalastuslainsäädäntöä on Suomessa muutettu suuremmassa mittakaavassa 1900-luvun alussa, 1950-luvulla ja 1980-luvulla. Kalastuslain kokonaisuudistus on lähtenyt käyntiin syksyllä 2008 ja kalatalousneuvontajärjestöt ovat mukana tässä prosessissa. Kalastuslain kokonaisuudistushanketta toteuttamaan on asetettu valmisteluelimeksi työryhmä, jolla on apunaan neljä jaostoa. Neuvontajärjestöt tuovat kentän viestin osakaskunnista, kalastusalueista ja ammattikalastajilta lainlaatijoille ja päättäjille. Kalastusalain uudistukset ovat antaneet kalatalousneuvonnalle aina runsaasti uusia tehtäviä. Valtiovalta on käyttänyt neuvontaa hyväkseen asioiden viemisessä kentälle ja näin tulee varmasti käymään jatkossakin. Ilman ammattitaitoista ja osaavaa kalatalousneuvontaa on mahdotonta viedä suuria uudistuksia kentälle.

Nykyinen läänijako liittyy myös kalastukseen. Virkistyskalastukseen on saatavilla läänikohtaisia kalastuslupia. Kun hallinnolliset läänit jäävät historiaan vuoden 2010 alusta lukien, joudutaan kalastuslupa-asioita pohtimaan kiireellisellä aikataululla. Kun kalastuslain kokonaisuudistus on useiden vuosien savotta, niin ainakin väliaikaisjärjestelynä voitaisiin harkita kalastusläänejä, jotka olisivat nykyisten läänirajojen mukaisia. Näin kalastajat tietäisivät, mille alueelle läänikohtaiset viehekalastusluvat jatkossakin kelpaavat. Kalastusläänien mukaisesti olisi mahdollista rakentaa myös muita kalatalouteen liittyviä elementtejä.

Kalastuslain uudistamiseen liittyen annettiin keväällä 2008 yli 50 lausuntoa. Niissä on myös esitetty, että yhdellä kalastusluvalla pitäisi voisi kalastaa koko valtakunnan vesialueilla. Tämäkin kysymys tulee esille kalastuslain kokonaisuudistusta pohtivassa työryhmässä. Mikä olisi tällaisen valtakunnallisen kalastusluvan hinta ja mitä reunaehtoja siihen liittyisi?

Kalastuslain kokonaisuudistus tulee olemaan erittäin suuri ja työläs muutosprosessi, joka edellyttää koko kalastuslain ja eräiden siihen liittyvien säädösten uudelleen kirjoittamista. Uudistustyössä joudutaan kalastuslakia tarkastelemaan uusitun peruslain sekä EU-säädösten valossa. Jo yksistään nämä asiat sekä lukuisat substanssiasiat ovat monivyyhtinen kokonaisuus.

Nykyiset kalastussäädökset on säädetty laissa ja sitä täydentävässä erillisessä asetuksessa. Onko tämä malli nykyaikana legaali vai pitääkö jatkossa kaikki pienetkin nippelit kuten rauhoitusajat ja alamitat kirjoittaa suoraan lakiin? Mikä tulee olemaan uuden kalastuslain ”punainen lanka” vai tuleeko ohjenuoraksi ”vihreä lanka” vai ohjaako uutta kalastuslakia ”monimuotoinen, kalavarojen kestävän käytön periaate” taikka joku muu periaate. Näissä asioissa tulee olemaan suuri ja vaativa työkenttä.

Lisätietoa Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Kalastuksenvalvojia koulutetaan ensimmäisen kerran valtakunnallisesti

Kalastuksenvalvojia koulutetaan ensimmäisen kerran valtakunnallisesti 8.-9.12. Jyväskylässä. Koulutuksella vahvistetaan kalastuksenvalvojien ammattiosaamista ja samalla keskustellaan kalastuslain uudistamistarpeista. Tilaisuudessa on koolla kaikkiaan 60 kalastuksenvalvojaa eri puolilta maata.

Kalastuksenvalvojien kouluttamiseen on useita syitä, kertoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä. Tutkimus on osoittanut, että yli puolet valtion kalastusmaksujen maksuvelvollisista jättää maksunsa maksamatta. Valvonnan tehostaminen on tärkeä keino vaikuttaa asiaan.
- Kalastuksenvalvojien ammattitaidon on oltava kauttaaltaan korkealla tasolla. Valvontatyö kalastusalueissa on julkisen vallan käyttöä ja kalastajan oikeusturvaa on kunnioitettava ja perustuslakia noudatettava, sanoo Myllylä.

Koulutustilanne on myös vuorovaikutteinen. Juuri alkaneeseen kalastuslain kokonaisuudistukseen kuuluu tärkeänä osana kalastuksenvalvontaa koskevien säännösten uusiminen. Tilaisuudessa vankan kenttätyökokemuksen omaavilta valvojilta kootaan näkemyksiä ja ehdotuksia kalastuksenvalvontaa koskevien pykälien uusimiseksi ja valvontamenetelmien yhtenäistämiseksi.

Koulutuksen järjestäjänä on Kalatalouden Keskusliitto. Tilaisuuden kouluttajat ovat Maa- ja metsätalousministeriöstä, Kalatalouden Keskusliitosta, TE-keskuksesta, Metsähallituksesta ja poliisista. Koulutus on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa kalastuksen valvonnan kehittämishanketta.

Lisätietoa kalastuksenvalvojien koulutuksesta Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
järjestöpäällikkö Risto Vesa puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


26.11. Vesialueiden yhdistämisestä hyötyvät kaikki vesien käyttäjät
12.11. Valtion tulee rahoittaa osakaskuntien yhdentymistoimituksia


Vesialueiden yhdistämisestä hyötyvät kaikki vesien käyttäjät

Vesialueiden yhdistämisestä suuremmiksi kokonaisuuksiksi on kertynyt kokemusta lähes kymmenen vuoden ajan. Kalatalouden Keskusliiton ja Maanmittauslaitoksen yhteistyönä vesialueen käyttäjät kalastajista lähtien ovat saaneet käyttöönsä suurempia vesialueita.

Vesialueiden osakaskuntien yhdistäminen vaatii usein vuosien esityön, mutta lopputuloksena on yksi suurempi alue, josta hyötyvät kaikki vesien käyttäjät. Kalastajat saavat isompia lupa-alueita. Vesienomistajat pystyvät tekemään laajakantoisempia päätöksiä. Viranomaisten toiminta lupa-asioissa helpottuu.

Pirstaloituneilla alueilla yhdistämisten tulisi olla ensimmäinen toimenpide ennen kuin esimerkiksi vesialueiden kunnostustoimiin ryhdytään. Vesistöjen kunnostushankkeiden toteuttamista hankaloittaa jokaiselta osakaskunnalta toimenpiteeseen kysyttävä lupa. Kunnostushankkeen pohjatyönä toteutettava vesistöalueiden yhdistäminen helpottaa hankkeen tekemistä. Ympäristöviranomaisen tulee huomioida tämä asia tulevissa hankkeissa.

Vesialueiden osakaskunnissa on usein satoja osakkaita ja joukossa on aina epäluuloisia. Etelä-Savossa osakaskuntien yhdistämistä edistävän Kutuaika-hankkeen avulla pystyttiin yhdistämistoimiin liittyviä ennakkoluuloja vähentämään ja yhdistämisten toteuttaminen tuli mahdolliseksi.

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokouksen katsoo, että vesialueiden yhdistämistä olisi jatkossa tuettava, jotta pienet ja järjestäytymättömät vesialueet pääsisivät osalliseksi yhdistämisen hyödyistä.

Lisätietoja vesialueiden yhdistämisestä:
Kalatalousneuvoja Harry Härkönen, ProAgria Etelä-Savo Mikkelin kalatalouskeskus, puh. 020 747 3635
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Valtion tulee rahoittaa osakaskuntien yhdentymistoimituksia

Suomessa on yhteisiä vesialueita 3,9 miljoonaa vesihehtaaria. Yhteiset vesialueet ovat vuosikymmenten saatossa paikoin pahoin pirstaloituneet, eikä niillä ole aina edes hallintoa. Suurentamalla kalaveden osakaskunnan yksikkökokoa sen hallinnointi on toteutettavissa tehokkaammin ja henkilöresurssitkin saataisiin näin parhaiten käyttöön. Pahiten pilkkoutuneet alueet Etelä-Savossa, Saaristomerellä ja Uudenmaan seudulla tarvitsisivat yksikkökoon reilua lisäämistä ja omistajayksiköiden määrän vähentämistä.

Kiinteistönmuodostamislaki on antanut mahdollisuuden yhdistämistoimituksiin ja tilusjärjestelyiden toteuttamiseen jo puolenkymmentä vuotta. Käytännössä tilanne on toinen. Pienimmät yhteiset vesialueet, jotka eniten yhdistämisestä hyötyisivät, eivät rahattomina pysty toimituksia tekemään. Valtion tulisikin antaa tukensa yhdistymistoimituksille, koska yksikkökoon kasvusta johtuvat edut kohdistuvat merkittävässä määrin suuriin kansalaisjoukkoihin ja parantavat maaseudun elinvoimaisuutta.

Yhdistäminen voi olla vuosien prosessi. Osakaskuntien yhdistäminen vaatii, ihmisten kanssa kun asioidaan, oman kypsyttelynsä. Osakuntien on saatava usein olla yhteistyössä, kihloissa, ennen naimisiin menoa. Tällaiseen esikypsennykseen ja asennemuokkaukseen tarvitaan valtion varoja. Yhdistämistyö tarvitsee ymmärtäjiä päättäjien keskuudessa. Tätä työtä on tehtävä kunkin tahoillaan, mutta myös yhteistyötä tarvitaan kun päättäjien puheille mennään.

Yksittäisen toimituksen kustannukset koostuvat pääosin tarvittavista pohjatöistä ja toimituksesta. Osakkaille on aluksi jaettava tietoa toimituksesta, sen eduista ja kokouksista joissa päätökset tehdään. Kalatalousneuvonnalla ja vesialueiden osakaskunnilla on yli satavuotiset luottamukselliset suhteet, joten kalatalousneuvonta kykenee parhaiten toimimaan asiassa esittelijänä ja asioiden kokoonjuoksijana.

Lisätietoja vesialueiden yhdistämisestä Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965
Järjestöpäällikkö Risto Vesa puh (09) 6844 5917

Sivun alkuun


28.10. Rapukauden saaliissa suurta alueellista vaihtelua
28.10. Regionala skillnader i sommarens kräftfångster
21.10. Joulupöytien mätiherkku kalastetaan nyt
21.10. Julbordets romdelikatess fiskas nu
03.10. Terveellistä ja hyvää Helsingin silakkamarkkinoilta
03.10. Ät dig frisk på Helsingfors strömmingsmarknad


Rapukauden saaliissa suurta alueellista vaihtelua

Heinäkuun 21. alkanut ravustuskausi päättyy ensi torstaina lokakuun 30. Ennusteet lupasivat parasta saalista 100 vuoteen, mutta toteutuiko ennuste?

Rapusaaliit ovat olleet nousussa viime vuosina. Saaliin kasvun takana ovat onnistuneet täplärapuistutukset. Pohjois-amerikkalaista täplärapua on levitetty alueille joissa sitä ei aikaisemmin esiintynyt ja nämä istutukset alkavat nyt tuottaa tulosta. Monilla pienillä vesistöalueilla ravustajat ovat päässeet nauttimaan elämänsä rapusaaliista tänä kesänä.

Oriveteläisen rapuyrittäjän Ilkka Raukolan mukaan vanhemmissa täplärapuvesistöissäkin oli runsaasti rapuja, mutta oikukas kesä kenties teki kepposen pyytäjille. Rapujen kuorenvaihto tuntui viileän ilman takia jatkuvan koko kesän, eikä rapuja ollut liikkeellä niin runsaasti kuin olisi odottanut.

Säkylän Raputukun Markku Lehtisen täplärapusaalis oli tänä kesänä keskimääräinen. Isokokoisia yli 12 cm täplärapuja tuli Lehtisen mukaan runsaammin viime vuonna. Jatkuvuus on kuitenkin turvattu, sillä järvestä löytyy mukavasti kaikkia ikäluokkia ja kaikilla merroissa olleilla naarailla on uusi sukupolvi pyrstönsä suojassa.

Jokiravun arvostus on suurempi

Kainuun Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Pasi Korhonen haluaa, että täplärapuhurmiossa ei unohdettaisi meidän omaa jokirapuamme. Jokiravulla ei mene yhtä hyvin kuin täpläravulla, mutta sen markkina-arvo on huomattavasti suurempi. Jokiravusta maksettava hinta on kaksinkertainen täplärapuun nähden. Tulevaisuudessa jokiravun arvostus tullee entisestään kasvamaan.
- Paikallisesti ei tulisi tehdä hätäisiä päätöksiä ja istuttaa suuren lukumäärällisen tuoton toivossa jokirapuvesiin täplärapuja, muistuttaa Korhonen. Täplärapu syrjäyttää voimakkaampana kilpailijana jokiravun ja levittää jokiravulle tuhoisaa rapuruttoa.

Lisätietoja ravustuksesta ja ravunviljelystä:
yrittäjä Ilkka Raukola, Ruokosen Rapu, Orivesi, puh. 050 3083 255
yrittäjä Markku Lehtinen, Raputukku, Säkylä, puh. 040 544 0358
toiminnanjohtaja Pasi Korhonen, Kainuun Kalatalouskeskus, puh. 044 0946 557

Sivun alkuun


Regionala skillnader i sommarens kräftfångster

Kräftsäsongen som inleddes den 21 juli avslutas nu på torsdag, den 30 oktober. Kräftprognoserna utlovade alla tiders fångst, men hur gick det?

Kräftfångsterna har varit på uppgång under senare år. Det är lyckade signalkräftsutsättningar som ligger bakom fångstökningen. Man har spritt den nordamerikanska signalkräftan till nya områden och det är dessa utsättningar som nu börjar ge avkastning. Vid många mindre vatten har kräftfiskarna den här sommaren fått njuta av alla tiders fångst.

Ilkka Raukola, kräftföretagare i Orivesi, berättar att det också i äldre signalkräftsvatten fanns mycket kräftor, men att sommarens nyckfulla väder spelade ett spratt med kräftfiskarna. Det verkar som om signalkräftans skalbyte pågick hela sommaren på grund av det svala vädret. Det här ledde till att kräftorna inte rörde på sig så mycket som man hade väntat sig.

Enligt kräftföretagare Markku Lehtinen från Säkylä var sommarens signalkräftfångst medelmåttlig. Lehtinen säger att det ifjol kom fler större, över 12 cm långa kräftor, än i år. Fortbeståndet är ändå tryggat, eftersom det finns gott om kräftor i alla storleksklasser i sjön och alla kräfthonor i mjärdarna har haft en ny generation kräftor på gång under stjärten.

Flodkräftan uppskattas mer

Verksamhetsledare Pasi Korhonen vid Kajanaland Fiskerihushållningscentral vill påminna att vi i signalkräftsyran inte ska glömma vår egen inhemska flodkräfta. Det går inte lika bra för flodkräftan som för signalkräftan, men flodkräftan inbringar ett betydligt högre pris. Flodkräftorna är dubbelt så dyra som signalkräftorna, och flodkräftans uppskattning växer år för år.
- Vi ska inte lokalt dra förhastade slutsatser och sätta ut signalkräftor i flodkräftsvatten, påminner Korhonen. Signalkräftan tränger undan den inhemska flodkräftan och är dessutom ofta också bärare av kräftpest.

Tilläggsuppgifter om kräftfiske och kräftodling:
företagare Ilkka Raukola, Ruokosen Rapu, Orivesi, tel. 050 3083 255
företagare Markku Lehtinen, Raputukku, Säkylä, tel. 040 544 0358
verksamhetsledare Pasi Korhonen, Kajanaland Fiskerihushållningscentral, tel. 044 0946 557

Sivun alkuun


Joulupöytien mätiherkku kalastetaan nyt

Muikun kutupyynti on kuumimmillaan. Niin ammattikalastajan kuin vapaa-ajan kalastajan silmissä siintää kuva pyydyksestä, joka on täynnä mätiä pullollaan olevia muikkuja. Kutuaikaan naarasmuikun painosta jopa kolmannes voi olla mätiä.

Muikku kutee syksyllä vesien viilennyttyä noin 5-7 asteeseen. Keski-Suomen ja Saimaan alueen järvissä tuo aika on pian käsillä ja osaavalle kalastajalle on luvassa hyviä saaliita. Saimaalla parhaat muikunpyyntipaikat olivat viikonloppuna tarkkaan verkotettu, toteaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson.

Mökkiläiselle paras mätimuikun pyyntiväline onkin pohjaverkko. Muikun kutualueet sijaitsevat syvänteiden läheisyydessä olevilla matalikoilla. Kutu tapahtuu tavallisimmin noin 6-8 metrin syvyisillä alueilla, mutta kutukaloja voi löytyä matalammastakin. Parhaaseen pyyntiaikaan verkon voi laskea päivälläkin ja käydä kokemassa muutaman tunnin kuluttua.

Mätiä Ruotsiin ja Joulupöytään

Hieman pohjoisempana Oulujärvellä troolikausi on lopuillaan ja muikut alkavat hakeutua kutualueilleen. Oulujärveläinen kalastaja Pertti Laine kertoo muikun olevan pienikokoista, mutta näin kudun alla se menee erittäin hyvin kaupaksi mädin takia. Jopa ruotsalaiset ovat kiinnostuneita oulujärveläisestä muikun mädistä.

Lappeenrannan kalasatama Oy:n upouusissa tiloissa muikun mädin talteenotto on kuumimmillaan. Vaikka tekniikka on uusinta, on mädin talteenotossa vielä paljon käsityötä. Kalasataman hallituksen puheenjohtaja kalastaja Markku Törrösen mukaan Etelä-Saimaalta tulee hyvin muikkua ja sitä riittää jalostettavaksi. Tulevaisuudessa muikkua on tarkoitus viedä Lappeenrannasta ulkomaille saakka.

Lisätietoa muikun kutupyynnistä ja mädin keruusta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914, 044 2866 701
kalastaja Pertti Laine, Oulujärvi, puh. 0500 178 275
kalastaja Markku Törrönen, Lappeenrannan kalasatama Oy:n hallituksen puheenjohtaja, puh. 040 557 5812

Sivun alkuun


Julbordets romdelikatess fiskas nu

Det är högsäsong för fiske efter lekande siklöja. Både yrkesfiskare och fritidsfiskare drömmer om nät fyllda med romstinna siklöjor. Under lektid kan upp till en tredjedel av siklöjhonans vikt utgöras av rom.

Siklöjan leker på hösten då vattentemperaturen har sjunkit till 5-7 grader. I mellersta Finland och i trakterna av Saimen inleds lekfisket inom kort och det utlovas goda fångster. Åtminstone på Saimen var näten utlagda på de bästa fångstplatserna redan förra helgen, konstaterar Tapio Gustafsson, informatör vid Centralförbundet för Fiskerihushållning.

För stugägare är bottennät det bästa fiskeredskapet efter lekande siklöja. Siklöjans lekområden finns på grunt vatten i närheten av bottensänkor. Leken sker vanligtvis på 6-8 meters djup, men det kan också finnas lekande fiskar på grundare vatten än det. Under bästa fångstperiod kan man till och med lägga ut näten på dagen och vittja dem några timmar senare.

Rom till Sverige och julbordet

Lite längre norrut, vid Ule träsk, är trålfångstsäsongen snart över och siklöjan börja söka sig till lekområdena. Pertti Laine som fiskar på Ule träsk berättar att siklöjorna har varit små, men så här under lektid går handeln bra på grund av rommet. Till och med svenskarna är intresserade av löjrom från Ule träsk.

Vid Villmanstrand fiskehamn Ab (Lappeenrannan Kalasatama Oy) håller man som bäst febrilt på att ta till vara löjrommen. Även om man har tillgång till den nyaste tekniken, kvarstår ännu mycket handarbete. Fiskare Markku Törrönen, styrelseordförande för Villmanstrand fiskehamn säger att det på södra Saimen kommer bra med siklöja och att det också räcker till förädling. Förhoppningen är att löjrommen i framtiden också skulle gå på export.

Tilläggsuppgifter om lekfiske och tillvaratagande av löjrom:
informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914, 044 2866 701
fiskare Pertti Laine, Ule träsk, tel. 0500 178 275
fiskare Markku Törrönen, styrelseordförande för Villmanstand fiskehamn Ab (Lappeenrannan kalasatama Oy), tel. 040 557 5812

Sivun alkuun


Terveellistä ja hyvää Helsingin silakkamarkkinoilta

Ammattikalastajien tarjoamat silakat ovat loistava terveen ja pitkän elämän lähde. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kalan syöminen on terveellisempää kuin syömättä jättäminen. Kala sisältää runsaasti proteiineja, vitamiineja ja mineraaleja. Kaiken lisäksi kalan sisältämät rasvat ovat erityisen terveellisiä, koska ne sisältävät runsaasti omega-3 rasvahappoja. Kala on hyväksi niin mielelle kuin sydämellekin!

Tulevana viikonloppuna Kolera-allas ja Kauppatori täyttyvät jälleen kalastajien veneistä ja myyntikojuista. Järjestyksessään 266. silakkamarkkkinat alkavat sunnuntaina 5.10. ja jatkuvat seuraavaan lauantaihin 11.10. saakka.

Aikaisempina vuosina kolmisenkymmentä alusta on saapunut markkinoille ja määrä on tulevillakin markkinoilla samaa luokkaa. Lisäksi myyntikojuja on vakaalla maalla saman verran. Herkullista ja terveellista kalaa on myynnissä kaikille halukkaille. Parhaat ja palkitut herkut viedään kalastajien käsistä jo ensimmäisinä päivinä.

Avajaispäivä tarjoaa ohjelmaa koko perheelle. Ylipormestari Jussi Pajunen avaa silakkamarkkinat klo 11 ja päivän ohjelman päättää silakkatuotteiden palkitseminen klo 15.30. Laaja-alainen silakkaraati palkitsee vuoden parhaat maustekalat ja vuoden silakkayllätykset.

Kalatalouden Keskusliitto on jälleen paikalla markkina-alueella infopisteellään, jossa voi tutustua akvaariossa uiviin kaloihin sekä saada tietoa niin kalan terveellisyydestä, kaloista, kalastuksesta kuin silakkamarkkinoistakin.

Lisätietoa silakkamarkkinoista ja silakoista Kalatalouden Keskusliitolta:
Suomeksi: tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914, 044 2866 701 (paikalla sunnuntaina)
Ruotsiksi: kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. 09 6844 5922, 040 5960 808 (paikalla sunnuntaina)

Sivun alkuun


Ät dig frisk på Helsingfors strömmingsmarknad

Den strömming som yrkesfiskaren bjuder ut till försäljning är rena rama hälsokuren. Senaste forskning visar att hälsofördelarna med att äta fisk är större än nackdelarna. Fisk innehåller rikligt med protein, vitaminer och mineraler. Till och med fettet som fisken innehåller är hälsosamt, för det innehåller rikligt med omega-3 fettsyror. Fisk är bra för både hjärna och hjärta och dessutom är det gott!

Inkommande veckoslut fylls Kolerabassängen och Salutorget igen av fiskebåtar och försäljningsstånd. Den i ordningen 266:e strömmingsmarknaden inleds på söndagen den 5.10 och avslutas därpå följande lördag, den 11.10.

Tidigare år har ca 30 båtlag varit på plats och man beräknar att antalet kommer att vara ungefär det samma i år. Därtill finns det ungefär lika många försäljningsstånd uppe på torra land. Det finns alltså gott om god och hälsosam fisk till salu. De bästa prisbelönta delikatesserna säljer vanligtvis slut redan under första dagen.

Öppningsdagen bjuder på underhållning för hela familjen. Överborgmästare Jussi Pajunen öppnar strömmingsmarknaden kl. 11 och dagens program avslutas kl. 15.30 då de bästa strömmingsprodukterna prisbelönas. En smakjury utser de bästa produkterna i tävlingsserierna årets kryddfisk och årets strömmingsöverraskning.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats med ett eget informationsstånd. Vid ståndet kan man bekanta sig med olika fiskarter i ett akvarium och få svar på frågor om hälsofördelar med fisk, fiske och strömmingsmarknaden.

Ytterligare information om strömmingsmarknaden och strömming från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
På svenska: fiskeribiolog Malin Lönnroth, 09 6844 5922, 040 5960 808 (på plats på söndag)
På finska: informatör Tapio Gustafsson, 09 6844 5914, 044 2866 701 (på plats på söndag)

Sivun alkuun


02.09. Ankeriaita tuodaan taas lentäen Etelä-Suomen vesiin
02.09. Ålar flygs igen till Finland för utplantering


Ankeriaita tuodaan taas lentäen Etelä-Suomen vesiin

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannissa pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan yhteensä 206 000 ankeriaanpoikasta, mikä on historian toiseksi suurin istutuserä.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, joka ei lisäänny meidän vesissämme vaan Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomen kannat ovat nykyisin paljolti istutusten varassa.

Suomeen ankeriaanhoitosuunnitelma

Tulevina vuosina ankeriaan merkitys saaliskalana muuttuu. Euroopan laajuisesti kannan huonoon tilaan on kiinnitetty vakavaa huomiota. EU on antanut lajin suojelemiseksi ankeriasasetuksen. Tämän vuoksi Suomessa on laadittava tämän vuoden aikana ankeriaan hoitosuunnitelma, jossa esitetään keinot, miten mereen pääsee riittävä määrä ankeriaita kutuvaellukselleen. Kannan ylläpitämisessä istutuksilla tulee olemaan tärkeä osa.

Ankeriaita saadaan pitkään istutusten jälkeen

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat hyviä tuloksia. Ensimmäiset istutukset tehtiin Suomessa jo 1800-luvulla. Istutuksiin käytetyt ankeriaat on pyydetty Severnjoesta Englannista ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 sentin pituisia ja painavat gramman verran. Vuonna 2006 pyydetty suomenennätysankerias painoi 4,146 kiloa ja ikää sillä oli 39 vuotta.

Ankerias on rasvaista herkkua

Ankerias on erinomainen ruokakala. Tavallisimmin se tarjoillaan savustetuna, mutta se sopii myös uunissa valmistettavaksi tai sen voi marinoida. Ankerias on hyvin rasvainen kala. Ankeriaan rasvapitoisuus voi olla kymmenkertainen ahveneen verrattuna ja loheenkin nähden kolminkertainen. Ankeriasta pyydetään pitkäsiimoilla, rysillä, ankeriasarkuilla, merroilla, katiskoilla tai ongella.

Ankeriaat saapuvat Helsinki-Vantaa lentokentälle torstaina 4.9. kello 12.10 laskeutuvalla lennolla. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla eteläistä Suomea sijaitseviin istutusvesiin. Tänä vuonna suurin osa ankeriaanpoikasista istutetaan sisävesiin, mutta Suomenlahden rannikollekin tehdään runsaista istutuksia.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
osastopäällikkö Kari Kilpinen, puh. (09) 6844 5924
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. (09) 6844 5922

Istutuksiin varattu poikasia seuraavasti:

Kaakkois-Suomi: 64 000 kpl (Kaakois-Suomen TE-keskus, Kymenlaakson kalatalouskeskus ry)
Häme: 70 500 kpl (ProAgria Häme ja Pirkanmaa ja Päijät-Hämeen kalatalouskeskus ry)
Pohjois-Savo: 18 000 kpl (Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry)
Suomenlahden itäosa: 19 000 kpl (Etelä-Suomen Merikalastajaliitto ry)
Suomenlahden länsiosa: 14 500 kpl (Nylands Fiskarförbund rtf)
Uusimaa: 15 000 kpl (Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto)
Ahvenanmaa: 5 000 kpl (Ahvenanmaan maakuntahallitus)

Yhteensä 206 000 kpl

Sivun alkuun


Ålar flygs igen till Finland för utplantering

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det sammanlagt 206 000 ålyngel i Finland. Det är det näst största antalet genom tiderna.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har gått kraftigt nedåt och i Finland är ålförekomsterna numera helt beroende av utplanteringar.

Finland får förvaltningsplan för ål

Ålens betydelse som fångstfisk kommer att ändra inom kommande år. Runt om i Europa har man uppmärksammat den negativa beståndsutvecklingen. För att skydda ålen har EU utfärdat en ålförordning. Enligt förordningen ska alla EU-länder uppgöra en ålförvaltningsplan inom år 2008. Förvaltningsplanen ska innehålla åtgärder för att säkerställa ålarnas lekvandring från sjöar och vattendrag tillbaka till havet. Utplanteringar kommer fortsättningsvis att spela en viktig roll i att upprätthålla det finländska ålbeståndet.

Ål länge efter utplanteringarna

Ålen är en mycket anpassningsbar fisk och rätt genomförda utsättningar ger goda resultat. De första ålutsättningarna gjordes redan på slutet av 1800-talet. De ålar som nu utplanteras har fångats i floden Severn i England och hållits i karantän i Sverige. Ålynglen är ca 10 cm långa och väger ungefär ett gram. År 2006 fångades den största ålen hittills i Finland. Den vägde 4,146 kg och var 39 år gammal.

Ål är en fet delikatess

Ålen är en utmärkt matfisk. Vanligtvis serveras ålen rökt, men man kan också ugnssteka eller marinera den. Ålen är en mycket fet fisk. Fettprocenten kan vara tiodubbel jämfört med abborre och tredubbel jämfört med lax. Ålfisket bedrivs med långrevar, ryssjor, ålkistor, mjärdar eller metkrokar.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält torsdagen den 4 september cirka klockan 12:10. Efter ankomst fortsätter transporten med bil runt om till utplanteringsvattnen i södra Finland. I år utplanteras en stor del av ålarna i inlandet, men en del sätts även ut längs med Finska vikens kust.

Tilläggsuppgifter om importen och utsättningarna av ål från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. (09) 6844 5922
fiskeribiolog Kari Kilpinen, tel. (09) 6844 5924

Ålarna utsätts enligt följande:

Sydöstra Finland: 64 000 st (Kaakois-Suomen TE-keskus, Kymenlaakson kalatalouskeskus ry)
Tavastland: 70 500 st (ProAgria Häme ja Pirkanmaa ja Päijät-Hämeen kalatalouskeskus ry)
Norra Savolax: 18 000 st (Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry)
Östra Finska viken: 19 000 st (Etelä- Suomen Merikalastajaliitto ry)
Västra Finska viken: 14 500 st (Nylands Fiskarförbund rf.)
Nyland: 15 000 st (Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto)
Åland: 5 000 st (Ålands landskapsregering)

Sivun alkuun


23.07. Helteen tauotessa kannattaa lähteä kalaan
15.07. Hyvä luonnon rapukanta on myös ravun viljelijän mieleen


Helteen tauotessa kannattaa lähteä kalaan

Hellesäällä kala syö heikosti. Auringonpaahteen lomaan mahtuu kuitenkin pilvisiä ja sateisia hetkiä. Näinä hetkinä kalastajan kannattaa suunnata vesille. Kala aktivoituu sään muuttuessa ja käy paremmin kiinni sille tarjottuun houkutukseen.

Kesällä kalastaessa tulee muistaa huomioida auringon vaikutus saaliiseen. Hellesää pilaa kalan hyvin nopeasti ellei saalista käsitellä oikein, muistuttaa Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson. Jotta kalasta voisi nauttia vielä ruokapöydässäkin, tulee kalan oikeaoppinen käsittely hallita.

Tainnuta, verestä, perkaa ja jäähdytä

Kun kala on saatu, tulee se tainnuttaa mahdollisimman nopeasti. Napakan puukalikalla kopautuksen jälkeen kala tulee verestää. Paras tapa on katkaista kalan kidusvaltimo. Lämpimässä kesäsäässä kalan perkaus ja viileään saaminen edistää huomattavasti kalan säilyvyyttä ja sen myöhempää kelpoisuutta ruokapöytään.

Luvat vaikka Ärrältä

Kesälomareissulla kalastamiseen tarvittavat luvat on näppärä hankkia R-kioskista, joita on runsaasti ympäri Suomea ja ne ovat avoinna lähes vuoden jokaisena päivänä. Mikäli matkassa on nettiyhteys, luvat voi hankkia milloin vaan ja miltei mistä käsin tahansa Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) kautta.

Valtion kalastuksenhoitomaksu on 20 € kalenterivuodelta tai 6 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Läänikohtainen viehekalastuslupa maksaa 27 € kalenterivuodelta tai 6 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäivästä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Lisää kesäkalastuksesta ja sen vaatimista luvista:
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Hyvä luonnon rapukanta on myös ravun viljelijän mieleen

Ensi maanantaina 21.7. klo 12 se taas alkaa, nimittäin rapukausi. Mikäli ennuste kasvussa olevasta saalista toteutuu, lupaa se hyvää myös ravusta elantonsa saaville yrittäjille. Ammattimainen ravustus, ravunviljely ja rapuun liittyvä matkailu ovat vielä pienimuotoista yrittämistä, mutta kiinnostus alaan on kasvussa.

Viime vuosina rapusaaliit ovat olleet nousussa. Vuoden 2006 huippusaalis oli 7 miljoonaa rapua ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan tämän vuoden saaliista odotetaan parasta sataan vuoteen. Kalatalouden Keskusliiton rapuasiantuntijan Kari Kilpisen mukaan rapusaalis voi viileän alkukesän vuoksi jäädä aluksi niukaksi, mutta saaliit paranevat kesän edetessä.

Ravunviljelyn avulla rapusesonkia voidaan pidentää

Oriveteläinen yrittäjä Ilkka Raukola näkee ravun luonnonkantojen kasvun ravunviljelijän kannalta positiivisena asiana. Luonnonkannan kasvu on mahdollisuus, jonka myös yrittäjä voi käyttää hyväkseen, toteaa Raukola. Hänen yrityksensä Ruokosen Rapu hankkii rapuja paikallisilta ravustajilta. Sekä viljellyt että pyydetyt ravut Raukola toimittaa edelleen asiakkaille. Raukola harmittelee etteivät suomalaiset ole ymmärtäneet että kotimaisia rapuja voisi syödä myös talvella.

Heikkilän raputilan isäntä Pekka Heikkilä on samoilla linjoilla. Hänenkin mielestää kasvava luonnonkanta on viljelijän kannalta hyvä asia. Rapujen saatavuus ja tunnettavuus kasvaa ja sehän puolestaan lisää kysyntää. Uudessakaupungissa sijaitsevalla Heikkilän raputilalla myös matkailijat toivotetaan tervetulleiksi tutustumaan ravunviljelyyn. Vieraille järjestetään opastettuja kierroksia ja illalla voi vaikkapa nauttia savusaunasta kotimaisten keitettyjen rapujen kera.

Ravustajalla tulee olla luvat kunnossa ja rapurutto on syytä pitää mielessä

18-64-vuotiaalla ravustajalla tulee olla valtion kalastuksenhoitomaksu (20 e/vuosi tai 6 e/viikko) maksettuna. Lisäksi ravustajalla tulee aina, iästä riippumatta, olla vesialueen omistajan lupa. Monet osakaskunnat myyvät jokamiehen ravustuslupia, joita kannattaa tiedustella esimerkiksi paikalliselta kalatalouskeskukselta.

Rapurutto tekee tuhojaan tänäkin vuonna. Raputuhot havaitaan yleensä vasta ravustuksen alettua, kun saalista ei saada. Ravustajien tulisi muistaa ettei mertoja saa siirtää ilman desinfioivaa käsittelyä vesistöstä toiseen.

Lisätietoja ravustuksesta ja ravunviljelystä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Ilkka Raukola, Ruokosen Rapu, Orivesi, puh. 050 3083 255
Pekka Heikkilä, Heikkilän raputila, Uusikaupunki, puh. 0400 532 124

Sivun alkuun


17.06. Kalastuksenvalvontaan tulossa lisätehoa
17.06. Effektiverad fiskeövervakning
10.06. Turpa kiinni ja mittalaudalle - muutoksia kalojen alamittoihin
10.06. Fyller din fisk måttet?
06.06. Kalastusmatkailu
04.06. Kalaan mielivällä tulee olla luvat kunnossa
04.06. Fisketillstånden ska vara betalda innan fiskefärden


Kalastuksenvalvontaan tulossa lisätehoa

Juhannuksen jälkeinen viikko on kalastuksenvalvojien tehoviikko Suomessa. Tuolloin kalastusalueiden kalastuksenvalvojat ovat näkyvästi liikkeellä kalastajien parissa. Tehostetulla toiminnalla annetaan kesäkautta aloittavalle kansalle muistutus siitä, että kalastusmaksut on oltava maksettuina ja muutoinkin on kalastettava säännösten ja määräysten mukaan.

Kalatalouden Keskusliitto on yhdessä kolmen jäsenjärjestönsä kanssa käynnistänyt ison kalastuksenvalvontahankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää miten valvontaa voidaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja ammattimaisesti. Hankkeeseen kuuluu kalastuksenvalvojien koulutusta ja tehostettua valvontaa Saaristomerellä, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Timo Merosen mukaan tehovalvontaa on luvassa koko avovesiajan. Alueella toimii kaksi palkattua valvojaa, jotka ovat toimineet samassa työssä jo kaksi avovesikautta, joten rutiinit ovat selvät. Kalastuslupien lisäksi valvojat kiinnittävät huomiota myös verkkojen silmäkokorajoitusten sekä kalojen alamittojen noudattamiseen. Hankkeen taustalla on kalavesien hoidon turvaaminen. Istutusten myötä kalaa riittää tulevaisuudessakin, sanoo Meronen.

Saaristomerellä Velkualla ja Kustavissa kalastusalueilla on pitkä perinne kalastuksen valvonnassa. Hankkeen myötä valvontaan saadaan lisää tehoa ja entistä ammattimaisempi ote, lisää L-S Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Timo Saarinen, ja toivottaa myös median edustajat tervetulleiksi mukaan valvontaretkille.

Kalastuksenvalvojien koulutus on tärkeä osa hanketta. Pohjois-Savossa kalastusalueet ovat aiemmin esittäneet toiveen valvojien ammattimaisesta koulutuksesta ja nyt tähän toiveeseen voidaan alkaneen hankkeen avulla vastata, kertoo Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Mononen.

Lisätietoja kalastuksenvalvonnasta:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Toiminnanjohtaja Timo Meronen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus, puh. 0400 735 286
Kalatalousneuvoja Timo Saarinen, L-S Kalatalouskeskus, puh. 0400 525 323
Toiminnanjohtaja Jarmo Mononen, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus, puh. 0400 373 072

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut projektia kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Sivun alkuun


Effektiverad fiskeövervakning

Veckan efter midsommar kommer fiskeområdenas fiskeövervakare att röra sig extra flitigt bland fritidsfiskarna. Med en vecka av effektiverad fiskeövervakning vill man påminna alla semesterfirare om att fiskeloven ska vara betalda och att man även i övrigt ska följa rådande fiskebestämmelser.

Centralförbundet för Fiskerihushållning genomför dessutom i sommar tillsammans med tre av sina medlemsförbund ett fiskeövervakningsprojekt. Målsättningen är att reda ut hur man kan effektivera fiskeövervakningen och göra den proffsigare. Projektet består av utbildning för fiskeövervakare samt effektiverad fiskeövervakning på Skärgårdshavet, i Mellersta Finland och i Norra Savolax.

Timo Meronen, verksamhetsledare vid Mellersta Finlands Fiskerihushållningscentral, utlovar effektiverad fiskeövervakning under hela säsongen. Det finns två avlönade fiskeövervakare som redan i två års tid skött om fiskeövervakningen, så de har rutinerna på det klara. Förutom fiskelov kollar övervakarna upp nätens maskstorlekar och att bestämmelserna om minimimått efterföljs. Att trygga fiskevården ligger som grund för projektet. Genom utsättningar garanterar vi fisk även i framtiden, säger Meronen.

Fiskeområdena i Velkua och Gustavs, belägna i Skärgårdshavet, har en lång tradition av fiskeövervakning. Genom projektet kan vi effektivera fiskeövervakningen och göra den allt mer proffsig, tillägger fiskerirådgivare Timo Saarinen från Sydvästra Finlands Fiskerihushållningscentral.

Utbildning av fiskeövervakare är en viktig del av projektet. Fiskeområdena inom Norra Savolax har redan länge framfört önskemål om utbildning och nu kan vi svara på detta tack vare projektet, berättar Jarmo Mononen, verksamhetsledare för fiskerihushållningscentralen i Norra Savolax.

Tilläggsuppgifter om fiskeövervakning:
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917
Fiskerirådgivare Timo Saarinen, Sydvästra Finlands Fiskerihushållningscentral, tel. 0400 525 323
Verksamhetsledare Timo Meronen, Mellersta Finlands Fiskerihushållningscentral, tel. 0400 735 286
Verksamhetsledare Jarmo Mononen, Norra Savolax Fiskerihushållningscentral, tel. 0400 373 072

Jord- och skogsbruksministeriet har finansierat projektet med fiskekortsmedel.

Sivun alkuun


Turpa kiinni ja mittalaudalle - muutoksia kalojen alamittoihin

Kalojen alamittoihin tuli keväällä muutoksia uuden kalastusasetuksen myötä. Meritaimenen alamitta on nyt 50 cm. Myös kalojen mittaustapa muuttui.

Kalaistutuksiin käytetään Suomessa mittavia rahasummia vuosittain, joista osa tulee kalastajien itse maksamista lupamaksuista. Jos istukkaat pyydetään ennen kuin ne ovat kasvaneet kunnon pyyntikokoon, on panostus mennyt hukkaan. Alamitan määräämisellä halutaan varmistaa, että kyseisen lajin edustajat ovat ennen pannulle joutumista ehtineet käydä kutemassa edes kerran.

Luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat alimmat mitat leuan kärjestä (suu suljettuna) pyrstöevän kärkeen mitattuna: merilohi 60 cm, paitsi leveysasteen 63°30’N pohjoispuolella Perämerellä 50 cm, meritaimen 50 cm, järvilohi 40 cm, järvitaimen 40 cm, nieriä Vuoksen vesistöalueella ja Inarinjärvessä 40 cm, kuha 37 cm, harjus 30 cm.

Kalastuslakiin sisältyy nykyisellään alamittaisen kalan mentävä aukko. Lain mukaan alamittainen kala, joka ei ole sanottavasti vahingoittunut, tulee viipymättä laskea takaisin veteen. Kalastajan on vaikeaa tietää milloin kala on niin vahingoittunut, ettei se enää selviä. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että alamittaisia kaloja on otettu saaliiksi. Hyvä ohje on, että mikäli kala vuotaa verta silminnähden runsaasti tai ei lähde kalastajan tekemän parin minuutin virvoittelun jälkeen itse uimaan, se on todennäköisesti vahingoittunut niin pahasti, ettei se enää selviäisi.

”Älä tapa kalan lasta, ettei se lakkaa kasvamasta”

Kysy lisää kalojen alamitoista:
Osastopäällikkö Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5912
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Fyller din fisk måttet?

På våren kom en ny fiskeförordning som gav vissa ändringar i fråga om fiskarnas minimimått. Havsöringens undre mått är nu 50 cm. Även sättet att mäta fisk förändrades något.

I Finland läggs årligen betydande pengasummor på fiskutsättningar. En del av utsättningarna finansieras med pengar som influtit från försäljningen av fisketillstånd. Om den utplanterade fisken fångas innan den hunnit växa till sig, får utsättningarna inte önskad effekt. Genom att definiera ett minimimått för vissa arter vill man säkerställa att de hinner leka åtminstone en gång innan de hamnar i stekpannan.

Fiskar som fångas i naturliga vatten ska fylla följande minimimått, mätt från käkspetsen (munnen stängd) till den yttersta spetsen av stjärtfenan: havslax 60 cm, norr om breddgraden 63°30’N i Bottenviken dock 50 cm, havsöring 50 cm, insjölax 40 cm, insjööring 40 cm, röding inom Vuoksen vattensystem och i Enare träsk 40 cm, gös 37 cm, harr 30 cm.

Som det är nu finns det ett kryphål i lagen om fiske vad ankommer fisk som inte fyller minimimåttet. Enligt lagen skall man släppa ut för små fiskar om de inte är nämnvärt skadade. Det är svårt för fiskaren att veta när fisken är så skadad att den inte klarar sig, vilket i praktiken har detta lett till att fiskarna har behållit för små fiskar. En god tumregel är att om fisken blöder ymnigt och inte kvicknar till inom några minuter i vattnet, är den antagligen så skadad att den inte skulle överleva.

”Fånga inte fiskebarnet, låt det simma ut ur garnet”

Fråga mer om minimimått:
Avdelningschef Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5912
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Kalastusmatkailu

Kalastusmatkailu eri muodoissaan on kalatalouden nouseva sektori. Kalastusmatkailijoilta säännöllisesti tuloja saavia yrityksiä on arvioitu olevan jopa 1 200–1 400 kappaletta. Kansainvälisten asiakkaiden merkitys on suuri. Arviolta 200 000–300 000 ulkomailta vuosittain saapuvaa matkailijaa kalastaa matkansa aikana jättäen Suomeen noin 55–80 miljoonaa euroa. Venäläiset ovat ulkomaalaisista kalastusmatkailuasiakkaista ylivoimaisesti tärkein ryhmä Suomessa.

Venäläiset asiakkaat haluavat kalastaa aivan tavallisia kaloja, haukea, ahventa, kuhaa. Myös särkikalat ovat erittäin haluttuja. Venäläiset vaativat kalamökiltä vähintäänkin kohtuullista tavanomaista varustuista: sauna, suihku ja sisävessa, lisävarustelu kuten astianpesukone mökissä on hyväksi. Ulkohuussi ei maksavalle venäläiselle asiakkaalle riitä. Luxus-mökkejäkin tarvitaan, venäläiset ovat valmiita maksamaan tasokkaasta majoituksesta. Erilliset makuuhuoneet mökeissä ovat toivottavia.

Heille yli 2 kilon hauki on "bolsoi ryba" eli iso kala, kilon puolentoista hauki on "normal ryba". Myös ahven kiinnostaa ja erityisesti särkikalat. Venäläiset arvostavat lähes ylitse muiden särkeä ja sen onkimista he jaksavat harrastaa tuntikausia. Saaliiksi saadut särkikalat kuivataan usein ulkona auringonpaisteella pää alaspäin narussa riiputtamalla suolaiseksi kuivakalaksi eli "voblaksi".

Jo tällä hetkellä Suomessa toimii muutamia kalastusmatkailupalveluita tuottavia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet luxus-haukimatkojen tuottamiseen ja erityisesti venäläisille firma-asiakkaille. Kaikessa hiljaisuudessa nämä yritykset ovat kehittäneet erinomaisia täyden palvelun hauenkalastuspaketteja, joista myös maksetaan luxus-hinta. Käärimällä suomalainen villihauki pakettiin tarvittavien oheispalveluiden kanssa – kalastus, opastus, majoitus, kokouspalvelut, saunomiset, ruokailut, kuljetukset – saadaan aikaiseksi erittäin kannattava kalastusmatkailutuote.

Hauesta huippuhinta kalastusmatkailussa
Parhaimmat kalastusmatkailuyritykset pystyvät veloittamaan tuotteistetusta suomalaisesta villihauesta 180 - 417 euroa kappaleelta virvelin nokkaan myytynä. Esimerkkinä voidaan mainita Itä-Suomen järvialueella toimiva kalastusmatkailuyritys, jolta pietarilainen firma tilasi 3 vuorokauden hauenkalastusmatkan omille tärkeille asiakkailleen. Tilaus hoidettiin viimeisen päälle ja venäläiset asiakkaat saivat virvelillä kolmen päivän aikana saaliikseen yhteensä 120 haukea. Kaikkinensa tämä haukioperaatio tuli maksamaan tyytyväiselle venäläiselle firmalle 50 000 euroa. Tästä tulee saadun hauen kappalehinnaksi 417 euroa. Tämän kalastusmatkailuyrityksen omistaja toteaakin, että ”Hauet ovat meidän firmassa töissä”. Ne houkuttelevat maksavia asiakkaita kalastusmatkailuyrityksiin. Hauille ei tarvitse maksaa palkkaa eikä niistä aiheudu sotukuluja.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän alustus kalastusmatkailuseminaarissa Kuusamossa 6.6.2008

Sivun alkuun


Kalaan mielivällä tulee olla luvat kunnossa

Valtion kalastuslupia saa tällä hetkellä ostettua jo miltei joka paikasta ja vieläpä mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia eikä niihin tarvita lupia. Muut kalastusmuodot sen sijaan vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina luvan, muistuttaa Kalatalouden Keskusliiton järjestöpäällikkö Risto Vesa. Viehekalastusta harrastava 18–64-vuotias selviää helpoimmalla maksamalla valtion kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen viehekelastusmaksun. Muuhun kalastukseen, kuten verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi aina erillinen vesialueen omistajan lupa.

Valtion lupien osto on nettiyhteyden omaavalle helppoa, luvat voi hankkia milloin vaan ja miltei mistä käsin tahansa. Maa- ja metsätalousministeriön oman verkkokaupan (www.mmm.fi) lisäksi lupia myyvät netissä useat asiamiehet (www.kalakortti.com, www.kalastusluvat.net ja www.villipohjola.fi).

Valtion kalastusluvat voi maksaa myös vanhaan tapaan Postiin (Itella). Lisäksi luvat voi nyt hankkia mistä tahansa R-kioskista. Ostopaikkoja on siis runsaasti ympäri Suomea ja osa on avoinna lähes vuoden jokaisena päivänä.

Valtion kalastuksenhoitomaksu on 20 € kalenterivuodelta tai 6 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta. Läänikohtainen viehekalastuslupa maksaa 27 € kalenterivuodelta tai 6 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäivästä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Kysy kalastusluvista:
Riihimäen Kansainväliset Erämessut 5.–8.6. Kalatalouden Keskusliiton osasto U610
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Fisketillstånden ska vara betalda innan fiskefärden

Fritidsfiskaren kan numera köpa statens fisketillstånd så gott som överallt i Finland och oberoende av tid på dygnet.

Mete och pilkfiske hör till allemansrätten och är gratis för alla. Övriga fiskeformer kräver däremot fisketillstånd om man är mellan 18 och 64 år gammal, påminner förbundschef Risto Vesa på Centralförbundet för Fiskerihushållning. För den som vill idka spöfiske är det lättast att utöver statens fiskevårdsavgift även betala den länsbaserade spöfiskeavgiften. För övriga fiskeformer, såsom nätfiske eller kräftfiske, måste man förutom fiskevårdsavgiften även ha vattenägarens tillstånd.

Den som har tillgång till internet kan oberoende av tid på dygnet införskaffa statens tillstånd, dvs. betala fiskevårds- och spöfiskeavgiften. Man kan köpa loven endera via jord- och skogsbruksministeriets egen nätbutik (www.mmm.fi), eller genom något av ombuden som säljer lov på näten (www. kalakortti.com, www.kalastusluvat.net och www.villipohjola.fi).

Statens lov kan fortsättningsvis också köpas från posten (Itella). Som nytt ombud från och med denna sommar fungerar R-kioskerna. Det finns alltså ett heltäckande nätverk av platser som säljer statens fisketillstånd runt om i Finland.

Statens fiskevårdsavgift är 20 € för ett kalenderår eller 6 € för sju dygn. Den länsbaserade spöfiskeavgiften är 27 € för ett kalenderår eller 6 € för sju dygn. Sju dygn räknas från betalningsdagen eller från något annat datum som har angetts på kvittot vid betalningstillfället.

Fråga om fisketillstånd:
Förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5917
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914
Riihimäki Internationella Vildmarksmässa 5.–8.6. avdelning U610

Sivun alkuun


28.05. Uusi opaskirja katiskakalastukseen
26.05. Ny handbok för fiskeövervakare
26.05. Uusi opaskirja kalastuksenvalvontaan
08.05. Kalastuslain uudistus lähdössä käyntiin


Uusi opaskirja katiskakalastukseen

KALASTA KATISKALLA on Kalatalouden Keskusliiton julkaisema uusi opaskirja kaikille katiskalla kalastaville tai tästä pyyntimuodosta kiinnostuneille. Opas tarjoaa perustietoa katiskoista ja niiden käytöstä niin kesämökkiläisille kuin ammattilaisillekin. Katiska on myös hyljeystävällinen pyydys.

Katiska on kaikille tuttu kalanpyydys. Se on helppokäyttöinen ja antaa kalaa tottumattomallekin kalastajalle. Ahven, hauki ja särkikalat ovat tyypillisimpiä katiskakaloja, mutta myös made luikertelee talvella mielellään jään alle asetettuun katiskaan. Katiskoilla on saatu 2000-luvulla Suomen vesistä yhteensä 25 kalalajia sekä rapua ja täplärapua.

Katiskakalastus on kehittynyt erittäin voimakkaasti Suomessa 2000-luvulla. Uudet mallit ja materiaalit ovat lisänneet katiskan suosiota: katiska on helppokäyttöinen ja varmapyytöinen kalastusväline. Muovi ja vetoketjukin ovat löytäneet tiensä nykykatiskan rakenteisiin. Markkinoilta löytyy myös kaksikerroksisia katiskoita.

Hyvän katiskan pyyntitehon salaisuus on yksinkertainen ja varsin yllättävä: Kalat ovat uteliaita. Kalat haluavat mennä katiskaan. Ne viihtyvät siellä. Kalat eivät löydä poistumistietä hyvästä katiskasta. Katiskalla kesämökkiläinen saa helposti soppakalat ja savuahvenet.

Uutta katiskapyynnin opaskirjaa voi tilata Kalatalouden Keskusliitosta, puh (09) 6844 590, sähköpostilla kalastus@ahven.net tai netistä www.ahven.net

Kalasta katiskalla
Kirjoittaja Markku Myllylä
Julkaisija Kalatalouden Keskusliitto
96 sivua
Hinta 19 euroa

Lisätietoa katiskapyynnistä Kalatalouden Keskusliitosta: Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Ny handbok för fiskeövervakare

FISKEÖVERVAKNINGENS ABC är skriven för att tas med ut på fältet. Författarna önskar genom en handbok som koncentreras kring det praktiska övervakningsarbetet hjälpa fiskeövervakarna att agera allt mer yrkesmässigt, med respekt för sina klienters rättigheter. Fiskeövervakningen måste bli allt proffsigare, så att fiskarens och fiskeövervakarens rättsskydd tryggas.

I handboken, utgiven av Centralförbundet för Fiskerihushållning, presenteras de centralaste övervakningssituationerna kort och koncist. Fiskeövervakarens arbetsfält har indelats i tydliga helheter, så att fiskeövervakaren lätt kan läsa handboken enligt de situationer han stöter på. Bokens scheman skisserar på ett lättfattligt sätt olika praktiska övervakningstillfällen.

Det finns starka grunder för en effektiverad fiskeövervakning. Allt för många betalningsskyldiga låter bli att betala sina fisketillstånd och dessa fripassagerare äter fisk som andra betalt för.

Den nya handboken kan beställas från Centralförbundet för Fiskerihushållning, per telefon (09) 6844 590, via e-postadressen kalastus@ahven.net eller via nätet www.ahven.net

Fiskeövervakningens ABC
Författare Risto Vesa, Jenny Fredrikson och Malin Lönnroth
Förläggare Centralförbundet för Fiskerihushållning
36 sidor
Pris 12 euro

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
Jurist Jenny Fredrikson, tel. (09) 6844 5918
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Uusi opaskirja kalastuksenvalvontaan

KALASTUKSENVALVONNAN ABC – opas on tehty kenttätyöhön. Uuden opaskirjan tekijöiden lähtökohta on ollut, että opas auttaa kalastuksenvalvojaa toimimaan entistä osaavammin ja asiakkaansa oikeuksia kunnioittaen. Kalastuksenvalvonnan tulee tänä päivänä olla entistä ammattimaisempaa, jotta kalastajan tai kalastuksenvalvojan oikeusturva ei vaarantuisi.

Kalatalouden Keskusliiton julkaisemassa oppaassa keskeiset valvontatilanteet ja niihin liittyvät valvontatoimet tuodaan esille mahdollisimman yksinkertaisesti. Opaskirjassa valvojan tehtäväkenttä on jaoteltu selkeiksi kokonaisuuksiksi, joita valvojan on helppo lukea sen mukaan millaisia valvontatilanteita hän tehtävässään kohtaa. Kirjan lukuisat kaaviokuvat toimivat lukijalle helposti hahmotettavina tiedonlähteinä käytännön tilanteisiin.

Kalastuksenvalvonnan tehostamiselle on vahvoja perusteita. Aivan liian moni maksuvelvollinen jättää kalastusmaksunsa maksamatta ja vapaamatkustajat syövät muiden maksamia kala-aterioita.

Uutta kalastuksenvalvonnan opaskirjaa voi tilata Kalatalouden Keskusliitosta, puh (09) 6844 590, sähköpostilla kalastus@ahven.net tai netistä www.ahven.net

Kalastuksenvalvonnan ABC
Kirjoittajat Risto Vesa, Jenny Fredrikson ja Malin Lönnroth
Julkaisija Kalatalouden Keskusliitto
36 sivua
Hinta 12 euroa

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. (09) 6844 5917
Lakimies Jenny Fredrikson, puh. (09) 6844 5918
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh. (09) 6844 5922

Sivun alkuun


Kalastuslain uudistus lähdössä käyntiin

Hallitusohjelmaan kirjattu kalastuslain kokonaisuudistus on lähtemässä liikkeelle. Erittäin kiireellinen osa lakiuudistusta olisi kuitenkin kalastuksen valvonnan uudistaminen. Kalastuksenvalvojilla ei ole tällä hetkellä riittäviä valtuuksia tehtävänsä hoitoon.

Kalastuslain kokonaisuudistus tulee olemaan erittäin suuri ja työläs muutosprosessi, joka edellyttää koko kalastuslain ja eräiden siihen liittyvien säädösten uudelleen kirjoittamista. Uudistustyössä joudutaan kalastuslakia tarkastelemaan uusitun peruslain sekä EU-säädösten valossa. Jo yksistään nämä asiat sekä lukuisat substanssiasiat ovat monivyyhtinen kokonaisuus.

Nykyiset kalastussäädökset on säädetty laissa ja sitä täydentävässä erillisessä asetuksessa. Onko tämä malli nykyaikana legaali vai pitääkö jatkossa kaikki pienetkin nippelit kuten rauhoitusajat ja alamitat kirjoittaa suoraan lakiin? Mikä tulee olemaan uuden kalastuslain ”punainen lanka” vai tuleeko ohjenuoraksi ”vihreä lanka” vai ohjaako uutta kalastuslakia ”monimuotoinen, kalavarojen kestävän käytön periaate” taikka joku muu periaate. Hallitusohjelmassa mainitaan myös vaelluskalat omana kokonaisuutenaan. Näissä asioissa tulee mahdollisilla työryhmillä, jaostoilla ja ohjausryhmällä olemaan suuri ja vaativa työkenttä.

Kalastuslain kokonaisuudistushanketta toteuttamaan on tulossa valmisteluelin, joka aloittaa toimintansa vuoden 2008 kuluessa. Valmisteluelimen kokoonpano ja työskentelytavat päätetään myöhemmin. Maa- ja metsätalousministeriöstä on lähtenyt kirje, jolla kartoitetaan kala-alan eri toimijoiden näkemyksiä kalastuslainsäädännön uudistustarpeista. Ministeriö toivoo, että järjestöissä pohditaan näitä uudistustarpeita ja esitetään niitä rohkeasti. Lakia ollaan uudistamassa yhdessä kentän eri toimijoiden kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt vastauksia järjestöiltä mm. seuraaviin kysymyksiin:
* nykyisen kalastuslain soveltamisessa olleet ongelmat?
* uudistettavan kalastuslain tavoite/tavoitteet?
* uudistettavan kalastuslain rakenne, asioiden ryhmittely?
* erillisselvitykset, joita lain uudistamiseksi tulisi tehdä?
* muut asiat, joita lain uudistamisessa tulisi ottaa huomioon?

Kalastuksenvalvonnasta oma erillislaki

Erittäin kiireellinen muutostarve on kalastuksen valvontaan liittyvät kalastuslain osat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 2007 julkistaman tutkimuksen mukaan ainoastaan 46 % maksuihin velvoitetuista kalastajista maksaa valtion kalastuksenhoitomaksun.

Kalastuksenvalvojilla ei ole riittäviä valtuuksia valvonnan tehostamiseen ja nykymuodossa oleva 50 euron rikesakko antaa vain 3 euron pelotteen. Valtion kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa vuodessa ja läänikohtainen viehekortti 27 euroa eli 47 euroa vuodessa. Tältä osin kalastuslakia on korjattava pikaisella aikataululla tai sitten kalastuksen valvonnasta on säädettävä oma lakinsa nopealla aikataululla (ks. oikeusministeriössä parhaillaan valmisteilla oleva lakiesitys yksityisestä pysäköinnin valvonnasta).

Kalastusmaksu kulttuurisetelillä

Opetusministeriön työryhmä on tehnyt esityksen, jonka mukaan kulttuurisetelit olisivat verovapaa etu ja rinnastettavissa liikuntaseteleihin. Kulttuurisetelit toimisivat samaan tapaan kuin jo nyt käytössä olevat liikuntasetelit. Työntekijän omaehtoiseen toimintaan kohdistuvan veroetuuden määräksi työryhmä esittää 400 euroa vuodessa. Tavoitteena on, että verovapaa kulttuuriseteli otettaisiin käyttöön vuoden 2009 alusta.

Vastaavaa veroetu tulee rakentaa myös työntekijöiden kalastusharrastuksen rahoittamiseen eli työnantaja voisi maksaa työntekijöidensä kalastuslupamaksuja kulttuurisetelillä. Kalastus on mitä merkittävin luontoharrastus ja kalaretkillä jokivarsilla, rannoilla ja jäillä liikuttaessa nousee myös kunto. Mielen vire ja työteho kohenevat kalaretken aikana.

Valtiolle maksettavat henkilökohtaiset 20 euron suuruiset kalastuksenhoitomaksut ja läänikohtaiset viehemaksut 27 euroa tulee ottaa verovapaan kulttuurisetelin piiriin. Myös kalastuslupien ottamista veroedun piiriin aina 400 euroon saakka tulee harkita.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. (09) 6844 5917

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Lapin kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa pidetystä puheesta Roavaniemellä

Sivun alkuun


23.04. Hukkumisten vähentämiseksi tarvitaan uusia konsteja
22.04. Kainuulainen Jukka Nyrönen vuoden 2008 kalastusvirkamies
21.04. Kalastuslain kokonaisuudistus käynnistymässä
17.04. Kalastuksen valvonnasta kiireellisesti erillislaki?
11.04. Katiska on hyljeystävällinen ja hylkeenkestävä kalanpyydys
02.04. Fisket bör beaktas i planeringen


Hukkumisten vähentämiseksi tarvitaan uusia konsteja

Kalatalouden Keskusliiton Porissa pitämä kevätedustajakokous päätti antaa seuraavan julkilausuman.

Kalatalouden Keskusliitto on huolissaan leudon talven aikana sattuneiden hukkumiskuolemien hälyttävästä lisääntymisestä. Tottumattomuus on voinut hämärtää jäällä kulkijan harkintakykyä, mutta ilmeisesti leutojen talvien muuttuneet jääolot ovat yllättäneet kokeneenkin pilkkijän.

Vuodet vaihtelevat. Siellä missä kevätjäillä on vanhan muistin mukaan liikuttu turvallisesti, voi jää nyt olla petollisen heikkoa. Tänä talvena vesien jääpeite on lähes puuttunut Etelä- Suomesta, kun taas pohjoisimmassa Lapissa ei edelleenkään kairan varsi tahdo riittää pilkkireiän teossa. Jäällä liikkujan on osattava lukea jääpeitteen turvallisuutta ja tunnettava paikallisolot.

Vakuutusyhtiöt mukaan turvallisuuskampanjointiin

Kalatalouden Keskusliitto tähdentää, että turvallisuuteen kannattaa panostaa. Jäällä liikkujan vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää jäänaskaleita. Kelluntahaalarin käyttäminen pelastaisi monet. Kuivana pitävä pelastuspuku on jo miltei varma henkivakuutus. Kalatalouden Keskusliitto katsookin, että turvallisuuden puolesta tiedottamisen ja kampanjoinnin lisäksi tarvitaan uusia toimia. Valtio voisi kannustaa kansalaisia vaikkapa verovähennnysoikeuksien avulla hankkimaan kelluntapuvun. Toisaalta myös vakuutusyhtiöt voisivat antaa alennuksia henkivakuutusmaksuihin niille, jotka ovat panostaneet omaan turvallisuuteensa.

Lisätietoja:
järjestöpäällikkö Risto Vesa, 0400-507832
tiedottaja Tapio Gustafsson, (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kainuulainen Jukka Nyrönen vuoden 2008 kalastusvirkamies

Kalatalouden Keskusliitto on nimennyt vuoden 2008 kalataloudessa ansioituneeksi henkilöksi kalatalousjohtaja Jukka Nyrösen Kainuun TE-keskuksesta. Samalla hänet nimitettiin vuoden 2008 kalastusvirkamieheksi.

Jukka Nyrönen tunnetaan kalatalousalalla monipuolisena ja laajakatseisena virkamiehenä. Virkatoimissaan hän on toiminut hyvässä yhteistyössä kentän kanssa, äkkinäisiä toimenpiteitä vieroksuen. Aluksi hän toimi itsenäisen valtion kalastuspiirin päällikkönä vuodesta 1983 lähtien, sittemmin kalatalousjohtajana TE-keskuksen kalatalousyksikössä ja nyt uudessa TE-keskuksessa. Hänen toimipaikkansa on koko ajan ollut Kajaani.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kalatalousyhteisöt ja ammattikalastajat arvostavat kalatalousjohtaja Nyrösen harkitsevuutta, tasapuolisuutta ja suurta ammattitaitoa virkatehtäviensä hoitamisessa. Myös valtakunnan tasolla hänen kykynsä on pantu merkille ja hän ollut jäsenenä useissa maa- ja metsätalousministeriön asettamissa komiteoissa ja työryhmissä.

Parkitusta matikannahkasta tehdyn taulun ja kunniakirjan luovuttivat Nyröselle Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä järjestön kevätedustajakokouksessa Porissa 22.4.2008.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalastuslain kokonaisuudistus käynnistymässä

Kalastuksen valvonnasta erillislaki?
Kalastusmaksut kulttuurisetelillä maksettavaksi?


Hallitusohjelmaan kirjattu kalastuslain kokonaisuudistus on lähtemässä liikkeelle. Kalastuslain kokonaisuudistus tulee olemaan erittäin suuri ja työläs muutosprosessi, joka edellyttää koko kalastuslain ja eräiden siihen liittyvien säädösten uudelleen kirjoittamista. Uudistustyössä joudutaan kalastuslakia tarkastelemaan uusitun peruslain sekä EU-säädösten valossa. Jo yksistään nämä asiat sekä lukuisat substanssiasiat ovat monivyyhtinen kokonaisuus.

Nykyiset kalastussäädökset on säädetty laissa ja sitä täydentävässä erillisessä asetuksessa. Onko tämä malli nykyaikana legaali vai pitääkö jatkossa kaikki pienetkin nippelit kuten rauhoitusajat ja alamitat kirjoittaa suoraan lakiin? Mikä tulee olemaan uuden kalastuslain ”punainen lanka” vai tuleeko ohjenuoraksi ”vihreä lanka” vai ohjaako uutta kalastuslakia ”monimuotoinen, kalavarojen kestävän käytön periaate” taikka joku muu periaate. Näissä asioissa tulee mahdollisilla työryhmillä, jaostoilla ja ohjausryhmällä olemaan suuri ja vaativa työkenttä.

Kalastuslain kokonaisuudistushanketta toteuttamaan on tulossa valmisteluelin, joka aloittaa toimintansa vuoden 2008 kuluessa. Valmisteluelimen kokoonpano ja työskentelytavat päätetään myöhemmin. Maa- ja metsätalousministeriöstä on lähtenyt kirje, jolla kartoitetaan kala-alan eri toimijoiden näkemyksiä kalastuslainsäädännön uudistustarpeista. Ministeriö toivoo, että järjestöissä pohditaan näitä uudistustarpeita ja esitetään niitä rohkeasti. Lakia ollaan uudistamassa yhdessä kentän eri toimijoiden kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt vastauksia järjestöiltä mm. seuraaviin kysymyksiin:
* nykyisen kalastuslain soveltamisessa olleet ongelmat?
* uudistettavan kalastuslain tavoite/tavoitteet?
* uudistettavan kalastuslain rakenne, asioiden ryhmittely?
* erillisselvitykset, joita lain uudistamiseksi tulisi tehdä?
* muut asiat, joita lain uudistamisessa tulisi ottaa huomioon?

Kalastuksen valvonnasta erillislaki?

Erittäin kiireellinen muutostarve on kalastuksen valvontaan liittyvät kalastuslain osat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen v. 2007 julkistaman tutkimuksen mukaan ainoastaan 46 % maksuihin velvoitetuista kalastajista maksaa valtion kalastuksenhoitomaksun. Kalastuksenvalvojilla ei ole riittäviä valtuuksia valvonnan tehostamiseen ja nykymuodossa oleva 50 euron rikesakko antaa vain 3 euron pelotteen. Valtion kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa vuodessa ja läänikohtainen viehekortti 27 euroa eli 47 euroa vuodessa. Tältä osin kalastuslakia on korjattava pikaisella aikataululla tai sitten kalastuksen valvonnasta on säädettävä oma lakinsa nopealla aikataululla (ks. oikeusministeriössä parhaillaan valmisteilla oleva lakiesitys yksityisestä pysäköinnin valvonnasta).

Kalastusmaksut kulttuurisetelillä maksettavaksi?

Opetusministeriön työryhmä on tehnyt esityksen, jonka mukaan kulttuurisetelit olisivat verovapaa etu ja rinnastettavissa liikuntaseteleihin. Kulttuurisetelit toimisivat samaan tapaan kuin jo nyt käytössä olevat liikuntasetelit. Työntekijän omaehtoiseen toimintaan kohdistuvan veroetuuden määräksi työryhmä esittää 400 euroa vuodessa. Tavoitteena on, että verovapaa kulttuuriseteli otettaisiin käyttöön vuoden 2009 alusta.

Vastaavaa veroetu tulee rakentaa myös työntekijöiden kalastusharrastuksen rahoittamiseen eli työnantaja voisi maksaa työntekijöidensä kalastuslupamaksuja kulttuurisetelillä. Kalastus on mitä merkittävin luontoharrastus ja kalaretkillä jokivarsilla, rannoilla ja jäillä liikuttaessa nousee myös kunto. Mielen vire ja työteho kohenevat kalaretken aikana.

Valtiolle maksettavat henkilökohtaiset 20 euron suuruiset kalastuksenhoitomaksut ja läänikohtaiset viehemaksut 27 euroa tulee ottaa verovapaan kulttuurisetelin piiriin. Myös kalastuslupien ottamista veroedun piiriin aina 400 euroon saakka tulee harkita.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601965
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. 0400 507 832

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa pidetystä puheesta
Halsua, Lomakylä Masala, Ravintola Masala

Sivun alkuun


Kalastuksen valvonnasta kiireellisesti erillislaki?

Hallitusohjelmaan kirjattu kalastuslain kokonaisuudistus on lähtemässä liikkeelle. Maa- ja metsätalousministeriöstä on lähtenyt kirje, jolla kartoitetaan kala-alan eri toimijoiden näkemyksiä kalastuslainsäädännön uudistustarpeista. Ministeriö toivoo, että järjestöissä pohditaan näitä uudistustarpeita ja esitetään niitä rohkeasti. Lakia ollaan uudistamassa yhdessä kentän eri toimijoiden kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt järjestöiltä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
* nykyisen kalastuslain soveltamisessa olleet ongelmat?
* uudistettavan kalastuslain tavoite/tavoitteet?
* uudistettavan kalastuslain rakenne, asioiden ryhmittely?
* erillisselvitykset, joita lain uudistamiseksi tulisi tehdä?
* muut asiat, joita lain uudistamisessa tulisi ottaa huomioon?

Kalastuslain kokonaisuudistushanketta toteuttamaan on tarkoitus asettaa valmisteluelin, joka aloittaa toimintansa vuoden 2008 kuluessa. Valmisteluelimen kokoonpano ja työskentelytavat päätetään myöhemmin.

Luvattomalla kalastajalla nyt vain 3 euron pelote

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 2007 julkistaman tutkimuksen mukaan ainoastaan 46 % maksuihin velvoitetuista kalastajista maksaa valtion kalastuksenhoitomaksun. Erittäin kiireellinen muutostarve onkin kalastuksen valvontaan liittyvissä kalastuslain osissa, toteaa Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry:n 100-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa.

Tällä hetkellä kalastuksenvalvojilla ei ole riittäviä valtuuksia valvonnan tehostamiseen. Lisäksi nykymuodossa oleva 50 euron rikesakko antaa vain 3 euron pelotteen, Myllylä jatkaa. Valtion kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa vuodessa ja läänikohtainen viehekortti 27 euroa eli 47 euroa vuodessa. Tältä osin kalastuslakia on korjattava pikaisella aikataululla tai sitten kalastuksen valvonnasta on säädettävä oma lakinsa nopealla aikataululla (ks. oikeusministeriössä parhaillaan valmisteilla oleva lakiesitys yksityisestä pysäköinnin valvonnasta).

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965
Tiedottaja Tapio Gustafsson puh. (09) 6844 590

Sivun alkuun


Katiska on hyljeystävällinen ja hylkeenkestävä kalanpyydys

Katiskakalastus on kehittynyt erittäin voimakkaasti Suomessa 2000-luvulla. Voidaan hyvällä syyllä puhua katiskakalastuksen renessanssista. Katiska on perinteinen suomalainen kalanpyydys ja se soveltuu erittäin hyvin sekä ruokakalan pyyntiin että hoitokalastukseen. Erilaisilla katiskoilla on saatu 2000-luvulla Suomen vesistä yhteensä 25 kalalajia. Hyvä katiska on myös ravunpyydys.

Kesämökkiläisen katiskapyynnin tavoitteena on tavallisimmin ämpärillinen raitapaitaisia ahvenia savustusuuniin sijoitettavaksi taikka hauki soppakalaksi. Keväällä näitä kaloja on vaivaton pyytää katiskalla. Ja katiskalla myös saa kaloja. Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajan Markku Myllylän mukaan tiedossa oleva yhden vuorokauden pyyntiennätys katiskalla on 58 kiloa kalaa. Myllylä jatkaa, että yhdellä katiskalla on vuoden aikana pyydetty 1546 kiloa kalaa, pienin viikkosaaliis oli tuolloin 19 kiloa ja suurin 135 kiloa.

Katiska on hyljeystävällinen pyydys. Uhanalaisen saimaannorpan pesimäalueilla katiskan suosiminen 15.4.-30.6.2008 antaa nuorille hylkeille paremmat mahdollisuudet kasvaa aikuisiksi. Kalaveden osakaskunnat ja yksittäiset osakkaat, kesämökkiläiset sekä kalastusalueet ovat avainasemassa Saimaan norppakannan säilymisessä elinvoimaisena. Vaihtamalla verkot katiskaan annetaan saimaannorpalle mahdollisuus elää jatkossakin, päättää Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä Lappeenrannassa saimaanorpan suojelemiseksi pidetyn tiedotustilaisuuden alustuksensa.

* * *

Katiskapyynnistä on tulossa piakkoin tuhti tietopaketti, sillä Kalatalouden Keskusliitto julkaisee loppukeväästä uuden "Katiskakirjan". Opas on tarkoitettu kaikille katiskakalastuksesta kiinnostuneille, yhtälailla mökkiläisille, hoitokalastusta miettiville osakaskunnan edustajille kuin ammattikalastajillekin.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09-6844 5914

Sivun alkuun


Fisket bör beaktas i planeringen

Nylands Fiskarförbund oroar sig för utvecklingen inom bruket av våra kustvatten. Yrkesfiskets och skärgårdens vattenägares intressen får allt oftare ge vika för samhällets övriga intressen i kustvattnen och områdena där fiske kan bedrivas minskar oroväckande.

De traditionella skärgårdsnäringarna, till vilka det småskaliga kustfisket hör, blir allt mera trängda i och med den ökade användningen av våra skärgårdsvatten. Det kommersiella bruket av vattenområdena ökar hela tiden, vilket bland annat kan ses som planer på energiproduktionsanläggningar, grustäkt, dragning av rör och ledningar på havsbottnen samt en ökande fartygstrafik. Trycket på avsättandet av tillräckligt stora områden avsedda delvis eller enbart för rekreationsbruk ökar också ständigt längs den tätbefolkade nyländska kusten. Den utbredda vattentrafiken, fritidsbyggandet och det övriga nyttjandet av vattnen har också gjort att stora områden reserverats för naturskydd.

Nylands Fiskarförbund anser att det småskaliga kustfiskets intressen bör beaktas redan vid planeringen av vattenområden, skärgården och kusternas stränder. För att ett lönsamt kustfiske skall kunna upprätthållas krävs, att det finns tillgång till både tillräckliga fiskevatten och en fungerande infrastruktur, vilket innebär fiskehamnar, landningsplatser och förädlingsutrymmen för fisken. Förbundet uppmanar därför kommuner, ministerier och övriga planerande instanser att ta fiskets intressen i beaktande då kust- och skärgårdsområden planeras.

Nylands Fiskarförbund höll sitt årsmöte på söndagen den 30. mars och riksdagsledamoten Christina Gestrin från Esbo återvaldes till ordförande. Borgåbon och fiskaren Mikael Lindfors valdes till viceordförande.

Tilläggsuppgifter:
Ordförande Christina Gestrin, tfn. (09) 432 3121, 050 511 3121
Verksamhetsledare Chris Karppinen, tfn. (019) 246 2715, 050 502 4610

Sivun alkuun


19.03. Kalastuskortista kuin kulttuuriseteli
19.03. Skatteförmån även för fiske
18.03. Suomeen vain yksi kalatalousalan oppilaitos
18.03. Endast en läroanstalt för fiskerihushållning i Finland
07.03. 100-vuotias Keski-Suomen Kalatalouskeskus ajan hermolla


Kalastuskortista kuin kulttuuriseteli

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän Puhereferaatti Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa 19.3.2008 klo 18.

Opetusministeriön työryhmä on tehnyt esityksen, jonka mukaan kulttuurisetelit olisivat verovapaa etu ja rinnastettavissa liikuntaseteleihin. Kulttuurisetelit toimisivat samaan tapaan kuin jo nyt käytössä olevat liikuntasetelit. Työntekijän omaehtoiseen toimintaan kohdistuvan veroetuuden määräksi työryhmä esittää 400 euroa vuodessa. Tavoitteena on, että verovapaa kulttuuriseteli otettaisiin käyttöön vuoden 2009 alusta.

Vastaava veroetu tulee rakentaa myös työntekijöiden kalastusharrastuksen rahoittamiseen. Kalastus on mitä merkittävin luontoharrastus ja kalaretkillä liikuttaessa nousee kunnon lisäksi myös mielen vire ja työssä jaksaminen paranee.

Valtiolle maksettavat henkilökohtaiset 20 euron suuruiset kalastuksenhoitomaksut ja 27 euron läänikohtaiset viehemaksut tulee ottaa verovapauden piiriin. Myös kalastuslupien ottamista veroedun piiriin aina 400 euroon saakka tulee harkita.

Työnantajan kannattaa maksaa työntekijöiden kalastusmaksuja, sillä kalastuksesta aiheutuva niin fyysinen kuin henkinenkin kunnon kohoaminen auttaa jaksamaan työssä.

Verovapauden edellytyksenä olisi, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä, joten lippujen, seteleiden tai muiden maksujärjestelyiden on oltava henkilökohtaisia. Maksuvälineiden tulisi olla työntekijän nimellä tai muulla tavoin yksilöity, jotta työntekijä voidaan sitä käytettäessä tunnistaa.

Kalastuslain mukaan valtion kalastuksenhoitomaksun ja läänikortin kuitista tulee ilmetä, kenen puolesta maksu on maksettu. Näiltä osin kalastusmaksut täyttävät jo nyt kulttuurisetelin vaatimukset.

On oletettavaa, että ehdotettu verovapauden laajennus lisäisi kalastusta ja opaspalvelujen käyttöä, mikä puolestaan vahvistaisi kalatalouden asemaa ja parantaisi varsinkin kalastusopastoiminnan osalta alan työllisyyttä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601 965
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. 0400-507 832

Sivun alkuun


Skatteförmån även för fiske

Verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning Talreferat från Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus årsmöte 19.3.2008 kl. 18

En arbetsgrupp vid undervisningsministeriet har gett ett förslag om att kultursedlar skulle vara en skattefri förmån, jämförbar med motionssedlar. Kultursedlarna skulle fungera på samma sätt som de i redan bruk varande motionssedlarna. Arbetsgruppen föreslår att den övre gränsen på den skattefria förmånen skulle vara 400 euro i året. Målsättningen är att kultursedeln ska tas i bruk vid ingången av 2009.

En motsvarande skatteförmån borde även byggas upp för att finansiera arbetstagares fiskehobby. Fiske är ett betydande fritidsintresse och då man är ute på fisketurer stiger inte bara konditionen, utan också humöret och man orkar bättre på jobbet.

De personliga fiskeavgifterna som betalas till staten, fiskevårdsavgiften på 20 euro och den länsbaserade spöfiskeavgiften på 27 euro, borde tas med som skatteförmån. Skatteförmånen kunde uppgå till 400 euro i året.

Förutsättningen för skattefrihet är att förmånen endast gäller arbetstagaren, dvs. betalsystemet måste vara personligt och man måste kunna identifiera arbetstagaren från betalningsmedlet. Enligt lagen om fiske skall det på kvittot över betald fiskevårdsavgift och spöfiskeavgift framgå namnet på den som tillståndet gäller. Till den delen uppfyller fiskeavgifterna redan nu kriterierna för kultursedeln.

Om skatteförmånen skulle utvidgas att omfatta även fiskekort skulle fisket i Finland öka och fiskerihushållningens ställning förbättras. Om skatteförmånen även innefattade nyttjandet av fisketurismtjänster, skulle sysselsättningen för fiskeguider förbättras avsevärt.

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
Verksamhetsledare Markku Myllylä, tel. 0400-601 965
Förbundschef Risto Vesa, tel. 0400-507 832

Sivun alkuun


Suomeen vain yksi kalatalousalan oppilaitos

Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö on saanut tietoonsa, että opetushallinnossa valmistellaan päätöksiä kalatalousopetusta antavan oppilaitosverkoston karsimiseksi. Suunnitelman mukaan jäljelle jäisi ainoastaan yksi oppilaitos. Myös kalatalousalan järjestöjen mielestä oppilaitosverkoston karsiminen on tarpeen.

Suomessa toimii kalatalousalalla tällä hetkellä neljä koulutuksen järjestäjää. Koulutukseen hakee vuosittain alle 30 opiskelijaa, vain 5 – 15 järjestäjää kohti. Kalatalousalan järjestöjen yhteinen kanta on, että kalatalousalan koulutus keskitetään yhteen oppilaitokseen. Järjestöt näkevät tärkeänä myös sen, että kalatalousalalla on yksi itsenäinen oppilaitos, jonka alan toimijat kokevat omakseen.

Paraisilla parhaat olosuhteet toiminnalle

Valtio on luovuttanut Paraisille rakentamansa kalatalousopetuksen opetustilat Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiölle vuonna 1997. Lisäksi valtio on investoinut lähes 10 miljoonaa euroa tarvittaviin opetustiloihin, kalustoon ja laitteisiin. Tilat ja kalusto ovat siis jo olemassa laaja-alaiseen kalanviljelyn, kalanjalostuksen, kalastuksen ja matkailukalastuksen opetukseen.

Järjestöt muistuttavat myös, että kalatalouselinkeinon harjoittajia on eniten rannikolla ja kalatalousopetusta järjestettäessä tulee huomioida myös ruotsinkielisen väestönosan koulutustarve. Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön ylläpitämän Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin lähes kaikki opettajat ovat kaksikielisiä.

Lisätietoja:
Johtokunnan puheenjohtaja Kari Ranta-aho, Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö, puh. 010 60 22602.
Rehtori Kari Penttinen, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, puh 050 5119 777.
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 601 965.

Sivun alkuun


Endast en läroanstalt för fiskerihushållning i Finland

Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning har fått reda på att man i utbildningsförvaltningen håller på att förbereda beslut om att skära ner på antalet läroanstalter som erbjuder undervisning inom fiskerihushållning. Enligt planerna kommer det i fortsättningen att finnas endast en läroanstalt. Även fiskerihushållningsorganisationerna anser det nödvändigt att skära ner antalet läroanstalter.

För närvarande finns det fyra instanser som erbjuder utbildning inom fiskerihushållning. Antalet sökande uppgår årligen till ca 30 studerande, dvs. endast 5–15 per instans. Fiskerihushållningsorganisationernas gemensamma ståndpunkt är att det skulle vara bäst att koncentrera utbildningen till ett läroverk. Organisationerna anser det även vara viktigt att fiskeribranschen har ett självständigt läroverk, som aktörerna inom branschen upplever som sin egen.

Pargas har de bästa förutsättningarna

Staten överlämnade sina fiskeriundervisningsutrymmen i Pargas till Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning år 1997. Därtill har staten investerat närmare 10 miljoner euro i behövliga utrymmen, inventarier och anordningar. Det finns alltså redan utrymmen och anordningar för att på bred skala undervisa i fiskodling, fiskförädling, fiske och fisketurism.

Fiskeriorganisationerna påminner också om att fiskerihushållningen främst koncentreras till kusten och att man även bör beakta de svenskspråkigas behov av utbildning. Lärarna vid Finlands fiskeri- och miljöinstitut, som upprätthålls av Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning, är redan nu nästan alla tvåspråkiga.

Tilläggsuppgifter:
Styrelsens ordförande, fiskeridirektör Kari Ranta-aho, Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning, tel. 010 60 22602.
Rektor Kari Penttinen, Finlands fiskeri- och miljöinstitut, tel 050 5119 777.
Verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 601 965.

Sivun alkuun


100-vuotias Keski-Suomen Kalatalouskeskus ajan hermolla

Kalatalousneuvonta käynnistyi Keski-Suomessa 100 vuotta sitten. Ensimmäisten toimintavuosien tärkeimpiä tehtäviä oli kalahautomon perustaminen. Tänään tuo samainen poikastuotanto ja kalaistutukset ovat yksi merkittävimpiä kalavesien hoitotoimia koko Suomessa. Ilman näitä toimia moni lohikalalaji olisi jo tyystin kadonnut Suomesta.

Kun Elis Karhusaari palkattiin ensimmäiseksi kalatalousneuvojaksi 1908, olivat Keski-Suomen kalavedet tunnettuja erinomaisuudestaan. Kirjailija Juhani Aho kalasti Viitasaaren Huopanassa ja kirjoitti aiheesta myös Lohilastunsa. Samaan aikaan luotiin myös pohja tänäkin päivänä jatkuvalle kalavesien hoidolle Keski-Suomessa perustamalla Huopanan kalahautomo.

Kalastus on muuttunut ja kalavesien hoito kehittynyt paljon noista ajoista, mutta yhtymäkohtiakin löytyy. Juhani Aho voitaneen lukea kalastusmatkailijaksi, mutta vasta nyt, lähes 100 vuotta myöhemmin, kalastusmatkailu on löytänyt tiensä kannattavaksi yritystoiminnaksi, jota aktiivinen ja asiantunteva kalavesien hoito tukee.

Nuoret kalastajat tulevaisuuden kohderyhmä

Kalastus on tänä päivänä pääosin vapaa-ajan harrastus. Nuoret tulevat harrastuksen pariin Juhani Ahon tapaan vapakalastajina. Keski-Suomen Kalatalouskeskus on ollut mukana levittämässä tietoa kalastuksesta nuorille muun muassa Ween Maan Wiljaa ja Valtakunnallisen Kalastuspäivä tapahtumien yhteydessä. Nuorten saaminen koukkuun kalastukseen on vastaisuudessakin tärkeä osa kalatalouskeskuksen toimintaa.

Juhlien yhteydessä alkaa uusi aikakausi myös kalatalouskeskuksen toiminnassa. Vuodesta 1994 puheenjohtajana toiminut kalatalousneuvos Hannu Uusitalo ja jo vuodesta 1976 kalatalouskeskuksen palveluksessa ollut toiminnanjohtaja Ilkka Janhonen tekevät tilaa nuoremmilleen. Heidän seuraajansa selviävät kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa iltapäivällä ja asiasta tiedotetaan tämän jälkeen medialle.

Juhlatilaisuus alkaa Varjolan matkailutilalla Laukaalla kello 11.00. Tervetuloa.

Lisätietoa 100-vuotiaasta Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta:
Puheenjohtaja Hannu Uusitalo, puh. 0400 245 260
Toiminnanjohtaja Ilkka Janhonen, puh. 0400 344 900
Kalatalouskonsulentti Timo Meronen, puh. 0400 735 286
Kalatalouskonsulentti Jani Jokivirta, puh. 0400 732 508

Sivun alkuun


28.02. Kalastuslupamaksuissa ei korotuksia
28.02. Fiskeavgifterna höjs inte
28.02. Ennätyskalarekisteriin 12 uutta Suomen ennätystä
28.02. Tolv nya finska rekord i rekordfiskregistret
13.02. Kansanedustaja Anne Kalmari: kotimainen kala on parasta lähiruokaa
13.02. Tunnustuspalkintoja ja kunnianosoituksia jaettiin 20. kalastusaluepäivillä
06.02. Madekausi näkyy kalastusmatkailussakin


Kalastuslupamaksuissa ei korotuksia

Muiden hintojen noustessa kalastuslupamaksut pysyvät ennallaan vuonna 2008. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa, että lupamaksuista kertyneillä varoilla tuetaan kalavesien hoitoa, muun muassa istutetaan kalastajille uutta pyydettävää.

Valtion kalastuksenhoitomaksu on tänäkin vuonna 20 euroa koko vuodelle tai 6 euroa seitsemän vuorokauden mittaiselle jaksolle. Kalastuksenhoitomaksu tulee olla maksettuna kaikilla 18–64-vuotiailla, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä.

Läänikohtaisen viehekalastusmaksun hinta pysyy 27 eurossa vuodelle 2008 tai vaihtoehtoisesti voi lunastaa 6 euroa maksavan luvan seitsemäksi vuorokaudeksi. Maksun maksettuaan 18–64-vuotias voi kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä yhden läänin alueella.

Kalastuksenhoitomaksuilla tuetaan kalavesien hoitoa

Kalastusharrastukseen käytetyt lupamaksut ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan vähäinen osa harrastuksen kokonaiskustannuksia, mutta ne muodostavat kuitenkin merkittävän potin kalavesien hoitoon tarvittavasta rahoituksesta. Siksi jokaisen tulisi huolehtia vuotuisista kalastusmaksuistaan.

Lisää kalastusluvista ja kalastusmaksuista Kalatalouden Keskusliitosta tai Kalastus 08 messujen osastolta 6h21 Helsingin Messukeskuksesta 29.2.–2.3.2008.
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Fiskeavgifterna höjs inte

Medan andra priser stiger hålls fiskeavgifterna oförändrade under år 2008. Centralförbundet för Fiskerihushållning vill påminna att de influtna medlen används för fiskevård, bland annat till utplantering av fisk.

Statens fiskevårdsavgift är även i år 20 euro för hela året, eller 6 euro för 7 dygn. Alla 18–64 åringar måste betala fiskevårdsavgift vid allt annat fiske än mete och pilkfiske.

Den länsbaserade spöfiskeavgiften är fortsättningsvis 27 euro för ett år, alternativt kan man lösa ut ett sju dygns kort för 6 euro. Den länsbaserade spöfiskeavgiften är en avgift som möjliggör fiske inom ett län, med ett spö och ett bete. Avgiften skall betalas om man är mellan 18–64 år.

Pengarna används för fiskevård

Enligt Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet utgör fiskeavgifterna endast en liten del av fritidsfiskarens utgifter, men avgifterna är väldigt viktiga i finansieringen av fiskevård. Varje fritidsfiskare borde därför se till att betala för sig.

Tilläggsuppgifter om fisketillstånd fås av Centralförbundet för Fiskerihushållning eller vid avdelning 6h21 på Kalastus 08 mässan 29.2.–2.3.2008 i Helsingfors Mässhall.
Informatör Tapio Gustafsson, tel. (09) 6844 5914
Förbundschef Risto Vesa, tel. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Ennätyskalarekisteriin 12 uutta Suomen ennätystä

Vuonna 2007 Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnalle ilmoitetun 12 ennätyskokoisen kalalajin joukossa on kolme uutta lajia: liejutokko, meribassi ja venäjänsampi.

Uusia ennätyskaloja ovat kuore 0,26 kg, made 8,04 kg, meribassi 0,48 kg, nokkakala 1,0 kg, särki 1,24 kg ja venäjänsampi 2,618 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista isotuulenkala 31,0 cm, kivennuoliainen 18,7 cm, kivisimppu 13,6 cm, liejutokko 4,6 cm, mustatokko 10,7 cm ja törö 17,1 cm.

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on 63 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia. Listalta puuttuu edelleen harvinaisten ja satunnaisten lajien lisäksi muun muassa toutain, jonka ennätysraja on viisi kiloa. Suuria toutaimia on varmuudella saatu, mutta niitä ei vain ole riittävän asianmukaisesti dokumentoitu ja ilmoitettu ennätyskalalautakunnalle.

Tarkka dokumentointi tärkeää luotettavuuden takia

Ennätyskalalautakunta hyväksyy SE-listalle vain sellaiset kalat, jotka on hyvin dokumentoitu ja punnittu kaupan vaa’alla tai vastaavalla. Jos kyseessä on rapu tai pienikokoinen kalalaji, jonka ennätys noteerataan pituuden mukaan, täytyy mittauksesta olla hyvälaatuinen valokuva, josta selviää, miten mittaaminen on tehty. Punnitsemisessa ja mittaamisessa tulee myös aina olla mukana kaksi riippumatonta todistajaa. Kalan voi myös pakastaa kokonaisena ja tarvittaessa toimittaa ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi.

SE-kalojen lisäksi lautakunta kerää tietoja muistakin isoista kaloista ja ravuista. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on internetissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala.

Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy internetistä osoitteista: www.vapaa-ajankalastaja.fi ja www.ahven.net

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Toimittaja Veikko Rinne, puh. (09) 633 636, 040 744 8134

Liite:
2000-luvun SE-kalat ja -ravut

Sivun alkuun


Tolv nya finska rekord i rekordfiskregistret

Bland de år 2007 i Finland fångade och till rekordfisknämnden anmälda 12 rekordstora fiskarna är tre arter nya för registret: lerstubb, havsabborre och rysk stör.

Nya rekordfiskar är nors 0,26 kg, lake 8,04 kg, havsabborre 0,48 kg, näbbgädda 1,0 kg, mört 1,24 kg och rysk stör 2,618, samt bland små arter som väger under 100 gram, tobiskung 31,0 cm, grönling 18,7 cm, stensimpa 13,6 cm, lerstubb 4,6 cm, svart smörbult 10,7 cm, sandkrypare 17,1 cm.

På 2000-talets rekordlista finns 63 fiskarter, en nejonögsart och fyra kräftarter. På listan saknas ännu förutomn de sällsynta och tillfälliga arterna bland andra asp, vars rekordgräns är fem kg. Stora aspar har med säkerhet fångats, men de har inte på vederbörligt sätt dokumenterats och anmälts till rekordfisknämnden.

Noggrann dokumentering viktig med tanke på tillförlitligheten

Rekordfisknämnden godkänner bara sådana fiskar till rekordlistan som är väldokumenterade och vägda på en butiksvåg eller motsvarande. Om det gäller en kräfta eller en liten fiskart, vars rekord noteras enligt längd, måste man av mätningen ha ett foto av god kvalitet, från vilket det syns hur mätningen har gjorts. Vid vägning och mätning skall man också alltid ha två oberoende vittnen. Fisken kan också frysas ner som hel och vid behov lämnas in till rekordfisknämnden för undersökning.

Förutom om rekordfiskarna samlar nämnden också in information om andra stora fiskar och kräftor. All till nämnden anmäld information sätts in i rekordfiskregistret. Registret finns på internet på adressen www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala.

Anmälningsblanketter och anvisningar finns på internet på www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala och www.ahven.net.

Mer information om Finlands rekordfiskar och rekordfiskregister:
Marcus Wikström, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tfn. 045 110 2126
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn. (09) 6844 5914
Redaktör Veikko Rinne, tfn. (09) 633 636, 040 744 8134.

Bilaga:
2000-talets rekordfiskar och -kräftor

Sivun alkuun


Kansanedustaja Anne Kalmari: kotimainen kala on parasta lähiruokaa

Kansanedustaja ja Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja Anne Kalmari kertoi Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä 20. valtakunnallisten kalastusaluepäivien juhlaseminaarissa kuinka hallitusohjelman mukaan käynnistetään suomalaisen ruuan edistämisohjelma, jonka tavoitteena on ruuan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomu- ja lähiruuan edistäminen.

Kansanedustaja Anne Kalmari kertoi kalastusaluepäivien esitelmässään ajankohtaisista kalastukseen liittyvistä asioista eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Kalmarin mukaan hallituksen linjaus antaa rannikon ja saariston ammattikalastajille uusia mahdollisuuksia jatkaa elinkeinoaan. Suomalainen kala on mainioiden ravitsemuksellisten ominaisuuksiensa lisäksi myös ympäristöystävällistä lähiruokaa, toteaa kansanedustaja Anne Kalmari.

Kalatalouden perusrahoitukseen uusi korvamerkitty alamomentti

Kalastuskorttimomentille on myönnetty vuodelle 2008 viisi ja puoli miljoonaa euroa. Summa on lähes kaksi miljoonaa alhaisempi kuin vuoden 1997 tasoon nähden. Keskusliitto tukeekin varapuheenjohtaja Anne Kalmarin mukaan maa- ja metsätalousministeriön linjausta ja esittää, että uudelle alamomentille valtion budjettiin otettaisiin puolitoista miljoonaa euroa vuodessa käytettäväksi lakisääteisten omistajakorvausten maksamiseen.

Lisätietoja aiheesta ja kalastusaluepäivien tarjonnasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto,
puh. 0400 601 965

Sivun alkuun


Tunnustuspalkintoja ja kunnianosoituksia jaettiin 20. kalastusaluepäivillä

Kalatalouden Keskusliiton järjestämille järjestyksessään 20. valtakunnallisille kalastusaluepäiville 12.–13. helmikuuta 2008 osallistuu yli 260 kalastusaluetoiminnassa olevaa henkilöä eri puolilta Suomea. Tilaisuus on suurin säännöllisesti vuosittain järjestettävä kalatalousalan valtakunnallinen koulutustilaisuus.

Kalatalouden Keskusliitto on myöntänyt uuden tunnustuspalkinnon, henkilökohtaisen kalastusaluemitalin, kalastusaluetoiminnan kehittämisessä ansioituneelle kolmelle henkilölle. Ensimmäiset mitalit saivat Suolijärven kalastusalueen puheenjohtaja Pauli Ruokamo (Lappi, Posio), Kitee-Tohmajoen kalastusalue puheenjohtaja Ari Iittiläinen (Pohjois-Karjala) ja toiminnanjohtaja Jarmo Mononen, Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry (Kuopio).

Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä luovutettiin myös järjestön korkein kunnianosoitus kahdelle kalataloudessa erittäin ansioituneelle henkilölle. Kalatalouden Keskusliiton 100-vuotismitalin saivat kalastusneuvos Pentti Munne maa-ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta sekä kalatalousteknikko Veijo Saarinen, joka jäi vuonna 2007 eläkkeelle Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalouskonsulentin toimesta.

Kalastusaluemitalit ja 100-vuotismitalit kunniakirjoineen jakoivat kalataloustyössä ansioituneille Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä.

Lisätietoja tunnustuksista:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto,
puh. 0400 601 965.

Sivun alkuun


Madekausi näkyy kalastusmatkailussakin

Eteläisen Suomen mateenpyytäjät tuskailevat olemattomien jäiden kanssa, mutta pohjoisessa pyyntiin on päästy normaalisti. Madeherkkua on ollut tarjolla etelän kalatiskeillä melko normaaliin tapaan.

Lämmin talvi on vaikeuttanut keskitalven suuren herkun mateen ja sen mädin pyyntiä eteläisessä Suomessa. Vesien osittainen jäätyminen on paikoin estänyt mateenpyynnin kokonaan. Pääkaupunkiseudun kalatiskeillä onkin ollut tarjolla pohjoisempaa pyydettyä madetta.

Kallavedellä jäätilanne on parempi. Normaalitalvena jäätä on Pohjois-Savon Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jarmo Monosen mukaan tähän aikaan 45 senttiä, nyt vain 30. Kuopion seudulla mädin keruu on juuri nyt parhaimmillaan. Mäti on vielä kiinteää ja helppo kerätä talteen. Mätimateet pyydetään verkoilla syvästä vedestä. Parin viikon kuluttua mateita ei enää verkoilla saada, kun ne nousevat matalaan ja alkavat valmistautua kuun lopulla tapahtuvaan kutuun.

Kalastusmatkailun uusi valttikortti

Virolahtelainen kalastusmatkailuyrittäjä Teuvo Niemelä on harmitellut heikkoja jäitä jo jonkin aikaa. Tavallisesti hänellä on pyynnissä useampi maderysä, mutta tänä talvena vain yksi. Madetta on tullut muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen hyvin ja Niemelän vuokraamat kalamökit ovat madekauden aikana täyteen asutettuja.
- Eilen yksi venäläisryhmä onnistui nostamaan jäälle kelpo kasan matikoita. Niin suomalaiset kuin venäläisetkin mateenpilkkijät ovat tänä vuonna olleet huolissaan jäiden kestävyydestä, toteaa Niemelä.

Lisätietoja madesesongin tilasta:
toiminnanjohtaja Jarmo Mononen, Pohjois-Savon Kalatalouskeskus,
puh. 0400 373 072
puheenjohtaja Teuvo Niemelä, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto,
puh. 050 372 9379

Sivun alkuun


28.01. Kalataloudella on hyvät kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet Suomessa
28.01. Ensimmäinen kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Jouni Rautiaiselle Tervon Lohimaasta
28.01. Pro Kala –tunnustus toimitusjohtaja Kai Röntyselle
15.01. Fiskveckan 2008 och internationell fiskerihushållning
15.01. Kalaviikko 2008 ja kansainvälinen kalatalous
09.01. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliiton juristiksi


Kalataloudella on hyvät kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuudet Suomessa

Kalastusmatkailuyritysten näkymät Ruotsissa ovat lupaavat. Norjan kalantuotanto kasvaa ja alan toimijat uskovat tulevaisuuteen. Mutta osataan sitä Suomessakin. Kalaviikko 2008 -tapahtuman teemana on kansainvälinen kalatalous ja aiheeseen liittyvän avausesitelmän piti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.

Kalastusmatkailussa osaaminen koostuu monesta asiasta. Taipalsaarelaisen Saimaan Paulan yrittäjät Paula ja Teuvo Mäkinen toteavat kansainvälistyvillä markkinoilla vieraan maan kulttuurin tuntemuksen olevan eduksi. Saimaan Paulan tapauksessa kyse ei ole pelkästään venäläisten kalastustapojen ja -kohteiden tuntemuksesta vaan myös heidän ruokakulttuuristaan.

Kala on aina kuulunut myös suomalaiseen ruokakulttuuriin ja sen asema tulee olemaan vahva myös tulevaisuudessa. Meidän perinteisiin ruokatrendeihimme tulee vaikutteita muista kulttuureista, valottaa Jaakko Nuutila kalaruokakulttuuria ja sen kehitystä esityksessään suolakalasta sushiin esityksessään Kalaviikko 2008 tapahtumassa.

Kalastusmatkailun tunnustuspalkinto ja Pro Kala -tunnustus

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila luovutti esitelmänsä jälkeen ensimmäistä kertaa jaettavan Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon ja järjestyksessään kymmenennen Pro Kala -tunnustuksen. Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon sai Jouni Rautiainen Tervon Lohimaasta ja Pro Kala -tunnustuksen Kalatukku E. Eriksson Oy:n toimitusjohtaja Kai Röntynen.

Tarkemmat tiedot Kalaviikko 2008-risteilyn 20 asiantuntijan esitelmäaiheista löytyvät sivulta www.kalaviikko2008.fi. Euroopan unioni osallistuu Kalaviikko-tapahtuman kustannuksiin. Järjestävänä tahona toimii Kalatalouden Keskusliitto. Osallistujia tapahtumassa on 200.

Tunnustuksista lisää erillisissä tiedotteissa.

Lisätietoja
Kalatalouden Keskusliitto
Vesa Karttunen
kalaviikko-toimikunnan sihteeri
vesa.karttunen@ahven.net
p. 050 3850 875

Lehditötiedote annettu 23.1.2008

Sivun alkuun


Ensimmäinen kalastusmatkailun tunnustuspalkinto Jouni Rautiaiselle Tervon Lohimaasta

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on päättänyt antaa vuosittain tunnustuksen kalastusmatkailussa, sen kehittämisessä ja toteuttamisessa ansioituneelle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle. Ensimmäinen kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon luovutti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Kalaviikko2008-tapahtuman yhteydessä Jouni Rautiaiselle Tervon Lohimaasta.

Jouni Rautiainen on tehnyt kauan, noin 20 vuotta, ansiokasta pioneerityötä suomalaisen kalastusmatkailun eteen. Rautiainen on kehittänyt kalastusmatkailun yritystoimintaa Tervon Lohimaassa ja nostanut innovatiivisella ja pitkäjänteisellä työllä Blue White Resorts –konserniin nykyään kuuluvan yrityksen maamme tunnetuimpien ja laadukkaimpien matkailukohteiden joukkoon.

Sen lisäksi, että vuonna 1985 perustettu Lohimaa on ensimmäinen merkittävä nykyaikainen kalastusmatkailuyritys maassamme, se on koko ajan investoinut ja laajentunut ja harjoittaa tällä hetkellä toimintaansa uudistuneena ja varsin mittavissa puitteissa. Lohimaa on ollut perustamisestaan lähtien selvästi tunnetuin suomalainen kalastusmatkailuyritys kotimaassa ja jo pitkään myös ulkomailla. Samalla se on merkittävä työllistäjä ja vaikuttaja paikallisesti.

Rautiainen on ollut tärkeä toimija suomalaisen kalastusmatkailun kehittyessä nykyaikaiseksi ja kannattavaksi, yhä kiihtyvällä vauhdilla kansainvälistyväksi liiketoiminnaksi. Lohimaan kasvu on luonut uskoa kalastusmatkailumme mahdollisuuksiin niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla markkinoilla. Rautiainen on toimintansa kautta lisännyt Suomen tunnettavuutta, nostanut maamme profiilia kansainvälisenä kalastusmatkailumaana ja edesauttanut luomaan myönteistä Suomi-kuvaa maailmalla. Asialla on ollut suurta merkitystä kalastusmatkailun yleisen uskottavuuden kannalta ja näin myös koko kalatalousalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto ry, toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400 601 965
BlueWhite Resorts Lohimaa, Jouni Rautiainen, puh. 044 368 6404

Kalaviikko 2008 avajaistilaisuus 23.1.2008

Sivun alkuun


Pro Kala –tunnustus toimitusjohtaja Kai Röntyselle

Kymmenes Pro Kala –tunnustus luovutettiin Kalaviikko 2008 tapahtuman avajaistilaisuudessa m/s Viking Mariellalla keskiviikkona 23.1.2008. Vuoden 2008 Pro Kala - tunnustuspalkinto myönnettiin Kalatukku E. Eriksson Oy:n toimitusjohtaja Kai Röntyselle. Hän on jo vuosikymmeniä osallistunut kalaruokakulttuurin esilletuomiseen, erilaisten kalaa esittelevien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen ja uudenlaisien ideoiden kehittämiseen kalan menekinedistämiseksi. Tunnustuksen luovutti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.

Kai Röntynen on toiminut kala-alalla pitkään, jo lähes 30 vuotta, ja yrittäjänä alalla lähes yhtä kauan. Hänen innostuksensa kalaan ja kalaruokaan on kuitenkin säilynyt tuoreena ja innovatiivisena. Kai Röntysen yritys, Helsingissä toimiva Kalatukku E. Eriksson, jonka juuret ulottavat aina edellisvuosisadalle saakka, edustaa maamme vanhimpia ja samalla toimintatavoiltaan ja toimitiloiltaan maamme nykyaikaisimpia kala-alan yrityksiä. Toimitusjohtaja Kai Röntynen on niin omassa yrityksessään kuin kala-alan järjestöissäkin toimiessaan aina suhtautunut ennakkoluulottomasti uusiin ajatuksiin ja toimintatapoihin. Hän on ollut aina valmis ideoimaan ja osallistumaan, kun on yhteisesti järjestetty tapahtumia kalaruoan ympärille. Uudet suunnitelmat ja yhteistyökuviot odottavat toteutustaan, joten työ kalan hyväksi jatkuu.

Pro Kala -tunnustus on Pro Kala ry:n joka toinen vuosi jakama huomionosoitus. Yhdistyksen hallitus myöntää tämän tunnustuksen henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt kotimaisen kalan imagoa, kalaruokakulttuuria, kalan laatua, saatavuutta tai menekkiä. Nyt jaettu Pro Kala -palkinto on järjestyksessä kymmenes. Aikaisemmin tunnustuksen saaneiden joukossa ovat olleet edustettuina ruokatoimittajat, ammattikalastajat, tutkimus, keittiömestarit sekä kalaan myönteisesti suhtautuvat julkiset yhteisöt.

Lisätietoja:
Pro Kala ry, toiminnanjohtaja Katriina Partanen, puh (09) 1488 7411 tai 0400 827 277 tai
Kalatukku E. Eriksson Oy, toimitusjohtaja Kai Röntynen, 0400 604 260

Kalaviikko 2008 avajaistilaisuus 23.1.2008

Sivun alkuun


Fiskveckan 2008 och internationell fiskerihushållning

Evenemanget Fiskveckan 2008 har internationell fiskerihushållning som tema. Under två dagar granskas fiskerihushållningens utsikter i en allt internationellare värld ur många olika synvinklar, under ledning av branschens experter. Inledningsanförandet hålls av jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila, den 23.1 kl. 13.15.

Efter inledningsanförandet delar minister Anttila ut det första hederspriset någonsin inom fisketurism samt Pro Fisk -erkännandet. I presskonferensen som hålls efter prisutdelningen får media intervjua medlemmarna i arrangörskommittén, prismottagarna samt fiskveckans föredragshållare. Presskonferensen hålls på m/s Mariella, däck 8 klockan 13.45.

Er anmälan till presskonferensen önskar vi senast torsdagen den 17.1 2008, per e-post till Heikki Mäkinen (heikki.makinen@ahven.net).

Närmare uppgifter om Fiskveckan 2008 finns på www.kalaviikko2008.fi. Evenemanget är delfinansierat av Europeiska gemenskapen och Centralförbundet för Fiskerihushållning ansvarar för de praktiska arrangemangen.

Tilläggsuppgifter:
Centralförbundet för Fiskerihushållning
Vesa Karttunen
Fiskveckokommitténs sekreterare
vesa.karttunen@ahven.net
tel. 09-6844 5912

Sivun alkuun


Kalaviikko 2008 ja kansainvälinen kalatalous

Kalaviikko 2008 -tapahtuman teemana on kansainvälinen kalatalous. Kalatalouden näkymiä kansainvälistyvässä maailmassa tarkastellaan kahden päivän aikana useista eri näkökulmista asiansa osaavien ammattilaisten johdattelemana. Tapahtuman avausesitelmän pitää maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 23.1. klo 13.15.

Esitelmän jälkeen ministeri Anttila luovuttaa ensimmäistä kertaa jaettavan Kalastusmatkailun tunnustuspalkinnon sekä Pro Kala -tunnustuksen. Tunnustusten jaon jälkeen järjestettävässä tiedotustilaisuudessa kalaviikkotoimikunnan jäsenet, tunnustuspalkinnon saajat ja Kalaviikon esitelmänpitäjät ovat median haastateltavina. Lehdistötilaisuus järjestetään m/s Mariellan kannella kahdeksan klo 13.45.

Lehdistötilaisuutta varten pyydämme ilmoittautumaan torstaihin 17.1.2008 mennessä Heikki Mäkiselle (heikki.makinen@ahven.net tai puh. 09-6844 5921).

Tarkemmat tiedot Kalaviikko 2008-risteilyn ohjelmasta ja ohjeet risteilylle ilmoittautumiseen löytyvät sivulta www.kalaviikko2008.fi. Euroopan unioni osallistuu Kalaviikko-tapahtuman kustannuksiin. Järjestävänä tahona toimii Kalatalouden Keskusliitto.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto
Vesa Karttunen
kalaviikko-toimikunnan sihteeri
vesa.karttunen@ahven.net
p. 09-6844 5912

Sivun alkuun


Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliiton juristiksi

Oikeustieteen maisteri Jenny Fredrikson (26) on valittu Kalatalouden Keskusliiton uudeksi lakimieheksi.

Jenny Fredrikson on suorittanut oikeustieteen tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2007. Lisäksi hänellä on luonnontieteiden kandidaatin tutkinto ympäristöbiologiasta Helsingin yliopistosta.

Fredrikson on aikaisemmin tehnyt ympäristöjuridisia konsultointeja Natur och Miljölle, ollut harjoittelijana Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirastossa, Suomen ympäristökeskuksessa ja ympäristölakitoimisto Niemelä & Sario Oy:llä sekä työskennellyt tutkijana Metsäntutkimuslaitoksella.

Jenny Fredrikson aloitti uudessa työssään Kalatalouden Keskusliitossa 7.1.2008.

Sivun alkuun