Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

27.11. Kansanedustaja Anne Kalmari Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtajaksi
27.11. Tuotteistettu kalastusmatkailu ja kalastusmatkailun markkinointi Suomessa
23.11. Försäljningen av fisketillstånd måste utvecklas
22.11. Kalastuslupamaksujen myyntijärjestelmiä parannettava
20.11. Kalaviikko 2008 ja kansainvälinen kalatalous
15.11. Pihapiirin linnut jättipostikorttina


Kansanedustaja Anne Kalmari Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtajaksi

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous on valinnut järjestön varapuheenjohtajaksi kaudelle 2008-2010 kansanedustaja Anne Kalmarin (kesk). Hän on kotoisin Keski-Suomesta Kivijärveltä. Kansanedustaja Kalmari on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja on kehityspäällikkö Pertti Mäki-Hakola Nurmosta. Muut varapuheenjohtajat ovat toimitusjohtaja Helena Boucht-Lindeman Vaasasta ja kansanedustaja Esa Lahtela (sdp) Kiteeltä.

Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

Tapio Gustafsson
tiedottaja
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Tuotteistettu kalastusmatkailu ja kalastusmatkailun markkinointi Suomessa

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän alustus kalastusmatkailuseminaarissa 27.11.2007. Espoo, Hotelli Korpilampi

Kalastusmatkailu ja siihen liittyvät oheistuotteet ovat osoittautuneet yhdeksi luontoon liittyvän matkailun nopeimmin kehittyviksi tuotteiksi Suomessa.

Kalastusmatkailulla on taloudellista merkitystä ja merkitys kohdentuu Suomen matkailun kehittymisen kannalta sopivaan vuodenaikaan ja sopiviin paikkoihin. Kalastusmatkailun avulla voidaan matkailusesonkia jatkaa merkittävästi sekä keväällä että syksyllä. Niukan toimeentulon saaristoalueille ja maaseudulle on syntynyt uutta yritystoimintaa tuotteistettujen kalastuspalveluiden ympärille.

Kalastusmatkailun kehittymisen kautta maahamme on saatu uutta matkailullista toimeliaisuutta ja samalla on syntynyt aivan uusi elinkeino: kalastusmatkailuohjelmapalvelujen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän selvityksen mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 1200-1400 maaseutumatkailuyritystä, jotka saavat säännöllisesti tuloja kalastusmatkailijoilta. Liikevaihdostaan yli puolet kalastusmatkailusta saavien yritysten lukumäärä on noin 120 kappaletta. Pää- ja sivutoimisia kalastusoppaita toimii Suomessa noin 100.

Vuonna 2006 julkistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön laatima Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007–2013. Tässä asiakirjassa nostettiin esille mm. teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen (esim. tuotteistetut kalastusmatkailutuotteet ja kalastusohjelmapalvelut) sekä vesistötuotteet (kalastustuote).

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965

Alustuksen avainsanat: vuokrattavat KALAMÖKIT, ammattikalastajien AHTI kalastusmatkailutuotteet, PROF kalastusoppaat, TOP 200 Fishing Finland kalapaikat, internet markkinointi, markkinapsykologinen perusaksiooma, Suomen kalastusmatkailun imagorakentaminen, suomalainen villi kala, valkolihaiset kalat, gallup kysely 1000 hauelle, digitaalinen kohdennettu maakohtainen google-markkinointi, Luxus Pike Fishing Finland huipputuote, suka = bolsoi ryba, hauen kappalehinta 417 euroa kalastusmatkailussa, www.ahven.net, Tuotteistettu Kalastusmatkailu kirja, Tuhannen ja yhden hauen tarinoita kirja.

Sivun alkuun


Försäljningen av fisketillstånd måste utvecklas

Enligt undersökning låter en stor del av befolkningen bli att betala fisketillstånd. Försäljningskanalerna måste utvecklas, men man bör inte slopa försäljningen via ombud, så som jord- och skogsbruksministeriet nu planerat, innan ett välfungerande alternativt system tagits i bruk. Då försäljningen via ombud upphör, blir tusentals fisketillstånd oinkasserade.

Enligt Vilt- och fiskeriforskningsinsitutet avläggs endast 300 000 fiskevårdsavgifter årligen fastän man beräknar att det finns 700 000 fritidsfiskare som är betalningsskyldiga. Enligt undersökningen betalar allt färre fritidsfiskare sina tillstånd, även om de i övrigt är villiga att spendera pengar på sin fiskehobby.

Försäljningen av fisketillstånd är under konstant utveckling och ibruktagandet av internetbaserad betalning har varit ett stort steg framåt. Att betala över nätet har gjorts lätt och kan enkelt avklaras innan man ger sig ut på fiskefärd.

Utländska turister behöver försäljning via ombud

För att betjäna de som fiskar sporadiskt samt fisketurister måste man fortsätta utveckla betalningssystemen. Även om försäljningens framtid till största del är nätbaserad bör man inte slopa den kvittobaserade ombudsförsäljningen eftersom den har en stor lokal betydelse.

Andelen utländska fisketurister ökar hela tiden. Centralförbundet för Fiskerihushållnings representantmöte föreslår därmed att fisketuristerna skall erbjudas flexibla möjligheter att köpa tillstånd. Bland annat bör försäljningen över internet och köp med mobilen erbjuda tjänster på flera språk. Försäljning av tillstånd genom ombud bör inte slopas, utan utvecklas, för systemet är svårt att ersätta.

Tilläggsuppgifter om fisketillstånd om försäljning genom ombud
verksamhetsledare Kaj Mattsson, Åbolands fiskarförbund, tel 0400 573 474
puheenjohtaja Teuvo Niemelä, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto,
puh 050 372 9379
järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Kalastuslupamaksujen myyntijärjestelmiä parannettava

Tutkimusten mukaan iso osa kalastuslupamaksuista jätetään tällä hetkellä maksamatta. Maksujärjestelmien kehittämistä tarvitaan, mutta nyt suunniteltua asiamiesjärjestelmän purkamista ei pitäisi toteuttaa ennen korvaavan järjestelmän olemassaoloa. Kun asiamiesjärjestelmä poistuu, tuhansia lupamaksuja jää tuuliajolle.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan kalastuksenhoitomaksuja suoritetaan vuodessa vain noin 300 000, kun maksun piiriin kuuluvia vapaa-ajankalastajia arvioidaan olevan lähes 700 000. Tutkimuslaitoksen raportin mukaan kalastusmaksujen maksaminen on vähentynyt, vaikka kalastusharrastukseen yleensä ollaan valmiita käyttämään rahaa.

Kalastusmaksujen maksamisjärjestelmiä on jatkuvasti kehitetty ja jo käytössä oleva internet-pohjainen maksumenettely on ollut pitkä askel eteenpäin. Netissä maksaminen on tehty helpoksi ja onnistuu hyvin ennen kalaretkelle lähtemistä.

Ulkomaalaiset matkailijat tarvitsevat asiamiesjärjestelmiä

Satunnaisten kalastajien ja kalastusmatkailijoiden palvelemiseksi maksujärjestelmiä on kuitenkin edelleen kehitettävä. Vaikka kalastusmaksujen maksamisen tulevaisuus pitkälti on verkkokaupassa, kuittipohjaista asiamiesjärjestelmää ei pitäisi poistaa, koska sillä on suuri paikallinen merkitys.

Ulkomaalaisten kalastusmatkailijoiden määrä lisääntyy koko ajan. Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous esittääkin, että matkailijoille tulisi tarjota joustavia lupamaksujärjestelmiä ja niissä erikielisiä internet- ja mobiilipohjaisia maksujärjestelmä. Asiamiespohjaista kalastuslupamaksujen myyntijärjestelmää ei tulisi poistaa, vaan kehittää, koska se on vaikeasti korvattavissa muilla järjestelmillä.

Lisätietoja kalastuslupamaksuista ja asiamiespalveluista:
puheenjohtaja Teuvo Niemelä, Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto,
puh 050 372 9379
verksamhetsledare Kaj Mattsson, Åbolands fiskarförbund, tel 0400 573 474
järjestöpäällikkö Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Kalaviikko 2008 ja kansainvälinen kalatalous

Kalaviikko 2008 -tapahtuman teemana on kansainvälinen kalatalous. Kalatalouden näkymiä kansainvälistyvässä maailmassa tarkastellaan kahden päivän aikana useista eri näkökulmista asiansa osaavien ammattilaisten johdattelemana. Tapahtuman avaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.

Toisen päivän kahdessa rinnakkaisohjelmassa Kalaviikon asiantuntijat kertovat muun muassa uusimmat kuulumiset ruokakalan tuotantoketjusta ja kalastuselämysten muuttamisesta kassavirraksi.

Joka toinen vuosi järjestettävä Kalaviikko-tapahtuma on Suomen suurin säännöllinen kalatalousalan kokoontuminen. Kalaviikko 2008 pidetään risteilynä välillä Helsinki-Tukholma-Helsinki Viking Linen m/s Mariellalla 23.–25.1.2008. Järjestävänä tahona toimii Kalatalouden Keskusliitto.

Tarkemmat tiedot Kalaviikko 2008-risteilyn ohjelmasta ja ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät sivulta www.kalaviikko2008.fi. Euroopan unioni osallistuu Kalaviikko-tapahtuman kustannuksiin.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto
Vesa Karttunen
kalaviikko-toimikunnan sihteeri
vesa.karttunen@ahven.net
p. 09-6844 5912

Sivun alkuun


Pihapiirin linnut jättipostikorttina

Kalatalouden Keskusliiton uuteen A4-kokoiseen Pihapiirin lintuja -postikorttiin on koottu 28 tavanomaista pihapiirin lintulajia. Upeasti piirretyt lajikuvat ovat von Wrightin veljesten käsialaa.

Kalatalouden Keskusliiton juuri painosta tulleeseen uutuustuotteeseen A4-kokoiseen Pihapiirin lintuja -postikorttiin on koottu 28 lintulajin otos pihapiirin siivekkäistä vieraista. Lajikuvat ovat von Wrightin veljesten käsialaa. Jokaisen lajin kohdalla on nimi suomeksi ja ruotsiksi sekä lajin tieteellinen nimi. Tunnistusta helpottamaan muutamista lajeista on otettu mukaan kuva sekä koiraasta että naaraasta.

Pihapiirin lintuja -postikortti on jatkoa aikaisemmin ilmestyneelle Suomen Kalat -postikortille. Molempia kortteja on saatavilla Kalatalouden Keskusliitosta osoitteesta www.ahven.net sekä kirjakaupoista.

Lisätietoa Pihapiirin lintuja -postikortista sekä muista tuotteista:
osastopäällikkö Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, 09-6844 5912
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, 09-6844 5914

Sivun alkuun


17.10. Muikun mätikausi alkamassa
04.10. Helsingin silakkamarkkinat - lähikalan markkinapaikka
04.10. Helsingfors strömmingsmarknad – marknadsplats för närproducerad mat


Muikun mätikausi alkamassa

Muikun pyyntikausi on pian parhaimmillaan. Niin ammattikalastajien kuin vapaa-aikanaankin kalastavien silmissä siintää juuri nyt kuva pyydyksistä, joihin ui mätiä pullollaan olevia muikkuja. Kutuaikaan naarasmuikun painosta jopa kolmannes voi olla mätiä.

Muikku kutee syksyllä vesien viilennyttyä noin 5-7 asteeseen. Keski-Suomen ja Saimaan alueen pienemmissä järvissä tuo aika on juuri käsillä ja osaava kalastaja voi saada lähipäivinä hyviä saaliita. Suurimmilla selillä kuten Päijänteellä tai Suur-Saimaan alueella paras aika on vasta edessä, koska suuret vesimassat jäähtyvät hitaammin.

Mätimuikkua pyydetään pohjalta. Muikun kutualueet sijaitsevat syvänteiden läheisyydessä olevilla matalikoilla. Kutu tapahtuu tavallisimmin noin 6-8 metrin syvyisillä alueilla, mutta kutukaloja voi löytyä myös jopa aivan matalasta vain 2-3 metrin syvyisestä vedestä, kertoo toiminnanjohtaja Ilkka Janhonen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Janhosen mukaan paras pyyntiväline mökkiläiselle on pohjaverkko. Parhaaseen pyyntiaikaan verkon voi laskea päivälläkin ja käydä kokemassa muutaman tunnin kuluttua.

Etelä-Saimaalla muikkua troolaava ammattikalastaja Jari Häkkinen on myös mätimuikun perässä. Ammattikalastajalle muikun mäti merkitsee mukavaa lisätuloa normaaliin tilipussiiin. Häkkisen mukaan mätimuikkua on hänen vesillään tänä vuonna heikommin kuin viime vuonna. Saimaan muikku on pääasiassa pienikokoista eikä vielä tänä vuonna kutevaa vuosiluokkaa.

Lisätietoa muikunpyynnistä ja mätiherkuista:
toiminnanjohtaja Ilkka Janhonen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus, 0400-344 900
ammattikalastaja Jari Häkkinen, 040-756 1750
tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, 09-6844 5914

Sivun alkuun


Helsingin silakkamarkkinat - lähikalan markkinapaikka

Ammattikalastajan myymä kala, silakka, jos mikä on lähikala. Se on pyydetty meidän omilta vesiltä ja se myydään pyytäjien toimesta suoraan kuluttajalle. Silakka on siis mitä suuremmissa määrin ekologisen ja kestävän kehityksen mallikala.

Lokakuun alussa Helsingin Kauppatorin täyttävät taas tuttuun tapaan kalastajien alukset ja myyntikojut. Helsingin, järjestyksessään 265. silakkamarkkinat, alkavat sunnuntaina 7.10. ja jatkuvat aina lauantaihin 13.10. saakka.

Helsingin silakkamarkkinoille on tähän mennessä ilmoittautunut myyjiä 27 toripaikalle. Veneellä saapuvien kalastajien tarkka määrä on selvillä vasta lauantaina, jolloin markkinoille vesiteitse saapuvien kalastajien pitää ilmoittautua. Aikaisempina vuosina paikalla on ollut noin 30 venekuntaa ja määrä lienee tänäkin vuonna samaa luokkaa. Myytävää kalaa on siis tarjolla runsaasti.

Perinteen mukaan avajaispäivän ohjelmaan kuuluu viihdettä koko perheelle. Ylipormestari Jussi Pajunen avaa silakkamarkkinat klo 11 ja avajaispäivän ohjelman päättää klo 15:30 silakkatuotekilpailujen palkintojen jako. Arvovaltainen raati palkitsee parhaat tuotteet kilpailusarjoissa vuoden maustekala ja vuoden silakkayllätys. Palkitut tuotteet ovat perinteisesti myyty loppuun jo ensimmäisinä päivinä.

Kalatalouden Keskusliitto on paikalla markkina-alueella omalla infopisteellään, jossa voi tutustua eri kalalajeihin akvaariossa ja josta saa tietoa niin kaloista, kalastuksesta kuin silakkamarkkinoistakin.

Lisätietoa silakkamarkkinoista ja silakasta Kalatalouden Keskusliitosta:
osastopäällikkö Vesa Karttunen, 09-6844 5912
tiedottaja Tapio Gustafsson (markkinoilla sunnuntaina, 044-2866701)
fiskeribiolog Malin Lönnroth, 09-68445922

Sivun alkuun


Helsingfors strömmingsmarknad – marknadsplats för närproducerad mat

Den strömming som yrkesfiskaren bjuder ut till försäljning är, om något, närproducerad mat. Fisken är fångad i våra egna strandvatten och saluförs direkt av fiskarna till konsumenterna. Strömmingen på Helsingfors strömmingsmarknad är alltså i allra högsta grad både ekologisk och rena rama modellfisken för principerna om hållbar utveckling.

I början av oktober fylls Kolerabassängen och Salutorget igen av fiskebåtar och försäljningsstånd. Den i ordningen 265:e strömmingsmarknaden inleds på söndagen den 7.10 och avslutas därpå följande lördag, den 13.10.

Hittills har 27 torgplatser reserverats av försäljare. Det exakta antalet fiskare som kommer med båt vet man först på lördag, efter att fiskarna anmält sig. Tidigare år har ca 30 båtlag varit på plats och man beräknar att antalet kommer att vara ungefär det samma i år. Det finns alltså gott om god fisk till salu.

Enligt tradition erbjuder öppningsdagen på underhållning för hela familjen. Överborgmästare Jussi Pajunen öppnar strömmingsmarknaden kl. 11. och öppningsdagens program avslutas kl. 15.30 då de bästa strömmingsprodukterna prisbelönas. En smakjury utser de bästa produkterna i tävlingsserierna årets kryddfisk och årets strömmingsöverraskning. Vanligtvis säljer de belönade produkterna slut redan under de första dagarna.

Centralförbundet för Fiskerihushållning finns på plats med ett eget informationsstånd. Vid ståndet kan man bekanta sig med olika fiskarter som samlats i ett akvarium och få svar på frågor om såväl fiskar och fiske som strömmingsmarknaden.

Ytterligare information om strömmingsmarknaden och strömming från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
På svenska: fiskeribiolog Malin Lönnroth, 09-6844 5922
På finska: informatör Tapio Gustafsson (på plats på söndag, 044-286 6701)

Sivun alkuun


25.09. Uusi suomalainen haukikirja ”Tuhannen ja yhden hauen tarinoita” ilmestynyt
12.09. Tuhannen ja yhden hauen tarinoita


Uusi suomalainen haukikirja ”Tuhannen ja yhden hauen tarinoita” ilmestynyt

Hauenkalastajille ja kesämökkiläisille tarkoitettu uusi tietokirja "Tuhannen ja yhden hauen tarinoita - milloin, miksi, missä ja mihin hauki nappaa?" on ilmestynyt. Kovakantisessa kirjassa on 112 sivua, 4-väripainatus. Kirjan kustantaja on Kalatalouspalvelu Kapa Oy ja kirjoittaja on Markku Myllylä.

Kirja perustuu yhden venekunnan uistelemalla pyydetyn 1000 hauen aineistoon vuosilta 2000–2005. Venekunnan jäsenistä Markku Myllylä on kalastusbiologi ja Tapio Pajunen pastori. Eli biologi ja pappi haukijahdissa. Hyvä kombinaatio, sillä haukivesillä tarvitaan sekä biologista tietämystä että yläkerran siunausta ja varjelusta.

Kirjoittaja Markku Myllylän mukaan gallup-kyselyn tekeminen uistelemalla 1000 hauelle on mielenkiintoista ja hauskaa puuhaa. Kaiken lisäksi sopivan kokoiset vaapuilla haastatellut haukiyksilöt on vieläpä valmistettu ruoaksi ja syöty suurella mielihalulla.

Kirjasta löytyy vastauksia mm. siihen milloin haukea kannattaa kalastaa, missä hauki luuraa, onko haukivuosien välillä eroja, mitkä ovat parhaimmat haukikuukaudet, montako tuntia pitää kalastaa saadakseen 10-kiloisen hauen. Myös hauen ruoaksi valmistamiseen löytyy vinkkejä ja reseptejä. Kirjassa on tarkasteltu lisäksi hauen roolia kalastusmatkailussa.

Parhaimmat hauen kalastukseen soveltuvat vieheet ovat seuloutuneet joukosta selvästi esille. Tässä kirjassa on nimeltä mainittu 23 vaappua tai muuta viehettä, jotka ovat erinomaisia hauenpyyntivälineitä. Voisipa melkein antaa lupauksen, että jos haukikalaretkellä on mukana nämä vieheet, niin aina joku niistä saa hauen iskemään, oli sitten keli ja ajankohta mikä tahansa.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965
tiedottaja Tapio Gustafsson puh, 09-68445914

Lisätietoa kirjoittajista ja kirjasta

Tuhannen ja yhden hauen tarinoita - milloin, miksi, missä ja mihin hauki nappaa?
Kirjoittaja Markku Myllylä.
112 s., 4-väri, kovakantinen.
Kalatalouspalvelu Kapa Oy, 2007

Kirjaa on saatavilla Kalatalouden Keskusliitosta (32 euroa + postikulut) sekä hyvin varustetuista kirjakaupoista.

Haukikirjan kirjoittaja fil. maist. Markku Myllylä on johtanut Kalatalouden Keskusliittoa vuodesta 1989. Koulutukseltaan hän on biologi-maantieteilijä. Työtehtävissään hän on perehtynyt sekä kotimaan että ulkomaan kalastusmatkailuun ja sen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Hän on ollut kirjoittamassa yhteensä 13 kalastusalan opaskirjaa. Julkaistuja lehtikirjoituksia kalastuksesta n. 30 eri mediassa, ammattilehdissä, aikakauslehdissä, sanomalehdissä, paikallislehdissä ym. n. 600 kpl. Kalastukseen ja kalatalouteen liittyviä opintomatkoja 22 eri maahan 4 maanosassa. Hän on ammattilehtien Suomen Kalastuslehti ja Kalastaja päätoimittaja.

Sivun alkuun


Tuhannen ja yhden hauen tarinoita

Tervehdys. Suuret silakkahauet merellä alkavat pikku hiljaa siirtyä rantavesiin. syksy on parasta hauenkalastusaikaa myös sisävesillä. Haukikauden avajaisiin ilmestyy uusi tietokirja hauesta ja sen kalastamisesta.

Keravalaisten kalamiesten Markku Myllylän ja Tapio Pajusen venekunnan hauenkalastukset uudella vuosituhannella on koottu tietokirjaksi.
Uusi tietokirja "Tuhannen ja yhden hauen tarinoita. Milloin, miksi, missä ja mihin hauki nappaa?" ilmestyy syyskuussa 2007. Kovakantisessa kirjassa on 112 sivua, 4-väripainatus. Vähittäismyyntihinta 32 euroa (sis.alv) + postituskulut. Kirjan kustantaja on Kalatalouspalvelu Kapa Oy. Kirjoittaja on Markku Myllylä. Ohessa on kirjan takakannen esittelyteksti ja kirjan sisällysluettelo. Liitteenä on kirjan etukansi sekä muutama hauenkalastuskuva.


Venekunnan jäsenistä Markku Myllylä on kalastusbiologi ja työskentelee valtakunnallisen järjestön Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajana. Tapio Pajunen on pastori ja hän työskentelee opettajana DIAK-konsernissa. Eli biologi ja pappi haukijahdissa. Tämä on hyvä kombinaatio, sillä haukivesillä tarvitaan sekä biologista tietämystä että yläkerran siunausta ja varjelusta.

haukiterveisin
Markku Myllylä
toiminnanjohtaja
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 0400-601965

Gallup-kysely 1000 ottihaluiselle hauelle

Tämän kirjan aineistona olevat hauet on pyydystetty vapakalastusvälineillä uuden vuosituhannen alussa eli vuosina 2000–2005.

– Gallup-kyselyn tekeminen 1000 hauelle uistelemalla on ollut mielenkiintoista ja hauskaa puuhaa. Sopivan kokoiset vaapuilla haastatellut haukiyksilöt on sitä paitsi valmistettu ruoaksi ja syöty suurella mielihalulla.

– Kirjasta löytyy vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: milloin kannattaa kalastaa haukea, missä hauki luuraa, onko haukivuosien välillä eroja, parhaimmat haukikuukaudet, montako tuntia pitää kalastaa saadakseen 10-kiloisen hauen. Myös hauen ruoaksi valmistamiseen löytyy vinkkejä ja valmistusreseptejä. Kirjassa on tarkasteltu myös hauen roolia kalastusmatkailussa.

– Parhaimmat hauen kalastukseen soveltuvat vieheet ovat seuloutuneet joukosta selvästi esille. Tässä kirjassa on nimeltä mainittu 23 vaappua tai muuta viehettä, jotka ovat erinomaisia hauenpyyntivälineitä. Voisipa melkein antaa lupauksen, että jos haukikalaretkellä on mukana nämä vieheet, niin aina joku niistä saa hauen iskemään, oli sitten keli ja ajankohta mikä tahansa.

– Haukivaappujen Top 10 rankinglista kertoo, mitkä ovat olleet 2000-luvun alun parhaita hauen uisteluvaappuja. Tavallisimmin tällaisia kalojen ottiviehetilastoja tehdään kysymällä kalastajilta tai kalastustarvikekauppiailta millaisia vieheitä ostetaan eniten.

– Tässä tapauksessa vieheasiaa kysyttiin suoraan asianosaisilta eli vähän yli 1000 ottihaluiselta hauelta uuden vuosituhannen alussa eli vuosina 2000–2005. Sisältö

Alkusanat
Gallup-kysely 1000 ottihaluiselle hauelle
Kalaretki on aina luontoretki
Kalalle kerran viikossa
Miksi haukea kannattaa kalastaa
Hauen vuosi: hillitöntä mässäilyä ja villiä seksiä
Ennätyshauet meillä ja muualla
Milloin haukea kannattaa kalastaa
Haukivuodet eivät ole veljeksiä
Haukituulet ja säätilat
Missä hauki luuraa
Hauen motto: kaikki syödään mitä kiinni saadaan
Salamannopea peto kyttää saalista
Haukimammat kasvavat megasuuriksi
Hot spottien hakeminen
Parhaimmat haukikuukaudet
Hauen uistelun välineistä
Hauen uistelun tekniikasta
Hauen uistelun taktiikasta
Hauen uisteluretken nuottikirja
Millainen on hyvä haukivaappu
Haukivaappujen Top 10 rankinglista
Operaatio 10-kiloinen
Hajanaisia havaintoja hauen heittokalastuksesta
Pilkkihaukia
Hauen uistelun sivusaaliit
Valikoiva kalastus: hauelle ala- ja ylämitta?
Esox Lucius Company Finland kalavesiä hoitamassa
Kalastusmatkailu ja hauki
Ahvenanmaan kalastusmatkailu – pääroolissa hauki
Haukipostimerkkejä ympäri maailmaa
Saariston jouluhaukiperinne
Kulinarismi ja hauki
Hauen käyttö ruoaksi
Haukireseptejä
Kirjallisuutta 112

Haukikirjan kirjoittaja fil. maist. Markku Myllylä on vuodesta 1989 lähtien johtanut Kalatalouden Keskusliittoa. Koulutukseltaan hän on biologi-maantieteilijä. Työtehtävissään hän on perehtynyt sekä kotimaan että ulkomaan kalastusmatkailuun ja sen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Hän on ollut kirjoittamassa yhteensä 13 kalastusalan opaskirjaa. Julkaistuja lehtikirjoituksia kalastuksesta n. 30 eri mediassa, ammattilehdissä, aikakauslehdissä, sanomalehdissä, paikallislehdissä ym. n. 600 kpl. Kalastukseen ja kalatalouteen liittyviä opintomatkoja 22 eri maahan 4 maanosassa. Hän on ammattilehtien Suomen Kalastuslehti ja Kalastaja päätoimittaja.

Sivun alkuun


30.08. Kalan merkitys maailmalla kasvaa koko ajan
28.08. Lähikalaan Vanhankaupunginkosken suvannolle
28.08. Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana lähikala
16.08. Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana LÄHIKALA
14.08. Suomessa yli 50 kalamarkkinat vuosittain


Kalan merkitys maailmalla kasvaa koko ajan

Toista kertaa järjestetyn Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana oli lähikala. Helsingin valtakunnallisen päätapahtuman avauspuheessaan maa- ja metsätalousministeriön kalatalousylitarkastaja Jarmo Vilhunen totesi kalan olevan terveellinen uusiutuva luonnonvara, jonka merkitys maailmalla lisääntyy koko ajan. Toisaalta samaan aikaan, kun useat valtamerien arvokkaat kalakannat ovat ylikalastettuja, Suomesta pyydetyn kalan osuus vähenee markkinoilla.

Keskiviikkona 29.8. järjestetyn toisen Valtakunnallisen Kalastuspäivän tilaisuudet keräsivät sateisesta säästä huolimatta alustavan arvion mukaan yli 10 000 osanottajaa yli 30 paikkakunnalla, etupäässä koululaisia.

Viljellyn kalan osuus kasvussa

Erityisesti vesiviljelyn osuus kasvaa jatkuvasti, totesi kalatalousylitarkastaja Jarmo Vilhunen Helsingin tapahtuman avauspuheessaan. Vilhunen jatkaa, että tutkimuksin on osoitettu kasvatetun kalan kansainvälisten markkinoiden ohjaavan rannikoltakin pyydettyjen lajien hinnanmuodostusta. Hänen mielestä arvokas kotimainen kala tulisi tuotteistaa ja eriyttää tuodusta kalasta, jotta se pysyisi jatkossa kilpailukykyisenä. Myös kalastus- ja kalankäsittelytaitojen vaaliminen ja ylläpitäminen sekä monipuolinen kalan käyttö voisivat varmistaa maukkaan kotimaisen kalan säilymisen keittiöissämme.

Lähikala on ympäristöystävällinen vaihtoehto

Vilhusen mukaan kalakantoja tulee verottaa kestävästi, jotta kalastus voi jatkua tulevinakin vuosina. Lähivesiltä pyydetyn kalan käyttö vähentää tarvetta globaaleista markkinoista johtuviin omituisuuksiin, joissa kala ja kalatuotteet on voitu kuljettaa lautasellemme toiselta puolen maapalloa. Lähivesistä pyydetty kala on kokonaisvaikutuksiltaan ympäristöystävällinen vaihtoehto. Unohtaa ei voi myöskään lähikalan työllistäviä ja muita kerrannaisvaikutuksia elinkeinokalataloudessa, lisää Vilhunen.

Lisätietoja tapahtumasta:
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), VK2007 koordinaattori / tiedottaja Tapio Gustafsson p. 09-6844 5914, 044 2866 701
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä p. 050 309 7204
Maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja Roni Selén p. (09) 1605 2726.

Sivun alkuun


Lähikalaan Vanhankaupunginkosken suvannolle

29.8.2007 järjestettävän Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana on lähikala. Erityisesti koululaisille suunnatun tapahtuman tavoitteena on kertoa lähivesiltä pyydetyn kalan terveellisyydestä ja kalan kestävästä käytöstä. Helsingin valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Vanhankaupunginkosken suvannon rannalla keskiviikkona klo 9-18.

Vanhankaupunginkosken tapahtuman aikataulu:

Klo 9–15

Koululaisryhmät kiertävät rasteja klo 9-15 välillä ja tutustuvat mm. kalan käsittelyyn, tutkimukseen, ammattikalastukseen, Itämeren tilaan ja vesiturvallisuuteen. Koululaiset pääsevät itse myös kokeilemaan kalaonnea Helsingin parhaalla kalapaikalla.

Klo 12

Maa- ja metsätalousministeriön kalatalousylitarkastaja Jarmo Vilhunen avaa tapahtuman.

Klo 12:30

Leikkimielinen kalastuskilpailu, jossa koululaiset ottavat mittaa kalatalousammattilaisten joukkueesta.

Klo 15–18

Tapahtuma on avoin kaikille kalastuksesta kiinnostuneille ja onginta on vapaata koko suvantoalueella.

Valtakunnallisen Kalastuspäivän järjestävät eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.

Helsingin tapahtumassa yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Kuusamon Uistin, Kojamo-uistin, Rapala, ERÄ-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri, Helsingin meripelastusyhdistys sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto.

Lisätietoja tapahtumasta:

Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), VK2007 koordinaattori / tiedottaja Tapio Gustafsson p. 09-6844 5914, 044 2866 701 tai toiminnanjohtaja Markku Myllylä p. 0400 601 965

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä p. 050 309 7204

Maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja Roni Selén p. (09) 1605 2726.

Sivun alkuun


Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana lähikala

29.8.2007 järjestettävän Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana on lähikala. Erityisesti koululaisille suunnatun tapahtuman tavoitteena on kertoa lähivesiltä pyydetyn kalan terveellisyydestä ja kalan kestävästä käytöstä. Kestävään käyttöön kuuluu olennaisena osana se, että tuotetta ei kuljeteta maapallon toiselta puolelta. Tähän liittyen tapahtumissa esitellään myös ammattikalastusta.

Valtakunnallista Kalastuspäivää vietetään aina elokuun viimeisenä keskiviikkona. Järjestelyt ovat loppusuoralla 34 paikkakunnalla, mutta pienempiä tapahtumia järjestetään myös muilla paikkakunnilla. Lisätietoa tapahtumapaikkakunnista ja niiden ohjelmasta löytyy osoitteesta www.ahven.net.

Helsingin valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Vanhankaupunginkosken suvannon rannalla. Päivän aikana koululaiset kiertävät suvantoa ympäröiviä rasteja ja tutustuvat mm. kalan käsittelyyn, tutkimukseen, ammattikalastukseen, Itämeren tilaan ja vesiturvallisuuteen. Koululaiset pääsevät itse myös kokeilemaan kalaonnea Helsingin parhaalla kalapaikalla.

Valtakunnallisen Kalastuspäivän järjestävät eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat Kuusamon Uistin, Kojamo-uistin, Rapala, ERÄ-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto.

Vuonna 2006 järjestetyn ensimmäisen Valtakunnallisen Kalastuspäivän tilaisuudet keräsivät yli 16 000 osanottajaa 40 paikkakunnalla, etupäässä koululaisia.

Lisätietoja tapahtumasta:

Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), VK2007 koordinaattori / tiedottaja Tapio Gustafsson p. 09-6844 5914, 044 2866 701 tai toiminnanjohtaja Markku Myllylä p. 0400 601 965

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä p. 050 309 7204

Maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja Roni Selén p. (09) 1605 2726.

Sivun alkuun


Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana LÄHIKALA

29.8.2007 järjestettävän Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana on LÄHIKALA. Erityisesti koululaisille suunnatun tapahtuman tavoitteena on kertoa lähivesiltä pyydetyn kalan terveellisyydestä ja kalan kestävästä käytöstä. Kestävään käyttöön kuuluu olennaisena osana se, että tuotetta ei kuljeteta maapallon toiselta puolelta. Tähän liittyen tämän vuoden tapahtumissa tutustutaan myös ammattikalastukseen.

Valtakunnallista Kalastuspäivää vietetään aina elokuun viimeisenä keskiviikkona, tänä vuonna 29.8. Tällä hetkellä järjestelyt ovat käynnissä 34 paikkakunnalla, mutta pienempiä tapahtumia järjestetään myös muilla paikkakunnilla. Valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Helsingissä kalaisan Vanhankaupunginkosken suvannon rannalla.

Valtakunnallisen Kalastuspäivän järjestävät yhteistyössä Eduskunnan Kalakerho, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat Kuusamon Uistin, Kojamo-uistin, Rapala, ERÄ-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto.

Vuonna 2006 järjestetyn ensimmäisen Valtakunnallisen Kalastuspäivän tilaisuudet keräsivät yli 16 000 osanottajaa noin 40 paikkakunnalla, etupäässä koululaisia ja nuorisoa.

Lisätietoja tapahtumasta:
Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net), toiminnanjohtaja Markku Myllylä p. 0400 601 965
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (www.vapaa-ajankalastaja.fi), toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä p. 050 309 7204
Maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja Roni Selén p. (09) 1605 2726.

Sivun alkuun


Suomessa yli 50 kalamarkkinat vuosittain

Kalatalouden Keskusliiton kokoaman Kalamarkkinakalenterin mukaan Suomessa pidetään tänä vuonna yli 50 kalamarkkinat eri puolella maata. Kaikkiaan markkinat kokoavat yhteen lähes miljoona kalan ystävää. Joillain paikkakunnilla pidetään vuosittain jopa kahdet kalamarkkinat, sekä keväällä että syksyllä. Kalamarkkinat ovatkin laajin kalastuksen ja kalatuotteiden markkinointitapahtuma maassamme.

Kalastajat ja kalan kuluttajat kohtaavat markkinoilla

Kalamarkkinoilla kalastajat ja kalan kuluttajat kohtaavat mukavan mutkattomalla tavalla. Kalamarkkinat ovat oiva tapa tehdä tunnetuksi kalastajan ammattia ja esitellä uusia maistuvia kalatuotteita. Markkinat ovat myös vertaansa vailla oleva vuorovaikutustapahtuma maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välillä.

Kalamarkkinat ovat kalastajille merkittävä tapahtuma taloudellisessa mielessä. Moni kalastaja saa huomattavan osan vuoden kalastustulostaan kalamarkkinoilla myymistään kalatuotteista. Kilpailu on kova, joten tuotteiden tulee olla laadukkaita. Kalamarkkinoille tulee joka vuosi uusia kalatuotteita. Myös tuotekehityksen kannalta kalamarkkinat ovat erinomaisia tilaisuuksia; asiakkaat antavat välittömästi palautetta uusista tuotteista.

Kotimainen kala arvossaan

Kalan syönti on muodikasta. Kala on sekä kevyttä että terveellistä. Säännöllisellä kalan syönnillä on sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä tärkeä merkitys. Kalan sisältämillä terveellisillä rasvahapoilla on suotuisa terveysvaikutus, minkä lisäksi kalasta saadaan myös A ja D vitamiineja sekä hivenaineita.

Jos haluaa tarjota perheelle tai vieraille todellisia kalaherkkuja, kannattaa valita kotimaista siikaa, kuhaa tai ahventa. Valkolihaiset kotimaiset kalat ovat arvostettuja kaloja myös hinnaltaan. Vilkaisu kalakaupan tiskille kertoo siika-, kuha- ja ahvenfileiden kilohintojen liikkuvan yli 20 eurossa.

Reseptejä ja valmistusohjeita näille kaloille löytyy muun muassa Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta www.ahven.net.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965

Sivun alkuun


03.07. Kalaverkkoihin lippumerkit, kiitos!


Kalaverkkoihin lippumerkit, kiitos!

Kalatalouden Keskusliitto kehottaa verkkokalastajia merkitsemään verkkonsa mehukanisterin tai tenttupullon sijasta kunnon merkkilipulla. Uistelijat tarttuvat uistimineen helposti huonosti merkittyihin verkkoihin. Seurauksena on menetettyjä uistimia, revenneitä verkkoja ja paljon turhaa porua. Joskus huono merkintä aiheuttaa vakavaa henkilövahinkojen vaaraa.

Kalastussäädökset puhuvat eri yhteyksissä pyydyksen "selvästä merkistä". Kalastusasetuksen mukaan selvänä merkkinä pidetään vähintään puolitoista metriä veden pinnasta nousevaan salkoon kiinnitettyä neliömuotoista vähintään 30 senttimetriä korkeaa ja leveää lippua. Lipun käyttäminen ei kuitenkaan ole aina pakollista.

Pakolliseksi lipun käyttö on määritelty pinta- tai pinnan läheisyyteen ulottuvissa ankkuroiduissa pyydyksissä. Ankkuroidussa pintapyydyksessä lippu laitetaan aavan veden puolelle. Lähempänä rantaa oleva pää saa olla liputta. Rannan puoleisen pään merkintä lisää pyydyksen sijainnin hahmotettavuutta, varsinkin kun molemmat liput ovat samannäköisiä. Ajosiima ja -verkko on merkittävä molemmista päistään kaksoislipulla ja jos tarve vaatii, niiden väliin on laitettava tavallisia lippuja helpottamaan pyydyksen suunnan havaitsemista.

Onnettomuustapauksen yhteydessä, kun pyydykseen on törmätty ja siitä on tullut veneilijälle vahinkoja, on todennäköistä, että huonosti merkityn pintapyydyksen asettajasta tulee helposti rytäkän maksumies, korostetaan Kalatalouden Keskusliitosta. Asia muuttunee muuksi vain silloin, jos on selvää näyttöä tahallisuudesta, ruorijuoppoudesta, liian suuresta tilannenopeudesta tai vastaavan tasoisesta muusta syystä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Järjestöpäällikkö Risto Vesa puh. 0400-507832
Toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 09-6844590

Sivun alkuun


18.06. Kalastuksenhoitomaksun maksaminen näkyy saaliissa
14.06. Ankeriaita tuodaan taas lentäen Etelä-Suomen vesiin
07.06. Kalaviikko 2008 ensi tammikuussa


Kalastuksenhoitomaksun maksaminen näkyy saaliissa

Riista - ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan kalastuksenhoitomaksuja suoritetaan vuodessa noin 300 000, kun maksun piiriin kuuluvia vapaa-ajankalastajia arvioidaan olevan lähes 700 000. Vaikka Kalatalouden Keskusliiton mukaan keskeiset puutteet liittyvät valvonnan vähäisyyteen ja olemattomiin rangaistuksiin, liitto vetoaa kalastajiin järkisyillä.

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän mukaan maksut eivät painu valtion pitkään pussiin, vaan ne kiertyvät kalatalouteen ja merkittävältä osalta ihan konkreettisiin kalavesien hoitotöihin. Perustellusti voidaan sanoa, että maksunsa maksamalla varmistaa tulevien vuosien saaliit. Samaan hengenvetoon voidaan myös sanoa, että vapaamatkustajat syövät maksunsa maksaneiden kalansaaliita.

Valvontaan uutta tehoa

Moni ahkerasti vuosikymmeniä kalastusta harrastanut ei ole koskaan tavannut kalastuksenvalvojaa. Kalastuksen valvonta tulee jatkossa hoitaa ammattimaisemmin. Sopivia valvonnan toteuttajia ovat Suomen 225 kalastusaluetta. Valtion on annettava niille riittävät eväät huolehtia kalastuksen laillisuuden valvonnasta.

Valtion vuotuisen 20 euron kalastuksenhoitomaksun maksamatta jättämisestä voi seurata 50 euron rikesakko. Jos maksamatta on jäänyt myös 27 euron läänikohtainen viehekalastusmaksu on rikesakon uhka edelleen 50 euroa. Rikesakko on siis vain kolme euroa suurempi kuin lakisääteiset maksut. Jokainen tietää mikä tuo suhde on joukkoliikenteessä ilman asiaan kuuluvaa lippua matkustavalle, muistuttaa Myllylä.

Lisätietoja kalastuksenhoitomaksuista ja valvonnasta Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh 09-6844 5925
järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh 09-6844 5917
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh 09-6844 5914

Sivun alkuun


Ankeriaita tuodaan taas lentäen Etelä-Suomen vesiin

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannissa pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Etelä-Suomen vesiin istutetaan yhteensä 108 000 ankeriaanpoikasta, mikä on suurin istutuserä vuosiin.

Ankerias (Anguilla anguilla) ei lisäänny meidän vesissämme, vaan Sargassomerellä Etelä-Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja kannat ovat nykyisin kokonaan istutusten varassa. EU:n maatalousministerit sopivat maanantaina 11.6. pitämässään kokouksessa rajoituksista ankeriaan pyynnissä Euroopassa. Lisäksi jokaisen jäsenmaan pitää valmistella vuoden 2008 loppuun mennessä oma kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma.

Ankeriaita saadaan pitkään istutusten jälkeen

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat hyviä tuloksia. Ensimmäiset istutukset tehtiin Suomessa jo 1800-luvulla. Istutuksiin käytetyt ankeriaat on pyydetty Severnjoesta Englannista ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 sentin pituisia ja painavat gramman verran. Viime vuonna pyydetty suomenennätysankerias painoi 4,146 kiloa ja ikää sillä oli 39 vuotta.

Ankerias on herkullinen ruokakala, jota pyydetään pitkäsiimoilla, rysillä, ankeriasarkuilla, merroilla, katiskoilla tai ongella. Nyt tehtävien istutuksien myötä Kalatalouden Keskusliitto toivoo Suomen ankeriaspyynnin ja -kulutuksen elpymistä.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaa lentokentälle maanantaina 18.6. noin kello 17:30. Saavuttuaan ne lähtevät välittömästi eri puolille Etelä-Suomea sijaitseviin istutusvesiin. Noin puolet ankeriasta istutetaan Suomenlahden rannikolle, pieni erä Ahvenanmaalle ja loput sisävesiin.

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
osastopäällikkö Kari Kilpinen, puh. 09-6844 5924
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09-6844 5914

Sivun alkuun


Kalaviikko 2008 ensi tammikuussa

Kalatalousalan suurin yhteinen tapahtuma – Kalaviikko – järjestetään ensi vuonna 23.-25. tammikuuta.

Kalaviikon tämänkertaisena teemana on kansainvälinen kalatalous. Tapahtuman valmistelujen etenemistä voi seurata Kalaviikon omilta nettisivuilta osoitteessa www.kalaviikko2008.fi

Kalaviikko 2008 pidetään Viking Mariella -laivalla risteilynä välillä Helsinki-Tukholma-Helsinki. Kalaviikon järjestelyistä vastaa tällä kertaa Kalatalouden Keskusliitto.

Lisätietoja tapahtumasta antaa Kalatalouden Keskusliiton osastopäällikkö Vesa Karttunen, puh. 09-6844 5912.

Sivun alkuun


30.05. Toimintaohjeita kalastuksenvalvojille netissä
24.05. Uhanalaista Saimaannieriää istutetaan Päijänteelle
16.05. Katiskapyynnin MM-kisat Korpilahdella – maailmanennätys vaarassa
10.05. Kilojen kalastamisesta elämysten myyntiin
09.05. Tavallisimpia kysymyksiä kalastusmaksuista nyt netissä
07.05. Postikortillinen Suomen kaloja


Toimintaohjeita kalastuksenvalvojille netissä

Mitä kalastuksenvalvojan pitää tietää? Miten valvojan tulee vesillä käyttäytyä? Mitä kalastuksenvalvoja voi luvattoman kalastajan kohdatessaan tehdä? Muun muassa näihin kysymyksiin annetaan vastauksia Kalatalouden Keskusliiton tuoreella Opastusta kalastuksenvalvojille sivustolla osoitteessa www.ahven.net

– Kalastuksenvalvojien tukisivustolla ja siellä annettavilla ohjeistuksella on tarkoitus auttaa valvojia toimimaan yhdenmukaisesti kaikkialla valvontavesillä, kertoo Kalatalouden Keskusliiton järjestöpäällikkö Risto Vesa.

Kalastuksenvalvonnan tehostamien liittyy siihen, että kalastuslupien maksuissa on paljon parantamisen varaa. Tällä hetkellä maksujärjestelmä ei toimi niin kuin on säädetty. Virallisia lukuja maksujaan maksamattomista kalastajista ei ole, mutta tutkimustulokset viittaavat siihen, että koko Suomen osalta on kysymys jopa sadoista tuhansista kalastajista ja kymmenien prosenttien kertymäosuudesta.

– Tavoitteena on, että kalastuksenvalvojat entistä laajemmin ja tarkemmin tarkastaisivat niin valtion kalastuksenhoitomaksun kuin läänikohtaisen viehekalastusmaksun suorittamisen, toteaa Vesa.

Vaikka sivusto on ensisijaisesti suunnattu valvojille, on sillä merkitystä myös kalastajan oikeusturvan kannalta. Valvonnan kohteeksi joutunut kalastaja voi käydä sivuilla katsomassa oliko valvojalta saatu kohtelu asianmukaista.

Lisätietoja kalastuksenvalvonnasta Kalatalouden Keskusliitosta:
järjestöpäällikkö Risto Vesa puh. 09 6844 5917
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914

Sivun alkuun


Uhanalaista Saimaannieriää istutetaan Päijänteelle

Keski-Suomen Kalatalouskeskus istuttaa Pohjois-Päijänteen Ristinselälle, Suomen järvien syvimmän kohdan (96 m) läheisyyteen, perjantaina 25.5. kaikkiaan 5000 kappaletta noin 100 gramman painoisia nieriöitä. Istutusten myötä toivotaan, että Suomen suosituimmasta vapaa-ajankalastusalueesta tulisi entistäkin suositumpi kalastajien keskuudessa.

Äärimmäisen uhanalaisen Saimaannieriän alkuperäiskantaa on jäljellä enää ainoastaan Saimaan alueella Kuolimossa. Nieriä vaatii menestyäkseen kirkkaita ja syviä vesialueita, joissa vesi säilyy kesälläkin riittävän viileänä. Saimaan kannasta peräisin olevia istukkaita on viime vuosina istutettu moniin itäisen Suomen suuriin järviin. Päijänne on tehdyissä tutkimuksissa osoittautunut järveksi, jossa nieriä myös voisi menestyä.

- Kyseessä on äärimmäisen kiinnostava laji. Tarkoituksena on panostaa istutuksiin koemielessä tänä ja ensi vuonna. Jos kalat kasvavat hyvin ja kalastajat saavat saaliista, istutuksia jatketaan, toteaa kalatalous-konsulentti Timo Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta. Istutusten pitkän ajan toiveena on saada luotua Päijänteelle oma itsenäisesti lisääntyvä nieriäkanta.

Nieriä on kalastajien keskuudessa arvostettu lohikalalaji ja erinomainen ruokakala. Halutun kalalajin istutus on kalastajille merkki myös siitä, että lupamaksujen maksaminen kannattaa. Lupamaksut palautuvat kalastajille kalaveden hoitotyön ja uusien kalaistutusten kautta.

Lisätietoja Päijänteen nieriäistutuksista ja nieriästä yleensä
kalatalouskonsulentti Timo Meronen, puh. 0400 735 286,
Keski-Suomen Kalatalouskeskus
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914, Kalatalouden Keskusliitto

Sivun alkuun


Katiskapyynnin MM-kisat Korpilahdella – maailmanennätys vaarassa

Korpilahden satamassa järjestetään 14. katiskapyynnin MM-kilpailut viikonloppuna 26-27.5.2007. Kisat alkavat lauantaina klo 15. Lämmin kevät enteilee kisassa hyviä saaliita, joten yhden katiskan yhden vuorokauden saaliin maailmanennätys on vakavassa vaarassa. Voimassa oleva Jani Lindgrenin maailmanennätys vuodelta 1997 on 58,120 kg.

Kilpailukatiskan suurin sallittu koko on 180 cm x 100 cm x 60 cm. Katiskan malli on vapaa, kunhan koko ei ylity. Kilpailussa ei saa käyttää syöttejä tai hajusteita. Vilpillisesti toiminut kilpailija suljetaan kilpailusta.

Kolmehenkisen joukkueen voivat muodostaa mihin tahansa henkilökohtaiseen sarjaan osallistuvat kilpailijat.

Oman katiskan puuttuminen ei estä kilpailuun osallistumista. Järjestäjillä on vuokrattavana 50 kpl samanlaisia kilpailukatiskoita.

Mikäli et pääse kilpailupaikalle, järjestäjät jopa laittavat katiskasi järveen ja hoitavat saaliin punnitukseen. Samoin järjestäjien toimesta avustetaan kilpailijoita katiskan laskussa ja nostossa. Vesialueella katiskaa käsittelevällä henkilöllä tulee olla valtion kalastuksenhoitomaksu suoritettuna, ellei ikänsä puolesta ole siitä vapautettu.

Ennakkoilmoittautumiset sähköpostilla skatiska.mm@gmail.com ja lisätietoja kilpailusta Tuula Liukko puh. 0400 646993 ja Raimo Järvinen puh. 0400 540468.

Lisätietoja katiskapyynnistä Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilta www.ahven.net sekä tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914 ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965

Katiskalla kalaa kattilaan
Markku Myllylä

Katiska on kaikille tuttu kalanpyydys. Se on helppokäyttöinen ja a ja antaa kalaa tottumattomallekin kalastajalle. Ahven, hauki ja särkikalat ovat tyypillisimpiä katiskakaloja, mutta myös made luikertelee talvella mielellään jään alle asetettuun katiskaan. Katiskalla saa myös kuhaa, kun osaa konstit.

Katiskoita on olemassa lukemattomia malleja alkaen perinteisestä puusta tehdystä liistekatiskasta huoltoasemalta ostettuun metalli- tai minkkiverkkokatiskaan. Katiskan muoto vaihtelee myös suuresti: sydämenmuotoinen perusmalli on tavallisin, mutta myös kulmikkaita malleja esiintyy. Peruskatiska pyytää oikeaan aikaan ja oikealla paikalla hyvin. Asiaan vihkiytyneet kalastajat rakentavat tietenkin katiskansa itse, erilaisista materiaaleista ja mallit vaihtelevat suuresti maan eri osissa.

Erityisesti katiskan nielun rakennetta, mittasuhteita ja lukumäärää on pidetty pyytävyyden kannalta tärkeimpänä ominaisuutena. Katiskoihin kuuluu myös erilaisia lisävarustuksia kuten johtoaitoja, houkuttimia, apupesiä, lisäpesiä jne. Myös pyyntiajankohta ja pyyntisyvyys vaikuttavat katiskan pyyntitehokkuuteen.

Katiskapyynti on myös halpa ja tehokas kalaveden hoitokeino, sillä katiskoilla voidaan pyytää tehokkaasti pientä ahventa, kiiskeä ja särkikaloja, jotka eräin paikoin ovat suorastaan ylikansoittaneet aikoinaan hyvät arvokalavedet. Kesämökkiläisen pyyntivälineenä katiska on verraton: soppakalat saa pyydettyä vähällä vaivalla. Ja mikä parasta: katiska on vaivaton pyydys, kalat säilyvät elävinä pyydyksessä pitemmänkin aikaa ikään kuin sumpussa.

Katiskapyynti on viime vuosina alkanut kiinnostaa kalastajia uudestaan. Markkinoille on tullut uusia katiskamalleja ja pidetäänpä nykyisin vuosittain katiskapyynnin maailmanmestaruuskilpailutkin. Korpilahdesta Keski-Suomessa on muodostunut Suomen katiskakulttuurin kehittämisen Mekka.

Tuodakseen käyttökelpoiset katiskamallit, materiaalit, houkuttimet, lisävarusteet yms. katiskapyyntiin liittyvät niksit laajemmankin kalanpyytäjäjoukon tietoisuuteen ja samalla myös tallentaakseen katiskaperinnettä Kalatalouden Keskusliitto on julkaissut pienen opaskirjan "Katiskapyynnin ABC". Kirja on tarkoitettu pääasiassa kesämökkiläisille ja muille kotitarvekalastajille, mutta myös katiskapyynnin ammattilaisille saattaa kirjasta löytyä uusia virikkeitä.

Sivun alkuun


Kilojen kalastamisesta elämysten myyntiin

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Lapin kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa pidetystä alustuksesta Paikka: Rovaniemi, Napapiirin Saarituvat, Kuusamontie 96, torstaina 10.5.2007 klo 10

Hallitusohjelmassa kaudelle 2007–10 on kalastus pitkästä aikaa saanut merkittäviä uusia linjauksia. Uusi hallitusohjelma mahdollistaa kalatalouden kehittämisen myös uusiin suuntiin: kilojen kalastamisen lisäksi voidaan suuntautua myös kalastuksellisten elämysten myyntiin eli kalastusmatkailuun.

Kalatalouden kannalta merkityksellisin asia on, että hallitus aloittaa kalastuslain kokonaisuudistuksen. Tätä asiaa Kalatalouden Keskusliitto on ajanut jo pitkään. Hallitus on linjannut kalastuslain uudistamista siten, että siinä huomioidaan erityisesti vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus sekä ammattikalastuksen toimintaedellytykset.

Lohikysymykseen on olemassa ratkaisuja

Lohikysymyksen ratkaisussa on otettava käyttöön selviä ja yksiselitteisiä mittareita. Perustavaa laatua oleva tekijä on velvoiteistutettujen ja luonnonvaraisten lohien erottaminen, kun ne sukukypsinä palaavat pohjoiseen. Eväleikatut istutusperäiset kalat voidaan kalastaa pois, leikkaamattomat luonnonlohet jatkavat matkaansa kutujokeensa. Lohien erottaminen alkuperän mukaan on mahdollista leikkaamalla istutussmolteilta rasvaevä ennen mereen päästämistä. Tarkoitukseen löytyy toimivia ja sopivia koneita Kanadasta, missä lohen rasvaeväleikkaus on ollut käytössä useita vuosikymmeniä, hyvällä menestyksellä.

Raha ei voi olla esteenä eväleikkauksille, viitekaudella 2007–2013 on EU-pohjaista EKTR rahaa käytettävissä Suomessa elinkeinokalatalouden tukemiseen 85 miljoonaa euroa, kotimaiset vastarahat mukaan lukien. Jos EU:n rahoituksella voidaan tukea kymmenillä miljoonilla euroilla norjalaisen kassilohen jalostuslaitoksia ja myyntiä Suomessa, niin varmasti muutama miljoona löytyy myös Itämereen velvoiteistutettavien lohenpoikasten merkkaamiseen eväleikkauksella. Toinen vaihtoehto voisi olla se, että optiorahoista kyseenalaista kuuluisuutta saaneet energiayhtiöt maksavat velvoiteistutus lohismolttien eväleikkauksen.

Kansallisesta kalatalouden linjauksesta riippuu, aktivoidaanko EU:n EKTR rahoitusta istutuslohien erottamiseen luonnonlohista. Myös merialueen ammattikalastajien kalastusmatkailutoiminnan kehittämiseen EU-rahalla tarvitaan uusia raikkaita kansallisia linjauksia. Tähän asti Suomen kalataloutta on talutettu Brysselistä kuin pässiä narusta. Nyt on korkea aika ottaa ohjakset omiin kansallisiin käsiin ja kehittää kalataloutta omista, kansallisista näkökohdista ja tarpeista lähtien.

Kalastusmatkailu huomioitava kalastuslain uudistuksessa

Kalastuslainsäädännön uudistamisessa on otettava huomioon myös kalastusmatkailun tarpeet. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän selvityksen mukaan tällä hetkellä Suomessa toimii 1200–1400 sellaista maaseutumatkailuyritystä, jotka saavat säännöllisesti tuloja kalastusmatkailijoilta. Yli puolet liikevaihdostaan kalastusmatkailusta saavien yritysten lukumäärä on noin 120 kappaletta. Pää- ja sivutoimisia kalastusoppaita Suomessa toimii noin 100.

Kalatalouden Keskusliitossa on linjattu kalastusmatkailun kehittäminen 3+1 keihäänkärkimallin mukaisesti. Tavoitteena on saada vesistöistä tuottoja kilojen lisäksi myös kalastusmatkailun kautta. Kehitettävät sektorit ovat:

* Korkealuokkaiset, luokitellut vuokrattavat KALAMÖKIT. Tavoite: tarjotaan kalastajille laadukkaita kalastuspalveluja. Nostetaan vuokramökkien käyttöastetta kevät ja syksykaudella.
* Ammattikalastajien tarjoamat AHTI kalastusmatkailupalvelut. Tavoite: korkealuokkaisten kalastuselämysten tuottaminen maksaville asiakkaille. Ammattikalastajille uusi, tuloja tuottava tuotantosuunta.
*PROF kalastusoppaat. Tavoite: korkealuokkaiset ja laadukkaat kalaretket maksaville asiakkaille osaavien kalastusoppaiden johdolla. Laadukkaat, tuotteistetut kalastuspalvelut + oheispalvelut.
*TOP 200 kalastuspaikat. Tavoite: Vinkkilista Suomen parhaat kalapaikat kalastusta harrastaville omatoimikalastajille.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

Sivun alkuun


Tavallisimpia kysymyksiä kalastusmaksuista nyt netissä

Saako velipojan luvalla kalastaa? Entä palautetaanko kalastuksenhoitomaksu, kun täyttää 65 vuotta? Kalastukseen liittyvät maksut askarruttavat kalastuksen harrastajia aina avovesikauden alettua. Kalatalouden Keskusliitto on koonnut yhteen tavallisimpia maksuista tehtyjä kysymyksiä. Kysymykset ja vastaukset löytyvät liiton nettisivulta www.ahven.net linkin "Kalastusmaksuista kysyttyä" alta.

Saadakseen kalastusluvista ja niiden maksamisesta varmaa tietoa ihmiset turvautuvat mielellään asiantuntijoiden apuun. Kalatalouden Keskusliitossa ja sen maakunnallisissa jäsenjärjestöissä puhelin pirisee keväällä maksuihin liittyvien kysymysten tekijöiden toimesta taajaan. Tavallisimmat kysymykset koskevat ihan perusasioita, kuten kalastuksenhoitomaksun suuruutta ja sen tilinumeroa. Moni 64-vuotias on myös halunnut varmistaa, milloin oma maksuvelvollisuus valtion kalastusmaksujen osalta täsmällisesti ottaen päättyy.

Näihin ja moniin muihin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin koitetaan nyt tuoda helpotusta. Sivulla kannattaa käydä, jos tuntee epävarmuutta siitä, mitä kalastusmaksuja pitää omista kalastuksista maksaa. Ellei sieltä löydy vastausta, voi ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä lähimpään kalatalousneuvojaan. Heidän yhteystietonsa löytyvät samasta paikasta.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. 09-6844 5917
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09-6844 5914

Sivun alkuun


Postikortillinen Suomen kaloja

Kaikki Suomessa tavatut 102 kalalajia on nyt koottu yhteen postikorttiin. Kalatalouden Keskusliiton A4-kokoisessa uutuustuotteessa käytetyt kalojen kuvat ovat suurimmalta osin 1800-luvun mestareiden Ferdinand von Wrightin ja Gösta Sundmanin kädenjälkeä.

Kalalajeistamme noin 70 kuuluu vakituiseen lajistoomme. Loput ovat satunnaisia harhailijoita eteläisemmiltä vesiltä tai lyhytaikaisiksi jääneitä istutuskokeiluja. Uusia lajeja meille ilmaantuu harvakseltaan. 2000-luvun uusia lajeja ovat hopearuutana ja mustakitatokko.

Kortti on myynnissä Kalatalouden Keskusliiton internet-sivuilla www.ahven.net hintaan 3,00 euroa / 2 kpl.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
osastopäällikkö Vesa Karttunen, puh. 09-6844 5912
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09-6844 5914

Sivun alkuun


25.04. Kaivoslain uudistaminen pikaisesti vireille – uraanikaivoshankkeille tiukempi syyni
24.04. Pyhämaan Kalastajaseura ry palkittiin kalataloudessa ansioituneena
19.04. Kalastussäädökset väärältä vuosituhannelta
03.04. Kalatalouden esityksiä uuteen hallitusohjelmaan


Kaivoslain uudistaminen pikaisesti vireille – uraanikaivoshankkeille tiukempi syyni

Viime vuosituhannelta peräisin oleva kaivoslaki ei ota riittävällä tavalla huomioon vesistöjä ja niissä eläviä arvokkaita kalakantoja. Viimeksi asia on noussut esille mm. Kuusamossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla viritetyissä uraanikaivoshankkeissa, joissa ulkomaalaiset jättimäiset ja maailmanlaajuiset, kasvottomat kaivosyhtiöt käyttävät sumeilematta hyväksi Suomen lainsäädännön porsaanreikiä.

ykymuodossaan kaivoslaki ja sen antamat oikeudet tutkia ja aloittaa kaivostoiminta lähes ilmoituksenomaisesti, kyselemättä asiaa kalastusoikeuden haltijoilta eli kalavesien osakaskunnilta taikka laajempia vesistöalueita edustavilta kalastusalueilta, edustaa vanhakantaista hallintokulttuuria ja arvokkaiden luonnonvarojen aliarviointia. Ympäristöasiat eivät tule nykyisen kaivoslain mukaan riittävällä tavalla turvatuiksi. Myöskään uusitun peruslain mukainen oikeus osallistua päätöksentekoon ympäristöasioissa ei uraanikaivoshankkeissa nykykäytännöllä toteudu.

Ympäristöasioiden - mukaan luettuna arvokkaat kalakannat, kalastus ja matkailu - käsittely kaivoshankkeissa ei ole missään suhteessa vesilain tai ympäristönsuojelulain sekä Naturan edellyttämään luvan hakemiseen ja luvansaantimenettelyyn.

Kalatalouden Keskusliiton edustajakokous esittää – viitaten Matti Vanhasen II hallituksen 2007–10 hallitusohjelmaan, että kaivoslain uudistaminen laitetaan vireille välittömästi ja että valmistelussa ovat mukana kalavesien haltijat ja kalastusta harjoittavat sekä heitä edustavat yhteisöt. Kaivoslakiin tulee saada pykälä siitä, että kaivoshankkeita valmisteltaessa on kuultava kalavesien osakaskuntia ja kalastusalueita. Kaivoshankkeet tulee arvioida samalla tavalla kuin muukin rakentaminen vesistöihin ja maa-alueille.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400 601 965
lakimies Mikko Poskiparta puh. 0400 234 780
tiedottaja Tapio Gustafsson puh. 09 6844 5914

Sivun alkuun


Pyhämaan Kalastajaseura ry palkittiin kalataloudessa ansioituneena

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta on valinnut vuoden 2007 kalataloudessa ansioituneen tunnustuspalkinnon saajaksi Pyhämaan Kalastajaseura ry Uudestakaupungista. Kalastajaseura on pitkän lähes satavuotiaan historiansa aikana edistänyt alueensa kalataloutta ja sen toimintamahdollisuuksia esimerkillisellä aktiivisuudella. Kalastajaseuran toiminta on edelleen vireää ja se on Varsinais-Suomen kalastajaseuroista selvästi toimeliain.

Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta kalatalouden hyväksi Pyhämaan Kalastajaseura ry:lle luovutettiin järjestön kevätedustajakokouksessa Kajaanissa 24.4.2007 parkitusta mateen nahkasta tehty taulu hopealaatalla varustettuna sekä kunniakirja. Esityksen valinnasta johtokunnalle teki L-S Kalatalouskeskus.

Kalataloudessa ansioituneen tunnustuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Tunnustuspalkinnon myöntää Kalatalouden Keskusliiton johtokunta.

Lisätietoja:
Kalatalouden Keskusliitto, toiminnanjohtaja Markku Myllylä, p. 0400 601 965 Pyhämaan Kalastajaseura ry, puheenjohtaja Seppo Saari p.0400 222 312 ja sihteeri Seppo Lamberg 0400 773 244.

Sivun alkuun


Kalastussäädökset väärältä vuosituhannelta

Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus on tehnyt ohjelmansa kaudelle 2007–10 ja kalastusasiat pysyvät maa- ja metsätalousministeriössä, kalastusministeriksi on valittu Sirkka-Liisa Anttila. Hallitusohjelmassa on kalastus pitkästä aikaa saanut merkittäviä uusia linjauksia. Kalatalouden kannalta merkityksellisin asia on, että hallitus aloittaa kalastuslain kokonaisuudistuksen. Tätä asiaa Kalatalouden Keskusliitto on ajanut jo pitkään, sillä viime vuosituhannelta peräisin olevat kalastussäädökset eivät enää vastaa 2000-luvun tarpeita.

Kalastuslainsäädännöstä löytyy useita kohtia, jotka vaativat rukkaamista. Puutelistalla kärkipaikalla ovat kalastuksen valvontaan liittyvät pykälät. Kalastuksen valvojille tulee saada parempia työkaluja eli oikeuksia puuttua luvattomaan kalastukseen. Rikesakkomenettelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle antaa mahdollisuudet saada ojennukseen ne noin puoli miljoonaa luvatonta kalastajaa, jotka Suomen kalavesillä tutkimuksen mukaan huseeraavat.

Kalastus- ja suojelujärjestöt yhteistyössä alamittojen noston takana

Myös kalojen alamittamääräykset ja rauhoitusajat vaativat uutta tarkastelua, erityisesti vaelluskalojen osalta. Kuhan alamittojen nostamisessa nykyisestä 37 sentistä 40 senttiin ja meritaimenen 40 sentistä 50 senttiin vallitsee kalastusalalla ennen näkemätön yksimielisyys. Asiasta tekivät aloitteen maa- ja metsätalousministeriölle jo v. 2002 seuraavat järjestöt: Kalatalouden Keskusliitto, WWF, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Taimeninstituutti, Virtavesien hoitoyhdistys, Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Myös harjuksen keväisen kuturauhoituksen palauttaminen on noussut esille erityisesti kovan kalastuspaineen alaisilla arvokalapitoisilla jokialueilla. Pilkkiminen ennen kutua on verottanut kovalla kädellä harjuksen kutukantoja.

Kalastuslainsäädännön uudistamisessa on otettava huomioon myös kalastusmatkailun tarpeet. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän selvityksen mukaan tällä hetkellä Suomessa toimii 1200–1400 sellaista maaseutumatkailuyritystä, jotka saavat säännöllisesti tuloja kalastusmatkailijoilta. Yli puolet liikevaihdostaan kalastusmatkailusta saavien yritysten lukumäärä on noin 120 kappaletta. Pää- ja sivutoimisia kalastusoppaita Suomessa toimii noin 100.

Kalatalouden Keskusliitossa on linjattu kalastusmatkailun kehittäminen 3+1 keihäänkärkimallin mukaisesti. Tavoitteena on saada vesistöistä tuottoja myös kalastusmatkailun kautta. Kehitettävät sektorit ovat:

* Korkealuokkaiset, luokitellut vuokrattavat KALAMÖKIT. Tavoite: tarjotaan kalastajille laadukkaita kalastuspalveluja. Nostetaan vuokramökkien käyttöastetta kevät ja syksykaudella. * Ammattikalastajien tarjoamat AHTI kalastusmatkailupalvelut. Tavoite: korkealuokkaisten kalastuselämysten tuottaminen maksaville asiakkaille. Ammattikalastajille uusi, tuloja tuottava tuotantosuunta. *PROF kalastusoppaat. Tavoite: korkealuokkaiset ja laadukkaat kalaretket maksaville asiakkaille kalastusoppaiden johdolla sekä tuotteistetut kalastuspalvelut. *TOP 200 kalastuspaikat. Tavoite: Vinkkilista Suomen parhaat kalapaikat kalastusta harrastaville omatoimikalastajille.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä puh. 0400-601965

Sivun alkuun


Kalatalouden esityksiä uuteen hallitusohjelmaan

Ihmisten kalastukseen käyttämän ajan lisääntyessä ja ammattikalastukseen kohdistuvan paineen yhä kasvaessa Kalatalouden Keskusliitto on tehnyt useita kalataloutta koskevia esityksiä uuteen hallitusohjelmaan vuosille 2007–2011. Yksi merkittävimmistä on kalastuslainsäädännön kokonaisuudistus.

Toiminnanjohtaja Markku Myllylä toteaa Oulun kalatalouskeskuksen vuosikokouksessa pitämässään alustuksessa, että nykyinen kalastuslaki on jo 25 vuotta vanha ja kaipaa kipeästi uudistusta. - Kalastusalueiden hallinnolle on tällä hetkellä annettu valtiovallan toimesta tehtäviä, mutta tehtävien suorittamiseen ei ole kuitenkaan annettu riittäviä voimavaroja. Esimerkiksi kalastuksenvalvonnan tehostaminen toisi lisätuloja myös valtiolle, lausuu Myllylä.

Yleishyödyllisten kalanpoikasistutusten vapauttaminen arvonlisäverosta lisäisi Myllylän mukaan istutukseen ja kalavesien hoitoon käytettävissä olevia varoja, mikä näkyisi kaikkien kalastajien parantuneina saaliina. Ja saaliiden parantuessa kalavesille saadaan uusia nuoria kalastajia hyvän harrastuksen pariin.

Ammattikalastajan tarjoamia kalastusmatkailupalveluita ja -tuotteita ei saisi Myllylän mielestä unohtaa ammattikalastuselinkeinon kehittämissä. - Myös suomalaisen ammattikalastajan ekologisesti kestävällä tavalla tuottaman ruokakalan pyynti olisi turvattava kansallisin poliittisin ratkaisuin sekä meren rannikolla että sisävesillä. Näin varmistetaan kotimaisen kalan saanti lähimarkkinoille, toteaa Myllylä.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965

Sivun alkuun


23.03. Villihauki on saalisvarma kalastusmatkailukala
20.03. Keväinen siian ongintakausi on aluillaan
14.03. Kalatalousalan neuvontajärjestöjen arviointi – pitäisikö kalajärjestöt yhdistää?
08.03. Anopinpala hauessa ja muuta kalankäsittelyä ahvennetissä
07.03. Kalastuslainsäädäntö kaipaa täysremonttia


Villihauki on saalisvarma kalastusmatkailukala

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry:n vuosikokouksessa pidetystä alustuksesta Nurmijärven Kiljavalla 23.3.2007 klo 13.30

Kalastusmatkailusta puhuttaessa nostetaan aina esille termi saalisvarmuus eli miten voidaan taata maksavalle asiakkaalle kala ja vieläpä kookas sellainen siiman päähän. Perinteisesti kalastusmatkailun tärkeimpinä saaliskaloina on pidetty ns. punalihaisia kaloja eli lohta ja taimenta sekä kirjolohta. Istutuksilla ja kalastusrajoituksilla sekä kovalla rahalla saadaan aikaan näistä kaloista aikaiseksi rajallisia kalastuspaikkoja, joista punalihaista kalaa tulee, jos on tullakseen.

Monet ulkomaalaiset kalastusmatkailijat haluavat kuitenkin kalastaa villiä ja vapaata, kookasta kalaa, ei missään nimessä istutuskalaa. Tällöin katseet kohdistuvat Suomessa valkolihaisiin kaloihin ja erityisesti haukeen. Yli 10-kiloiseksi kasvava suomalainen hauki, todellinen villikala, on varteenotettava vaihtoehto kalastusmatkailussa. Haukea tavataan kaikissa vesistöissä koko maan alueella, niin sisävesillä kuin meressäkin. Haukea ei tarvitse istuttaa, se hoitaa itse luonnonmenetelmällä tämän asian.

Jos ajatellaan todennäköisyyttä saada Suomen vesistöistä yli yhden kilon kala siimapyydystysvälineillä toistuvasti ja säännöllisesti tyypillisen 4 tunnin opastetun kalastusmatkailuretken aikana kaikkina vuodenaikoina, on hauki vesistöjemme ylivoimaisesti varmin saaliskala. Hauki ottaa ahneesti avovesiaikana uistimeen ja vaappuun ja talviaikana pilkkiin.

Suomenlahdella vuosina 2000-2005 lähinnä vaapuilla uistelemalla pyydetyn 1034 kalan aineiston mukaan hauki ottaa vaappuun keskimäärin joka 21. minuutti. Vetokilometriä kohden haukea tulee keskimäärin 0,74 kappaletta ja saadakseen yhden hauen tulee uistella keskimäärin 1,35 kilometriä. Saadakseen talvella pilkillä yhden hauen joutuu kairaamaan keskimäärin 13 reikää pilkkiretken aikana.

Suomen vesistöistä saadaan myös kookasta haukea, jatkuvasti ja joka vuosi. Kalastusalan lehtien saaliskilpailuihin ilmoitetaan joka vuosi kymmeniä yli 10-kiloisia ja useita yli 15-kiloisia haukia. Edellä mainitun Suomenlahden haukiaineiston mukaan joka 500. hauki on yli kymppikiloinen. Joka 60. hauki on yli 5-kiloinen ja yli nelikiloinen on ollut joka 15. uistelemalla saatu hauki.

Parhaimmat Suomessa toimivat kalastusmatkailuyritykset ovat panneet merkille tämän vihertiikerin merkityksen ja kaikessa hiljaisuudessa ne ovat kehittäneet todellisia rahasampoja ”Luxus Pike Fishing Finland” tuotteista, sekä sisävesillä että merialueella. Ennätys lienee eräällä itäsuomalaisella kalastusmatkailuyrityksellä, joka järjesti taannoin venäläiselle yritykselle kolmen päivän haukisafarin Suomessa. Asiakkaat kalastivat ja saivat viimeisen päälle järjestetyn kalaretken aikana järvestä 120 haukea virvelillä. Kaikkinensa tämä haukioperaatio tuli maksamaan pietarilaiselle firmalle 50 000 euroa. Tästä saadaan hauen kappalehinnaksi kalastusmatkailutuotteessa muhkea summa eli 417 euroa.

Tämän kalastusmatkailuyrityksen johtaja totesikin suu messingillä, että ”Hauet ovat meidän firmassa töissä”. Hauet houkuttelevat reippaasti rahaa käyttäviä ulkomaalaisia asiakkaita suomalaisiin kalastusmatkailuyrityksiin. Hauille ei tarvitse maksaa palkkaa eikä niistä aiheudu sotukuluja. Villihauen kalastuksesta pitävät maksavat asiakkaat jättävät puolestaan kaivattuja valuuttatuloja haja-asutusalueiden ja saariston yrittäjille.

Kalastusmatkailun kannalta suomalainen villihauki on todellinen arvokala. Myös ammattikalastajille – kalavesien todellisille asiantuntijoille – hauki antaa mahdollisuuden lisätä tuloja: myymällä hauen tuotteistettuna elämyksenä maksavan asiakkaan virvelin nokkaan siitä saa huiman kilohinnan. Arvokalaa ei kannata myydä kalatukkuun eikä muuallekaan naurettavan yleisellä yhden euron kilohinnalla.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965

Sivun alkuun


Keväinen siian ongintakausi on aluillaan

Keväisen siian onginnan suosio on edelleen kasvussa meren rannikolla. Kalastus tapahtuu kovapohjaisilla virtapaikoilla, heti kun jää on sulanut sen verran että onkiminen on mahdollista. Parhaimmilla kalapaikoilla on tuolloin jopa tungosta.

Yksinkertaisimmillaan siian onginnassa on kyse pohjaonginnasta, jossa siimaan kiinnitetään sivusiimaan päähän muutama pienikokoinen terävä koukku. Koukkuihin laitetaan syötiksi tavallisesti mato. Siikalitka heitetään sopivaksi katsomaanne paikkaan ja annetaan valua pohjaan. Tämän jälkeen siimaa kiristetään niin että se tiukkenee ja laitetaan vapa pystyyn kivenkoloon - ja sitten vaan odotellaan vavan kärjen nykimistä.

Kalan tarttuessa syöttiin kannattaa odotella hetki ennen kuin tarttuu onkeen ja suorittaa vastanykäyksen kalan tartuttamiseksi. Siika tarttuu syötiin varovaisesti eikä ole vielä ehtinyt niellä matoa, jos kalastaja nykäisee heti vavan kärjen liikahtaessa. Siika liikkuu parvina ja kun parvi sattuu kohdalle voi muutamassa minuutissa saada useita kaloja. Parasta aikaa on yleensä aamu, mutta siikaa voi saada iltapäivään asti.

MUISTA: Kyseessä on siis kelaonginta, jolloin 18 vuotta täyttäneellä kalastajalla on oltava valtion kalastuksenhoitomaksu maksettuna ja mikäli vesialueen omistaja niin vaatii, myös lupa vesialueen omistajalta. Läänikohtainen viehekalastuslupa oikeuttaa yhden vavan käyttöön. Paikoitellen vesialueen omistaja on tehnyt päätöksen, että siian kelaonginta (kuten myös silakan onkiminen litkalla) on vapautettu vesialueen omistajan maksusta. Tuolloin vapojen lukumäärää voi olla paikallisesti rajoitettu, jotta kalapaikkoja riittää kaikille.

Siian onginnassa käytettäviä matoja kannattaa kysellä, maan vielä ollessa jäässä, kalastukseen erikoistuneista liikkeistä. Myös mikrossa sitkistetty katkarapu on kelvollinen syötti.

VINKKI: Vie lapsesi ja kaverisi kevätkalaan. Lämmintä mehua termariin, maittavat eväät reppuun ja suunta kohti auringonpaisteista rantaa. Näistä elementeistä syntyy nautinnollinen koko perheen tai ystävien yhteinen kevätpiknik. Ja parhaassa tapauksessa illalliseksi on vielä herkullista siikaa. Kotiin lähdettäessä on muistettava ottaa kaikki reissun roskat mukaan.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. 09-6844 5917
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh 09-6844 5914

Sivun alkuun


Kalatalousalan neuvontajärjestöjen arviointi – pitäisikö kalajärjestöt yhdistää?

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:n vuosikokouksessa 14.3.2007 klo 19 pidetystä alustuksesta.

Maa- ja metsätalousministeriö suoritti v. 2005–2006 kalatalousalan neuvontajärjestöjen Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö arvioinnin. Tutkimuksen suoritti Net Effect Oy. Tutkimus valmistui elokuussa 2006.

Selvityksen mukaan Kalatalouden Keskusliitto on hyvin onnistunut neuvontatyössä sen sääntöjen määrittelemällä tavalla ja jäsenistöltä tässä arvioinnissa saaman palautteen perustella. Erityisesti järjestö on onnistunut osakaskuntien, kalastusalueiden, kalavesien hoidon, kalastusmatkailun, tiedotuksen, nuorisotyön, internet sivujen kehittämisessä. Toki kehitettävää järjestössä riittää, aina on toiminnassa parannettavaa.

Konsultti ehdotti,
1. että kalatalousneuvontajärjestöjen rahoituksessa siirryttäisiin puhtaaseen tilaaja-tuottaja malliin, jossa kalatalousneuvonta kilpailutetaan projektimuotoisesti.
2. että kalatalousneuvonnan nykyisin käytössä olevaa tulostavoitemenettelyllä ohjattavaa rahoitusta ja sen tarkentamista kehitetään.
3. että nykyistä kalastuskorttipohjaista tulostavoitteisiin sidottua valtion rahoitusta kehitetään tulosten mittaroinnilla
4. että järjestöjen tulisi laatia itselleen nykyaikainen viestintästrategia.
5. että yhteistyön lisääminen järjestöjen KKL ja SVK välillä on tarpeen.

Esimerkiksi Valtakunnallinen I Kalastuspäivä v. 2006 elokuun lopulla osoitti, että järjestöjen väliselle yhteistyölle on olemassa myös todellisia edellytyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö onkin vuonna 2007 lähtenyt toteuttamaan tulosohjatun rahoituksen avulla konsultin tekemiä ehdotuksia 2, 3, 4 ja 5.

Tutkimuksen yhteydessä tuli ilmi mielenkiintoinen esitys, sillä raportissa on esillä kentältä tullut ajatus, että kalatalouden neuvontajärjestöt Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö voitaisiin yhdistää yhdeksi järjestöksi. Asiaa tulee harkita myönteisessä sävyssä, ainakin pitemmällä aikajänteellä, sillä ns. yleisiä syitä ei enää ole olemassa kalajärjestöjen yhdentymistä estämässä. Kahden keskusjärjestön paljolti samantyyppinen toiminta herättää kysymyksen, että mihin kahta kalatalouden keskusjärjestöä oikeastaan tarvitaan?

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965

Sivun alkuun


Anopinpala hauessa ja muuta kalankäsittelyä ahvennetissä

Mitä välineitä tarvitaan kun ruvetaan fileoimaan kalaa? Mitkä olivatkaan ne tuoreen kalan tuntomerkit? Entä tiedätkö miten kalakauppiaasi tekee ruokapöytääsi ruodottoman lohifileen tai miten mökkilaiturin hauesta saa itse ruodottoman?

Näihin kysymyksiin löydät vastaukset Kalatalouden Keskusliiton kotisivuilla (www.ahven.net) olevista kalankäsittelyn videoleikkeistä. Kalankäsittelyssä ja välineiden valinnassa sinua opastaa FL Kari Nyberg Helsingin yliopistolta.

Videoleikkeet löydät klikkaamalla ahvennetin etusivulla olevaa Kalankäsittelyvideot linkkiä, minkä jälkeen valitset aiheen kiinnostuksesi mukaan. Leikkeet ovat mpg-muodossa ja niiden pituudet vaihtelevat hieman yli minuutista yli kolmen minuutin mittaisiin. Videoiden tiedostokoot ovat 7-17 megatavua.

Lisätietoja kalankäsittelystä ja videoleikkeistä Kalatalouden Keskusliitosta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. 09 6844 5917

Sivun alkuun


Kalastuslainsäädäntö kaipaa täysremonttia

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän puhereferaatti Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry:n vuosikokouksessa 7.3.2007 klo 13 pidetystä alustuksesta Laukaalla Varjolan Tilalla

Kala ja Riista nopeasti uudistuvat kotimaiset luonnonvarat

Eduskuntavaalit käydään maaliskuussa 2007 ja uudelle hallitukselle kirjoitellaan erinäisissä kammareissa innokkaasti hallitusohjelmaa. Myös kalataloudella on esitettävää uuteen hallitusohjelmaan vuosille 2007–2010.

Kalastuslaki on ollut voimassa v. 1983 alkaen eli 23 vuotta. Vuosien saatossa siihen on tehty lukuisia tarkistuksia. Myös monet muut uudet lait vaikuttavat kalatalouteen, esimerkkinä yhteisaluelaki, hallintolaki sekä ympäristölainsäädäntö. Myös Euroopan unioni vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla meidän kalastuksiimme, etenkin merialueella. Muutoksia kalastuslakiin on tehty, mutta korjattavaa on edelleenkin ja paljon.

Erityisesti kalastusaluetoiminnassa ja kalastuksen valvontaan liittyvissä asioissa on paljon korjattavaa ja viilattavaa. Kalavesillämme on yli puoli miljoonaa ilman kalastuskorttia kalastavaa henkilöä, joiden tulisi kalastusmaksut maksaa. Tämä tulos saatiin 1990 -luvun alussa tehdyssä selvityksessä. Nyt olisi aika tehdä vastaava selvitys uudestaan.

Kalastuslainsäädännössä on sikäli paljon korvattavaa, että saattaisi olla aika laittaa koko laki täysremonttiin ja kirjoittaa se uudelleen, vastaamaan 2000 -luvun tarpeita.

Kalastusmatkailu on nopeasti kehittyvä kalatalouden sektori ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin palvelujen tuottajille kuin harrastajillekin. Kalastusmatkailu tuo Suomeen myös valuuttatuloja, ulkomaalaiset kalastajat ovat löytäneet Suomen kalavedet: vesistöistämme löytyy kalastettavaksi valkolihaisia isoja petokaloja sekä punalihaisia jalokaloja. Hallitusohjelmassa on linjattava, että parannetaan ja tuetaan kalastusmatkailun kehittämistä, tuotteistamista ja markkinointia koko maan alueella, niin merialueella kuin sisävesilläkin.

Myös ammattikalastajan tarjoamat kalastusmatkailupalvelut ja tuotteet, jossa osa tai koko saalis voidaan myydä paketoituina elämyksinä maksaville asiakkaille, on otettava tunnustetuksi ammattikalastuselinkeinon kehittämisen kohteeksi koko maassa.

Kotimainen kala ja riista ovat nopeasti uudistuvia, kotimaisia luonnonvaroja. Kalastus ja metsästys ovat hyviä, perinteisiä luontoharrastuksia. Kalavesille ja riistamaille kaivataan uusia nuoria kalastajia ja eränkävijöitä. Koululaisille ja nuorisolle on jaettava asiallista ja kiihkotonta tietoa kalastuksesta ja metsästyksestä. Tässä voisi olla hyvä yhteistyön paikka kalastuksen ja metsästyksen järjestöille. Löytyisikö Keski-Suomesta halukkuutta ja uskallusta lähteä pilotoimaan tällaista täysin uutta yhteistyöhanketta?

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965

Sivun alkuun


13.02. Kalastuslainsäädäntö kaipaa täysremonttia


Kalastuslainsäädäntö kaipaa täysremonttia

Toiminnanjohtaja Markku Myllylän avauspuheenvuoro valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä Helsingissä 13.2.2007

Eduskuntavaalit käydään maaliskuussa 2007 ja uudelle hallitukselle kirjoitellaan erinäisissä kammareissa innokkaasti hallitusohjelmaa. Myös kalataloudella on esitettävää uuteen hallitusohjelmaan vuosille 2007–2010.

Kalastuslaki on ollut voimassa v. 1983 alkaen eli 23 vuotta. Vuosien saatossa siihen on tehty lukuisia tarkistuksia. Myös monet muut uudet lait vaikuttavat kalatalouteen, esimerkkinä yhteisaluelaki, hallintolaki sekä ympäristölainsäädäntö. Myös Euroopan unioni vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla meidän kalastuksiimme, etenkin merialueella. Muutoksia kalastuslakiin on tehty, mutta korjattavaa on edelleenkin ja paljon. Erityisesti kalastusaluetoiminnassa ja kalastuksen valvontaan liittyvissä asioissa on paljon korjattavaa ja viilattavaa. Saattaisi olla aika laittaa koko laki täysremonttiin ja kirjoittaa se uudelleen, vastaamaan 2000-luvun tarpeita.

Hallitusohjelmassa on turvattava saariston ja maaseudun monielinkeino-ammattikalastajien asema. Ekologisesti kestävä suomukalan kalastus rannikkovesissä ja saaristossa sekä sisävesillä tuottaa korkealaatuista kotimaista luonnonkalaa kulutukseen.

Kalastusmatkailu on nopeasti kehittyvä kalatalouden sektori ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin palvelujen tuottajille kuin harrastajillekin. Kalastusmatkailu tuo Suomeen myös valuuttatuloja, ulkomaalaiset kalastajat ovat löytäneet Suomen kalavedet: vesistöistämme löytyy kalastettavaksi valkolihaisia isoja petokaloja sekä punalihaisia jalokaloja. Hallitusohjelmassa on linjattava, että parannetaan ja tuetaan kalastusmatkailun kehittämistä, tuotteistamista ja markkinointia koko maan alueella, niin merialueella kuin sisävesilläkin.

Myös ammattikalastajan tarjoamat kalastusmatkailupalvelut ja tuotteet, jossa osa tai koko saalis voidaan myydä paketoituina elämyksinä maksaville asiakkaille, on otettava tunnustetuksi ammattikalastuselinkeinon kehittämisen kohteeksi koko maassa.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914
Järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. 09 6844 5917
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, puh. 0400-601965

Sivun alkuun


24.01. Tunnistatko Suomen kaikki 102 kalaa?
18.01. Kalaan Kalamökeille!
16.01. Leuto sää haittaa mateenpyytäjiä
10.01. Uusi opaskirja kalastusaluetoimintaan
05.01. Ahven Portaali avattu


Tunnistatko Suomen kaikki 102 kalaa?

Jos olet joskus miettinyt onko koukussasi särki vaiko säyne tai verkon alareunassa simppu tai tokko, niin tämä opas on juuri sinulle. Kalatalouden Keskusliiton julkaisemassa Suomen Kalojen tunnistusoppaassa esitellään kaikki Suomesta tavatut 102 kalalajia tunnistusta helpottavien piirroskuvien ja tuntomerkkien kera. Suomessa vakituisesti elävistä kalalajeista on mukana myös levinneisyyskartat.

Oppaassa on painotettu erityisesti samankaltaisten ja lähisukuisten kalalajien erottamiseen tarvittaviin tietoihin. Tärkeimmät tuntomerkit on esitelty korostetun selkeästi kunkin lajin kohdalla. Vaikeimmista lajiryhmistä kuten särkikaloista, simpuista ja tokoista on mukana myös tuntomerkkejä esittelevä taulukko joka on tehty helpottamaan oikeiden erityispiirteiden löytämistä.

Oppaan kirjoittajat professori Hannu Lehtonen ja lisensiaatti Kari Nyberg ovat Helsingin yliopiston Biotieteen laitoksen kokeneita kalatalouden opettajia. Kirjan on toimittanut Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson.

48 sivua tiukkaa tietoa 12 euron hintaan.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
osastopäällikkö Vesa Karttunen, puh. 09 6844 5912
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914

Sivun alkuun


Kalaan Kalamökeille!

Kalastajille sopivien vuokramökkien ja maatilamatkailukohteiden löytäminen on nyt helppoa. Kalatalouden Keskusliiton julkaisemassa KalaMökit 2007 -esitteessä on mukana lähes 50 MALO –luokiteltua kohdetta (yli 100 mökkiä) eri puolilta Suomea.

Asiantuntijan kartoituskäynnillä on varmistettu kohteiden soveltuvuus kalastusta harrastavien perheiden ja harrastuskalastajien tarpeisiin:

  • kalastuslupa-asiat ovat kunnossa ja lupa-alue on selkeästi määriteltävissä,
  • kohteessa on tarjolla peruskalastusvälineitä, vuokraan kuuluvana tai erikseen vuokrattavana,
  • kohteissa jossa harrastetaan mato-ongintaa, on onkimatoja saatavilla,
  • asiakkaille osataan tarvittaessa neuvoa lupa-alueen ns. ottipaikkoja,
  • vene on kohteen kalastukseen sopiva ja pakolliset veneilyvarusteet ovat kunnossa,
  • kohteessa on välineet sekä paikka saaliin käsittelyyn ja säilyttämiseen,
  • saaliskirjanpito on hoidettu asianmukaisesti,
  • kalastuspalvelut selkeästi hinnoiteltuja.

Perheille, erähenkisille ja yrityksille

KalaMökki -kohteiden joukossa on useita perheen lomailukohteeksi soveltuvia perinteisiä perusvarusteltuja mökkejä sekä hotellitasoisilla majoitustiloilla varusteltuja maatilamatkailukohteita. Sopivia kohteita palveluineen löytyy myös isoille ryhmille, esim. kalastusseuroille. Onpa mukana muutama ”piilopirttikin” erähenkisyyttä kaipaaville kalastajille.

Toisaalta kohteissa on myös useita mm. porealtailla varustettuja isoja huviloita, jotka täyttävät vaativimpienkin asiakkaiden toiveet. Tarjolla olevien palveluiden, esim. ruoka-, kalastusopas- ja/tai muiden ohjelmapalveluiden, kera ne soveltuvat mainiosti vaikkapa yritysten kokouspaikoiksi tai yksityishenkilöiden merkkipäivien viettopaikoiksi.

Maksuton KalaMökit -esite on jaossa erilaisissa kalastus- ja matkailualan tapahtumissa sekä useissa matkailuinfopisteissä kautta vuoden. Se on myös tilattavissa Kalatalouden Keskusliitosta sekä sen maakunnallisista jäsenjärjestöistä. Esitteen tiedot ovat myös luettavissa osoitteessa www.ahven.net

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
Informaatikko Heikki Mäkinen, puh. 09 6844 5921
Kalastusmestari Mauri Honkanen, puh. 09 6844 5915

Sivun alkuun


Leuto sää haittaa mateenpyytäjiä

Pitkään vallinnut poikkeuksellisen leuto sää on vaikeuttanut tammikuisen herkkuruuan mateen ja sen mädin pyytäjien työtä. Mateen kutu tapahtuu helmikuun puolivälissä ja mäti alkaa olla pian parhaimmillaan. Kaupan tiskillä joudutaan kuitenkin myymää eioota useimmille madekeittoa haluaville.

Kalastajat eivät pääse pyydyksille

Leudon talvisään vuoksi järvien jäät eivät useimmissa paikoissa Etelä- ja Keski-Suomessa kanna kalastajia. Eteläisellä merialueella perinteisillä mateen pyyntialueilla jäätä ei ole lainkaan. Jos kalastajalla on pääsy avoveteen ja hyvä tuttu rysäpaikka, madetta voi tulla runsaastikin.

Keski-Suomessa Jyväskylän seudulla Päijänne on vielä avoimena, mutta joillekin pienimille järville on viime viikonloppuna tullut ohuet 10 cm paksut jäät. Jos kalastaja saa verkkonsa jään alle luvassa voi olla roima madesaalis. Viime päivien leuto sää ja lumisade voivat kuitenkin taas vaikeuttaa jäällä liikkumista ja samalla pyydysten kokemista.

Uusi katiskamalli tehostaa mateenpyyntiä

Korpilahtelainen katiskamestari Veikko Hakala on kehittänyt talviseen mateenpyyntiin täysin uuden katiskamallin. Patentoidussa kaksikerroksisessa katiskassa on alhaalla ruostumattomasta metalliverkosta tehty matala nieluosasto ja toisessa kerroksessa hylkeenkestävästä havaksesta tehty kelluva lisäpesä. Uusi katiskamalli käy myös muiden kalojen pyyntiin. Uutta katiskamallia voisi kuvata matalan metalliverkkokatiskan ja perinteisen havaksesta tehdyn pystyrysän risteytykseksi.

Veikko Hakalan uusi katiskamalli pyytää tehokkaasti mateita. Tupaten täynnä olevaan katiskan yläkertaan on tuppautunut toistasataa madetta.

Lisätietoja mateenpyynnistä:
toiminnanjohtaja Ilkka Janhonen, Keski-Suomen Kalatalouskeskus, puh. 0400 344 900
toiminnanjohtaja Erkki Virtanen, Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto, puh. 0400 460 879

Sivun alkuun


Uusi opaskirja kalastusaluetoimintaan

Kalatalouden Keskusliiton tuoreimpaan opasjulkaisuun Kalastusaluetoiminnan käsikirjaan on koottu tuorein käytettävillä oleva säädöspohjainen tieto kalastusaluetoiminnasta ja sen järjestämisestä. Samalla on hyödynnetty koko järjestön käytännön kalastusaluetoiminnassa hankittua erityisosaamista. Kalastusalueista valtaosa kuuluu Kalatalouden Keskusliiton maakunnallisten kalatalouskeskusten ja kalastajaliittojen jäsenkuntaan.

Opaskirja on tarkoitettu käsikirjaksi käytännön kalastusaluetyössä mukana oleville henkilöille, kuten kalastusalueen isännöitsijöille, hallituksen puheenjohtajille ja jäsenille ja kalastusalueen kokouksiin osallistuville kokousedustajille sekä kalastusviranomaisille ja kalatalousneuvojille sekä kalataloutta opiskeleville.

Kirjan kirjoittajista järjestöpäällikkö Risto Vesa, lakimies Mikko Poskiparta, ja toiminnanjohtaja Markku Myllylä työskentelevät Kalatalouden Keskusliitossa ja heidän työtehtäviinsä kuuluvat kalastusalueasiat. Toiminnanjohtaja Eero Liekonen Lapin Kalatalouskeskuksesta on perehtynyt kalastusaluetoimintaan käytännön tasolla kalatalousneuvojana ja isännöitsijän tehtäviä hoitaessaan. Varatuomari Juha Regelin on jo toistakymmentä vuotta paneutunut kalastusalueiden verotuskysymyksiin ja työskentelee Asianajotoimisto Regelin & Siponen Oy:ssä Oulussa.

Kalastusaluetoiminnan käsikirja. 114 s. Hinta 25 euroa.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
järjestöpäällikkö Risto Vesa, puh. 09 6844 5917
osastopäällikkö Kari Kilpinen, puh. 09 6844 5924

Sivun alkuun


Ahven Portaali avattu

Kalataloustiedon löytäminen internetistä helpottuu uuden maksuttoman palvelun, Ahven portaalin avulla. Julkisen sektorin kalatalouden toimijat löytyvät nyt yhdestä ja samasta osoitteesta, www.ahven.net Yhteystiedot on ryhmitelty järjestöihin, laitoksiin ja viranomaisiin. Tietoja päivitetään säännöllisesti.

Aloitussivu on alallaan ainutlaatuinen. Sivulla on runsaasti linkkejä hyödyllisiin kalatalouden tietoihin. Oikean tiedon löytämistä helpottaa myös tehokas hakupalvelu.

Ahven portaalia hallinnoi Kalatalouden Keskusliitto.

Lisätietoja Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. 09 6844 5914
informaatikko Heikki Mäkinen, puh. 09 6844 5921
kalastusmestari Mauri Honkanen, puh. 09 6844 5915

Sivun alkuun