Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu

23.04. Kuka valvoo ainutlaatuisia kalavesiämme?
23.04. Vem övervakar våra unika fiskevatten?
19.04. Kalastusvälineiden puhtaudesta huolehdittava tarkasti IHN-virustaudin esiintymisalueilla
17.04. Merimetsolle halutaan Itämeren laajuinen kannanhoitosuunnitelma
17.04. Nordisk samarbetsgrupp efterlyser gemensam förvaltning av skarv
12.04. Nyt on aika lähteä siikaongelle
12.04. Nu är det dags för sikmete


Kuka valvoo ainutlaatuisia kalavesiämme?

Suomessa on ainutlaatuiset vesistöt, maailman mittakaavassa harvinaisen runsaat kalavedet sekä poikkeuksellisen hyvät kalastusoikeudet. Kalastusta valvovat mm. Poliisi, Metsähallitus, Rajavartiolaitos ja Tulli, mutta asiaan ovat erikoistuneet kalastusalueiden ja osakaskuntien kalastuksenvalvojat. Kalastuksen harrastajat eivät tiedä juuri mitään kalastuksenvalvojien työstä, joten näin avovesikauden ja kalastussesongin kynnyksellä Kalatalouden Keskusliitto ja Kalastajan Kanava nostavat aihetta esiin.

Kalastuksenvalvonnan kehittäminen oli yksi vuonna 2016 uudistuneen kalastuslain tärkeistä tavoitteista. ”Valvontatyötä on kehitetty monin tavoin kaksi vuotta ja nyt halutaan kalastuksenvalvojien tekemä työ paremmin näkyviin,” kertoo Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen. Hän jatkaa: ”Kalatalouden Keskusliitto on kouluttanut yli 3 300 kalastuksenvalvojaa, jotka ovat läpäisseet hyväksytysti ELY-keskuksen kalastuksenvalvojankokeen.” Kalastusalueet ovat lisänneet kalastuksenvalvontaa vesillä ja valvonta on tullut aikaisempaa ammattimaisemmaksi ja näkyvämmäksi. Myös valtio on myöntänyt lisää varoja valvonnan kehittämiseen ja lisäämiseen.

Karttusen mukaan kalastuksenvalvoja halutaan jatkossa nähdä yhä enemmän kalastajien neuvojana sekä kalavesien suojelijana. Kalastuksenvalvojien tärkeästä työstä Suomessa kertoo keväällä julkaistava Kalatalouden Keskusliiton ja Kalastajan Kanavan yhteistyönä tekemä kaksiosainen videosarja Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat. ”Suomessa on ainutlaatuinen luonto ja maailman mittakaavassa harvinaisen monipuoliset kalavedet sekä poikkeuksellisen hienot kalastusmahdollisuudet. Kalastuksenvalvonnasta kertomalla pyrimme tekemään tutummaksi kalastuksenvalvojien työtä ja myös kannustamaan innokkaita kalastuksen harrastajia kalastuksenvalvojiksi. Pidetään yhdessä huolta ainutlaatuisesta kalastostamme ja monimuotoisesta luonnostamme, jotta se säilyy myös tuleville sukupolville.” summaa toiminnanjohtaja Karttunen.

Lisätietoja kalastuksenvalvonnasta:
Kalatalouden Keskusliitto, tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914, tapio.gustafsson@ahven.net

Kalatalouden Keskusliitto,www.ahven.net/kalastuksenvalvonta
Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat -sarjan ensimmäinen jakso: https://youtu.be/BtpvL3Zf5ok
Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat -sarjan traileri: https://m.youtube.com/watch?v=jz_XNDuPElk

Sivun alkuun


Vem övervakar våra unika fiskevatten?

Finlands unika och i internationell jämförelse rika fiskevatten erbjuder exceptionellt goda möjligheter till fiske. Fisket övervakas av bland annat polisen, Forststyrelsen, gränsbevakningen och Tullen, men även av fiskeområdenas och delägarlagens fiskeövervakare. Många fiskare vet ändå så gott som ingenting om det arbete fiskeövervakarna gör och därför vill Centralförbundet för Fiskerihushållning och Kalastajan Kanava, så här inför fiskesäsongen, lyfta fram ämnet.

Att utveckla fiskeövervakningen var en av de viktigaste målsättningarna i den nya lagen om fiske som trädde i kraft år 2016. ” Fiskeövervakningen har utvecklats mångsidigt under de senaste två åren, och nu vill vi ge mer synlighet åt det arbete fiskeövervakarna gör”, säger Vesa Karttunen, verksamhetsledare vid Centralförbundet för Fiskerihushållning. ”Centralförbundet för Fiskerihushållning har utbildat över 3 300 fiskeövervakare som har genomgått NTM-centralens fiskeövervakningsprov med godkänt resultat”, fortsätter Vesa Karttunen. Fiskeområdena har ökat sina satsningar på fiskeövervakning och fiskeövervakningen har blivit allt mer professionell och synlig. Även staten har bidragit med medel för att utveckla och öka fiskeövervakningen.

Enligt Karttunen vill man framöver se fiskeövervakarna allt mer som rådgivare och beskyddare av fiskevattnen. Fiskeövervakarnas viktiga arbete lyfts fram i den tvådelade videoserien Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat (Övervakare av våra unika fiskevatten), som gjorts som ett samarbete mellan Centralförbundet för Fiskerihushållning och Kalastajan Kanava. ”I Finland har vi en unik natur och i internationell jämförelse har vi synnerligen mångsidiga fiskevatten och fina fiskemöjligheter. Genom att berätta om fiskeövervakningen vill vi göra fiskeövervakarnas arbete mer bekant, men även uppmuntra dem som har fiske som hobby att bli fiskeövervakare. Tillsammans ska vi sköta om våra unika fiskbestånd och mångformiga natur, så att de bevaras för även kommande generationer”, summerar verksamhetsledare Karttunen.

Tilläggsuppgifter om fiskeövervakning:
Centralförbundet för Fiskerihushållning, informatör Tapio Gustafsson, tel. (09) 6844 5914, tapio.gustafsson@ahven.net

Centralförbundet för Fiskerihushållning, www.ahven.net/fiskeovervakning
Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat - seriens första avsnitt: https://youtu.be/BtpvL3Zf5ok
Ainutlaatuisten kalavesiemme valvojat - Övervakare av våra unika fiskevatten -seriens trailer:https://m.youtube.com/watch?v=jz_XNDuPElk

Sivun alkuun


Kalastusvälineiden puhtaudesta huolehdittava tarkasti IHN-virustaudin esiintymisalueilla

Kalastuskausi alkaa nyt kevään edetessä. Siianonkijat ja muut kalastajat alkavat liikkua kalastuspaikoilla yhä enemmän. Viime marraskuussa Suomessa todettiin ensi kertaa kalanviljelylaitoksen kirjolohissa IHN-tautitartunta. Taudin esiintymisalueilla kalastajien on erittäin tärkeää ottaa huomioon Eviran ohjeet kalastusvälineiden käsittelystä.

IHN on tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio, joka on lohikalojen virustauti. Virus voi myös tarttua muihin kalalajeihin, esimerkiksi särkikaloihin. Ihmiselle tai muille tasalämpöisille eläimille tauti ei aiheuta terveysvaaraa. IHN aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla. Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä. IHN-taudista voi lukea tarkemmin Eviran sivuilta https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/ihn/.

IHN-tautia saattaa esiintyä luonnonkaloissa erityisesti Vatungin edustan merialueella sekä Kymijoen vesistöalueella sijaitsevilla Nilakan ja Virmasveden alueilla, Kaavin ja Juukan kunnissa sijaitsevalla Saarijärven vesialueella sekä Nurmeksessa Pielisen pohjoisosassa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja Kalatalouden Keskusliitto muistuttavat, että taudin leviämisen ehkäisemiseksi edellä mainituilla alueilla kalastajien tulee käsitellä kaloihin kosketuksissa olleet kalastusvälineet ja kalusto kuivaamalla, kuumalla tai desinfioimalla. Välineet tulee ennen toimenpiteitä puhdistaa mekaanisesti, niin ettei niissä ole näkyvissä kalan tai syötin jäänteitä tai likaa. Tarkemmat ohjeet kalastusvälineiden ja kaluston käsittelystä saa Eviran sivuilta https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/ihn/ohjeita-kalastajille/ . Sivustolla on tulostettavat ohjeet, joita pyydetään toimittamaan luvanmyyntipisteisiin alueilla, joilla IHN-tautia esiintyy.

Kuolleita kaloja tai niiden perkeitä ei saa jättää jäälle tai rannalle, vaan ne tulee hävittää asianmukaisesti biojätteen tai sekajätteen mukana, kalat voidaan myös haudata maahan.

Lisätietoja:
Juha Ojaharju, kalatalousasiantuntija, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 045 113 3050
Niina Tuuri, iktyonomi (amk), Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5926
Hanna Kuukka-Anttila, ylitarkastaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, puh. 040 351 3318

Sivun alkuun


Merimetsolle halutaan Itämeren laajuinen kannanhoitosuunnitelma

Merimetso runsastuu edelleen Itämerellä. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa linnut syövät jo niin paljon kalaa, että se vaikuttaa tietyillä alueilla kielteisesti kalakantoihin ja vähentää kalansaaliita. Pohjoismaiset tutkijat ja kalastusbiologit kokoontuivat keskustelemaan merimetsokannan hallinnan parantamisesta suojellakseen kalakantoja ja kalastusta. Pidemmällä tähtäimellä työryhmä haluaa saada aikaan yhteispohjoismaisen merimetsokantojen hoitosuunnitelman Itämerelle.

- Merimetso ei ole enää uhanalainen lintulaji Pohjois-Euroopassa ja on olemassa useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että merimetsosta on tullut uhka tietyille kalakannoille. Merimetsot ovat hyvin liikkuvia, mikä vaikeuttaa kannanhoitoa ja lukumäärän säätelyä. Esimerkiksi merimetsot, jotka talvella etsivät ruokaa tanskalaisista joista ovat peräisin Ruotsista. Olemme yksimielisiä siitä, että merimetson kannanhoito olisi hyvä koordinoida kansainvälisesti, sanoo tutkija Maria Ovegård Ruotsin maatalousyliopiston vesiluonnonvarojen osastolta. Ovegård osallistui yhteistyöryhmän kokoukseen Silkeborgissa.

Kokouksessa kävi selväksi, että merimetsojen aiheuttamat ongelmat ovat suurimmat Tanskassa. Siellä on jo pitkään havaittu merimetsojen kielteisiä vaikutuksiin kaloihin ja kalastukseen sekä rannikolla, joissa ja järvissä. Sitä mukaan, kun merimetsojen esiintymisalue Itämerellä on laajentunut, huoli vähenevistä kalansaaliista ja suojeltavien kalakantojen tilasta ovat kasvaneet Suomen ja Ruotsin rannikolla. Norjassa merimetsojen aiheuttamia ongelmia on koettu vasta viime vuosina lintujen levittyä sisävesialueille, jossa niitä nykyisin myös metsästetään. Virossa merimetsokanta ei ole aiheuttanut ristiriitoja sidosryhmien välillä, koska rannikon kalakannat ovat edelleen hyvät.

- Näemme tarpeen lisätä ja kehittää maiden välistä tiedonvaihtoa sekä tutkijoiden että viranomaisten väillä. Tutkimme nyt rahoitusmahdollisuuksia yhteishankkeisiin selvittääksemme miten voimme suojella haavoittuvia, ekologisesti ja taloudellisesti arvokkaita kalakantoja sekä samalla säilyttämään merimetson suotuisan suojelutason Itämerellä. Suomessa ei ole päivitettyä kannanhoitosuunnitelmaa toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Pitkällä tähtäimellä yhteistyön tarkoituksena on saavuttaa Itämerellä yhteispohjoismainen merimetsokannan hoitosuunnitelma, sanoo projektipäällikkö Marina Nyqvist, Österbottens Fiskarförbundista, yksi yhteistyöryhmän osallistujista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on rahoittanut yhteistyöryhmää, joka koostui kala- ja lintututkijoista sekä kalastusorganisaatioiden edustajista Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Virosta. Suomesta yhteistyöhön on osallistunut Luonnonvarakeskus ja Österbottens Fiskarförbund. Viimeisen Silkeborgissa 5.–6. huhtikuuta pidetyn kokouksen järjesti Tanskan teknillisen yliopiston makeanveden kalastuksen ja ekologian osasto.

Lisätietoja antavat:
Marina Nyqvist, projektipäällikkö ja suunnittelija, Österbottens Fiskarförbund, puh. 050 527 2314, marina.nyqvist@fishpoint.net
Maria Ovegård, tutkija, vesiluonnonvarojen osasto, Ruotsin maatalousyliopisto, tel: +44 10-471 41 19, maria.ovegard@slu.se (ruotsiksi tai englanniksi)

Sivun alkuun


Nordisk samarbetsgrupp efterlyser gemensam förvaltning av skarv

Skarvarna i Östersjön blir allt fler. I Sverige, Finland och Danmark äter fåglarna nu så mycket fisk att det i vissa områden påverkar fiskbestånden negativt och leder till minskade fångster för fisket. Nyligen möttes nordiska forskare och fiskeribiologer för att diskutera vad som krävs för att förbättra förvaltningen och skydda fisken och fisket. Samarbetsgruppen vill på sikt se en gemensam nordisk förvaltning av mellanskarven i Östersjön.

- Mellanskarven är inte längre en hotad fågelart i Nordeuropa och det finns flera undersökningar som visar att skarven blivit ett hot mot vissa fiskbestånd. Skarvarna är mycket rörliga, och det gör det svårt att förvalta dem och styra deras antal. Skarvar som söker föda i danska åar om vintern kommer till exempel från Sverige. Vi i gruppen är eniga om att det vore bra att samordna skarvförvalningen internationellt, säger Maria Ovegård, forskare vid institutionen för akvatiska resurser på Sveriges Lantbruksuniversitet och deltagare vid samarbetsgruppens senaste möte i Silkeborg i Danmark.

På mötet i Silkeborg blev det tydligt att de största skarvproblemen finns i Danmark, där man länge haft fokus på den negativa inverkan skarven har på fisk och fiske, både längs kusten, i åar och sjöar. Allt eftersom skarvarna ökat sin utbredning i Östersjön har bekymmer om minskade fiskefångster och hot mot skyddsvärda fiskbestånd längs den svenska och finska kusten ökat. I Norge har man först de senaste åren upplevt problem med mellanskarv i sötvattenområden och här jagar man nu skarv. I Estland utgör det stora skarvbeståndet inte någon betydande konflikt mellan intressenter, eftersom de kommersiella fiskbestånden längs kusten fortsatt är goda.

- Vi ser ett behov av ett större kunskapsutbyte mellan länderna, både mellan forskare och förvaltande myndigheter. Vi undersöker nu möjligheterna att hitta medel till gemensamma projekt, för att studera hur man kan skydda sårbara, ekologiskt och ekonomiskt värdefulla fiskebestånd och samtidigt behålla fortsatt god populationsstatus för skarven. I Finland saknar vi en aktiv förvaltning av skarv till skillnad från Sverige och Danmark som har uppdaterade förvaltningsplaner. Syftet med samarbetet på lång sikt är att få en gemensam nordisk förvaltning av mellanskarven i Östersjön, säger projektchef Marina Nyqvist vid Österbottens Fiskarförbund, samarbetsgruppens deltagare.

Samarbetet har fått stöd av Nordiska ministerrådet och bestått av forskare, med fokus på både fisk och fågel, och fiskeriorganisationer från Danmark, Norge, Sverige, Finland och Estland. Från Finland har Naturresursinstitutet och Österbottens Fiskarförbund deltagit i samarbetet. Det senaste mötet som hölls 5-6 april i Silkeborg arrangerades av avdelningen för Sötvattensfiske- och ekologi vid Danmarks tekniska universitet.

Tilläggsuppgifter ger:
Marina Nyqvist, Projektchef/Planerare, Österbottens Fiskarförbund, tel: 050-5272314, marina.nyqvist@fishpoint.fi
Maria Ovegård, Forskare/Miljöanalytiker Institutionen för akvatiska resurser (SLU Aqua), +44 10-471 41 19, maria.ovegard@slu.se

Sivun alkuun


Nyt on aika lähteä siikaongelle

Kevät on tänä vuonna myöhässä, mutta vihdoinkin on siikaongen aika. Kalastus tapahtuu kovapohjaisilla rannoilla, heti jäiden lähdettyä. Parhailla kalapaikoilla on tuolloin tungosta.

Keväällä jäiden lähdön jälkeen pohjaonki on erinomainen siianongintaväline, kertoo Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson. Siimaan päähän solmitaan iso 30–40 g paino ja sivusiiman päähän kiinnitetään pienikokoinen terävä koukku. Valmiita siikaonkisettejä saa myös kaupasta. Koukkuun laitetaan syötiksi tavallinen mato. Maan ollessa jäässä siianonginnassa käytettäviä matoja kannattaa kysellä kalastukseen erikoistuneista liikkeistä. Onki heitetään sopivaksi katsottuun paikkaan ja annetaan laskeutua pohjaan. Siimaa kelataan sisään juuri sen verran että se tiukkenee. Vapa asetetaan pystyyn sopivaan kivenkoloon – ja sitten vaan odotellaan vavan kärjen nykimistä.

Kalan napattua syötin kannattaa odottaa hetki ennen kuin tarttuu onkeen. Siika nappaa madon varovaisesti eikä ole ehkä vielä ehtinyt niellä syöttiä, jos kalastaja nykäisee liian aikaisin. Kun kala lähtee kuljettamaan siimaa, on kalastajan aika toimia.

Siika liikkuu parvessa ja parven sattuessa kohdalle voi lyhyessä ajassa saada useita kaloja. Siikaa voi pyytää koko päivän, mutta parasta aikaa on usein aamu.

Luvat kuntoon ennen kalastusta

Siianonginnassa 18–64-vuotiailla kalastajilla on oltava valtion kalastonhoitomaksu maksettuna. Lupa oikeuttaa yhden vavan käyttöön. Vesialueen omistajan luvalla voi käyttää useampaa vapaa.

Katso videolta Porvoon-Sipoon kalastusalueen kalastuksenvalvojan Timo Salmian tietoisku siianonginnassa vaadittavista kalastusluvista.
https://youtu.be/cWhoLMFIfeE

Vinkki kevätretkelle

Vie lapsesi ja kaverisi kevätkalaan. Lämmintä mehua termariin, maittavat eväät reppuun ja suunta kohti auringonpaisteista rantaa. Näistä elementeistä syntyy nautinnollinen koko perheen tai ystävien yhteinen kevätpiknik. Hyvällä tuurilla illalliseksi on herkullista siikaa. Kotiin lähdettäessä on muistettava ottaa kaikki roskat mukaan.

Lisätietoja:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Nu är det dags för sikmete

Våren är sen i år, men äntligen börjar det vara dags för sikmete! Fisket sker på hårdbottnade stränder, genast efter att isarna gått. På de bästa fiskeplatserna kan det då råda trängsel.

På våren efter att isarna gått är bottenmete ett utmärkt sikfiskeredskap, berättar informatör Tapio Gustafsson från Centralförbundet för Fiskerihushållning. Ändan av linan föres med en stor 30–40 g tyngd och en sidolina förses med en liten vass krok. Det finns även färdiga sikmete set att köpa i butiken. Bästa bete är en vanlig daggmask. Om marken ännu är frusen kan det löna sig att höra sig för om mask i butiker specialiserade på fiske. Bottenmetet kastas ut till en lämplig plats där man låter det sjunka till bottnen. Därefter spänns linan åt aningen. Sedan är det bara att vänta på att det rycker till i spöet.

Efter att fisken tagit på betet lönar det sig att vänta en stund innan man gör sitt mothugg. Siken tar betet väldigt försiktigt och har inte hunnit svälja masken om fiskaren gör sitt mothugg för tidigt. Då fisken börjar föra linan är det dags för fiskaren att agera.

Siken rör sig i stim och då man lyckas hitta ett stim kan man få flera fiskar på en kort stund. Man kan meta sik hela dagen, men bästa tiden för sikmete är ofta på morgonen.

Kom ihåg fisketillstånden!

För sikmete ska 18–64-åriga fiskare ha avlagt den statliga fiskevårdsavgiften. Fiskevårdsavgiften berättigar till fiske med ett spö. Med vattenägarens tillstånd kan man använda fler spön.

Titta på videon där Borgå-Sibbo fiskeområdets fiskeövervakare Timo Salmia ger råd om de fisketillstånd som behövs för sikmete.
https://youtu.be/cWhoLMFIfeE (på finska)

Sikmete och vårutflykt

Ta dina barn och kompisar med på fisketur. Fyll termosen med varm saft, packa en god matsäck och ta sikte på en solig strand. Av dessa element föds en trevlig familje- eller kompisutflykt. Och i bästa fall kan ni ta med hem en smaskig sik till kvällsmat. Kom ihåg att städa upp efter er på stranden innan ni åker hem!

Tilläggsuppgifter:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel (09) 6844 5914

Sivun alkuun


22.03. Virtavedet ovat katoava luonnonvara
09.03. Lohisaaliiden maihintuonti ilmoitettava jopa ennen vesille lähtöä
09.03. Landningen av laxfångsterna måste i vissa fall anmälas redan före man beger sig ut till havs


Virtavedet ovat katoava luonnonvara

Kalatalouden Keskusliitto kantaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa huolta vaelluskaloista ja niille tärkeistä elinympäristöistä, joiden joukossa luonnontilaiset virtavedet ovat hupeneva luonnonvara. Edistääkseen virtavesien kunnostustoimintaa Kalatalouden Keskusliitto on perustanut virtavesityöryhmän, joka kokoaa yhteen virtavesi- ja kunnostusosaamisen eri maakunnista. Työryhmän tarkoituksena on toimia osaamisen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen kommunikaatiofoorumina, jossa jäsenet voivat ideoida yhteisiä hankkeita.

Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tukeminen ja edistäminen on sekä kalastuslain että maa- ja metsätalousministeriön strategioiden mukaista toimintaa. Vaelluskalat ja virtavesikunnostaminen tulevat olemaan tärkeä osa tulevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia.

Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöissä on toteutettu ja ollaan lähivuosina toteuttamassa erikokoisia kunnostushankkeita, joissa poistetaan vaellusesteitä, kunnostetaan virtavesiä ja kartoitetaan vaelluskalojen elinalueita. Esimerkiksi tulevan kesän ja syksyn aikana toteutetaan Vesangan koskireitin kalataloudellinen kunnostus, jonka toteutuksesta vastaa Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa erityisesti virtavesisukuisten vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoedellytyksiä sekä avata mahdollisimman esteetön ja luonnonmukainen vaellusväylä. Tärkeänä lisänä on tehtyjen toimenpiteiden seuranta, jonka kautta saadaan arvokasta tietoa menetelmien toimivuudesta erilaisissa olosuhteissa.

Lisätietoja työryhmästä ja sen toiminnasta:
Niina Tuuri, iktyonomi (amk), Kalatalouden Keskusliitto, puh. 09 6844 5926
Risto Vesa, järjestöjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832
Timo Meronen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen kalatalouskeskus ry., puh. 0400 735 286

Sivun alkuun


Lohisaaliiden maihintuonti ilmoitettava jopa ennen vesille lähtöä

Eduskunnan käsittelyssä on alkuvuoden ollut kaupallisen kalastuksen valvontaa koskeva lakiesitys, johon sisältyy hyvin kyseenalainen elementti: velvoite tehdä ennakkoilmoitus lohisaaliin maihintuonnista 30 minuuttia ennen satamaan saapumista. Luonnos on edennyt sellaisenaan maa- ja metsätalousvaliokunnan läpi ja laki on tarkoitus saada voimaan tulevalle kalastuskaudelle. Kalastuselinkeinon edustajat ovat vastustaneet uutta velvoitetta koko sen valmistelun ajan.

Eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen EU:n kalastuksenvalvontaa koskevan lain muuttamisesta sisältyy uusi pykälä, jolla lohta kalastavan aluksen päällikkö velvoitetaan tekemään ennakkoilmoitus maihintuloajasta ja -paikasta sekä kalastuksessa käytettävästä aluksesta vähintään 30 minuuttia ennen saapumista satamaan tai purkupaikkaan. Esitystä perustellaan tarpeella tehostaa lohen kaupallisen kalastuksen valvontaa.

Velvoitteeseen sisältyy useita kyseenalaisia tekijöitä, eikä EU-lainsäädäntö velvoita esitetyn kaltaiseen menettelyyn. Lohenkalastusta koskee jo nyt saaliin ilmoitusvelvollisuus 48 tunnin sisällä saaliin purkamisesta, yksityiskohtainen kalastuksen säätelyjärjestelmä, toimijakohtaiset kiintiöt saaliin merkintäpakolla, saaliin jäljitettävyysmääräykset sekä vahva rikkomusten sanktiointijärjestelmä. Samalla jatkuvasti suurempi osuus lohisaaliista pyydetään vapaa-ajan kalastuksessa, jota ei koske minkäänlainen saaliin ilmoitusvelvollisuus.

Suurin osa lohen kaupallisesta kalastuksesta tapahtuu rysillä ja kalastajat käyvät rysillä nopeilla pienveneillä. Matka rysältä rantaan voi olla vain muutamia minuutteja. Koko koentamatka voi olla tehty alle puolen tunnin, jolloin kalastaja joutuu tekemään ilmoituksen maihintuonnista jo kotilaiturista lähtiessään ennen kuin edes tietää saako saalista. Toisaalta maihintuonnin ajankohtaa voivat venyttää tekijät, joita kalastaja ei tiedä ennen vesille lähtöään. Pyydyksille voi esimerkiksi joutua tekemään merellä huolto- ja korjaustöitä. Myös välineet, joilla ilmoitus tehdään, voivat aiheuttaa ongelmia; esimerkiksi matkapuhelinkentän toimivuus merialueella on puutteellinen.

Vaikka lakimuutos tulisi voimaan esitetyssä muodossa, on sen kalastuksenvalvontaa ohjaava vaikutus hyvin kyseenalainen. Huomioiden pitkän rannikkomme ja saaliiden likimain samanaikaisen maihintuonnin kymmenissä pisteissä, ei valvojille jää käytännössä reagointiaikaa ilmoitukseen, elleivät valvojat ole ilmoituksen tullessa jo liikkeellä ja hyvin lähellä maihintuontipaikkaa.

Lisätietoja antavat
Vesa Karttunen, toiminnanjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto p. 050 3850 875
Jukka Hakala, kaupallinen kalastaja, Suomenlahti, p. 050 630 13
Timo Matinlassi, kaupallinen kalastaja, Pohjanlahti, p. 040 5419 418

Sivun alkuun


Landningen av laxfångsterna måste i vissa fall anmälas redan före man beger sig ut till havs

Riksdagen har under början av året behandlat ett lagförslag gällande tillsynen av det kommersiella fisket, som innehåller ett tvivelaktigt element. Fiskarna är skyldiga att göra en förhandsanmälan om landning av laxfångster 30 minuter innan de anlöper hamnen. Utkastet har framskridit oförändrat via jord- och skogsbruksutskottet och meningen är att lagen ska träda i kraft innan årets laxfiskesäsong inleds. Fiskerinäringen har motsatt sig förslaget ända från början.

Regeringspropositionen om ändring av lagen om EU:s fisketillsyn som nu behandlas i riksdagen innehåller en ny paragraf som ålägger fartygsbefälhavare att vid laxfiske göra en förhandsanmälan om fartygets anlöpningstidpunkt och anlöpningsplats samt om det fartyg som används vid fisket minst 30 minuter innan fartyget anlöper hamnen eller landningsplatsen. Förslaget motiveras med behovet att effektivera övervakningen av det kommersiella laxfisket.

Skyldigheten omfattar fler tvivelaktiga element och EU-lagstiftningen kräver inte ett sådant förfarande som nu föreslås. Laxfisket omfattas redan nu av skyldighet att anmäla fångster inom 48 timmar från att fisken landats, fisket regleras därtill detaljerat, fiskarna har aktörsspecifika kvoter där fångsten ska märkas och det finns bestämmelser om spårbarhet samt ett sanktionssystem om man bryter mot bestämmelserna. Samtidigt fortsätter fritidsfiskets efter lax, utan någon som helst rapporteringsskyldighet.

Största delen av det kommersiella laxfisket sker med ryssjor och fiskarna vittjar ryssjorna med snabba mindre båtar. Färden från stranden ut till ryssjan kan i vissa fall vara bara några minuter lång, och hela processen med vittjande kan vara över på mindre än 30 minuter. Det här betyder att fiskarna måste göra sin förhandsanmälan från stranden redan innan de vet om de ens får någon fångst. Å andra sidan kan landandet av fångsten dra ut på tiden om man vid ryssjan hamnar göra underhålls- eller reparationsarbeten. Även de redskap man ska göra förhandsanmälan med kan skapa problem. Till exempel mobilnätverkets täckning är bristfällig till havs.

Även om lagförslaget skulle träda i kraft i föreslagen form, kan övervakningens styrande inverkan ifrågasättas. Då man beaktar vår långa kuststräcka och det att fångster landas så gott som samtidigt på tiotals platser, har fiskeövervakarna i praktiken inte tid att reagera på anmälningen, om inte övervakarna redan då anmälningen görs är väldigt nära platsen där fisken landas.

Tilläggsuppgifter ges av:
Vesa Karttunen, verksamhetsledare, Centralförbundet för Fiskerihushållning tel. 050 3850 875
Jukka Hakala, kommersiell fiskare, Finska viken, tel. 050 630 13
Timo Matinlassi, kommersiell fiskare, Bottniska viken, tel. 040 5419 418

Sivun alkuun


28.02. Teisti nousi vihdoin ennätyskalojen listalle
28.02. Äntligen tejstefisk på rekordfisklistan
13.02. Kalatalousalueiden käynnistäminen vaatii lisärahoitusta


Teisti nousi vihdoin ennätyskalojen listalle

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130 kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina teisti 18,6 cm.

Teistiä oli odotettu pitkään

Teisti on puuttunut ennätyskalojen listalta koko listan olemassa olon. Nyt listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teisti ui 12 mm coastal rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Kalan pyytäneen Pekka Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. He päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan ennätyskalojen listalla.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala . Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta:http://www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Äntligen tejstefisk på rekordfisklistan

Rekordfisknämnden godkände fem nya rekord för senaste år. Glädjande är att man fick in tejstefisk som en helt ny art på rekordfisklistan. På rekordfisknämndens lista över finska rekord från 2000-talet finns nu 80 fiskarter och sex kräftarter.

De nya rekordfiskarna är atlantisk stör 7,55 kg, stäm 0,193 kg, faren 1,130 kg och av ikraftvarande rekord tangeras den svartmunnade smörbultens rekord på 0,242 kg. Av små, under hundra gram vägande fisk kommer tejstefisk in på rekordfisklistan med en längd på 18,6 cm.

Äntligen tejstefisk

Tejstefisken har saknats från rekordfiskregistret så länge som ett register har upprätthållits. Individen som man nu fått med på listan kom i samband med Kumo älvs vattenskyddsförenings miljöuppföljning. Tejstefisken simmande in i ett 12 mm coastal nät utanför Tahkoluoto i Björneborg. Pekka Westerling som fick fisken berättar att det var fråga om en unik händelse också för dem. De beslöt att anmäla fisken, då de lade märke till att fiskarten inte fanns med på rekordfisklistan.

All information som meddelas till nämnden förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns också på adressen: http://www.ahven.net/rekordfiskar

Tilläggsuppgifter om rekordfiskar och rekordfisknämnden:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalatalousalueiden käynnistäminen vaatii lisärahoitusta

Juhlavuottaan viettävillä valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä ovat teemoina vuoden 2019 alussa käynnistyvien kalatalousalueiden rahoitus ja kalastuksenvalvonnan kehittäminen.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämät 30. valtakunnalliset kalastusaluepäivät ovat samalla viimeiset laatuaan. Kalastusalueiden toiminta päättyy tämän vuoden aikana ja uudet kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuoden 2019 alusta. Uudet kalatalousalueet on muodostettu entisten kalastusalueiden tilalle. Kalastusalueita on nyt noin 220 kappaletta, mutta perustettavia kalatalousalueita on vain 118.

Vanhojen kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden toiminnan käynnistäminen ovat mittavia muutoksia vesialueillamme. Tärkeänä aiheena viimeisillä kalastusaluepäivillä on vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavien kalatalousalueiden rahoitus. Rahoituksen yksityiskohdat ovat vielä ratkaisematta. Kalatalousalueiden toiminnan aloitus sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmien teko vaatii perusrahoituksen, johon nykyinen kalastonhoitomaksujen kertymä ei välttämättä riitä. Kalatalousala toivookin kalastusalueista kalatalousalueiksi siirtymäkauden rahoitukseen erillismomenttia valtion budjettiin vuosina 2019–2020.

Valtakunnalliset kalastusaluepäivät ovat suurin vuosittain pidettävä kalatalousalan koulutustilaisuus. Osanottajia tämänvuotisilla kalastusaluepäivillä on 370 henkilöä kaikkialta Suomesta. Järjestyksessään 30. valtakunnalliset kalastusaluepäivät järjestetään Helsingissä 13.–14.2.2018.

Lisätietoja uudesta kalastuslaista ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto puh. 050 3850 875
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


24.01. ELY-keskusten päätöksiin perustettavista kalatalousalueista haetaan muutosta
17.01. Mateen aika on nyt
17.01. Lakens tid är här
09.01. Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon
09.01. Vinterfiskare - märk redskapen rätt och kom ihåg fiskeloven


ELY-keskusten päätöksiin perustettavista kalatalousalueista haetaan muutosta

Kalatalousaluejakopäätöksiin haetaan muutosta hallinto-oikeudessa Perämerellä ja Itä-Suomessa. Valittajia päätöksissä on Perämerellä lähes kolmekymmentä yhteisöä. Itä-Suomessa ELY-keskuksen päätöksistä valittaa kaksi kalastusaluetta ja Saimaalla yksi.

ELY-keskus julkaisi pitkän odotuksen jälkeen päätökset kalatalousalueiden rajoista 13.12.2017. Huolimatta kalatalousaluejakoa varten perustetuista yhteistyöryhmistä, perustettavien kalatalousalueiden rajat ovat näillä alueilla ELY- keskusten asettamia. Lopputulos ei olisi voinut olla muutakaan, sillä yhteistyöryhmille ei juurikaan esitetty erilaisia vaikutusten arviointeja päätöksenteon tueksi. Esitysten valmisteluissa paikallisten tekemät sopimukset, kompromissiehdotukset ja nykyiset, olemassa olevien kalastusalueitten tarkoituksenmukaiset järjestelyt myös ohitettiin ilman asianmukaista keskustelua. Samoin sivuutettiin myös yhteistyöryhmien edustajien esittämät näkemykset ja jätettiin perustelut lähinnä ”tämä on kaikkien edun mukaista” -tasolle. ELY-keskuksen asettamien yhteistyöryhmien työskentely vaikutti tähtäävän lähinnä ennalta käsikirjoitettuun lopputulokseen.

Vesialueiden omistajia ja muita paikallisia toimijoita huolettaa se, että perustavanlaatuiset oikeudet jäivät päätöksenteossa jalkoihin. ELY-keskukset ohittivat sosiaaliset ja taloudelliset näkökannat, eivätkä toimineet yhteistyöryhmissä vuorovaikutteisesti ja puolueettomasti. Kauaskantoisia päätöksiä tehtäessä paikallisen mielipiteen ja asiantuntemuksen kunnioittaminen olisi kuitenkin ollut välttämätöntä tulevan kalatalousaluetoiminnan sujuvuuden kannalta.

Lisätietoja
Perämeri: Tapio Kangas 044 7750 847
Itä-Suomi: Harry Härkönen 0400 185 139
Läntinen Pien-Saimaa: Jarmo Fennander 0500 258513

Sivun alkuun


Mateen aika on nyt

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika on nyt. Made alkaa liikkua kohti kutupaikkoja ja kalastajat ovat valmiina. Mateen pilkkijän on hyvä olla pelipaikalla hämärän laskeutuessa.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Mateen pyyntiaika alkaa nyt ja kausi on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä, kertoo Kalatalouden Keskusliitto.

Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Muut mateen kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu.

Muista, että kalastuslaki kieltää kalojen tartuttamisen koukkuun ulkoapäin. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai pelkällä morrilla. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi.

Mikäli talvinen kalaretki ei houkuttele, mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tiskiltä. Madetta on jo tarjolla kaupoissa. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Myös madekeiton valmistaminen on helppoa. Lisää vinkkejä madeherkkuihin osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää mateesta ja sen pyynnistä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Lakens tid är här

Högsäsongen för lake, midvinterns delikatess, är här. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser. Den som vill pilka lake gör bäst i att bege sig ut i skymningen.

Laken leker mitt i vintern, i februari. Säsongen för lakfiske inleds nu och den bästa säsongen infaller i mitten av februari, berättar man från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Man får pilka lake gratis. Andra lakfiskemetoder kräver vattenägarens tillstånd samt den statliga fiskevårdsavgiften om man är 18–64 år. Fiskevårdsavgiften kan betalas i nätbutiken eräluvat.fi, via det avgiftsfria tjänstenumret 020 69 2424 eller i R-kiosken. Fiskevårdsavgiften för ett år kostar 45 euro, för sju dygn 15 euro och för ett dygn 6 euro. R-kioskerna uppbär en serviceavgift.

Kom ihåg att lagen om fiske förbjuder krokfiske där avsikten är att få kroken att fasta i fiskens yttre sida. Det gäller med andra ord att byta ut lakkronan till en betesförsedd pilk eller en mormyska. Bästa tiden för pilkfiske är då kvällen skymmer och övergår i natt.

Om man inte känner sig lockad att själv ge sig ut på isarna kan man införskaffa sin lake från fiskdisken. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Det är inte heller svårt att röra ihop en laksoppa. Fler tips på lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om lake och lakfiske:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Talvikalastajan pyydysmerkinnät ja luvat kuntoon

Pakkasten saavuttua Etelä-Suomeen vedet alkavat jäätyä ja talvikalastuksen ystävät pääsevät pian mielipuuhaansa. Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa voimassa olevista kalanpyydysten merkintätavoista ja tarvittavista kalastusluvista.

Näin merkitset pyydyksesi:

1) Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta. Jos avanto on yli 40 cm, merkintään käytetään yhtä edellä mainittua vähintään 1,2 metristä salkoa heijastimineen.

2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä. Näin on esimerkiksi verkkojen suhteen toimittava. Tavallista on, että talviverkkoja lasketaan jään alle kokemisavannosta säteittäin useampaan suuntaan. Verkot ovat poikkeuksetta yli 10 metriä pitkiä, joten edellä mainittuja vähintään 1,2 metrisiä salkoja tulee käyttää kokemisavannon lisäksi jokaisen erisuuntaan olevan ”säteen” päässä.

Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki tulee kiinnittää merkkisalon yhteyteen. Muista että oikea merkintä on turvallisuusasia.

Kalastonhoitomaksu nousi vuoden vaihteessa

Pyydyskalastus vaatii aina vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu.

Lisätietoja kalanpyydysten oikeasta merkitsemisestä:
Merkitse pyydyksesi oikein -esite: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/375.pdf
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914
Järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5917

Sivun alkuun


Vinterfiskare - märk redskapen rätt och kom ihåg fiskeloven

När kölden sent omsider anlänt till södra Finland börjar vattnen frysa och vinterfiskets vänner kommer äntligen ut på isarna. Centralförbundet för Fiskerihushållning vill påminna om hur redskapen ska märkas och vilka fisketillstånd som behövs.

Så här märker du ut dina redskap:

1) När man fiskar från isen ska redskap och vakar med diameter över 40 cm märkas ut med en stång som sträcker sig minst 1,2, meter ovanför isen. Stången får inte vara vit. Stången ska också förses med en 2 cm hög reflex som är synlig från alla håll. Om man till exempel lägger ut en katsa, mjärde eller vertikalryssja sköts fisket genom en vak. Om vaken är över 40 cm i diameter ska den märkas ut på ovannämnda sätt med en minst 1,2 meter hög reflexförsedd stång.

2) Om redskapet, eller flera redskaps sammankopplade längd, är över 10 meter ska en stång användas i båda ändarna. Så här ska man till exempel göra om man fiskar med nät. Då man fiskar med vinternät är det vanligt att man lägger ut nät åt flera håll från vaken där man vittjar. Eftersom nätlängderna alltid är över 10 meter långa ska ovan nämnda stångar sättas ut både vid vaken och i ändan av alla de i olika riktningar utsatta näten.

Märkningen fullbordas med kontaktuppgifter. Fiskarens namn och kontaktuppgifter samt det märke som anger fiskerätten ska fästas vid stången. Kom ihåg att märkningen av dina redskap är en säkerhetsfråga.

Fiskevårdsavgiften höjdes vid årsskiftet

Fiske med stående redskap kräver alltid tillstånd av vattenägaren och 18-64-åringar ska ha betalt fiskevårdsavgift. Fiskevårdsavgiften kan betalas i Eräluvat.fi -nätbutiken, via Forststyrelsens tjänstenummer 020 69 2424 eller i R-Kioskerna. Fiskevårdsavgiften för år 2018 är 45 € per kalenderår, 15 € för sju dygn och 6 euro för ett dygn. Vid R-Kioskerna tillkommer en serviceavgift.

Tilläggsuppgifter om hur fiskeredskap ska märkas ut korrekt:
Märk dina redskap rätt -broschyr: http://www.ahven.net/v2_tiedostot/376.pdf
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5918
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5922

Sivun alkuun