Etusivu
Choose language

Keskusliitto Kalastus Kaikkea kalasta Kalastuksenvalvonta Kalastusalueet Osakaskunnat Kaupallinen kalastus Tuotteet

Kalatalouden Keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin (09) 6844 590
Fax (09) 6844 5959
Email kalastus@ahven.net
 
Etusivu
Extranet
 
Vuosi: 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu

10.10. Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2018
03.10. Saimaan järvilohen kalastuksenvalvonta saanut runsaasti lahjoituksia


Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2018

EU:n maatalous- ja kalastusministerit päättivät varhain tänä aamuna ensi vuoden kalastuskiintiöistä Itämerellä. Suomelle tärkeästä Pohjanlahden silakkakiintiöstä vähennetään 40 prosenttia ja ankeriaan tulevaisuudesta jatketaan keskusteluja joulukuussa.

EU:n maatalous- ja kalastusministerit kokoontuivat 9.10. Luxemburgiin päättämään Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2018. Suomea ministerikokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Pohjanlahden silakkakiintiön osalta päädyttiin lopulta 40 prosentin vähennykseen. Komissio oli alun perin ehdottanut 50 prosentin vähennystä kiintiöön, kun Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES olisi tyytynyt 30 prosentin vähennykseen.

Komission ehdottama ankeriaan kalastuskielto Itämerellä vuonna 2018 ei tässä vaiheessa toteutunut. Neuvotteluja ankeriaan osalta jatketaan joulukuussa ja keskustelut laajennetaan koskemaan koko EU:n aluetta. Kalatalouden Keskusliitto on tyytyväinen päätökseen, koska ankeriaan kalastuksen täyskielto Itämerellä ei ole oikea tapa edetä asiassa. Kokonaisuuden kannalta on tärkeämpää kohdistaa toimenpiteitä koko ankeriaan esiintymisalueelle.

Lisää kalastuskiintiöistä:
Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875
Kalastusbiologi Malin Lönnroth, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 040 5960 808

Sivun alkuun


Saimaan järvilohen kalastuksenvalvonta saanut runsaasti lahjoituksia

Pohjois-Karjalan kalastalouskeskus ry on saanut noin 22 000 euron edestä raha- ja tavaralahjoituksia, jotka on suunnattu uhanalaisten vaelluskalojen kalastuksenvalvonnan kehittämiseen.

Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus ry tekee päivittäin kalastuksenvalvontaa uhanalaisten vaelluskalojen kuten järvilohen lisääntymisen turvaamiseksi. Kalatalouskeskus, uhanalaiset vaelluskalat ja erityisesti äärimmäisen uhanlainen Saimaan järvilohi ovat erittäin kiitollisia saamastaan tuesta, jolla osaltaan turvataan lajien säilymistä Suomen luonnossa.

Lahjoituksilla tullaan hankkimaan kalastuksenvalvojille työasut sekä valvojareppuja, jotka sisältävät kiikarit, kameran, valaisimen ja muita valvojalle välttämättömiä työvälineitä. Tämän lisäksi panostamme kiinteään ja siirrettävään kameratekniikkaan, jokiveneeseen sekä koulutukseen.

Yksittäiset lahjoitukset ovat olleet suuruudeltaan 100 – 5 000 euroa. Jokainen lahjoitus on kuitenkin yhtä tärkeä summaan katsomatta, sillä pienistä puroista syntyy suurempi virta. Lahjoituksia ovat antaneet Motonet Oy, WWF, Kemijoki Oy, Saimaan Lohikalayhdistys ry, Rakennus ja Saneeraus M & M Oy, Joensuun Kauppa ja Kone Oy, Maalaus ja Remonttipalvelu Muje Oy, Rösch Oy, Maalausliike Erkki Muje Oy, Jukka Hiltunen, Tasoiteliike Splash Roof Oy, Jari Lehikoinen, Kojamo Trolling Ry, HK Varma Oy, Tekaron Oy, Ilmastointiliike Kake Oy, Joensuun Peltisepät Oy, Joensuun Seudun Luonnosystävät Ry, Heikkinen Yhtiöt Oy, Mehtimäki Oy, Carlson Oy, Suomen tavaratorit Oy ja Kuvanmaailma Oy.

Tähän mennessä saaduilla lahjoituksilla kalastuksenvalvontaa pystytään kehittämään merkittävästi, mutta paljon jää vielä kehitettävää, joten lahjoittajien joukkoon mahtuu lisää halukkaita. Tulevaisuuden haaste on saada rahoitusta itse valvonnan toteuttamiseen. Nykyinen valvonnan rahoitus on tullut kalatalouden edistämismäärärahoista, jota on haettava vuosittain uudestaan. Tämä rahoitusmalli ei mahdollista pitempiaikaista suunnitelmallista valvonnan toteuttamista.

Lisätietoja
Kalatalousneuvoja Sami Kurenniemi, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus ry, puh. 050 5500 778

Sivun alkuun


29.09. Silakat saapuvat Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina
29.09. Strömmingarna intar Helsingfors – strömmingsmarknaden börjar på söndag
27.09. Myös 65 vuotta täyttäneiden tulisi maksaa kalastonhoitomaksu
27.09. Även över 65-åringar bör betala fiskevårdsavgift
01.09. Lohikalojen syysrauhoitus vaatii kalastuksenvalvonnalta aktiivisuutta
01.09. Laxfiskarnas höstfredning kräver aktiv fiskeövervakning


Silakat saapuvat Stadiin – silakkamarkkinat alkavat sunnuntaina

Silakka ja kilohaili ovat perinteistä lähiruokaa, joka myydään silakkamarkkinoilla suoraan kuluttajalle. Silakkamarkkinat ovat itse valmistetun, terveellisen ja maukkaan lähiruuan markkinapaikka.

Kalastajien alukset ja myyntikojut valtaavat Helsingin Kauppatorin, kun vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat alkavat sunnuntaiaamuna 1.10. klo 7.00 ja jatkuvat lauantaihin 7.10. saakka. Markkinoille on tulossa 30 kalastajaa, joista 15 on paikalla omalla veneellä. Avajaispäivän lopulla palkitaan Vuoden maustekala ja Vuoden silakkayllätys. Palkittuja tuotteita on perinteisesti jonotettu kunnes ne loppuvat.

Kalatalouden Keskusliitto on mukana Lyypekinlaiturilla teltassa Vanhan Kauppahallin vieressä. Teltalla voi tutustua akvaariossa uiviin Itämeren kaloihin ja kysyä niin kaloista, kalastuksesta kuin kalastuslaista. Viikon aikana laiturilla voi maistella kalahampurilaisia, onkia ja tutustua meren pieneliöihin.

Kysy lisää Kalatalouden Keskusliitosta:
juristi Jenny Fredrikson, puh 0400 234 780 (paikalla sunnuntaina)
iktyonomi Niina Tuuri puh 040 5553 753 (paikalla sunnuntaina)

tai katso ohjelma suoraan Stadin Silakkamarkkinoiden sivuilta: http://stadinsilakkamarkkinat.fi/

Sivun alkuun


Strömmingarna intar Helsingfors – strömmingsmarknaden börjar på söndag

Strömming och vassbuk är traditionell närmat som på strömmingsmarknaden säljs direkt från fiskare till konsument. Strömmingsmarknaden är marknadsplats för hälsosam, smaklig och för hand tillredd närmat.

Fiskarnas båtar och försäljningsstånd fyller igen Helsingfors salutorg. Strömmingsmarknaden, som ordnats sedan år 1743 inleds på söndag morgon den 1.10 kl. 7.00 och avslutas därpå följande lördag, den 7.10. Till marknaden har 30 fiskare anmält sig, varav 15 med båt. Under öppningsdagen koras vinnarna i tävlingen Årets kryddfisk och Årets strömmingsöverraskning. De prisbelönta produkterna säljs vanligtvis snabbt slut.

Centralförbundet för Fiskerihushållning är med på marknaden i ett tält på Lybeckskajen invid Gamla Saluhallen. I tältet kan man bekanta sig med inhemska fiskar i akvarium och få svar på frågor om fiskar, fiske och lagen om fiske. Under veckans lopp kan man på Lybeckskajen dessutom smaka på fiskhamburgare, meta och bekanta med havets småkryp.

Tilläggsuppgifter från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
jurist Jenny Fredrikson, tfn 0400 234 780 (på plats på söndag)
iktyonom Niina Tuuri tfn 040 5553 753 (på plats på söndag)

Strömmingsmarknadens program finns på marknadens internetsidor:
http://stadinsilakkamarkkinat.fi/se

Sivun alkuun


Myös 65 vuotta täyttäneiden tulisi maksaa kalastonhoitomaksu

Valtion vuoden 2018 talousarviossa ehdotetaan kalastonhoitomaksun korottamista 39 eurosta 45 euroon vuodessa. Rannikon kalastusalueet toteavat, että korotus on vain tilapäinen apu kalatalouden kestämättömään taloustilanteeseen. Toiminnan turvaaminen pitkällä aikavälillä onnistuu vain palauttamalla maksuvelvollisuus kaikille kalastusta harjoittaville aikuisille, myös 65 vuotta täyttäneille.

Kalastonhoitomaksuina kerätyt varat palautuvat valtion budjetin kautta kalavesien hyväksi. Vuonna 2016 kalastonhoitomaksuista kertyi 8 531 505 €. Kertymä on selvästi alempi kuin tavoite, joka kalastuslain valmistelussa oli 12–13 miljoonaa euroa.

Kertymä alenee vuosi vuodelta, kun yhä kasvava osuus kalastavasta kansasta täyttää 65 vuotta ja saavuttaa maksuvapautuksen. Joka vuosi maksujärjestelmästä poistuu ikäpykälän nojalla noin 6000 henkilöä, kun uusia kalastajia nuoremmista ikäluokista tulee lisää vain 1000. Nettotappio on näin ollen 5000 henkilöä vuodessa, mikä tarkoittaa vuosittaisen maksukertymän kutistumista jopa miljoonalla eurolla viidessä vuodessa.

Rahoitusvajeen kattamiseksi maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa kalastonhoitomaksun nostamista ensi vuodesta lähtien. Vuosimaksu nousisi 39 eurosta 45 euroon. Oikeudenmukaisempi tapa korjata rahoitusta olisi maksuvelvollisuuden laajentaminen koskemaan kaikkia yli 18-vuotiaita kalastajia. Maksun korottaminen yhä pienenevälle osalle kalastajia on vain tilapäinen ratkaisu, joka johtaa jatkuvaan korotustarpeeseen.

Kalastonhoitomaksu edistää kalastusta

Kalastonhoitomaksuvarat käytetään rahoittamaan kalavesien hoitoa, uhanalaisten kalakantojen suojelua, kalastusneuvontaa ja kalastuksenvalvontaa. Vesien omistajat saavat korvauksia yleisistä kalastusoikeuksista, joita on vuosien mittaan laajennettu koskemaan onkimista, pilkkimistä, viehekalastusta ja silakan litkausta.

Vuosina 2016–2017 vesien omistajat saivat vain osan lakisääteisistä korvauksistaan. Maksukorotuksen arvioitu lisätuotto on tarkoitus käyttää palauttamaan korvaukset lailliselle tasolleen. Vesienomistajien näkökulmasta kalastuslain mukaiset korvaukset ovat tärkeä tulomuoto, koska he eivät voi enää saada tuloja viehekalastuslupien tai matkailukalastuksen lupien myynnin kautta, mutta ovat silti velvollisia huolehtimaan kalaston hoidosta.

Lisätietoja:
Juristi Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780

Sivun alkuun


Även över 65-åringar bör betala fiskevårdsavgift

I statsbudgeten för år 2018 föreslås fiskevårdsavgiften höjas från nuvarande 39 euro per år till 45 euro. Kustens svenska fiskeområden konstaterar att höjningen endast tillfälligt avhjälper den ohållbara ekonomin inom fiskeribranschen. Det enda sättet att långsiktigt trygga verksamheten på fältet är att återinföra betalningsskyldigheten för alla vuxna som fiskar, även dem som fyllt 65 år.

De pengar som flyter in i form av fiskevårdsavgifter återbetalas via statsbudgeten fisket till godo. År 2016 inflöt 8 531 505 € i fiskevårdsavgifter. Summan är klart lägre än målsättningen på 12–13 miljoner euro som ställdes vid beredandet av den nya lagen om fiske.

Den inflytande summan minskar år för år när en allt större del av den fiskande befolkningen fyller 65 år och därmed befrias från skyldigheten att betala fiskevårdsavgiften. Årligen faller 6 000 personer bort från fiskevårdsavgiftssystemet, medan bara 1 000 personer kommer till från de yngre årsklasserna. Det här innebär en nettoförlust på 5 000 personer per år, vilket innebär att den årliga summan redan om fem år kan ha krympt med nära 1 miljon euro.

För att täcka underskottet föreslår jord- och skogsbruksministeriet att man från och med nästa år höjer fiskevårdsavgiften. Årsavgiften skulle stiga från 39 till 45 euro. Ett rättvisare sätt att åtgärda resursbristen skulle vara att utvidga avgiftsskyldigheten att gälla alla över 18-åriga personer som fiskar. Att höja avgiften för en allt mindre grupp av fiskare är bara en tillfällig lösning, som kommer att leda till fortsatt behov att höja avgifterna.

Fiskevårdsavgiften befrämjar fisket

De influtna pengarna används för att finansiera vården av fiskevattnen, skyddet av hotade fiskbestånd, fiskerirådgivningen och fiskeövervakningen. Ägarna av vattenområden ersätts för de allmänna fiskerättigheterna, som steg för steg utvidgats till att gälla mete, pilkfiske, handredskapsfiske och fiske med strömmingshäckla.

Vattenägarna har under åren 2016-2017 endast fått en del av de lagstadgade ersättningarna. Därför planeras tilläggsandelen som väntas flyta in till följd av prishöjningen nu användas till att höja ägarersättningarna till sin lagliga nivå. Vattenägarna kompenseras på det här sättet för att de inte längre kan få inkomster genom försäljning av spöfisketillstånd eller fisketurismverksamhet, samtidigt som de enligt lagen fortsättningsvis är skyldiga att ansvara för fiskevården.

Tilläggsuppgifter:
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 234 780

Sivun alkuun


Lohikalojen syysrauhoitus vaatii kalastuksenvalvonnalta aktiivisuutta

Lohikalojen syysrauhoitus joessa, koskessa ja virtapaikassa alkaa tänään 1.9. ja päättyy 30.11. Rauhoituksella suojataan syyskutuisten lohikalojen lisääntymistä. Aika on otollinen salakalastukselle, kun kalat hakeutuvat joukolla kutualueille.

Lohikalojen tänään alkanut syysrauhoitus koskee taimenta, lohta, siikaa ja nieriää. Poikkeuksena järvilohi, jonka rauhoitus on alkanut jo 1.8. Lisäksi Kalatalouden Keskusliitto muistuttaa, että vaelluskalavesistöön kuuluvassa joessa verkkokalastus on kielletty 15.8.–30.11. ja meressä kilometriä lähempänä vaelluskalavesistöön kuuluvan joen suuta 15.8.–31.10.

Kalojen lisääntymistä täytyy suojata

Kalastuksenvalvoja on kalakantojen suojelija. Kalatalouden Keskusliitto kehottaa Suomen yli kolmea tuhatta kalastuksenvalvojaa olemaan liikkeellä syysrauhoituksen aikana. Kalan ollessa kudulla se on haavoittuvaisimmillaan – ja samalla myös koko kalakanta, toteaa Keskusliitto.

Kalastuksenvalvojat tuntevat omien alueiden valvontakohteet. Haluamme muistuttaa kalastuksenvalvonnan tärkeydestä niin valvojia kuin muita luonnossa liikkujia. Annetaan kalakantoja tuhoaville salakalastajille viesti, että heidän touhujaan valvotaan.

Tarkemmin lohikalojen rauhoituksesta
http://www.ahven.net/v2_tiedostot/474.pdf

Lisätietoja:
Järjestöjohtaja Risto Vesa, puh. (09) 6844 5917
Tiedottaja Tapio Gustafsson, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Laxfiskarnas höstfredning kräver aktiv fiskeövervakning

Laxfiskarnas höstfredning i åar, älvar, forsar och strömdrag börjar idag 1.9 och slutar den 30.11. Med fredningen vill man trygga de höstlekande laxfiskarnas fortplanting. Laxfiskarna är nu sårbara för tjuvfiske då de i stora mängder söker sig till sina lekområden.

Laxfiskarnas höstfredning som inleddes idag gäller öring, lax, sik och röding. Undantaget är insjölaxen, vars fredningstid började redan den 1.8. Därtill påminner Centralförbundet för Fiskerihushållning om att nätfiske är förbjudet i vattendrag för vandringsfisk under tiden 15.8–30.11. I havet närmare än 1 km från mynningen till vattendrag med vandringsfisk är nätfiske förbjudet under tiden 15.8–31.10.

Fiskarnas fortplantning måste skyddas

Fiskeövervakaren skyddar fiskstammarna. Centralförbundet för Fiskerihushållning uppmanar Finlands över tretusen fiskeövervakare att vara ute i fält under höstfredningen. Då fisken leker är den som sårbarast – och samtidigt hela fiskstammen, konstaterar man på Centralförbundet.

Fiskeövervakarna är experter på sina egna övervakningsområden. Vi vill påminna övervakarna och andra som rör sig i naturen om hur viktig fiskeövervakningen är. Låt oss ge tjuvfiskarna budskapet att deras förehavanden är under lupp.

Närmare om laxfiskarnas fredningstider
http://ahven.net/v2_tiedostot/475.pdf

Tilläggsuppgifter:
Förbundschef Risto Vesa, tel. (09) 6844 5917
Informatör Tapio Gustafsson, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


29.08. Suomen kalabibliografian kolmas osa on valmistunut
28.08. Kalastuksenvalvonnan suurin ongelma on rahoituksen puute
28.08. Fiskeövervakningens största problem är bristande finansiering
14.08. Ankeriaanpoikaset lentävät Suomeen huomenna
14.08. Engelska ålar flygs till Finland imorgon


Suomen kalabibliografian kolmas osa on valmistunut

Suomen kalabibliografia osa III, vuodet 1941–1950 päättää mittavan vuodesta 1730 alkaneen kalabibliografia sarjan. Bibliografia sisältää vuonna 1941–1950 ilmestyneet kala-aiheiset kirjat, pienpainatteet sekä lehtiartikkelit tekijän ja artikkelin mukaan. Mukana on myös lisäyksiä Kalabibliografian osiin 1 ja 2.

Toinen maailmansota vaikutti keskeisesti tämän ajanjakson tapahtumiin. Kansakunnan toivuttua sodasta alkoi myös kalastusala elpyä.

Siirtolaiskalastajat asutettiin sotien jälkeen, säädettiin väliaikainen jokamiehen kalastuslaki, Suomen tärkeimmät lohijoet padottiin ja järjestötoiminta alkoi elpyä 1940-luvun loppupuolella. Näistä historiallisista tapahtumista kirjasta löytyy pidempiä kirjoituksia tietolaatikoina.

Kolmannen osan kirjoittajat ovat Ari Savikko ja Ari Lappalainen. Kirjan julkaisijat ovat Kalatalouden Keskusliitto ry ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry.

Kirjaa on saatava kustantajalta eli Kalatalouden Keskusliitosta. Tilaukset sähköpostilla kalastus@ahven.net

Ari Savikko ja Ari Lappalainen 2017
Suomen kalabibliografia, Osa II1, vuodet 1941–1950.
Sivumäärä 204
Kovakantinen sidottu
4-väri
25 euroa + toimituskulut

Lisätietoja Suomen kalabibliografia kirjasarjasta ja Suomen Kalakirjastosta:
Ari Savikko, puh. 0400 357 517

Sivun alkuun


Kalastuksenvalvonnan suurin ongelma on rahoituksen puute

Kalastuksenvalvonnan kehittäminen on vuonna 2016 uudistuneen kalastuslain tärkeä tavoite. Tämän tavoitteen toteuttaminen kärsii tällä hetkellä rahoituksen puutteesta.

Kalatalouden Keskusliitto on tehnyt kalastuksenvalvojille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin valvonnan nykytasoa ja kehittämistarpeita. Kysely osoitti, että rahoitus nähdään merkittävimpänä ongelmana. Valvonta on monella alueella satunnaista, koska valvojille ei pystytä maksamaan korvauksia kuluista tai ajankäytöstä.

Vuonna 2019 toimintansa aloittavien kalatalousalueiden perusrahoituksessa on otettava huomioon kalastuksenvalvonnan järjestämiseen tarvittavat resurssit. Suomessa on yli 3300 hyväksyttyä kalastuksenvalvojaa. Määrä riittäisi kattamaan tarpeen, jos kalatalousalueille turvataan resurssit kalastuksenvalvonnan järjestämiseen.

Kalatalousalueiden ja kalastuksenvalvonnan rahoitus tulee kalastonhoitomaksuvaroista. Kalastonhoitomaksun kertymä oli 8 531 505 euroa vuonna 2016, mikä ei vastaa lain valmistelussa asetettua tavoitetta, 12–13 miljoonaa euroa vuodessa. Kertymä vähenee vuosi vuodelta, kun yhä suurempi osa väestöstä ja kalastuksen harrastajista kuuluu 65 vuotta täyttäneiden maksusta vapautettujen joukkoon. Maksuvelvollisten joukosta poistuu vuosittain 6000 henkilöä, ja uusia tulee nuoremmista ikäluokista vain 1000. Nettotappio on 5000 henkilöä vuodessa. Ilman hinnankorotuksia kertymä voi viidessä vuodessa pienentyä lähes miljoonalla eurolla.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa kalastonhoitomaksun korottamista 1.1.2018 vajeen kattamiseksi. Vuosimaksu nousisi 39 eurosta 45 euroon. Oikeudenmukaisempi tapa hoitaa rahoitusvajetta olisi ulottaa maksuvelvollisuus kaikkiin täysi-ikäisiin kalastuksenharrastajiin. Maksun korottaminen pienenevälle joukolle työ-ikäisiä kalastajia on ainoastaan väliaikainen ratkaisu, jonka seurauksena on vain uusia hinnankorotustarpeita tulevina vuosina.

Lisätietoja kalastonhoitomaksusta ja kalastuksenvalvonnasta:
Jenny Fredrikson, lakimies, puh 0400 234 780.

Sivun alkuun


Fiskeövervakningens största problem är bristande finansiering

Att utveckla fiskeövervakningen är en viktig målsättning för fiskelagstiftningen som förnyades år 2016 men genomförandet av målsättningen lider nu av bristande finansiering.

Centralförbundet för Fiskerihushållning har gjort en enkätundersökning till fiskeövervakare, där fiskeövervakningens nuläge och utvecklingsbehov utreddes. Enligt undersökningen är finansieringen det allvarligaste problemet. Övervakningen är på många håll sporadisk, eftersom det inte finns pengar för att ersätta fiskeövervakarna för deras tid och utgifter.

Då de nya fiskeriområdena inleder sin verksamhet år 2019 måste deras finansiering inkludera resurser för organiserandet av fiskeövervakning. I Finland finns nu drygt 3300 fiskeövervakare, vilket i teorin räcker för att täcka behovet bara det finns resurser för att sysselsätta dem.

Fiskeriområdenas och fiskeövervakningens pengar ska enligt lagen komma från medel som samlas in genom fiskevårdsavgiften. År 2016 inflöt 8 531 505 € i fiskevårdsavgifter. Det här är klart under målsättningen på 12-13 miljoner euro som ställdes vid beredandet av lagen om fiske. Den inflytande summan minskar år för år när en allt större del av befolkningen och dem som sysslar med fiske fyller 65 år och därmed befrias från skyldigheten att betala fiskevårdsavgiften. Årligen faller 6000 personer bort från fiskevårdsavgiftssystemet, medan bara 1000 personer kommer till från de yngre årsklasserna. Det här innebär en nettoförlust på 5000 personer per år, vilket med dagens prisnivå innebär att den årliga summan redan om fem år kan ha fallit med nära 1 miljon euro.

För att täcka underskottet föreslår jord- och skogsbruksministeriet att man från och med nästa år höjer fiskevårdsavgiften. Årsavgiften skulle stiga från 39 till 45 euro. Ett rättvisare sätt att åtgärda resursbristen skulle vara att utvidga avgiftsskyldigheten att gälla alla över 18-åriga personer som fiskar. Att höja avgiften för en allt mindre grupp av fiskare är bara en tillfällig lösning, som kommer att leda till fortsatt behov att höja avgifterna.

Mer information om fiskevårdsavgiften och fiskeövervakning:
Jurist Jenny Fredrikson, tfn 0400 234 780.

Sivun alkuun


Ankeriaanpoikaset lentävät Suomeen huomenna

Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Tänä vuonna Suomen vesiin istutetaan 120 500 ankeriaanpoikasta. Istutuksilla tuetaan Suomen ankeriaskantaa.

Ankerias (Anguilla anguilla) on vaelluskala, jota esiintyy merialueellamme ja sisävesissä, mutta joka lisääntyy Sargassomerellä Atlantilla. Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti.

Ankeriaanpoikasia ei kannan romahduksen myötä enää saavu entisajan tapaan Suomen rannikolle. Ankeriaat eivät myöskään pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi. Suomella on muiden EU-maiden tapaan kansallinen ankeriaanhoitosuunnitelma. Nyt tehtävillä istutuksilla tuetaan Suomen ja Itämeren ankeriaskantaa.

Isossa EU-hankkeessa tutkittiin muutama vuosi sitten ankeriaan vaellusta Sargassomerelle satelliittimerkintöjen avulla. Tutkimus osoitti, että istutetut ankeriaat löytävät tiensä takaisin Sargassomerelle kutemaan yhtä hyvin kuin luonnonkalat.

Suomalaiset vaellusankeriaat ovat suuria ja lihavia

Ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja oikein toteutetut istutukset antavat erinomaisia tuloksia. Tämän vuoden ankeriaat ovat pyydetty Severnjoessa Englannissa ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Ne ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja noin gramman painoisia.

Ankeriaat voivat elää vesissämme jopa 40 vuotta ennen kuin saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6 000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle. Suomalaiset ankeriaat ovat eurooppalaisittain suurikokoisia lähtiessään pitkälle vaellukselleen. Suomalaiset vaellusankeriaat painavat 1,5–2 kiloa ja Länsi-Euroopan vaeltajat vain muutaman sata grammaa. Suuresta koosta on todennäköisesti hyötyä pitkällä vaelluksella.

Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle tiistaina 15.8. kello 15.55 laskeutuvalla Finnairin lennolla AY666 Kööpenhaminasta. Noin tunnin kestävän rahdin purkamisen jälkeen ne lähtevät välittömästi automatkalle eri puolilla Suomea sijaitseviin vesistöihin.

Media on tervetullut seuraamaan ankeriaiden matkaa lentokentältä istutuspaikalle. Helsinki-Vantaalle saapuvia median edustajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen tiedottaja Tapio Gustafssonille (tapio.gustafsson@ahven.net tai puh. 044 2866 701).

Alueelliset ankeriaanpoikasten istutusmäärät ja yhteyshenkilöt:

Nylands Fiskarförbund – 6500 kpl – Christian Lindén puh. 040 354 2317 Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto – 18000 kpl – Aki Laitila puh. 0400 460 879
Hämeen Kalatalouskeskus – 22500 kpl – Petri Mäkinen puh. 040 545 3063 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus – 14000 kpl – Ilkka Vesikko puh. 045 171 5544
Etelä-Suomen Merikalastajien Liitto – 9500 kpl –Teemu Tast puh. 0500 253 261
Kymenlaakson Kalatalouskeskus – 2000 kpl – Martti Puska puh. 020 836 0488
Pirkanmaan Kalatalouskeskus – 1500 kpl – Pekka Vuorinen puh. 050 5929 255
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus – 1000 kpl – Vesa Tiitinen puh. 0400 716 120
Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus – 2500 kpl – Marko Paloniemi puh. 0400 364 558
Etelä-Savon Kalatalouskeskus – 1500 kpl – Rauno Jaatinen puh. 0400 277 688
Pohjois-Savon ELY-keskus – 20500 kpl – Kari Kosunen puh. 0400 251 188 Varsinais-Suomen ELY-keskus Vaasa – 10500 kpl – Kyösti Nousiainen puh. 050 312 8611
Varsinais-Suomen ELY-keskus Kouvola – 10500 kpl – Timo Koskenala puh. 040 717 1294

Lisätietoja ankeriaan tuonnista ja istutuksista Kalatalouden Keskusliitosta:
tiedottaja Tapio Gustafsson puh. 044 2866 701
kalastusbiologi Malin Lönnroth, puh 040 596 0808

Sivun alkuun


Engelska ålar flygs till Finland imorgon

Centralförbundet för Fiskerihushållning importerar ål från England. I år utplanteras det 120 500 ålyngel i Finland. Med utsättningarna stöder man ålbeståndet i Finland.

Ålen (Anguilla anguilla) är en vandringsfisk som förekommer både utmed våra kuster och i inlandet men som endast fortplantar sig i Sargassohavet i Atlanten. Ålbestånden i Europa har minskat kraftigt. I och med att ålbeståndet minskat kommer det inte längre lika mycket ål till finska vatten. Ålen kommer inte heller åt att stiga upp till sina födoområden i sjöarna i och med att vattendragen är uppdämda. Finland har liksom de övriga EU-länderna en ålförvaltningsplan. De utsättningar som nu görs stöder Finlands och Östersjöns ålbestånd.

I ett stort EU-projekt undersökte man för några år sedan ålarna vandring till Sargassohavet med hjälp av satellitmärkningar. Forskningen visade att utplanterade ålar hittar tillbaka till Sargassohavet lika bra som vild ål.

De finska ålarna är stora och feta

Ålen är en mycket anpassningsbar fisk vad kommer till dess livsmiljö och välgjorda utsättningar ger goda resultat. Årets ålar kommer från floden Severn i England och de har hållits i karantän i Sverige. De är cirka 10 cm långa och väger cirka 1 gram.

Ålen lever till och med 40 år i våra vatten, innan den blir könsmogen och inleder sin 6 000 km långa vandring till Sargassohavet. De finska ålarna är i europeisk jämförelse verkligt stora då de inleder sin långa vandring. De finska vandringsålarna väger 1,5–2 kilo medan motsvarande vikt för de västeuropeiska vandringsålarna endast är några hundra gram. En högre vikt är antagligen en fördel på den långa vandringen.

Ålarna anländer med flygfrakt till Helsingfors-Vanda flygfält tisdagen den 15.8 klockan 15.55 med Finnairs flyg AY666 från Köpenhamn. Det tar cirka en timme att checka ut dem, och efter det fortsätter ålarna omedelbart färden med bil till utsättningsvatten runt om i Finland.

Media är välkommen att följa med ålarnas färd från flygfältet till utsättningsställena. Mediarepresentanter som önskar komma till flygfältet ombeds anmäla sig till informatör Tapio Gustafsson (tapio.gustafsson@ahven.net eller tel. 044 2866 701).

Regionala utsättningsmängder och kontaktpersoner:

Nylands Fiskarförbund – 6500 st – Christian Lindén tel. 040 354 2317 Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liitto – 18000 st – Aki Laitila tel. 0400 460 879
Hämeen Kalatalouskeskus – 22500 kpl – Petri Mäkinen tel. 040 545 3063 Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus – 14000 st – Ilkka Vesikko tel. 045 171 5544
Etelä-Suomen Merikalastajien Liitto – 9500 st –Teemu Tast tel. 0500 253 261
Kymenlaakson Kalatalouskeskus – 2000 st – Martti Puska tel. 020 836 0488
Pirkanmaan Kalatalouskeskus – 1500 st – Pekka Vuorinen tel. 050 5929 255
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus – 1000 st – Vesa Tiitinen tel. 0400 716 120
Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus – 2500 st – Marko Paloniemi tel. 0400 364 558
Etelä-Savon Kalatalouskeskus – 1500 st – Rauno Jaatinen tel. 0400 277 688
Pohjois-Savon ELY-keskus – 20500 st – Kari Kosunen tel. 0400 251 188 Varsinais-Suomen ELY-keskus Vaasa – 10500 st – Kyösti Nousiainen tel. 050 312 8611
Varsinais-Suomen ELY-keskus Kouvola – 10500 st – Timo Koskenala tel. 040 717 1294

Tilläggsinformation om ålimport och utsättningar från Centralförbundet för Fiskerihushållning:
fiskeribiolog Malin Lönnroth, tel. 040 596 0808
informatör Tapio Gustafsson tel. 044 2866 701

Sivun alkuun


21.06. Kalanpyydykset on merkittävä lipuilla
21.06. Fiskebragder ska märkas med flaggor
14.06. Kalastusluvat kuntoon, niin valvoja ei yllätä kesälomalla
14.06. Fisketillstånden i skick så att inte fiskeövervakaren överraskar på sommarlovet


Kalanpyydykset on merkittävä lipuilla

Kalanpyydykset pitää kalastusasetuksen mukaan merkitä lipuilla, jotta vesillä liikkujat voivat pyydyksiä havaita. Huonosti näkyvä pyydys voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteen moottori- tai purjeveneelle.

Kalanpyydyksien merkinnät ovat parantuneet, mutta edelleen voi löytää puutteellisesti merkittyjä pyydyksiä. Kalatalouden Keskusliiton ja Metsähallituksen mukaan kalastuksen valvonnan linja tiukentuu entisestään tänä kesänä. Kalastuksenvalvoja voi ottaa talteen väärin merkityn pyydyksen ja kalastaja voi saada jopa sakot.

Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys on merkittävä 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä 20 senttimetriä leveällä ja korkealla lipulla. Mikäli kyseessä on pintapyydys (lähempänä kuin 1,5 metriä vedenpinnasta), tulee salko varustaa kahdella lipulla.

Jos pyydyksistä ei ole haittaa vesiliikenteelle, merkinnän voi tehdä kohoilla, jotka ovat 15 senttimetriä korkeita vedenpinnasta mitattuna, tai lipuilla, joiden salko on 40 senttimetriä korkea.

Pitkä kalanpyydys tulee merkitä samalla tavalla pyydyksen molemmista päistä. Lippusalossa pitää aina olla 2 senttimetriä korkea heijastin. Pyydyksiin tulee kalastuslain mukaan merkitä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeuden osoittava merkki siten, että ne ovat havaittavissa ilman, että pyydystä tarvitsee nostaa vedestä.

Yhteystiedottomat pyydykset tulkitaan kalastuksenvalvonnassa yleensä luvattomiksi pyydyksiksi, jotka voidaan ottaa talteen.

Veneilijöiden on huomioitava pyydykset

Kalastajilta kuulee silloin tällöin että veneilijät eivät huomioi heidän asiallisesti merkittyjä pyydyksiä. Isokokoiseen ankkuroituun pyydykseen ajaminen voi olla vaaraksi veneilijälle. Kalastajille aiheutuu rikkoutuneista pyydyksistä ajoittain suuria kuluja.

Kalastusta valvovat Metsähallituksen, poliisin, rajavartiolaitoksen ja ELY-keskuksen lisäksi ELY-keskuksen tutkinnon suorittaneet ja vesialueen omistajalta valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat.

Lisää kalanpyydysten merkinnöistä:
Lakimies Jenny Fredrikson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 234 780

Vinkkejä pyydysten merkitsemiseen

Sivun alkuun


Fiskebragder ska märkas med flaggor

Enligt förordningen om fiske ska fiskeredskap märkas med flaggor så att de som rör sig på vattnen lätt ska lägga märke till dem. Dåligt utmärkta redskap kan i värsta fall vara farliga för motor- eller segelbåtar.

Det har skett förbättringar i utmärkandet av fiskeredskap, men dåligt märkta redskap kan fortfarande förekomma. Centralförbundet för Fiskerihushållning och Forststyrelsen meddelar, att övervakningen ytterligare kommer att skärpas under sommaren. Fiskeövervakaren kan omhänderta fel märkta reskap och fiskaren kan straffas med böter.

På områden med sjötrafik ska fiskeredskap märkas ut med en 20 cm hög och bred flagga på en stång som räcker 1,2 meter över vattenytan. Om man fiskar nära ytan (närmare än 1,5 meter från ytan) ska stången ha två flaggor.

Om fiskeredskapen inte stör sjötrafiken kan de märkas ut med flöten som når 15 cm över vattenytan eller flaggor på en 40 cm hög stång.

Ett långt fiskeredskap ska ha likadan märkning i vardera ända. Stången ska alltid ha en reflex som är 2 cm hög och syns åt alla håll.

Fiskeredskap ska enligt lag märkas med namn och kontaktuppgifter till fiskaren. Därtill ska man använda märken som anger fiskerätt. Kontaktuppgifterna ska kunna kontrolleras utan att lyfta redskapet ur vattnet. Redskap som saknar kontaktuppgifter antas vara olovliga och omhändertas av fiskeövervakaren.

Båtfarare ska iaktta fiskeredskap

Fiskare upplever ibland att båtfarare inte beaktar lagligt utmärkta fiskeredskap på det sätt som förhållandena kräver. Stora förankrade fiskeredskap kan utgöra en fara för oförsiktiga båtfarare. För fiskaren leder ett söndrigt fiskeredskap till stora kostnader.

Fisket övervakas av Fortstyrelsen, polisen, gränsbevakningen och NTM-centralerna samt av fiskeövervakare som avlagt prov vid NTM-centralen och befullmäktigats av vattenägaren.

Mera om märkning av fiskeredskap:
Jurist Jenny Fredrikson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn 0400 234 780.

Tips för märkning av fiskeredskap

Sivun alkuun


Kalastusluvat kuntoon, niin valvoja ei yllätä kesälomalla

Kalastonhoitomaksu jää satunnaisesti kalastavalta usein maksamatta. Kalastuslupa on kuitenkin helppo hoitaa kuntoon. Kalastonhoitomaksu kannattaa maksaa, sillä varoilla rahoitetaan muun muassa kalakantojen hoitoa.

Onkimiseen, pilkkimiseen ja silakan litkaamiseen ei tarvitse lupaa. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta aina kalastonhoitomaksun, muistuttaa Kalatalouden Keskusliitto. Kalastonhoitomaksulla voi kalastaa yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Esimerkiksi usealla vavalla uisteluun, verkkokalastukseen tai ravustukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi aina vesialueen omistajan lupa.

Kalastonhoitomaksu on 39 € kalenterivuodelta, 12 € seitsemän vuorokauden kalastusjaksolta ja 5 € yhdeltä vuorokaudelta. Kalastonhoitomaksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumerossa 020 69 2424 tai R-Kioskilla. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina mukana kalastettaessa.

Kalastajan on tiedettävä, ettei kalasta rauhoitetuilla vesialueilla, erillisen luvan vaativilla erityiskohteilla tai vaelluskalapitoisissa koski- ja virtavesissä. Kalastuskieltoalueet löytyvät Kalastusrajoitus.fi -palvelusta.

Kalastonhoitomaksu edistää kalastusta

Kalastonhoitomaksusta kertyneistä varoista myönnetään rahaa kalavesien hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, neuvontapalveluihin, kalavesiin kohdistettuihin hankkeisiin, kalastuksen valvontaan sekä vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin.

Tarkempaa tietoa kalastusluvista: www.ahven.net/luvat ja www.eraluvat.fi

Lisää tietoa kalastuksesta: www.kalat.fi ja www.kalastusrajoitus.fi

Lisää kalastusluvista:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Metsähallituksen erälupien palvelunumero puh. 020 69 2424

Sivun alkuun


Fisketillstånden i skick så att inte fiskeövervakaren överraskar på sommarlovet

Många som fiskar sporadiskt lämnar ofta fiskevårdsavgiften obetald. Det är ändå lätt att se till att fisketillstånden är i skick. Det lönar sig att betala fiskevårdsavgiften, eftersom man med de influtna pengarna bland annat finansierar fiskevård.

För mete, pilkfiske och fiske med strömmingshäckla behövs inget tillstånd. För alla övriga fiskeformer måste 18–64-åringar betala fiskevårdsavgift, påminner Centralförbundet för Fiskerihushållning. Med fiskevårdsavgiften får man fiska med ett spö så gott som i hela landet. För fiske med fler än ett spö, fiske med stående bragder så som nät och katsa eller kräftmjärdar måste man förutom fiskevårdsavgift också ha tillstånd av vattenområdets ägare.

Fiskevårdsavgiften är 39 € per kalenderår, 12 € för sju dygn och 5 € för ett dygn. Fiskevårdsavgiften kan betalas i nätbutiken Eräluvat.fi, via servicenumret 020 69 2424 eller i R-kiosken. Kvitto över erlagd avgift ska alltid medhas vid fiske.

Man får inte fiska på fredade områden, specialfiskeplatser som kräver ett separat tillstånd, eller i fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk. Fiskeförbudsområdena hittas i nättjänsten Kalastusrajoitus.fi.

Fiskevårdsavgiften befrämjar fiske

Med de medel som inflyter från fiskevårdsavgifterna beviljar man pengar för planering och förverkligande av fiskevård, rådgivningstjänster, fiskerelaterade projekt, fiskeövervakning samt som ersättning till vattenägarna för att deras fiskevatten används.

Mera information om fisketillstånd: www.ahven.net/fisketillstand och www.eraluvat.fi

Mer information om fiske: www.kalat.fi och www.kalastusrajoitus.fi Fråga om fisketillstånd:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tfn (09) 6844 5922

Forststyrelsens servicenummer tel. 020 69 2424

Sivun alkuun


05.04. Nyt on aika lähetä siikaongelle
05.04. Nu är det dags för sikmete


Nyt on aika lähetä siikaongelle

Siianonginta on suosittua keväällä. Kalastus tapahtuu kovapohjaisilla rannoilla, heti jäiden lähdettyä. Parhailla kalapaikoilla on tuolloin tungosta.

Keväällä jäiden lähdön jälkeen pohjaonki on erinomainen siianongintaväline. Siimaan päähän solmitaan iso paino ja sivusiiman päähän kiinnitetään pienikokoinen terävä koukku. Koukkuun laitetaan syötiksi tavallinen mato. Onki heitetään sopivaksi katsottuun paikkaan ja annetaan laskeutua pohjaan. Siimaa kelataan sisään juuri sen verran että se tiukkenee. Vapa asetetaan pystyyn sopivaan kivenkoloon – ja sitten vaan odotellaan vavan kärjen nykimistä.

Kalan napattua syötin kannattaa odottaa hetki ennen kuin tarttuu onkeen. Siika nappaa madon varovaisesti eikä ole ehkä vielä ehtinyt niellä syöttiä, jos kalastaja nykäisee liian aikaisin. Kun kala lähtee kuljettamaan siimaa, on kalastajan aika toimia.

Siika liikkuu parvessa ja parven sattuessa kohdalle voi lyhyessä ajassa saada useita kaloja. Siikaa voi pyytää koko päivän, mutta parasta aikaa on usein aamu.

Luvat kuntoon ennen kalastusta

Siianonginnassa 18–64-vuotiailla kalastajilla on oltava valtion kalastonhoitomaksu maksettuna. Lupa oikeuttaa yhden vavan käyttöön. Vesialueen omistajan luvalla voi käyttää useampaa vapaa. Maan ollessa jäässä siianonginnassa käytettäviä matoja kannattaa kysellä kalastukseen erikoistuneista liikkeistä.

Vinkki kevätretkelle

Vie lapsesi ja kaverisi kevätkalaan. Lämmintä mehua termariin, maittavat eväät reppuun ja suunta kohti auringonpaisteista rantaa. Näistä elementeistä syntyy nautinnollinen koko perheen tai ystävien yhteinen kevätpiknik. Hyvällä tuurilla illalliseksi on herkullista siikaa. Kotiin lähdettäessä on muistettava ottaa kaikki roskat mukaan.

Lisätietoja:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Nu är det dags för sikmete

Sikmete är populärt längs kusten på våren. Fisket sker på hårdbottnade stränder, genast efter att isarna gått. På de bästa fiskeplatserna kan det då råda trängsel.

På våren efter att isarna gått är bottenmete ett utmärkt sikfiskeredskap. Ändan av linan föres med en stor tyngd och en sidolina förses med en liten vass krok. Bästa bete är en vanlig daggmask. Bottenmetet kastas ut till en lämplig plats där man låter det sjunka till bottnen. Därefter spänns linan åt aningen. Sedan är det bara att vänta på att det rycker till i spöet.

Efter att fisken tagit på betet lönar det sig att vänta en stund innan man gör sitt mothugg. Siken tar betet väldigt försiktigt och har inte hunnit svälja masken om fiskaren gör sitt mothugg för tidigt. Då fisken börjar föra linan är det dags för fiskaren att agera.

Siken rör sig i stim och då man lyckas hitta ett stim kan man få flera fiskar på en kort stund. Man kan meta sik hela dagen, men bästa tiden för sikmete är ofta på morgonen.

Kom ihåg fisketillstånden!

För sikmete ska 18–64-åriga fiskare ha avlagt den statliga fiskevårdsavgiften. Fiskevårdsavgiften berättigar till fiske med ett spö. Med vattenägarens tillstånd kan man använda fler spön. Om marken ännu är frusen kan det löna sig att höra sig för om mask i butiker specialiserade på fiske.

Sikmete och vårutflykt

Ta dina barn och kompisar med på fisketur. Fyll termosen med varm saft, packa en god matsäck och ta sikte på en solig strand. Av dessa element föds en trevlig familje- eller kompisutflykt. Och i bästa fall kan ni ta med hem en smaskig sik till kvällsmat. Kom ihåg att städa upp efter er på stranden innan ni åker hem!

Tilläggsuppgifter:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel (09) 6844 5914

Sivun alkuun


24.03. Niukka mutta komea ennätyskalavuosi
24.03. Få men ståtliga rekordfiskar
24.03. Uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamiseksi tarvitaan tehokkaampia toimia


Niukka mutta komea ennätyskalavuosi

Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana ainoastaan viisi uutta ennätystä. Uudet ennätykset olivat sitäkin komeampia, suurimpana 26,09 kg turska. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 79 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat meritaimen 13,115 kg, toutain 7,31 kg, turpa 3,634 kg ja turska 26,09 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista isotuulenkala 35,5 cm. Kokonaan uusia kalalajeja ei tänä vuonna noussut listalle.

Ilmoitusrajoihin muutoksia

SE-kalojen lisäksi ennätyskalarekisteriin kerätään tietoja isoista kaloista ja ravuista. Jokaiselle kala- ja rapulajille on määrätty alin paino- tai pituusraja, jonka ylittävät yksilöt pääsevät Suomen ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus.

Ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi hyväksyttävien kalojen ilmoitusrajoja laskettiin kolmipiikin (9 cm > 8,5 cm) ja silakan (0,7 kg > 0,4 kg) kohdalta. Isotuulenkalalle määriteltiin alimmaksi ilmoitusrajaksi 25 cm.

Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: http://www.ahven.net/ennatyskalat

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:
Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Få men ståtliga rekordfiskar

Rekordfisknämnden har endast godkänt fem nya rekord för senaste år. De nya rekorden är dock desto ståtligare, med en 26,09 kilograms torsk som största fisk. På rekordfisknämndens lista över finska rekord från 2000-talet finns nu 79 fiskarter och sex kräftarter.

De nya rekordfiskarna är havsöring 13,115 kg, asp 7,31 kg, färna 3,634 kg och torsk 26,09 kg samt av de små, mindre än hundra gram vägande arterna tobiskung 35,5 cm. Inga för listan helt nya arter tillkom.

Ändringar i anmälningsgränserna

Förutom de finska rekordfiskarna samlar rekordfisknämnden in uppgifter om alla stora fiskar och kräftor. Man har definierat ett undre vikt- eller längdmått för varje fisk- och kräftart. De fiskar som överskrider undre måtten har möjlighet att granskas och godkännas av rekordfisknämnden. För större fiskarter anges undre måttet i kilogram, för småväxta fiskar och kräftor i centimeter.

Anmälningsgränserna för fisk som får inlämnas till rekordfisknämnden sänktes för storspigg (9 cm > 8,5 cm) och strömming (0,7 kg > 0,4 kg). För tobiskungen sänktes anmälningsgränsen till 25 cm.

All information som meddelas till nämnden förs in i rekordfiskregistret. Registret finns på adressen http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala. Anmälningsblanketter och anvisningar finns också på adressen: http://www.ahven.net/rekordfiskar.

Tilläggsuppgifter om rekordfiskar och rekordfisknämnden:
Informatör Jaana Vetikko, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, tel. 050 525 7806
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamiseksi tarvitaan tehokkaampia toimia

Järvilohen pelastamisen käytännön toimia Pohjois-Karjalassa pohtineet kalastuksenvalvojat katsovat, että äärimmäisen uhanalainen järvilohi on vaarassa kadota kokonaan. Järvilohen syönnösalueilla Saimaalla tarvitaan täsmällisempiä kalastusrajoituksia ja kalastuksenvalvontaa on tehostettava.

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi on lisättävä luonnonkutuun soveltuvia poikastuotantoalueita ja tuotettava lohenpoikasia viljelemällä. Nykyisin luonnosta pyydetty noin 20 kutuparin määrä ei riitä luonnonpoikastuotantoon eikä viljelyyn. Syönnösalueelta pitää saada palaamaan enemmän emokaloja kutualueelle.

Kalastuksenvalvojat kehittivät tilaisuudessa tulevalle avovesikaudelle uusia tehokkaampia kalastuksenvalvontamenetelmiä. Valvojat saavat käyttöönsä uutta nykyaikaista tekniikka. Valvonnan määrä lisääntyy ja sen kohdentaminen on entistä tarkemmin mietitty.

Kalastuksenvalvojien mielestä salakalastuksen sanktioita tulee kasvattaa. Uhanalaiselle järvilohelle tarvitaan hintalappu luonnonsuojelulakiin. Järvilohen suojeluarvo ja uhanalaisuus on laskettavissa. Yhden salakalastetun kalan hinta on yli 5000 euroa.

Järvilohi on uhanalaisempi kuin saimaannorppa. Norppakanta lisääntyy luonnossa ja kanta vahvistuu. Järvilohen tulevaisuus on täysin ihmisen toimien varassa.

Kalastuksenvalvontaa olivat Pohjois-Karjalassa miettimässä Kalatalouden Keskusliiton, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä kalastusta valvovien viranomaisten edustajat.

Lisätietoja:
Kalatalousneuvoja Sami Kureniemi, Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus, puh. 050 5500 778.

Sivun alkuun


14.02. Kalastuslaki esillä kalastusaluepäivillä
14.02. Lagen om fiske i fokus på fiskeområdesdagar
09.02. Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen
09.02. Vesa Karttunen vald till verksamhetsledare för Centralförbundet för Fiskerihushållning


Kalastuslaki esillä kalastusaluepäivillä

Kalatalouden Keskusliiton Helsingissä 14.–15.2. järjestämillä 29. Valtakunnallisilla kalastusaluepäivillä teemoina ovat muun muassa kalastuksenvalvonta ja kalastusalueiden vaihtuminen kalatalousalueiksi.

Valtakunnalliset kalastusaluepäivät avaa Kalatalouden Keskusliiton puheenjohtaja kansanedustaja Eeva-Maria Maijala. Ensimmäisen päivän aikana kuullaan kokemuksia kalastuksenvalvonnasta uhanalaisen järvilohen kotivesillä Pohjois-Karjalassa sekä Rajavartiolaitoksen roolista kalastuksenvalvonnassa. Lisäksi päivän aikana puhutaan paljon keskustelua herättävästä pyydystä ja päästä -kalastuksesta.

Uuden kalastuslain tuomat muutokset

Uuden kalastuslain toimeenpano on vauhdissa. Kalastusaluepäivien osallistujia kiinnostaa erityisesti kalastusalueiden muuttuminen kalatalousalueiksi vuonna 2019. Yhteistyöryhmät ovat laatineet ehdotuksen uusiksi kalatalousalueiksi. Ehdotuksessa alueiden määrä vähenee 220 kalastusalueesta 119 kalatalousalueeksi. Vanhojen kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden toiminnan käynnistäminen ovat mittavia muutoksia vesialueillamme.

Valtakunnalliset kalastusaluepäivät ovat suurin vuosittain pidettävä kalatalousalan koulutustilaisuus. Osanottajia tämänvuotisilla kalastusaluepäivillä on 372 henkilöä kaikkialta Suomesta.

Lisätietoja uudesta kalastuslaista ja kalastusaluepäivien ohjelmasta:
toiminnanjohtaja Markku Myllylä, Kalatalouden Keskusliitto puh. 0400 601 965
järjestöjohtaja Risto Vesa, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 0400 507 832

Sivun alkuun


Lagen om fiske i fokus på fiskeområdesdagar

Centralförbundet för Fiskerihushållning ordnar de 29:e Nationella fiskeområdesdagarna i Helsingfors den 14–15.2. Teman som behandlas är bland annat fiskeövervakning och övergången från fiskeområden till fiskeriområden.

Fiskeområdesdagarna öppnas av Centralförbundet för Fiskerihushållnings ordförande Eeva-Maria Maijala. Under den första dagen får deltagarna höra om fiskeövervakningen av den utrotningshotade insjölaxen i Norra Karelen samt om Gränsbevakningens roll i fiskeövervakningen. Därtill avhandlas det omdiskuterade catch and release fisket.

Nya lagen om fiske medför förändringar

Implementeringen av den nya lagen om fiske är igång. Fiskeområdesdagarnas deltagare är speciellt intresserade av övergången från fiskeområden till fiskeriområden som ska ske år 2019. Fiskerisamarbetsgrupperna har tagit fram ett förslag till ny indelning i fiskeriområden. Förslaget är att 220 fiskeområden ska bli 119 fiskeriområden. Nedkörningen av de nuvarande fiskeområdena och införandet av nya fiskeriområden medför stora förändringar på de finska fiskevattnen.

De nationella fiskeområdesdagarna är fiskerifältets största utbildningstillfälle som ordnas årligen. I år deltar 372 personer från runt om i Finland.

Tilläggsuppgifter om den nya lagen om fiske samt programmet på fiskeområdesdagarna:
verksamhetsledare Markku Myllylä, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 601 965
förbundschef Risto Vesa, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 0400 507 832

Sivun alkuun


Kalatalouden Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Vesa Karttunen

Kalatalouden Keskusliiton johtokunta valitsi 8. helmikuuta liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttusen.

Vesa Karttunen on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineenaan kalatalous. Hän valmistui maa- ja metsätaloustieteen maisteriksi vuonna 1991. Ennen Kalatalouden Keskusliittoon tuloaan hän työskenteli tutkijana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Keskusliiton palvelukseen kalastusbiologiksi hän tuli vuonna 1995. Karttusen vastuualueena liitossa on ollut elinkeinokalatalous ja siinä erityisesti kaupallinen kalastus ja kansainvälinen kalatalous.

Vesa Karttunen ottaa toiminnanjohtajan tehtävän vastaan 1. kesäkuuta alkaen pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Markku Myllylän jäädessä eläkkeelle.

Lisää Kalatalouden Keskusliitosta ja uuden toiminnanjohtajan tehtävistä:
Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. 050 3850 875

Sivun alkuun


Vesa Karttunen vald till verksamhetsledare för Centralförbundet för Fiskerihushållning

Centralförbundet för Fiskerihushållnings styrelse valde den 8 februari biträdande verksamhetsledare Vesa Karttunen till förbundets nya verksamhetsledare.

Vesa Karttunen har studerat fiskerihushållningvid Helsingfors universitet. Han blev agroforstmagister år 1991. Innan han började jobba vid Centralförbundet för Fiskerihushållning jobbade hans som forskare vid Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet. Han anställdes som fiskeribiolog vid Centralförbundet för Fiskerihushållning år 1995. Vid Centralförbundet har Karttunen ansvarat för näringslivsfisket, i synnerhet kommersiellt fiske och internationell fiskerihushållning.

Vesa Karttunen inleder sitt jobb som verksamhetsledare den 1.6 då förbundets långvariga verksamhetsledare Markku Myllylä går i pension.

Tilläggsuppgifter om Centralförbundet för Fiskerihushållning och den nya verksamhetsledarens uppgifter:
Biträdande verksamhetsledare Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. 050 3850 875

Sivun alkuun


16.01. Madeaika on taas ovella
16.01. Laksäsongen står för dörren
04.01. Kalastusmaksukertymä romahti
04.01. Inflödet av fiskeavgifter rasade


Madeaika on taas ovella

Sydäntalven herkun, mateen, pyyntiaika lähestyy. Made alkaa liikkua kohti kutupaikkoja ja kalastajat ovat valmiina. Kalastajien on syytä muistaa, että kalastuslaki kieltää perinteisen madeharan käytön.

Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Mateen pyyntiaika alkaa tammi-helmikuun vaihteessa ja kausi on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä, kertoo Kalatalouden Keskusliitto.

Jäätilanne on tällä hetkellä erittäin huono eteläisessä Suomessa. Merialueella kunnon jäätä ei ole kuin pohjoisessa. Kalaan mentäessä on noudatettava erityisen suurta varovaisuutta.

Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Muut mateen kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 39 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 euroa ja vuorokaudeksi 5 euroa. R-Kioskilla maksuun lisätään palvelumaksu.

Muista, että viime vuonna voimaan tullut uusi kalastuslaki kieltää kalojen tartuttamisen koukkuun ulkoapäin, joten perinteisen madeharan sijaan madetta kannattaa pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä.

Mikäli talvinen kalaretki ei houkuttele, mateen voi pyydystää turvallisesti kaupan tiskiltä. Madetta on jo tarjolla kaupoissa. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun. Myös madekeiton valmistaminen on helppoa. Lisää vinkkejä madeherkkuihin osoitteesta: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/made_2.html

Lisää mateesta ja sen pyynnistä:
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net, puh. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Laksäsongen står för dörren

Högsäsongen för lake, midvinterns delikatess, är snart här. Laken har börjat röra sig mot sina lekplatser. Fiskaren ska komma ihåg att lagen om fiske förbjuder användning av så kallad lakkrona.

Laken leker mitt i vintern, i februari. Säsongen för lakfiske inleds i månadsskiftet januari-februari och den bästa säsongen infaller i mitten av februari, berättar man från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Isförhållandena är dåliga i södra Finland. Till havs finns det ordentliga isar bara i norr. Då man beger sig ut och fiska ska man komma ihåg att vara försiktig.

Man får pilka lake gratis. Andra lakfiskemetoder kräver vattenägarens tillstånd samt den statliga fiskevårdsavgiften om man är 18-64 år. Fiskevårdsavgiften kan betalas i nätbutiken eräluvat.fi, via det avgiftsfria tjänstenumret 020 69 2424 eller i R-kiosken. Fiskevårdsavgiften för ett år kostar 39 euro, för sju dygn 12 euro och för ett dygn 5 euro. R-kioskerna uppbär en serviceavgift.

Kom ihåg att den nya lagen om fiske som trädde i kraft ifjol förbjuder krokfiske där avsikten är att få kroken att fasta i fiskens yttre sida. Det gäller med andra ord att byta ut lakkronan till en betesförsedd pilk.

Om man inte känner sig lockad att själv ge sig ut på isarna kan man införskaffa sin lake från butiken eller saluhallen. Lakrom och blinier hör till läckergommarnas kvällsmeny. Det är inte heller svårt att röra ihop en laksoppa. Fler tips på lakdelikatesser hittar du på adressen: http://www.ahven.net/undervisningsmaterial/fisk/fiskarter/lake.html

Mer information om lake och lakfiske:
Informatör Tapio Gustafsson, Centralförbundet för Fiskerihushållning www.ahven.net, tel. (09) 6844 5914

Sivun alkuun


Kalastusmaksukertymä romahti

Vuosi sitten voimaan tullut uusi kalastuslaki romahdutti kalastusmaksukertymän. Uudesta kalastonhoitomaksusta kertyi vuonna 2016 lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin etukäteen arvioitiin. Vajeen arvioidaan johtuvan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta.

Kalatalousala rahoittaa kalastusmaksuilla itse itsensä. Alentunut kertymä uhkaa uuden kalastuslain edellyttämien uudistusten toteuttamista. Kalatalouden Keskusliitto esittää maksuvelvollisuuden laajentamista kaikkiin yli 18-vuotiaisiin kalastajiin lukuun ottamatta ongintaa, pilkkimistä ja silakan litkausta.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa kalastuslaissa yhdistettiin vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa yhdeksi valtakunnalliseksi kalastonhoitomaksuksi. Uuden luvan vuosihinnaksi tuli 39 euroa, joka on selvästi vähemmän kuin vanhat maksut yhteensä. Lakia valmistelleen työryhmän esitys oli, että maksun maksaisivat kaikki täysi-ikäiset, jotka kalastavat muuten kuin onkimalla ja pilkkimällä. Valmistelun viime vaiheessa 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautus lisättiin kuitenkin lakiin.

Uuden kalastonhoitomaksun kertymäksi arvioitiin etukäteen 10,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa todettiin kertymän jääneen 8,7 miljoonaan, eli lähes 2 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi joulukuussa vuoden 2017 budjettia koskevassa mietinnössään, että kalatalouden edistämisen kannalta on kestämätöntä, ettei kasvava senioriväestö osallistu lainkaan sen rahoitukseen.

Kalastonhoitomaksuvaroja käytetään kalastuslain 82 § mukaisesti muun muassa kalastuksenvalvonnasta, kalatalousalueiden toiminnasta ja kalatalouden neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Viime vuoden kokemusten perusteella kalastuksenvalvonta kaipaa kipeästi lisäpanostusta. Nykyisten kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden muodostaminen niiden tilalle ei synny talkootyönä vaan vaatii rahoituksen. Uuden kalastuslain sisäänajo vaatii myös neuvonnallisia lisäpanostuksia.

Lisätietoja: Apulaistoiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

<>< <>< <><

Kalatalouden Keskusliitto (www.ahven.net) on valtakunnallinen kaksikielinen kalatalouden kehittämis- ja edistämisjärjestö, joka yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä.

Sivun alkuun


Inflödet av fiskeavgifter rasade

Lagen om fiske som trädde i kraft för ett år sedan har lett till att mängden influtna fiskevårdsavgifter har kraschat. Den nya fiskevårdsavgiften inbringade nästan två miljoner euro mindre än beräknat. Man antar att underskottet beror på att 65 år fyllda fiskare inte behöver avlägga fiskevårdsavgift.

Fiskesektorn finansierar sig själv genom fiskeavgifter. Minskade inkomster hotar genomförandet av reformerna i den nya lagen om fiske. Centralförbundet för Fiskerihushållning föreslår att avgiftsskyldigheten utvidgas att gälla alla fiskare som fyllt 18 år, undantaget mete, pimpelfiske och fiske med strömmingshäckla.

I den nya lagen om fiske som trädde i kraft i början av år 2016 slog man ihop den gamla fiskevårdsavgiften och de länsbaserade spöfiskeavgifterna till en enda ny fiskevårdsavgift. Den nya fiskevårdsavgiften kostar 39 euro per år, vilket är betydligt mindre än de gamla avgifterna sammanlagt. Då den nya lagen förbereddes var arbetsgruppens förslag att alla över 18 år skulle betala avgiften. I det sista skedet av lagförberedelserna befriades ändå över 65-åringar från fiskevårdsavgiften.

I förhand beräknades den nya fiskevårdsavgiften inbringa 10,6 miljoner euro årligen. I slutet av år 2016 kunde man konstatera att summan stannat vid 8,7 miljoner euro, närmare två miljoner lägre än beräknat. Riksdagens finansutskott konstaterade i december i sitt betänkande om budgeten för år 2017, att det för fiskerihushållningens befrämjande är ohållbart att den växande gruppen seniorer inte överhuvudtaget deltar i finansieringen.

De medel som inflyter i form av fiskevårdsavgifter används enligt 82 § i lagen om fiske bland annat för att finansiera fiskeövervakning, fiskeriområdena och fiskerirådgivningen. Med tanke på erfarenheter från förra året behöver fiskeövervakningen desperat extra satsningar. Nedmonteringen av nuvarande fiskeområden och formandet av nya fiskeriområden sker inte på talko utan kräver finansiering. Införandet av den nya lagen om fiske kräver dessutom tilläggssatsningar inom fiskerirådgivningen.

Tilläggsuppgifter: Biträdande verksamhetsledare Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 050 3850 875

<>< <>< <><

Centralförbundet för Fiskerihushållning (www.ahven.net) är en riksomfattande tvåspråkig utvecklings- och befrämjandeorganisation, som i samarbete med myndigheter och andra organisationer befrämjar alla fiskargruppers och konsumenters möjlighet till högklassig och ren inhemsk fisk och naturupplevelser i samband med fisket.

Sivun alkuun